OPINTO-OPAS 2012. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala



Samankaltaiset tiedostot
OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) joulukuu 2014

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta

Muutoksia Muutoksia

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

OPINTO-OPAS

PortfolioBasaari , Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos. Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) joulukuu 2014

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos. Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

Kansallinen seminaari

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

ASIANTUNTIJAHOITAJA VASTAANOTTOTOIMINNASSA AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OPINTO-OPAS

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Transkriptio:

OPINTO-OPAS 2012 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoistumisopinnot

Fysioterapian erikoistumisopinnot TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN FYSIOTERAPIAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi maamme merkittävimmistä väestön työ- ja toimintakykyä heikentävistä tekijöistä. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat keskeisiä varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä lyhytaikaisten sairauspoissaolojen syitä.(aromaa & Koskinen 2002, 47). Toistuvat ja lisääntyvät tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat hyvin yleisiä niin aikuisväestöllä kuin nuorisollakin. Aikuisväestöllä erityisesti selkäsairaudet aiheuttavat toimintakyvyn lyhyt- tai pitkäkestoista rajoittumista, joka heikentää elämänlaatua huomattavalla osalla väestöstä. (Riihimäki 1999, 1665; Salminen 2002, 252). Useissa lapsille ja nuorille tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jopa puolella kaikista tutkimuksiin osallistuneista lapsista on esiintynyt selkäkipuja (Salminen, Erkintalo, Pentti, Okasanen & Kormamo 1999, 1316; Sulander ym. 2007; Kouluterveys 2010 tutkimukset). Alaselkäkipujen lisäksi niska-hartiakivut ovat lisääntyneet suomalaisten nuorten keskuudessa (Salminen 2002,252). Fysioterapeutin vastaanotolle ohjataan tulevaisuudessa yhä enemmän tuki- ja liikuntaelinoireisia ihmisiä. Siksi näyttöön perustuva fysioterapia, kliinisen päättelyn osaaminen ja terapeuttisen harjoittelun lainalaisuudet sekä uudet tutkimus- ja terapiamenetelmät ovat avainasemassa suunniteltaessa tulevaisuuden fysioterapiaa ja oireita ennaltaehkäisevää toimintaa. Tuki- ja liikuntaelinoireisen fysioterapiassa asiakkaat tulee huomioida yhä laaja-alaisemmin toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokituksen mukaan (ICF) sekä hyödyntää aktiivisia ja asiakkaita osallisavia menetelmiä. Erikoistumisopintojen tavoitteena on kouluttaa fysioterapian osaajia, jotka pystyvät edistämään alaansa ja kehittämään työtään muuttuvassa yhteiskunnassa. Opinnot ohjaavat jatkuvaan oppimiseen, oman ja työyhteisönsä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä kriittiseen ja systemaattiseen ajatteluun. Tavoitteisiin pyritään opinnoissa oppimistehtävillä, lähiopetuksella, verkko-opinnoilla ja erikoistumistyöllä. Opiskelussa korostuu yhteisöllinen ja elinikäinen oppiminen. Osallistuminen lähiopetusjaksoihin ja arviointi Teoriaopinnoista noin neljännes on lähiopetusta ja ne järjestetään pääsääntöisesti torstai-iltana sekä päiväopetuksena perjantaina ja/tai lauantaina noin kaksi kertaa kuukaudessa. Opinnot etenevät prosessimaisesti. Oppimisprosessin eteneminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetusjaksoihin sekä opintoihin sisältyvän materiaaliin tutustumista ja oppimistehtävien suorittamista. Osa opinnoista toteutuu Moodle-verkkoalustaa hyödyntäen. Opinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä/hylätty. Erikoistumistyöstä tulee erillinen kirjallinen lausunto. Todistuksen saaminen edellyttää kaikkien opintojaksojen hyväksyttyä suorittamista. Jokaisella voi kuitenkin tulla joskus sairastumisia tai muita pakollisia esteitä, jotka hidastavat opiskelun suorittamista. Sovi silloin oman tuutorisi kanssa, miten voit kyseisen jakson korvata eli suorittaa toisella tavalla. Voit itse tehdä suorittamistavasta esityksen. Yleistä aikuiskoulutuksesta Sosiaali- ja terveysalan laitoksella aikuiskoulutus pohjautuu vahvasti aikuispedagogiikkaan, jossa pääpainona on tukea aikuisia oppimaan opetusjärjestelyiltään ja pedagogisilta ratkaisuiltaan mielekkäällä tavalla. Koulutus on suunniteltu niin, että opinnot on pääosin mahdollista suorittaa työn ohessa. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti monimuoto-opiskeluna, jossa lähiopiskelu, itsenäinen opiskelu, työelämän harjoittelujaksot, verkko-oppiminen sekä yksilö- ja ryhmäohjaus yhdistyvät oppimisessa. Opiskelun tavoitteena on aiemmin opitun ja koulutuksen tuottaman opetuksen integroituminen uudeksi osaamisen kokonaisuudeksi. Aikuiskoulutuksessa korostuvat oppijan jatkuva kehittyminen ja elinikäinen oppiminen. Oppijan kehittyminen korostuu erikoistumistyössä, jossa aikuisopiskelija vastaa työelämästä nousseeseen kehityshaasteeseen. Oppijalähtöisyyden toteutuminen opintosuunnitelmassa Aikuiskoulutuksessa hyödynnetään aikuisten elämänkokemusta ja työelämän tuntemusta ja tuetaan positiivisten oppimiskokemuksien syntymistä. Opetuksessa korostuu kokemuksen ja uuden tiedon reflektointi. Opiskelija laatii opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jonka avulla hän sovittaa osaamistaan opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Aikuisopiskelijan opiskelussa huomioidaan hänen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat Lahden ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaisesti. Hyväksilukemisen lähtökohtana on opintojakson tavoitteita vastaava osaaminen. Opiskelija keskustelee opettajatutorinsa kanssa mahdollisista hyväksilukemisista sekä opintojen erityyppisistä suoritustavoista.

Suunnitelmasta opiskelija rakentaa kirjallisen HOPSin, jonka hän hyväksyttää opettajatutorilla. HOPSia tarkennetaan opintojen eri vaiheissa. Aiemman opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta hakemisesta vastaa opiskelija. Kokonaisvaltainen opiskelun prosessi näkyy yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen vuoropuheluna. Opiskelun yksilöllinen ja itseohjautuva luonne näkyy opinnoissa mm. itsenäisenä tiedonhakuna ja oppimateriaaliin tutustumisena. Yhteisöllinen luonne näkyy vuorostaan pienryhmissä tehtävien seminaaritöiden rakentamisena, esittämisenä sekä opiskelijoiden kesken vallitsevana vuorovaikutteisena keskusteluna. Vuorovaikutteisella keskustelulla rakennetaan yhteistä näkemystä muun muassa opittavista asioista sekä työelämästä että harjoittelusta esille nousseista asioista. Verkko-opetuksella tarkoitetaan verkkoalustaista oppimisympäristöä. Opiskelijat työstävät niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti opintoja myös verkko-opetuksen muodossa. Verkko-opetus toteutuu itseohjautuvasti tai ohjatusti. Opiskelija pyrkii paitsi yksilölliseen oppimiseen myös sosiaalisessa kontekstissa jaetun asiantuntijuuden hankkimiseen. Sosiaali- ja terveysalan laitoksella verkko-opetus on tärkeä osa aikuisten opiskelua. Verkko-opetus edellyttää opiskelijalta tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Opiskeluun kuuluu vahvasti oppijan itsearviointi. Itsearviointi perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja itseohjautuvuuden periaatteeseen: sen perimmäisenä lähtökohtana on usko ihmisen omaan kykyyn ratkaista itseään koskevia asioita. Itsearvioinnin tehtävänä on tukea yksilötasolla tapahtuvaa oppimista, toiminnan kehittämistä ja arviointia. Itsearviointi kuuluu osaksi opintoja ja sen tarkoitus on kohdistua itselle tärkeisiin osa-alueisiin. Opintojen alusta lähtien aikuisopiskelijoita tuetaan itseohjautuvuuden vahvistumiseen. Opettajatutor Aikuisopiskelijoiden opettajat toimivat ohjaajina ja tukijoina. Opintoja tuetaan lisäksi tutortoiminnalla. Opettajatutor on asiantuntija tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiassa ja hänen keskeinen päämääränsä on auttaa, tukea, opastaa, ohjata ja neuvoa opiskelijoita saavuttamaan opiskelulleen asetetut tavoitteensa sekä ohjata oppimisen ja opiskelun prosessissa. Tutorointi on opiskelijan ja opettajan välistä yhteydenpitoa (dialogia), jossa pyrkimyksenä on vähentää oppimisesteitä, edistää oppimista ja itsenäistä oppimisprosessin hallintaa ja näin saavuttaa oppijan itseohjautuvuusvalmius. Opintojen rakenne Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoistumisopinnot 30 YLEISOPINNOT 4 OP 4 08OPVAL12 Oppimisvalmiuksien kehittäminen 08TKT12 Tutkivan ja kehittävän työotteen vahvistaminen tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiassa AMMATILLISET OPINNOT 20 OP 20 08TULE12 Tuki- ja liikuntaelinhäiriöiden fysioterapeuttinen tutkiminen ja erotusdiagnostiikka 08TERA12 Terapeuttinen harjoittelu ja asiakkaan ohjaaminen 08TUSY12 Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian syventävät opinnot ERIKOISTUMISTYÖ 6 08ETYÖ12 Erikoistumistyö 6 ERIKOISTUMISOPINNOT YHTEENSÄ 30 OP 30 1 3 8 6 6

Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoistumisopinnot YLEISOPINNOT 4 OP 08OPVAL12 OPPIMISVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 1 OP ja sisältö Opiskelija orientoituu erikoistumisopintoihin sekä oman oppimisen tiedostamiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Opiskelija oppii käyttämään oppimispäiväkirjaa arvioidessaan oppimistaan ja ammatillista kasvuaan. Lisäksi opiskelija kehittyy tietotekniikan hyödyntämisessä tiedonhaun ja käsittelyn apuvälineenä. - henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatiminen (HOPS) - tuutorointi, itseohjautuvuus, oppimispäiväkirja - Moodle verkko-oppimisympäristö Osallistuminen lähiopetukseen Oppimistehtävä Oppimispäiväkirja Hyväksytty /Täydennettävä/ Hylätty Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Koro, J. 1993. Aikuinen oman oppimisensa ohjaajana. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohje 2009. http://reppu.lamk.fi (opinnäytetyö). Mäkelä, M.& Autti-Rämö, I. 2007. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö. Otala, L. 1999. Osaajana opintiellä. Opas elinikäisen oppimisen matkalle. WSOY, Porvoo. Muu ajankohtainen kirjallisuus ja materiaali sovitaan opintojen aikana. 08TKT12 TUTKIVAN JA KEHITTÄVÄN TYÖOTTEEN VAHVISTAMINEN TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN FYSIOTERAPIASSA 3OP Opiskelija perehtyy fysioterapian tutkimuksissa käytettyihin menetelmiin ja sekä näyttöön perustuvan fysioterapian perusperiaatteisiin. Opiskelija ymmärtää fysioterapiatutkimuksen ja näyttöön perustuvien suositusten merkityksen omassa työssään ja fysioterapian kehittämisessä. Opiskelija harjoittelee tieteellisten lähteiden hakemista tietokannoista, tutkimusten kriittistä lukemista sekä tutkimusten hyödyntämistä omassa työssä. Opiskelija lisää tietämystä erilaisista haastattelutekniikoista ja toimintatavoista, jotka lisäävät fysioterapeutin tietämystä asiakkaan kokonaistilanteesta; toimintakyky, elämän laatu, motivaatio, tavoitteet. -tiedonhaku ja erilaiset tietokannat -tutkiva ja kehittävä työote -tutkimuksen lukemisen ABC - oman työn kehittäminen näyttöön perustuen -ICF- viitekehyksen käyttö tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiassa - fysioterapiatavoitteiden määrittämien ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi -asiakaslähtöisyys Osallistuminen lähiopetukseen Tutkimusreferaatti ja verkkotyöskentely Hyväksytty/Täydennettävä/Hylätty Tieteelliset artikkelit ja julkaisut AMMATTILLISET OPINNOT 20 OP 08TULE12 TUKI- JA LIIKUNTAELIN HÄIRIÖIDEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA 8 OP Opiskelija syventää ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisen anatomian ja patofysiologian tietämystään. Opiskelija syventää tietojaan tuki- ja liikuntaelimistön tutkimisesta, kipumekanismeista ja kliinisestä päättelystä. - tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallinen anatomia ja patofysiologia - niskan, hartiarenkaan ja yläraajan tutkiminen

- selän, lantiorenkaan ja alaraajan tutkiminen - kivun arviointi ja kipumekanismit Verkkotehtävät ja aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen Hyväksytty/ Täydennettävä/Hylätty Magee, DJ. 2002 tai uudempi painos. Orthopedic physical assessment. W.B. Saunders Company. Butler D. 2005. The neurodynamic techiniques. Noigroup. tai Shacklock M. 2005. Clinical neurodynamics. Elsevier. Kaksonen A. 2008. Niskan provokaatiotestien luotettavuus. Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto. Luomajoki H. 2010. Tieteelliset artikkelit ja julkaisut 08TERA12 TERAPEUTTINEN HARJOITTELU JA ASIAKKAAN OHJAAMINEN 6 OP Opiskelija syventää tietämystään biomekaniikan ja kuormitusfysiologian sekä motorisen oppimisen merkityksestä harjoitteluohjelmaa laadittaessa. Opiskelija syventää ymmärrystään erilaisten harjoitteluun liittyvien periaatteiden vaikutuksesta mm. ruumiin /kehon toimintoihin ja ruumiin rakenteisiin sekä suorituksiin ja osallistumiseen. Lisäksi opiskelija syventää tietämystään asiakkaan ohjaamiseen ja neuvontaa liittyvissä tekijöissä sekä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa asiakkaan ohjaamisessa. - motorinen oppiminen: taksonomiat, ohjaustavat, palaute - motorisen oppimisen ja asiakkaan ohjaamisen periaatteet omaa työtään analysoiden - terapeuttisen harjoittelun perusperiaatteet - terapeuttisen harjoittelun suunnittelu ja toteuttaminen teoreettisesti perustellen - terapeuttisen harjoittelun tutkimusten arviointi - terapeuttisen harjoittelu soveltaminen erilasissa ympäristöissä (esim. työpaikka, koulu) Osallistuminen lähiopetukseen Oman työn videointi ja ohjaamisen analysointi. Harjoitteluohjelman laatiminen asiakkaalle Hyväksytty / Täydennettävä / Hylätty Comerford, M & Mottram, S. 2011. Kinetic control. Churchill Livingstone. Sahrmann, S. 2001. Diagnosis and treatment of movement impairment syndromes. Elsevier. Mosby. Sahrmann, S and associates. 2010. Movement system impairment syndromes of extremeties, cervical and thoracic spines. Elsevier. Mosby. McArdle,W., Katch, F. & Katch,V. 2000. Essentials of exercise physiology. Lippincott Williams & Wilkons. Tieteelliset artikkelit ja julkaisut. 08 TUSY12 TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN FYSIOTERAPIAN SYVENTÄVÄT 6 OP Opiskelija syventää kliinisen päättelyn taitoja yleisimmissä tuki- ja liikuntaelinhäiriöissä, huomioiden eri-ikäiset ja eri toimintaympäristössä olevat asiakkaat. Opiskelija perehtyy uusimpiin terapiasuosituksiin ja arvioi niiden sovellettavuutta fysioterapian käytäntöön. -alaselkäkivun luokitukset ja varhaisvaiheen fysioterapeuttinen diagnosointi -toiminnalliset ja rakenteelliset häiriöt alaraajojen kineettisessä ketjussa ja niiden harjoittaminen -niskan ja hartiarenkaan asento- ja liikekontrollin häiriöt ja terapeuttinen harjoittelu -toimintakyvyn tukeminen terapeuttisen harjoittelun keinoin - tuki- ja liikuntaelimistön tutkimusten ja suositusten arviointi Osallistuminen lähiopetukseen. Verkkotehtävät Hyväksytty / Täydennettävä / Hylätty Sahrmann, S. 2001. Diagnosis and treatment of movement impairment syndromes. Elsevier. Mosby. Sahrmann, S and associates. 2010. Movement system impairment syndromes of extremeties, cervical and thoracic spines. Elsevier. Mosby. Tieteelliset artikkelit ja julkaisut.

ERIKOISTUMISTYÖ 6 OP 08ETYÖ12 KEHITTÄMISHANKKEEN / PROJEKTITYÖN PERUSTEET JA KEHITTÄMISTEHTÄVÄ 6 OP ja sisältö Opiskelija kehittää omaa työtään ja työyhteisöään erikoistumistyön avulla. Opiskelija kehittää tiedonhankintataitojaan sekä käytännön kehittämistyöhön liittyviä tulosten analysointi- ja raportointitaitojaan kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämälähtöinen kehittämistehtävä erikoistumistyönä. Erikoistumistyöprosessi sisältää suunnitelma- ja julkaisuseminaarin. Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen Toisen erikoistumistyön opponointi Hyväksytty / Täydennettävä / Hylätty Heikkilä, A., Jokinen, P. & Nurmela, T. 2008. Tutkiva kehittäminen. Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Hirsijärvi, Remes & Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. Tammi: Helsinki. Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Suomala, J. 2003. Tutkimus- ja kehittämisprojektit opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Teoksessa: Kotila, H. (toim.) 2003. Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja. Helsinki: Edita. 95-108. Vesterinen, P. 2003. Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: Kotila, H. (toim.) 2003. Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja. Helsinki: Edita. 79-94. Viirkorpi, P. 2000. Onnistunut projekti: opas kunta-alan projektityöskentelyyn. Suomen kuntaliitto 2000. Helsinki. Virtanen, P. 2000. Projektityö. WSOY. Helsinki. YHTEYSTIEDOT Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Hoitajankatu 3 15850 LAHTI puh. 03 828 19 (vaihde) faksi 03 751 7040 sähköposti: etunimi.sukunimi@lamk.fi Ryhmäsi tutor: Anu Kaksonen, OMT-fysioterapeutti, TtM, fysioterapian lehtori puh. 044 7080595 Opintotoimisto: Outi Kylliäinen, opintosihteeri puh. 050 403 6867