VARSINAIS- S U O M E N liikennejärjestelmäs u u n n i t e l m a Tarveselvitys valtatien 10 uudesta linjauksesta valtatielle 9 2007
Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tarveselvitys valtatien 10 uudesta linjauksesta valtatielle 9 ISBN 952-5599-22-1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖN TAVOITTEET...7 2. NYKYTILANNE...7 2.1. TIEVERKKO- JA LIIKENNETIEDOT...7 2.2. MAANKÄYTTÖ...10 2.3. YMPÄRISTÖ...11 2.4. AIEMMAT SUUNNITELMAT...15 3. VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN...15 3.1. ALUSTAVAT VERKKOVAIHTOEHDOT...15 3.2. ALUSTAVIEN VERKKOVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI JA TARKEMPAAN SUUNNITTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT...16 4. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET...19 4.1. SUUNNITTELUPERUSTEET...19 4.2. VE 0 TEIDEN PARANTAMINEN NYKYISILLÄ PAIKOILLAAN...20 4.3. VE 1 LIEDON OHIKULKUTIE...22 4.4. VE 1 ALA JATKETTU LIEDON OHIKULKUTIE...25 4.5. VE 2A POKKOLA MOISIO...28 4.6. VE 2B POKKOLA RAUHAKYLÄ...32 4.7. VE 3 HAKUTIE...35 4.8. VE 4 JOKIOINEN KYRÖ...38 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...41 6. PÄÄTELMÄT...43 LIITE 1: VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET
ESIPUHE Tarveselvitys valtatien 10 uudesta linjauksesta valtatielle 9 -osaselvitys on laadittu Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Selvityksessä on tutkittu alustavasti, maakuntakaavan tilavarausten tarkkuustasolla, mahdollisia uusia tielinjausvaihtoehtoja ja verrattu niiden vaikutuksia nykyiseen verkolliseen ratkaisuun. Suunnittelutarkkuus on yleispiirteinen, linjausvaihtoehdot on käyty läpi maastokäytävätasolla olemassa olevien paikkatieto- ja rekisteriaineistojen perusteella. Linjausvaihtoehdoilla on laskettu linjapituuden, käytetyn tyyppipoikkileikkauksen sekä käytettävissä olevien maastotiedon perusteella karkea kustannusarvio, jotta on voitu määrittää eri vaihtoehdoille suuntaa antava taloudellista tehokkuutta kuvaava ensimmäisen vuoden tuottoastetta kuvaava tunnusluku. Tarkasteluissa on otettu huomioon nykyiset maankäyttövaraukset ja -suunnitelmat sekä luonnon, kulttuuriympäristön ja maiseman asettamat rajoitteet. Suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen työssä ei ole laadittu vaihtoehtokohtaisia tarkennettuja maankäyttöennusteita. Osaselvitystä ohjaamaan perustettiin erillinen työryhmä, jossa ovat olleet: Markus Salmi, pj. Tiehallinto, Turun tiepiiri Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Markku Niemi Liedon kunta Aimo Suikkanen Koski (Loimaan seutu) Matti Salonen Turun kaupunki Risto Rauhala Lounais-Suomen ympäristökeskus Juha Sammallahti Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Harry Tast Hämeen liitto Ilkka Komsi Tiehallinto, Keskushallinto Pekka Ovaska Tiehallinto, keskushallinto Erillisselvityksen laatimisessa konsultteina ovat toimineet Strafica Oy ja Sito Oy. Strafica Oy:ssä työhön ovat osallistuneet osaselvityksen vetäjänä Markku Kivari ja liikenteellisten tarkastelujen tekijänä Miikka Niinikoski. Linjausvaihtoehtojen suunnittelusta on vastannut Rauno Tuominen Sito Oy:stä, jossa työhön ovat osallistuneet myös Taina Klinga ja Hanne Strandvall.
1. Työn tavoitteet Osaselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa maakuntakaavoituksen tilanvaraustarpeita palveleva teknis-taloudellinen tarkastelu valtatien 10 kääntämismahdollisuudesta Forssan ja Liedon välistä valtatielle 9 välille Loimaa - Liedon asema. Valtateiden 9 ja 10 yhdistämistä on esitetty Etelä-Suomen maakuntien liittouman hyväksytyssä Etelä-Suomen aluerakenne 2030 asuminen, ympäristö- ja liikenne - visiossa. Valtateiden yhdistämisessä on ajatuksena rakentaa korkeatasoisempi päätieverkko kohdistamalla valtatieverkon isot kehittämisinvestoinnit nykyistä rajatummalle tieverkolle. Vt 10 liittyy ns. Yliseen Pietarin -yhteyteen, joka yhdistää vyöhykkeen maakunnat sekä itään Pietarin suuntaan että länteen länsirannikon satamien ja Skandinavian suuntaan. Yhteys vaatii tarkastelua itsenäisenä ajatuksena, eikä se kilpaile esim. E18-tien kehittämisen tai hankkeiden kanssa. Selvityksen yhtenä tarkastelunäkökulmana on ollut myös valtatien 10 aiheuttamat liikenteelliset ja maankäytölliset ongelmat voimakkaasti kasvavassa Liedossa. Valtatiellä 10 Liedossa on aikaisemmin tehty pieniä parannustoimenpiteitä. Ongelman poistamiseksi on olemassa ohitustievaraus, mutta sen toteutus ei ole näköpiirissä. Työ on laadittu kahdessa vaiheessa siten, että aluksi tehtiin vaihtoehtojen karsintaa verkkotason liikenteellisen vaikutusarvion pohjalta, jonka jälkeen valittiin jatkosuunnitteluun realistisimmat vaihtoehdot. 2. Nykytilanne 2.1. Tieverkko- ja liikennetiedot Valtatie 9 Nykyinen Valtatien 9 Turun ja Toijalan Konhon välinen yhteys on 122 km pituinen. Turun ja Liedon välinen 13 km osuus on moottoritietä. Liedosta Auraan kantatien 41 liittymään tie on leväkaistatie 9 km matkalla. Aurasta Konhoon valtatie on kaksikaistainen. Valtatie 9 yhdistyy Toijalassa Konhon eritasoliittymässä valtatiehen 3. Arviolta 61 % yhteysvälistä poikkileikkaus on tavoiteleveyttä kapeampi. Yhteysvälin liikennemäärä on 4 000 15 000 ajon./vrk. Vilkkainta liikenne on Turun ja Auran välisellä osuudella. Vähäliikenteisin osuus on Humppilan tietämillä. Tien laatutaso on keskimäärin hyvä. Liikenteellinen palvelutaso täyttää valtateiden vaatimukset. Liikenneturvallisuus on huono. Tie kuuluu kuolemantiheydessä runkoverkon toisiksi vaarallisimpaan viidennekseen. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä vaihtelee välillä 9 13 %. Valtatie10 Valtatien 10 osuus Turku Hämeenlinna (noin 140 km) on Varsinais-Suomen ja Hämeen keskusten välinen pääyhteys. Tie on pääosin perinteinen kaksikaistainen tie, jonka poikkileikkaus on 8,5/7 tai 9/7. Turun ja Hämeenlinnan päässä on lyhyet nelikaistaiset tieosuudet. Nopeusrajoitus on suurimmalla osalla yhteysväliä 100 km/h. Turku-Lieto taajamaosuudella nopeusrajoitus on 50-.70 km/h, samoin kuin Forssan taajaman kohdallakin. 7
Suurimmat liikennemäärät ovat Turun seudulla (noin 13 000 ajon./vrk). Liedon itäpuolella liikennemäärä pienenee nopeasti siten, että pääosalla Liedon ja Forssan välisellä osuudella liikennemäärä on 4 000 500 ajon./vrk luokkaa. Yhteysvälin suurimmat ongelmat ovat liikenteen ruuhkautuminen Turku Lieto välillä, liikenneturvallisuusongelmat, kevyen liikenteen järjestelyjen puutteet taajamissa (Turku Lieto, Forssan kohta) ja liikenteen meluhaitat taajamaosuuksilla (Turku Lieto, Forssa). Valtateiden 9 ja 10 nykytilan liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus (%). Valtatien 10 liikenteen suuntautuminen. 8
Valtatie 10 palvelee pääasiassa seudullisen liikenteen tarpeita, pitkämatkaisen Forssan itäpuolelle suuntautuvan liikenteen määrä on pieni. Tieverkon kuljetukset (1000 tn/vuosi). Valtatien 9 merkitys raskaalle liikenteelle on selvästi suurempi kuin valtatien 10. Turun suunnan raskas liikenne jakautuu Aurassa valtatien 9 ja kt 41 kesken. Henkilövahinko-onnettomuudet valtateillä 9 ja 10 vuosina 2001-2005. 9
Liikenteen suuntautuminen Turun alueella Valtatien 9 liikenteen suuntautuminen Turun alueella. Valtatien 10 liikenteen suuntautuminen Turun alueella. Nykytilanteessa valtatien 9 pitkämatkainen liikenne suuntautuu selkeästi Turun keskustaan, kun taas valtatien 10 pitkämatkaisesta liikenteestä noin puolet suuntautuu Turun kehätien kautta Raision suuntaan. Turun keskusta-alueelle suuntautuvan pitkämatkaisen liikenteen määrä on vain noin neljännes liikenteen kokonaismäärästä. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 10 Liedon kohdalla oli vuonna 2005 noin 1 000 ajoneuvoa/vrk (KVL raskas 2005). Lounais-Suomen satamien tavaraliikenneselvityksen (2005) mukaan Turun satamista valtatein 10 suuntaan suuntautuvan raskaan liikenteen määrä on kertaluokkaa 150 ajon./vrk (n. 15 % Liedon kohdan raskaasta liikenteestä). Yllä olevien suuntautumiskuvien ja raskaan liikenteen määrätietojen perusteella voidaan arvioida että valtatietä 10 nykytilanteessa käyttävästä pitkämatkaisesta raskaasta liikenteestä 2/3-osaa siirtyy luontaisesti valtatielle 9 linjatulle yhteydelle (noin 50% liikenteestä ohjautuu kehätielle Raision suuntaan ja Turun satamien liikenne noin 15%). Nykyisen tien rakentaminen Liedon kohdalla seututieksi hidastaa (nopeusrajoitukset, liittymäratkaisut, paikallinen liikenne) ko. reittiä pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta, jolloin todennäköinen siirtymä on vielä enemmän. 2.2. Maankäyttö Suunnittelualue alkaa Turun kaupunkiseudun kaupunkialueelta. Seudun taajamat myötäilevät valtateitä nauhamaisesti. Yli 10 000 asukkaan kuntia Turun lisäksi ovat Lieto, Loimaa ja Forssa. Loimaan seutukunnalla kunnat ovat maaseutumaisempia ja alkutuotannon osuus elinkeinorakenteessa on suuri. Valtatien 9 varren taajamia ovat Liedon aseman seutu, Auran aseman seutu, Kyrö ja Loimaa. Mellilän kuntakeskus jää valtatien eteläpuolelle. Valtatien 10 taajamia ovat Liedon Yliskulma, Tarvasjoki, Marttila, Jokioinen ja Forssa. Ypäjä ja Jokioinen ovat Forssaan suuntautuneita. Forssa on talousalueen työssäkäynnin keskus sekä hallinnollinen, kaupallinen ja palvelukeskus. Varsinais-Suomen maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka valmistelu etenee seutukunnittain. Turku ja Lieto kuuluvat Turun kaupunkiseutuun, jossa on voimassa Turun kaupunki-seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004 (lukuun ottamatta osaa Turun lentoaseman pohjoispuolisesta teollisuustoimintojen aluevarauksesta, 10
Koivuluodon ja Kallanpään alueiden virkistysaluevarauksia sekä Heikkilän kasarmialueen virkistysaluevarausta ja ulkoilureittiä). Kaavassa on esitetty valtatie 9 moottoritienä Turusta Liedon Asemanseudulle ja siitä eteenpäin suunniteltuna moottoritienä. Valtatie 10 on maakuntakaavassa nykyisellä paikallaan ja siinä on esitetty Liedon ohikulkutie yhteystarpeena. Loimaan seudun kunnissa (Aura, Koski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Pöytyä) on maakuntakaavoitus vielä alkuvaiheessa. Maakuntakaavalla korvataan aiemmin vahvistetut seutukaavat. Tavoitteena on saada maakuntakaava vahvistettavaksi vuonna 2009. Näissä kunnissa on voimassa seutukaava vuodelta 1999, joka on useiden vahvistuneiden vaiheseutukaavojen yhdistelmä. Seutukaavassa valtatiet 8 ja 9 on esitetty nykyisellään valtateinä. HAKU-tien suunnitelmalle ja Auran taajaman eteläpuoliselle ohitukselle on varaus seutukaavassa. Seutukaava on sisällöltään osin vanhentunut. Ypäjä, Jokioinen ja Forssa kuuluvat Hämeen liittoon. Hämeen liitossa on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 28.9.2006. Maakuntakaavassa valtatie on esitetty nykyisellä paikallaan. Valtatiellä 9 on yleiskaavoitettua aluetta Turussa, Liedossa, Aurassa, Mellilässä ja Loimaalla. Forssassa on koko kaupungin kattava yleiskaava. Valtatiellä 10 yleiskaavoitettua aluetta Liedossa, Marttilassa, Tarvasjoella, Koski Tl:ssä ja Jokioisissa. Auran kunnan kaavassa on varaus muuttaa valtatie 9 moottoritieksi. 2.3. Ympäristö Ympäristön nykytilan kuvaus ja vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on tehty olemassa olevan inventointitiedon ja eri raporttien pohjalta. Mahdollinen eri linjausvaihtoehtojen tarkempi suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten selvittämistä YVA-lain edellyttämällä tavalla. Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu suurimmaksi osaksi Lounaisen viljelyseudun maisemamaakuntaan, jolle on tyypillistä polveilevien jokilaakson viljavat ja laajat savikot. Peltojen osuus maa-alasta on maamme suurimpia. Alueet ovat edustavia vanhan ja vauraan viljelyseudun kulttuurimaisemia. Hyvin säilyneet rakennukset ja perinteiset kylämiljööt luonnehtivat rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen pitkä historia näkyy runsaissa muinaismuistokohteissa. Forssasta alkaen maisemamaakunta vaihettuu Tammelan ylänköalueeksi, joka ympäristöään karumpaa, supra-akvaattista moreenialuetta. Alue sijaitsee Salpausselkien reunamuodostumaalueella ja sille on tyypillistä lukuisat harjumuodostumat. Suunnittelualueella on runsaasti maisemallisesti ja kulttuuriperinnöltään arvokkaita kohteita. Aurajokilaakson kulttuurimaisema ulottuu aivan Turun kaupunkialueen reunoilta Pöytyän kirkonkylän pohjoispuolelle. Auran kylän kohdalla valtatie 9 risteää maisema-alueen kanssa ja Valtatie 10 reunustaa maisema-aluetta Liedossa. Alueen maisemallinen arvo perustuu kauniiseen, vakiintuneeseen viljelymaisemaan ja edustavaan lounaissuomalaiseen maaseutuasutukseen. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Kuuskosken kartanomiljöö Aurassa on osa Aurajokilaaksoa. Liedon, Pöytyän, Karinaisten ja Mellilän kulttuuriympäristöohjelmassa on useita merkittäviä kohteita valtatien 9 läheisyydessä. Pöytyällä on valtatientien läheisyydessä useita rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka ovat maisemassa rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai ympäristöllisesti arvokkaita. Kaulanperän peltomaisema Pöytyällä levittäytyy valtatieltä pohjoiseen. Loimaalla valtatien länsipuolella 11
on Vesikosken kylä myllyineen ja vanhoine tehdasmiljöineen ja itäpuolella Satakunnantien miljöö. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet, joista osa on maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita. Näihin kuuluu suunnittelualueella mm. Liedon Savijokea ympäröivät alueet. Valtatien 10 itäpuolella Liedossa on Loukinaisten vanha kylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Valtatietä myötäilevä alue Liedosta Torstilaan on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alueeksi maakuntakaavassa. Valtatie 10 kulkee Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen läpi Tarvasjoella. Paimionjoen halkoma laaja yhtenäinen viljelyalue ja sen perinteinen asutus ovat maiseman keskeiset elementit. Alueen pohjoisosille leimaa-antavia ovat ryhmäkylät, ja eteläosia luonnehtivat komeat kartanot peltoineen. Ypäjällä ja Jokioisissa valtatiehen 10 rajautuvat Loimijoen ja Jokioisten kirkonkylän valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Hämeen Härkätie myötäilee mutkitellen valtatietä 10 Turun ja Marttilan välillä. Hämeen Härkätie on maamme vanhimpia ja historiallisia teitä. Parhaiten säilynyt yhtenäinen Turun seudun osuus on yhteysvälin alkupäässä sijaitseva Vanhalinnan museotie. Myöhäiskeskiajalla syntynyt Huovintien reitti risteää valtatien 9 kanssa Mellilässä ja valtatien 10 kanssa Koskella. Huovintie on valtakunnan tunnetuimpia ja tärkeimpiä muinaisteitä ja valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokiteltu kohde. Luontokohteet ja pohjavedet Suunnittelualueella on suhteellisen vähän arvokkaita luontokohteita. Mellilän, Limaan, Kosken ja Ypäjän alueilla on Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia suoalueita. Eksyssuo ja Huhmassuo kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueisiin. Suunnittelualueella on useita pohjavesialueita. Näistä useat liittyvät luode-kaakkosuuntautuneisiin harjumuodostumiin, jotka sijaitsevat poikittain tielinjaan nähden. Seuraavassa on mainittu vedenoton kannalta merkittävät pohjavesialueet (I lk): Liedon Torstilassa valtatie 10 kulkee pohjavesialueen läpi noin 1100 metrin matkalla. Marttilan Mäntsälässä valtatie sivuaa pohjavesialuetta 800 metrin matkalla. Forssan kaupunkialue on pohjavesialueella, jossa tielinja kulkee 3,5 kilometrin matkan. Valtatie 9 ylittää Mellilänharjun pohjavesialueen 1600 metrin matkalla. Mellilänharjun pohjavesialue jatkuu kohti itäänpäin kaakkoa kaartuen Kosken alueella. 12
Kuva: Keskeiset ympäristökohteet tarkastelualueella. Lähteinä on käytetty Suomen ympäristökeskuksenpaikkatietoja (valtakunnalliset kohteet ja pohjavesialueet) sekä Varsinais-Suomen maakuntaliiton paikkatietoja (maakuntakaavoituksen taustaaineistot sekä seutu- ja maakuntakaavojen kohteet). Ennuste Liikenteelliset tarkastelut on tehty vuoden 2030 liikenne-ennusteella. Ennusteen lähtökohtina ovat Turun liikennemallin aineistot sekä Tiehallinnon Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet -työssä laaditut ennusteet. Ennusteen lähtökohdaksi on muodostettu nykytilanteen liikennekysyntä joka on kalibroitu vastaamaan nykyisiä liikennemääriä. Ennuste on muodostettu lisäämällä kalibroituun nykytilanteen kysyntään lähtökohta-aineistoista yhdistetty kasvu vuosille 2006-2030. Ennustettu liikenteen kasvu valtatien 10 linjaosuudella on noin 25% (nykyisestä 4 000 ajon./vrk => 5 000 ajon./vrk) ja valtatiellä 9 noin 30% -50%. (nykyisestä 4 000 10 000 = 6 000 14 000 ajon./vrk). Valtatien 9 nopeampi kasvu osoittaa tien roolin olevan merkittävämpi kuin valtatiellä 10. Valtatie 9 palvelee Turun seudun ja ja muun Suomen välistä pitkämatkaista liikennettä, kun taas valtatiellä 10 seudullisen liikenteen osuus suhteessa pitkämatkaiseen liikenteeseen on suhteellisesti suurempi. 13
Tarkasteluissa käytetty liikenne-ennuste 2030 14
2.4. Aiemmat suunnitelmat Suunnittelun lähtöaineistona on käytetty seuraavia aiempia valtateitä 9 ja 10 sekä Liedon kohdan tieverkkoa käsitelleitä suunnitelmia: - Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennestrategia 2025. Varsinais-Suomen liitto, 2006. - Etelä-Suomen aluerakenne 2030, asuminen, ympäristö ja liikenne. Etelä- Suomen maakuntien liittouma, 2005. - Loimaan Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia 2025. Varsinais-Suomen liitto, 2005. - Vt 10 välillä Turku-Hämeenlinna, Yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, 2004. - Valtatie 9 Turku-Tampere, yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, 2003. - Vt 10 parantaminen välillä Kausela-Liedon keskusta, Lieto. Tiehallinto, 2001. - Nykyisen valtatien 10 kehittäminen paikallisväyläksi, alustava yleissuunnitelma. Tielaitos 1997. - Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma: liikennetutkimus ja mallit 1997: yhteenvetoraportti. - Aura Mynämäki -Mietoinen tieyhteys, Yleissuunnitelma. Tielaitos, 1995. - Vt 10 Liedon ohikulkutien yleissuunnitelman tarkistus. Tielaitos, 1994. - Lounais-Suomen valtatieverkon kehittäminen moottoriväylien tarve pitkällä aikavälillä, Tiehallitus 1991. - Halikko Kustavi tien vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. LTkonsultit. - Valtatien 10 tieverkkoselvitys Liedon kunnan alueella. Suunnittelukeskus Oy, 1988. - Kanta-Häme 2000-luvulle seutusuunnitelma 88, Kanta-Hämeen SKL 1988. 3. Vaihtoehtojen muodostaminen 3.1. Alustavat verkkovaihtoehdot Alustavat verkkovaihtoehdot muodostettiin olemassa olevan suunnitteluaineiston ja ELLI-ryhmän tavoitteiden perusteella. - Vaihtoehdot VE 0, VE 1 ja VE 2 pohjautuvat Liedon tieverkkoselvitykseen. - Vaihtoehdot 3B, 4B ja 4C puolestaan vastaavat parhaiten ELLI-ryhmän esittämiä pitkämatkaisia liikennevirtoja palvelevia ja valtatieverkon määrää rajoittavia tavoitteita. - Vaihtoehtojen 3 ja 4 taustalla puolestaan on olemassa olevan tieverkon hyödyntäminen ja lisäksi vaihtoehdon 3 taustalla paikallisessa keskustelussa pitkään esillä ollut HAKU (Halikko-Kustavi) tien ja valtatien 10 kääntämisen yhdistäminen. 15
Alustavat verkkovaihtoehdot. Seuraavassa taulukossa on esitetty alustavien verkkovaihtoehtojen vaikutuksia matkapituuksiin ja aikoihin. Forssa - Turku Ero vaihtoehtoon 0 matka aika matka aika matka aika km min km min % % VE0 91,4 69,9 VE1 92,3 63,3 0,9-6,7 1 % -10 % VE2 97,8 68,6 6,3-1,4 7 % -2 % VE3 101,9 71,4 10,5 1,4 11 % 2 % VE3B 99,7 69,8 8,2-0,1 9 % 0 % VE4 104,3 73,1 12,9 3,2 14 % 5 % VE4B 97,9 68,9 6,5-1,0 7 % -1 % VE4C 103,0 72,96 11,6 3,0 13 % 4 % 3.2. Alustavien verkkovaihtoehtojen arviointi ja tarkempaan suunnitteluun valitut vaihtoehdot Alistavien verkkovaihtoehtojen arviointi ja karsinta tehtiin liikenteellisten ja tieverkollisten vaikutusten pohjalta. Arvioinnissa otettiin huomioon: - Vaikutukset liikennesuoritteisiin - Vaikutukset pitkämatkaisen liikenteen ja raskaan liikenteen reitinvalintoihin (ELLI-ryhmän tavoitteet, Liedon kohdan liikennemäärät, liikenteen suuntautuminen) - Vaikutukset tieverkkoon (yhteystarpeet, olemassa olevan verkon hyödyntäminen) 16
Kaikissa vaihtoehdoissa syntyy matka-aikasäästöjä. Suurimmat matka-aikasäästöt syntyvät vaihtoehdoissa 2 ja 1. Ajosuorite lisääntyy kaikissa vaihtoehdoissa, kasvu on pienintä vaihtoehdoissa 1 ja 4B. Vaihtoehto 1 keventää Liedon ohikulkuliikennettä eniten, noin 6 500 ajon./vrk, mutta ei aiheuta muutoksia valtateiden 9 ja 10 rooliin ja kuormitukseen, eikä täytä EL- LI-ryhmän tavoitteita. Muut vaihtoehdot siirtävät Liedon läpikulkevasta liikenteestä pois korkeintaan ennustettua kasvua vastaavan osuuden (Liedon itäpuolella nykytilanne on 7 000 ajon./vrk, ennustetilanne noin 10 000 ajon./vrk).toisaalta tie näissä vaihtoehdoissa Liedon kohdalla muuttuu valtatiestä seututieksi, jolloin tiellä voidaan toteuttaa huomattavasti laajempaa keinovalikoimaa liikenteen hoitamiseksi. Valtatieltä 10 valtatielle 9 siirtyvän liikenteen määrä on vaihtoehdosta riippuen 1 400-3 500 ajon./vrk. Ajosuoritteen muutos (km/vrk) Aikasuoritteen muutos (h/vrk) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 VE1 VE2 VE3 VE3B VE4 VE4B VE4C 0-200 -400-600 -800 2000 0 VE1 VE2 VE3 VE3B VE4 VE4B VE4C -1000-1200 ELLI-ryhmän tavoitteita pitkämatkaisen liikenteen osalta vastaa parhaiten vaihtoehto 4B tai 3B. Vaihtoehto 4C lisää ajosuoritteita 4B enemmän ja synnyttää matkaaikasäästöjä selvästi vähemmän. 4 C edellyttäisi myös pitkää uudisrakentamisosuutta vaikeissa olosuhteissa. Vaihtoehto 4 puolestaan on pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta takaperoinen ja lisää ajosuoritteita selvästi 4B:tä enemmän. Jatkosuunnitteluun valitut vaihtoehdot: Vaihtoehto 1 synnyttää yhdessä vaihtoehdon 2 kanssa suurimmat suoritesäästöt ja vähentävät tehokkaasti liikennettä Liedon kohdalla. => Valittiin jatkosuunnitteluun vaihtoehto VE 1 ja vaihtoehto VE 2A. Vaihtoehtoon 2A liittyy valtatiellä 9 Turun kaupungin alueella nykyistä yleiskaavaa voimakkaampia maankäyttöajatuksia Moision eritasoliittymän tunutumassa. Päätettiin tarkastella myös rinnakkainen vaihtoehto, joka liittyy valtatielle 9 jo Rauhakylän eritasoliittymässä => Vaihtoehto VE 2B Vaihtoehdossa 1 on valtatiellä 10 ennen ohikulkutieosuuden erkanemista mutka ja Liedon maankäyttö on levinnyt itäänpäin, joten päätettiin laatia alus- 17
tavasta vaihtoehdosta 1 alavaihtoehto, joka erkanee valtatiestä 10 jo Yliskulmassa. => Vaihtoehto VE1_ala. Vaihtoehto 3 (Haku-tie ajatusta noudatteleva vaihtoehto) ei toteuta ELLIryhmän tavoitteita, mutta vaihtoehto on syytä pitää jatkotarkastelussa mukana paikallisen asiaan kohdistuvan mielenkiinnon vuoksi. => Vaihtoehto VE 3 Päätettiin hylätä alustavat vaihtoehdot 4 ja 4C jatkokäsittelystä ja suunnitella tarkemmin yksi vaihtoehto vaihtoehtojen 3B ja 4B pohjalta (3B muistuttaa vaikutuksiltaan vaihtoehtoa 4B, mutta 4B siirtää liikennettä enemmän valtateille yhdeksän ja on siten tehokkaampi myös suoritemuutosten perusteella) ottaen reunaehtona huomioon ympäristön mm. pohjavesialueiden asettamat rajoitukset. => Vaihtoehto VE 4 Jatkosuunnitteluun valitut vaihtoehdot Seuraavassa taulukossa on esitetty jatkosuunnitteluun valittujen vaihtoehtojen vaikutuksia matkapituuksiin ja aikoihin. pituus ero nykyverkkoon matka-aika ero nykyverkkoon km km % min min % Nykyverkko 86,2 67,8 VE0 86,2 0,0 0 % 66,7-1,0-2 % VE1 86,9 0,7 1 % 62,8-5,0-7 % VE1ala 85,6-0,6-1 % 62,9-4,8-7 % VE2 91,9 5,7 7 % 66,4-1,4-2 % VE2ala 91,8 5,7 7 % 66,5-1,3-2 % VE3 95,9 9,7 11 % 69,6 1,9 3 % VE4 92,3 6,1 7 % 66,9-0,9-1 % 18
4. Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutukset 4.1. Suunnitteluperusteet Vaihtoehtojen suunnittelu on tehty aiempien suunnitelmien perusteella ja vaihtoehtojen kustannukset on arvioitu karkealla tasolla esitetyille ratkaisuille. Lähtökohtana on valtateiden kehittäminen vastaamaan tieverkolle asetettuja tavoitteita. Valtatie 9 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön ehdottamaan runkotieverkkoon, jolle on asetettu muuta tieverkkoa korkeammat laatutasotavoitteet. Valtatie 10 kuuluu muihin tärkeisiin ja vilkkaisiin pääteihin. Teiden mitoitusnopeus on pääosin 100 km/h ja vähimmäispoikkileikkaus 10,5/7,5 metriä (tien leveys/ajoratojen leveys). Kaksiajorataisuus ja eritasoliittymien tarve määräytyy liikennemäärien perusteella. Lähtökohdat suunnittelulle ovat seuraavat (päätieverkon kehittämissuunnitelmassa määritellyt tavoitetilat): Valtatie 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan. Nopeustasotavoite 120 km/h eritasoliittymät Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi. Nopeustasotavoite 100 km/h Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Nopeustasotavoite 100 km/h Valtatie 10 Turun keskustasta Kauselaan (Kaarinan raja), tietä kehitetään nelikaistaisena, katumaisena taajamaväylänä, jonka liittymät on valo-ohjattuja. Nopeustaso on 50 70 km/h. Kauselasta (Kaarinan raja) Lietoon (Ankka), uusi ohikulkutie, nopeustaso 80/100 km/h. Ohikulkutien alkuosa Vanhanlinnan liittymään asti on nelikaistainen. Ohikulkutien liittymät on toteutettu pääosin eritasoliittyminä. Nykyinen tie on muutettu myös paikallista maankäyttöä palvelevaksi taajamaväyläksi sekä joukkoliikenteen paikallisliikenteen laatukäytäväksi. Nopeustasotavoite on 50 70 km/h. Liedosta (Ankka) Forssaan tietä kehitetään kaksikaistaisena valtatienä. Nopeustasotavoite on 100 km/h. Forssan taajaman kohdalla nykyistä tie parannetaan kapeana nelikaistaisena taajamaväylänä valtatien 2 eritasoliittymän ja Forssan keskustan sisääntulotien välisellä osuudella. Nopeustasotavoite on 60 80 km/h. Liittymät eritasossa (vt 2) tai valo-ohjattuina tasoliittyminä. Uudet tieosuudet valtateiden välillä kehitetään kaksikaistaisiksi valtateiksi, joissa liittyminen valtatiehen 9 toteutetaan eritasoliittymällä. Muut liittymät kanavoituja tai väistötilallisia T-liittymiä. Eri vaihtoehdoissa tapahtuvat muutokset edellä esitettyihin valtateiden 9 ja 10 tavoitetiloihin on esitetty myöhemmin luvuissa 4.2 4.8. Vaihtoehtojen kustannukset on arvioitu vuoden 2007 hintatasossa (maku.ind. 130,0; 2000=100). Suunnittelu ja kustannukset on rajattu valtatiellä 9 lännessä kantatiehen 40 ja idässä Konhoon valtatien 3 liittymään. Valtatiellä 10 ne rajautuvat lännessä Turun keskustaan valtatiehen 1 ja idässä Hämeenlinnaan (valtatie 3). 19
4.2. Ve 0 Teiden parantaminen nykyisillä paikoillaan Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehdossa 0 valtateitä 9 ja 10 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kohti tavoitetilan mukaisia ratkaisuja. Valtatiellä 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan, Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi ja Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Valtatie 10 parannetaan 10,5/7,5 leveäksi valtatieksi. Vaihtoehdossa ei toteuteta valtatien 9 osalta Hakutien eritasoliittymää ja valtatien 10 osalta Liedon ohikulkutietä. Liedossa nykyistä tietä kehitetään maankäytön ehdoilla nykyisellä paikallaan muun muassa liittymien parantamisella, liikennevaloilla ja kevyen liikenteen järjestelyillä sekä meluntorjunnalla. Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Valtatietä 10 on vaikea kehittää nykyisellä paikallaan korkeatasoiseksi valtatieksi etenkin Liedon kohdalla tienvarren asutuksen takia. Muutoin toimenpiteet ovat toteutettavissa ja ne aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Uusia metsä- ja peltoalueita ei pirstoudu, kun tietä kehitetään vanhan tielinjauksen päällä. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee pohjavesisuojauksen tekemisen jälkeen. Meluntorjuntatoimenpiteet parantavat tienvarren asukkaiden viihtyvyyttä. 20
Kehittämistoimenpiteiden vaikutukset yhteysvälin yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen ovat myönteisiä. Liikenteen sujuvuus ja hyvä palvelutaso edistävät myönteistä aluekehitystä. Vaihtoehdon 0 mukainen ratkaisu merkitsee jatkuvia liikenteen aiheuttamaa melu- ja saastehaittoja tien varren asukkaille. Erityisen paljon asutusta on Liedon taajaman kohdalla, missä valtatie jakaa taajaman kahtia. Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 0 Nykyisen tien parantamisen seurauksena ei aiheudu merkittäviä liikenteen siirtymiä. Liikenteen aikasuoritteet pienenevät hieman ajonopeuksien kasvun seurauksena. Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 140 M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Turku Vt 3 56 M Kustannukset perustuvat valtateiden 9 ja 10 yhteysvälien kehittämisselvitysten mukaisen tavoitetilan edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta. Toteuttamisen taustalla ei siten ole pelkästään yhteiskuntataloudelliset perusteet vaan valtateiltä tavoitetilanteessa yleisesti edellytettävä tekninen laatutaso ja liikenteellinen palvelutaso. VE 0 on tarkasteltavien eri linjausvaihtoehtojen vertailuvaihtoehto. 21
4.3. VE 1 Liedon ohikulkutie Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehdossa 1 valtateitä 9 ja 10 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kohti tavoitetilan mukaisia ratkaisuja ja niiden lisäksi tehdään Liedon ohikulkutie. Valtatiellä 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan, Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi ja Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Vaihtoehdon 1 mukainen Liedon ohikulkutie ohittaa Liedon keskustan nykyisen valtatien 10 eteläpuolelta. Ohikulkutie erkanee Liedon keskustan eteläpuolella nykyisestä valtatiestä 10 Kauselan eritasoliittymästä ja liittyy takaisin valtatielle Ankassa, Liedon keskustan pohjoispuolella. Ohikulkutien pituus on 10,6 km (tieosoite: tie10, 2/0 3/3900). Ohikulkutiestä itään valtatie 10 parannetaan 10,5/7,5 leveäksi valtatieksi. Ohikulkutielle rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää, Vanhalinnan etl ja Liedon etl. Kauselan ja Vanhalinnan eritasoliittymien välille rakennetaan kapea nelikaistatie. Vanhalinnan eritasoliittymän ja Ankan välinen osuus jää kaksikaistaiseksi tieksi, mutta Vanhalinnan ja Liedon eritasoliittymien välillä on syytä säilyttää mahdollisuus toisen ajoradan rakentamiseen tien pohjoispuolelle varautuen liikenteen kasvuun myöhemmin tulevaisuudessa. Tien nopeusrajoitus on 80/100 km/h. Liedon kohdalla valtatietä 10 kehitetään seututienä maankäytön ehdoilla, jolloin tien nopeustaso on 50-60 km/h ja tiellä on tasoliittymät, joissa voi olla liikennevaloja tai kiertoliittymiä. 22
Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Vaihtoehdon toteuttamiselle ei ole tiedossa olevia esteitä. Toimenpiteet aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Maankäytön suunnitelmissa on varauduttu Liedon ohikulkutiehen. Varaus on merkitty yhteystarpeena sekä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan (YM 23.8.2004) että Liedon yleiskaavaan (lainvoimainen 22.8.2006). Liedon ohikulkutie rauhoittaa nykyisen tielinjan ympäristöä Turun ja Liedon välillä. Valtatien muuttuminen taajamatieksi mahdollistaa taajaman kehittämisen vetovoimaisena ympäristönä. Liikenneturvallisuus- ja melusuojaustoimenpiteet parantavat asuinympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Kevyen liikenteen järjestelyt ja joukkoliikennejärjestelyt parantavat Turun seudulla taajamien kulkuyhteyksiä ja mahdollisuuksia joukkoliikenteen käyttöön. Liedon ohikulkutie saattaa hajauttaa yhdyskuntarakennetta Liedossa, mikäli sekä asukkaita että valtatien liikennettä palvelevia toimintoja siirtyy ohitustien ja sen eritasoliittymien yhteyteen. Kehitystä voidaan ohjata maankäytön suunnittelulla. Melu- ja saasteongelma siirtyy uuteen paikkaan. Liedon ohikulkutielinjan läheisyydessä on tasaisesti asutusta ja ohikulkutie heikentää näiden läheisten asuinalueiden laatua. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää meluntorjunnalla. Liedon ohikulkutie kulkee pääosin nykyisillä peltoalueilla ja metsäsaarekkeiden välillä. Tie eritasoliittymineen aiheuttaa merkittävän muutoksen suhteelliseen avoimeen maisemaan ja pirstoo peltoalueita, jotka ovat osin maakuntakaavassa esitettyä maakunnallista maisema-aluetta. Uuden tieyhteyden rakentamisen maisemallisten haittojen on arvioitu olevan suurimmat Savijoen, Kestonmäen ja Sepänmäen alueilla. Savijoen alueella tie ylittää jokilaakson luonnonmaiseman ja rikkoo läheisen kallioalueen. Kestonmäessä ja Sepänmäessä uusi tieyhteys rikkoo kallioalueiden lisäksi maisemallisesti selkeät reunavyöhykkeet (Tielaitos 1991:36). Liedon ohikulkutie kulkee Lintulan I-luokan pohjavesialueen läpi noin 1300 metrin matkalla. Pohjavesien pilaantumisriskiä lievennetään pohjavesisuojauksin. 23
Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 1 Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 1 Uusi linjaus on nykyistä tietä pidempi mutta nopeampi välillä Ankka - kantatie 40 24
Liikenteen siirtymät tapahtuvat lähinnä nykyiseltä valtatieltä 10. Siirtyvää liikennettä on Liedon länsipuolella noin 10 300 ajon/vrk ja itäpuolella noin 6 700 ajon/vrk. Liikenteen kilometrisuoritteet kasvavat mutta aikasuorite pienenee Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 195 M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Ankka Vt 3 50 M - Liedon ohikulkutie 61 M Vaihtoehtoon 0 verrattuna hankkeen yhteenlasketut hyödyt ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 4.1 M /v. Hyödyt syntyvät kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannuksista sekä onnettomuuskustannuksista. Ajoneuvokustannukset kasvavat. Yhden vuoden tuottoaste vuoden 2030 tilanteessa on noin 6.7 % 4.4. Ve 1 ala jatkettu Liedon ohikulkutie Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehdossa 1-ala valtateitä 9 ja 10 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kohti tavoitetilan mukaisia ratkaisuja ja niiden lisäksi tehdään Liedon ohikulkutie. Valtatiellä 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan, Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi ja Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Vaihtoehdossa 1-ala Lietoon tehdään keskustan ohitustie nykyisen valtatien 10 eteläpuolelta. Tie on pidempi kuin vaihtoehto 1 Liedon ohikulkutie. Lännessä ohitus erkanee nykyisestä valtatiestä 10 samasta kohdasta kuin vaihtoehdossa 1, eli Kauselan eritasoliittymästä ja liittyy takaisin valtatielle Yliskulmassa. Vaihtoehtoinen linjaus on 17,6 km pitkä (tieosoite: tie10, 2/0 4/5900). Vaihtoehto pitää sisällään kahden uuden eritasoliittymän rakentamisen, Vanhalinnan ja Liedon eritasoliittymät. Kauselan ja Vanhalinnan eritasoliittymien välille rakennetaan kapea nelikaistatie. Vanhalinnan etl:n ja Yliskulman välinen osuus jää kaksikaistaiseksi tieksi, mutta Vanhalinnan ja Liedon eritasoliittymien välillä on syytä säilyttää mahdollisuus toisen ajoradan rakentamiseen tien pohjoispuolelle varautuen liikenteen kasvuun myöhemmin tulevaisuudessa. Tien nopeusrajoitus on 80/100 km/h. Liedon ohituksen kohdalla valtatietä 10 kehitetään seututienä maankäytön ehdoilla, jolloin tien nopeustaso on 50-60 km/h ja tiellä on tasoliittymät, joissa voi olla liikennevaloja tai kiertoliittymiä. 25
Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Vaihtoehdon toteuttamiselle ei ole tiedossa olevia esteitä. Toimenpiteet aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. Vaihtoehto vaatii kaavamuutoksia, koska siihen ei ole varauduttu maankäytön suunnittelussa. Vaihtoehtoa ei kannata toteuttaa vaiheittain, vaan se kannattaa rakentaa kerralla valmiiksi. Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Vaihtoehto rauhoittaa Yliskulman alueen, jonka läpi kulkee nykyinen valtatie. Mahdollistaa alueen kehittämisen vetovoimaisena kyläalueena. Ohikulkutie kulkee muutamien taloryhmien läheisyydessä. Uusi tie muuttaa merkittävästi ympäristöä ja heikentää viihtyisyyttä. Vaihtoehto vaatii kaavamuutoksia, sillä Liedon ohikulkutien jatkamiseen ei ole varauduttu maankäytön suunnittelussa. Liedossa on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava vuodelta 2004. Maankäytön kannalta ohikulkutie sijoittuu luontevaan paikkaan suureksi osaksi metsäalueelle. Yleiskaavassa on asuinalueita lähinnä Hämeentien pohjoispuolisille metsäalueille. Eteläpuolelle on osoitettu myös uusi asuinalue, kuitenkin tielinja kiertää sen. Ohikulkutien jatke sijoittuu suurelta osalta metsäalueelle ja osin pienille peltoalueille. Tämä merkitsee yleensäkin metsä- ja peltoalueiden pirstoutumista sekä ekologisten yhteyksien muuttumista. Ohikulkutie sijoittuu paljolti suljetulle osuudelle ja muutos rajoittuu paikallismaisemaan. Yliskulman peltoalueella uusi tie muuttaa ja heikentää alueen maisemallisia arvoja. Vaihtoehto kulkee Alhojoki-Rauvolan I-luokan pohjavesialueen läpi 2500 metrin matkalla. Pohjaveden pilaantumisriskiä voidaan vähentää suojauksilla. 26
Vaihtoehdon jatkosuunnittelu vaatii tarkempia selvityksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 1ala Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 1ala 27
Uusi linjaus on nykyistä tietä lyhyempi ja nopeampi välillä Yliskulma kantatie 40. Liikenteen siirtymät tapahtuvat lähinnä nykyiseltä valtatieltä 10. Siirtyvää liikennettä on Liedon länsipuolella noin 10 300 ajon/vrk ja itäpuolella noin 5 100 ajon/vrk. Liikenteen aikasuorite pienenee. Kevyiden ajoneuvojen kilometrisuorite ei vähene koska Liedosta uuden tien kautta Turkuun suuntautuvan liikenteen ajomatka pitenee. Raskaista ajoneuvoista suurempi osuus on pitkämatkaista liikennettä joten raskaiden ajoneuvojen kilometrisuorite pienenee. Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 200 M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Yliskulma Vt 348 M - Jatkettu Liedon ohikulkutie 68 M Vaihtoehtoon 0 verrattuna hankkeen yhteenlasketut hyödyt ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 4.0 M /v. Hyödyt syntyvät kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannuksista sekä onnettomuuskustannuksista. Raskaan liikenteen ajoneuvokustannukset pienenevät. Yhden vuoden tuottoaste vuoden 2030 tilanteessa on noin 5.9 % 4.5. VE 2A Pokkola Moisio Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehdossa 2A valtateitä 9 ja 10 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kohti tavoitetilan mukaisia ratkaisuja ja niiden lisäksi tehdään uusi yhteys valtateiden 9 ja 10 välille Pokkolan ja Moision välille. Valtatiellä 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan, Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi ja Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Vaihtoehto 2A yhdistää valtatiet 9 ja 10 Pokkolan ja Moision välillä. Uusi tieyhteys erkanee valtatiestä 10 Pokkolassa ja liittyy valtatiehen 9 Moision eritasoliittymän kohdalla. Tien linjaus on melko suora ja se rakennetaan täysin uuteen maastokäytävään. Tie on 14,7 kilometriä pitkä (tieosoite: tie10, 4/1000 tie 9, 103/0). Vaihtoehto pitää sisällään uuden kaksikaistaisen tien rakentamisen Pokkolan ja Moision välillä sekä Moision eritasoliittymän täydentämisen. Lisäksi rakennetaan kaksi suurempaa vesistösiltaa Aurajoen ja Vähäjoen ylityksiin. Tien nopeusrajoitus on 100 km/h. Valtatien 9 kehittämistoimenpiteistä jätetään toteuttamatta Hakutien eritasoliittymän rakentaminen (Suolasuon eritasoliittymä) valtatieltä 9 ja valtatie 10 parannetaan uuden yhteyden itäpuolella kaksikaistaiseksi päätieksi. Uuden yhteyden länsipuolella valtatietä 10 kehitetään seututienä maankäytön ehdoilla, jolloin tien nopeustaso on 50-60-80 km/h ja tiellä on tasoliittymät, joissa voi olla liikennevaloja tai kiertoliittymiä. 28
Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Vaihtoehdon toteuttamiselle ei ole tiedossa olevia esteitä. Toimenpiteet aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. Vaihtoehto vaatii kaavamuutoksia, koska siihen ei ole varauduttu maankäytön suunnittelussa. Nykyisiä radan alituksia tai ylityksiä ei voida vaihtoehdossa hyödyntää. Jos nykyisiä alituksia halutaan hyödyntää, tie tulisi kääntää Jäkärlän eritasoliittymään. Tällöin tielinjaus ei kuitenkaan enää yhdistä valtateitä 10 ja 9 yhtä sujuvasti, vaan linjauksesta tulee takaperoinen. Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Vaihtoehto sijoittuu lähes kokonaan uuteen maastokäytävään. Tämä merkitsee yleensäkin metsä- ja peltoalueiden pirstoutumista sekä ekologisten yhteyksien muuttumista. Vaihtoehto kulkee haja-asutusalueella, jossa on harvakseltaan asututtuja rakennuksia ja muutamia kyliä. Näiden ympäristössä uusi valtatie muuttaa voimakkaasti ympäristön luonnetta ja heikentää viihtyvyyttä. Uusi tie muuttaa paikallisia kulkureittejä, pitkän matkan yhteydet kuitenkin paranevat. Vaatii kaavamuutoksia, sillä yhteydelle ei ole varauksia Turun ja Liedon oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa eikä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa. Vaihtoehto on vaikea toteuttaa maakäytön suunnitelmien vuoksi. Yleiskaavassa on osoitettu Moisiossa maankäytön laajenemisalueita eritasoliittymän itäpuolella (AP ja T). Myös pientaloalueen varaus on nykyistä laaja-alaisempi. Moision ja Paimalan alueelle on suunniteltu osayleiskaavan laadintaa, jossa osoitettaisiin uusia asuinalueita suunnittelualueelle. Näitä alueita on suunniteltu toteutettavaksi jo vuonna 2009. Vähäjoenlaakso on maakunnallista virkistysaluetta, jonka uusi tieyhteys halkaisee. 29
Tie eritasoliittymineen muuttaa voimakkaasti maisemaa. Maisemallisten haitat ovat suurimmat valtakunnallisesti arvokkaalla alueella Aurajokilaaksossa, jossa uusi tie ylittää Aurajoen. Maisemallisesti herkkä kohta on myös Yliskylän maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-varaus Liedon yleiskaavassa). Vaihtoehdon jatkosuunnittelu vaatii tarkempia selvityksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 2 30
Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 2 Uusi linjaus on nykyistä reittiä vt10-kt40 pidempi mutta nopeampi Pokkolan ja vt9/kt40 liittymän välillä. Uudelle tielle siirtyy lähinnä valtatieltä 10 kantatielle 40 länteen suuntautuva liikenne. Siirtyvää liikennettä on noin 3 600 ajon/vrk. Liikenteen aikasuorite pienenee mutta ajosuorite kasvaa. Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 155 M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Pokkola Vt 3 46 M - Uusi linjaus, Pokkola Moisio 22 M - Vt 10 länsiosa 3 M Vaihtoehtoon 0 verrattuna hankkeen yhteenlasketut hyödyt ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 4.7 /v. Hyödyt syntyvät kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannuksista sekä onnettomuuskustannuksista. Raskaan liikenteen ajoneuvokustannukset pienenevät vapaampien ajo-olosuhteiden ansiosta. Yhden vuoden tuottoaste vuoden 2030 tilanteessa on noin 21.5 % 31
4.6. VE 2B Pokkola Rauhakylä Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehdossa 2B valtateitä 9 ja 10 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kohti tavoitetilan mukaisia ratkaisuja ja niiden lisäksi tehdään uusi yhteys valtateiden 9 ja 10 välille Pokkolan ja Rauhakylän välille. Valtatiellä 9 Turusta Lietoon nykyistä moottoritietä parannetaan, Liedosta Auraan tietä kehitetään eritasoliittymin varustetuksi keskikaiteelliseksi kapeaksi nelikaistatieksi ja Aurasta Konhoon (valtatie 3) tietä kehitetään kaksikaistaisena päätienä yksittäisin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin varustettuna. Vaihtoehto 2B yhdistää valtatiet 9 ja 10 Pokkolan ja Rauhakylän välillä. Uusi tieyhteys erkanee valtatiestä 10 Pokkolassa ja liittyy valtatiehen 9 Rauhakylän eritasoliittymän kohdalla. Tie rakennetaan täysin uuteen maastokäytävään. Tie on 9,6 kilometriä pitkä (tieosoite: tie10, 4/1000 tie 9, 104/1050). Vaihtoehto pitää sisällään uuden kaksikaistaisen tien rakentamisen Pokkolan ja Rauhakylän välillä. Lisäksi rakennetaan yksi suurempi vesistösiltaa Aurajoen ylitykseen. Tien nopeusrajoitus on 100 km/h. Valtatien 9 kehittämistoimenpiteistä jätetään toteuttamatta Hakutien eritasoliittymän rakentaminen (Suolasuon eritasoliittymä) valtatieltä 9 ja valtatie 10 parannetaan uuden yhteyden itäpuolella kaksikaistaiseksi päätieksi. Uuden yhteyden länsipuolella valtatietä 10 kehitetään seututienä maankäytön ehdoilla, jolloin tien nopeustaso on 50-60-80 km/h ja tiellä on tasoliittymät, joissa voi olla liikennevaloja tai kiertoliittymiä. Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Vaihtoehdon toteuttamiselle ei ole tiedossa olevia esteitä. Toimenpiteet aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. Vaihtoehto vaatii kaavamuutoksia, koska siihen ei ole varauduttu maankäytön suunnittelussa. Nykyisiä radan alituksia tai ylityksiä ei voida vaihtoehdossa hyö- 32
dyntää. Jos nykyistä ylitystä halutaan hyödyntää, tie tulisi kääntää Poikojan eritasoliittymään. Tällöin tielinjaus ei kuitenkaan enää yhdistä valtateitä 10 ja 9 yhtä sujuvasti, vaan linjauksesta tulee takaperoisempi. Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Vaatii kaavamuutoksia, sillä yhteydelle ei ole varauksia Liedon oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa eikä Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa. Vaihtoehto sijoittuu lähes kokonaan uuteen maastokäytävään. Tämä merkitsee yleensäkin metsä- ja peltoalueiden pirstoutumista sekä ekologisten yhteyksien muuttumista. Tie eritasoliittymineen muuttaa voimakkaasti maisemaa. Maisemallisten haitat ovat suurimmat valtakunnallisesti arvokkaalla alueella Aurajokilaaksossa, jossa uusi tie ylittää Aurajoen. Tie kulkee suojeltujen pienten rakennusryhmittymien välissä. Toinen maisemallisesti herkkä kohta on Yliskulman maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-varaus Liedon yleiskaavassa). Vaihtoehto kulkee haja-asutusalueella, jossa on harvakseltaan asututtuja rakennuksia. Näiden ympäristö muuttuu kuitenkin merkittävästi. Kulkuyhteydet muuttuvat. Vaihtoehdon jatkosuunnittelu vaatii tarkempia selvityksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 2A 33
Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 2B Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 2 Uusi linjaus on nykyistä reittiä vt10-kt40 pidempi mutta nopeampi Pokkolan ja vt9/kt40 liittymän välillä. Uudelle tielle siirtyy lähinnä valtatieltä 10 kantatielle 40 länteen suuntautuva liikenne. Siirtyvää liikennettä on noin 3 900 ajon/vrk. Liikenteen aikasuorite pienenee mutta ajosuorite kasvaa. Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 150 M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Pokkola Vt 3 46 M - Uusi linjaus, Pokkola Rauhakylä 17 M - Vt 10 länsiosa 3 M Vaihtoehtoon 0 verrattuna hankkeen yhteenlasketut hyödyt ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 3.8 /v. Hyödyt syntyvät kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannuksista sekä onnettomuuskustannuksista. Raskaan liikenteen ajoneuvokustannukset pienenevät vapaampien ajo-olosuhteiden ansiosta. Yhden vuoden tuottoaste vuoden 2030 tilanteessa on noin 21.1 % 34
4.7. VE 3 Hakutie Vaihtoehdon kuvaus ja linjaus Vaihtoehto 3 yhdistää valtatiet 9 ja 10 Tarvasjoen ja Auran välillä ja on osa niinsanottua Haku-tietä. Vaihtoehto kulkee Tarvasjoelta Auran suuntaan suurimmaksi osaksi nykyisen maantien 224 tielinjaa mukaillen. Auran keskustan eteläpuolelle, Kuusirahkan ja valtatien 9 liittymiskohdan välille rakennetaan uusi linjaus uuteen maastokäytävään. Uuden tielinjauksen (Kuusirahka-Vt9) pituus on 7 km ja koko vaihtoehdon pituus 17,7 km (tieosoite: tie10, 6/3800 tie 9, 106/6000). Vaihtoehto pitää sisällään kaksikaistaisen tien sekä kahden uuden eritasoliittymän rakentamisen, yksi Tarvasjoelle ja toinen valtatien 9 liittymiskohtaan (Suolasuon etl). Vanhasta tieosuudesta noin 70 % levennetään ja 30 % rakennetaan uuteen paikkaan, jotta tien geometria saadaan vastaamaan 100 km/h nopeusrajoitusta. Vaihtoehtoon kuuluu myös valtateiden 9 ja 10 parantaminen tavoitetilaan niin, että valtatien 9 kehittämistoimenpiteistä jätetään toteuttamatta Simolan eritasoliittymän rakentaminen, joka tulisi turhan lähelle Haku-tien eritasoliittymää, ja valtatie 10 parannetaan kaksikaistaisena valtatienä tavoitetilaan Tarvasjoelta itään. Tarvasjoelta länteen valtatietä 10 kehitetään seututienä maankäytön ehdoilla, jolloin tien nopeustaso on 50-80 km/h ja tiellä on tasoliittymät, joissa voi olla liikennevaloja tai kiertoliittymiä. Vaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus- ja toteuttamisen reunaehdot Vaihtoehdon toteuttamiselle ei ole tiedossa olevia esteitä. Toimenpiteet aiheuttavat paikallisia ongelmia muun muassa mahdollisten rakennusten lunastamisen kannalta. 35
Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Uuteen maastokäytävään sijoittuva osuus kulkee Auran asemanseudun taajaman eteläpuolelta. Alueen maankäytön suunnitelmissa on varauduttu HA- KU-tiehen. Seutukaavassa on Auran taajamien osayleiskaavaan merkitty linjaus eroaa tutkittavasta vaihtoehdosta jonkin verran Kuusirahkan alueella. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta 1993. Muuttaa valtakunnallisesti arvokasta Aurajokilaakson maisema-aluetta ja kulttuurihistoriallista ympäristöä. Vaihtoehto luo mahdollisuuksia Auran taajaman kehittämiselle. Liikennevirrat edistävät elinkeinotoimintaa alueella. Auran asemanseudun itäpuolelta uusi tie kulkee olemassaolevan maantien 224 mukaisesti. Vanhan maantien alueella on jonkin verran tienvarsiasutusta. Näiden talojen ympäristö muuttuu melko paljon tiejärjestelyistä ja viihtyisyys heikkenee lisääntyvän liikenteen myötä. Paikalliset yhteydet muuttuvat. Vaihtoehdon jatkosuunnittelu vaatii tarkempia selvityksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste 2030 vaihtoehdossa 3 36
Liikenteen siirtymät vaihtoehdossa 3 Uudelle tielle siirtyy lähinnä valtatieltä 10 kantatielle 40 länteen suuntautuva liikenne. Siirtyvää liikennettä on noin 1 800 ajon/vrk. Uusi linjaus on nykyistä reittiä vt10-kt40 pidempi mutta nopeampi Tarvasjoen ja vt9/kt40 liittymän välillä. Liikenteen aikasuorite pienenee mutta ajosuorite kasvaa. Alustava yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusarvio on 155M ja jakautuu seuraavasti: - Valtatie 9, Turku Vt 3 84 M - Valtatie 10, Tarvasjoki Vt 3 45 M - Uusi linjaus, Tarvasjoki Aura 23 M - Vt 10 länsiosa 3 M Vaihtoehtoon 0 verrattuna hankkeen yhteenlasketut hyödyt ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa noin 2.0 M /v. Hyödyt syntyvät kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannuksista sekä onnettomuuskustannuksista. Yhden vuoden tuottoaste vuoden 2030 tilanteessa on noin 9.2 % 37