Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Helsingin opetustoimen henkilöstö ******************************************************************************* Seuraava lehti ilmestyy, kun siihen on saatu tarpeeksi aineistoa. Kirjoitukset voi lähettää toimitukselle osoitteeseen hallitus@jhl133.fi. ****************************************************************************************** www.jhl133.fi
Luottamusmiehet Sihteerit, opetusvirasto ja IT Varaluottamusmies Koulunkäyntiavustajat Varaluottamusmies Marika Salama Puh. 0400 799423 marika.salama@hel.fi Sinikka Rautakoski Puh. 09-31087220 tai 050-5953001 sinikka.rautakoski@hel.fi Merja Patokoski Puh. 09-31079637 tai 050-5015227 merja.patokoski@edu.hel.fi Marjut Sjöholm marjut.sjoholm@edu.hel.fi Opetusviraston pääluottamusmies Arja Horn Puh. 09-31086515 tai 050-4669650 arja.horn@hel.fi Fax 09-31086425 Hämeentie 11 (Käynti Kaikukadun puolelta) PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki Yhdistyksen hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2012 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Vento Vesa Lehtonen Rainer puh. 09 31071813 tai 050 3809852 puh. 09 31071958 tai 050 5394885 vesa.vento@edu.hel.fi rainer.lehtonen@edu.hel.fi Sihteeri ja taloudenhoitaja Varasihteeri Rautakoski Sinikka Salama Marika puh. 09 31087220 tai 050 595 3001 puh. 0400 799423 sinikka.rautakoski@hel.fi marika.salama@hel.fi Jäsenasiainhoitaja Tiedottaja Horn Arja Patokoski Merja puh. 09 31086515 tai 050 4669650 puh. 09 31079637 tai 050 5015227 arja.horn@hel.fi merja.patokoski@edu.hel.fi Virkistystoiminta Varajäsenet: Tanskanen Petteri Opintosihteeri ja virkistystoiminta puh. 09 31071959 tai 050 5394886 Puhilas Valentina petteri.tanskanen@edu.hel.fi puh. 040 5042523 valentina.puhilas@edu.hel.fi Omar Olga olga.omar@edu.hel.fi
Yhdistyksemme Helsingin Kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 on nykyisin nimeltään Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL ry. Yhdistyksen toimialue on Helsinki ja sen tarkoituksena on koota Helsingin kaupungin opetustoimen ja yksityisten sopimuskoulujen palveluksessa työskentelevät ja liiton järjestämisalalle opiskelevat liiton piiriin. ********************************* Yhdistyksemme JHL ry 133 on lähettänyt kirjelmän JHL:n edustajistolle, jossa esitetään Koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamista koulunkäynninohjaajaksi. Tutkintonimikkeenä koulunkäyntiavustaja on jäänyt historiaan jo pari vuotta sitten. Opetushallitus on päättänyt uusista Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteista. Ammattitutkinnon ruotsinkielinen nimi on Yrkesexamen för ledare i morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever ja Specialyrkesexamen för skolgång och morgon- och eftermiddagsverksamet. Ruotsinkielisissä nimissä on siis mukana sana ledare eli ohjaaja. Tutkintorakenneasetuksessa (47/2012) tehty tutkintojen koulutusalan siirtomuutos sosiaali- ja terveysalalta humanistiselle ja kasvatusalalle, opetus- ja kasvatustyöhön. on nykyisillä tutkintonimikkeillä. On siis loogista, että ammattinimike noudattaa samaa linjaa koulutuksen kanssa. JHL:n virallinen valtakunnallinen tavoite on muuttaa nimike koulunkäynninohjaajaksi, joten esitimme edustajistolle vaadittavaksi tulevaan Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen lisättäväksi seuraavat uudet ammattinimikkeet: koulunkäynninohjaaja, koulunkäyntiohjaaja ja kouluohjaaja. ********************************* Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on vienyt koulunkäyntiavustajien ammattiryhmää koskevia epäkohtia Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen tietoisuuteen lokakuussa 2012. Kirjelmän on koonnut JHL:n koulutustoimitsija Kaijamaija Parviainen. Koulunkäyntiavustajat Helsingin opetusvirastossa Helsingin kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 418 koulunkäyntiavustajaa, joista 339 on vakinaisessa työsuhteessa. Heistä 116 tekee täyttä viikkotyöaikaa. Ammattikunnan työ on merkityksellistä kouluyhteisöissä, joissa lasten ja perheiden ongelmat ovat lähellä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä.
Nimikemuutos Helsingissä JHL:n edustajat ovat usean vuoden tehneet työtä koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamiseksi koulunkäynninohjaajaksi. Asiaa on käsitelty opetusviraston lisäksi Helsingin henkilöstöasiainkeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Henkilöstöasiainkeskus ei näe estettä nimikemuutokselle, mutta Opetusvirasto ei hyväksy sitä nojautuen OAJ:n näkemykseen ja perusteluihin. Koulunkäyntiavustajien ammatillinen tuki Helsingissä Helsingin opetusvirastossa oli 2002 2012 hyvin toiminut ja kustannuksiltaan edullinen aluevastaava järjestelmä, jonka tehtävänä oli tukea ammatillisesti koulunkäyntiavustajien työtä. Aluevastaavia oli 6. He olivat itsekin koulunkäyntiavustajia ja heillä oli viisi tuntia viikossa käytettävissä aluevastaavan tehtävään. Järjestelmä tuotti yhtenäisiä käytäntöjä kouluille ja toimi tehokkaana tiedotusväylänä koulunkäyntiavustajien ja opetusviraston välillä molempiin suuntiin. Virastossa päätettiin romuttaa järjestelmä keväällä 2012. Tilalle rakennettiin alueellisten oppilashuoltovastaavien järjestelmä, joka käsittää koulujen kuraattorit, psykologit ja koulunkäyntiavustajat. Oppilashuoltovastaavat, joita on 4, ovat samalla psykologien ja kuraattorien esimiehiä. Järjestelmä on käynnistynyt hitaasti avustajien suuntaan ja siitä puuttuu alan substanssituntemus. JHL on huolissaan tilanteen heikkenemisestä. Koulunkäyntiavustajien työaika Helsingissä Koulunkäyntiavustajista vain 116 tekee täyttä työaikaa. Taustalla on toisaalta kaupungin säästöt, jotka estävät lisätyön saamisen esim. aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toisaalta Helsinki on innokkaasti lähtenyt palkkaamaan resurssiopettajia ja ottanut käyttöön samanaikaisopetuksen. Nämä molemmat sinänsä hyvät järjestelyt on kustannettu osittain lyhentämällä koulunkäyntiavustajien ennestään lyhyitä työaikoja ja vähentämällä heidän määräänsä. Vuodesta 2011 avustajien kokonaismäärä on pudonnut yli 30:llä. Lisätuntien saaminen vajaaseen viikkotyöaikaan on selvästi vaikeutunut viimeisen kolmen vuoden aikana. JHL on huolissaan oppilaiden kasvun ja kehityksen kannalta merkittävän ammattikunnan surkastumisesta ja jäljelle jäävien toimeentulosta työtuntien huvetessa. Työn tekeminen koulujen loma-aikana Helsingissä Ammattikunnan kannalta ongelmaksi on noussut myös työn saaminen koulujen loma-aikoina. Helsingissä uudet työsopimukset kirjoitetaan automaattisesti ns. kesäkesketys -sopimuksiksi. Tällöin työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, mutta osa-aikainen. Työnantajan velvollisuus on työllistää lomakausina ensisijaisesti oma vakinainen osa-aikainen henkilökuntansa. Vaikka ammatillista koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä olisi tarjolla loma-aikoina esimerkiksi päivähoidossa, sinne valitaan pitkäaikaisia, tuttuja sijaisia ja vakinaisissa työsuhteissa olevat avustajat ohitetaan. JHL:n valtakunnalliset tavoitteet koulunkäynnin ohjauksen ammattilaisten asioissa: Tausta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tässä ammattiryhmässä erilaisilla nimikkeillä lokakuussa 2010 oli 2 269 kokoaikaista täyttä palkkaa saavaa ammattilaista. Osa-aikaisia oli samaan aikaan 7 447. Ammattikunnan työ on merkityksellistä kouluyhteisöissä, joissa lasten ja perheiden ongelmat ovat lähellä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman
itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä. Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien kelpoisuus Koulunkäyntiavustajan/koulunkäynninohjaajan kelpoisuutta ei ole määritetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), joten ammattikunta jää epämääräiseen asemaan. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa määritellään kuitenkin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuus. Koulunkäynnin ohjauksen ammattilaiset tekevät hyvin usein molempia tehtäviä saman työpäivän aikana. Näyttötutkintojärjestelmässä on Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammatti- ja erikoisammattitutkinto (perusteet vuosilta 2010 ja 2011), jotka on siirretty sosiaalialalta humanistinen ja kasvatusalan tutkinnoiksi äskettäin. Tutkinnon suorittaneen tehtävänä on osallistua kulttuuritaustaltaan erilaisten oppilaiden kasvatuksen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ohjaamiseen. Työ sisältää kasvun, kehityksen, oppimisen ja toiminnan tukemista, ohjaamista ja avustamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi tai nuori, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä. Käytännössä koulunkäyntiavustajan/koulunkäynninohjaajan tehtäviin kelpoisuuden antavat ainakin koulunkäyntiavustajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto, uudet koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammatti- ja erikoisammattitutkinto sekä lähihoitajan tutkinto ja sitä edeltäneet hoitajatutkinnot, kuten kehitysvammaistenhoitaja. Ammatissa on myös jonkin verran sosionomeja. JHL:n tavoite Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien asema osana opetushenkilöstöä määritellään ja heidän asemansa oppilashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa selkeytetään. Koulunkäyntiavustajat/koulunkäynninohjaajat tunnustetuksi osaksi oppilashuoltohenkilöstöä Perusopetuslain 31 määrittää oppilashuollon seuraavasti Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien työn tarkoitus on omalta osaltaan toteuttaa oppilashuollon tehtävää. Ammattikunnan kelpoisuutta ei ole määritelty myöskään oppilashuollon henkilöstön kelpoisuuksissa. JHL:n tavoite: Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien asema osana opetushenkilöstöä määritellään ja heidän asemansa oppilashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa selkeytetään.
Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien kurinpito-oikeus Koulunkäyntiavustajat/koulunkäynninohjaajat joutuvat usein, monesti päivittäin kurinpitotilanteisiin, jossa heillä ei ole perusopetuslain mukaan toimintaoikeuksia. JHL on tehnyt 2012 kyselyn koulunkäynninohjauksen ammattilaisille kurinpito- ja väkivaltatilanteista. Edellinen kysely tehtiin 2010. Kyselyjen tuloksissa ei ollut juurikaan eroja, mutta ne olivat huolestuttavia. JHL:n tavoite: Ammattikunnan työhyvinvoinnista on tehtävä selvitys ja perusopetuslain kurinpitoa koskevat säädökset on muutettava vastaamaan työn todellisuutta. Nimikemuutos koulunkäyntiavustajasta koulunkäynnin ohjaajaksi Ohjaaja nimike kuvaa paremmin alan ammattilaisten työtä kuin avustaja. Työn tarkoitus on ohjata, tukea ja avustaa oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Koulunkäynninohjaaja nimike on käytössä lähes 80 kunnassa ja nimikemuutos prosessit jatkuvat ympäri maata. JHL:n tavoite: Koulunkäynninohjaaja-nimike otetaan yhtenäisesti käyttöön koko maassa. Mm. opetushenkilöstön kelpoisuusasetuksen muutos mahdollistaa tämän käytännön. Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 astui voimaan 1.8.2011 Muutos koski erityisopetusta. Erityisopetukseen määriteltiin kolme tasoa; opetuksen yhteydessä annettava, lyhytaikainen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Koulunkäyntiavustajien/ koulunkäynninohjaajien asema jäi lakimuutoksessa hämäräksi. Avustajapalvelut mainitaan vasta erityisen tuen määrittelyssä (POL 17). JHL:n tavoite: Oppilaiden oikeus oppimisen tukeen taataan myös koulunkäynnin ohjauksen ammattilaisten työllä. Alan ammattilaisten on voitava käyttää koko osaamistaan työssään. Perusopetuslain muutoksen vaikutuksesta sekä oppilaiden että työyhteisöjen arkeen on tehtävä kattava selvitys. ********************************* Koulunkäyntiavustajien opinto- ja virkistyspäivä Aulangolla Joukko pääkaupunkiseudun koulunkäyntiavustajia osallistui aluetoimiston järjestämään opintopäivään lauantaina 6.10.2012. Menomatkalla pääluottamusmiehemme Arja Horn esitteli Kurinpito- ja väkivaltatilanteet kyselyn 2012 tuloksia. Pääkaupunkiseudun aluetoimiston uusi aluepäällikkö Tuija Linna-Pirinen esittäytyi ja kertoi aluetoimiston toiminnasta. Vantaalaisen koulun koulukuraattori Merja Oravan johdolla pohdittiin miten avustajan ammatissa tuetaan lapsen kehitystä ja sen mukana tuomia haasteita. Iltapäivällä paneuduttiin ryhmätöihin ja päivän päätteeksi virkistäydyttiin kylpylässä.
Työsuojeluvaltuutetun tervehdys Työsuojelu on opetusvirastossa saanut uutta vahvistusta kesäkuussa Marja Paukkosen aloittaessa uutena työsuojelupäällikkönä. Olli Manninen siirtyi eläkkeelle ja työyhteisökonsulttina toimii Stina Forsberg. Stina Forsberg on myös ruotsinkielisenlinjan työyhteisökonsultti Työnjako on pääsääntöisesti tehty siten, että työsuojelupäällikkö hoitaa rakennuksiin liittyvän ja työyhteisökonsultti työyhteisöön liittyvät asiat. Sairasvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos 1.6.2012 toi merkittävän muutoksen työnantajan tehtävään. Esimiehen on käytävä työntekijän kanssa varhainen tuki (VaTu) keskustelu, kun työntekijällä on 30 kalenteripäivää sairauspoissaoloa. Päivien ei tarvitse olla peräkkäin. Asiasta tulee tehdä muistio, joka lähetetään Työterveyskeskukseen. 60 päivän sairauspoissaolon täytyttyä työterveyslaitos ottaa yhteyden työntekijään. Työterveyskeskus lähettää tiedon Kelalle ja tarkistaa, että kuntoutussuunnitelma on tehty. 90 päivää sairauspoissaoloa tullessa täyteen, työterveys ottaa kantaa työkykyyn ja työn jatkamisen mahdollisuuksiin, yhteistyössä työnantajan kanssa. Työntekijä toimittaa itse B-lausunnon Kelaan ja A-lausunnon työnantajalle. Olemmekin muistuttaneet työpaikoilla Varhaisentuen mallista (VaTu), joka on Helsingin kaupungin malli keskusteluille ja kartoitukseen esimiestä ja Tykeä varten. Paluun tuki (PaTu) pitkältä sairaslomalta palattaessa on tärkeä työkalu esimiehille, jotta keskustelut voidaan käydä samalla tavalla kaikilla työntekijöillä. Ohjekirjaset löytyvät henkilökunnan/ opettajanhuoneesta. Muistuttaisin vielä työsuojelupakista ja sinne tehtävistä ilmoituksista vähältä piti- ja uhka- sekä väkivaltatilanteista. Ilmoitukset ovat tärkeitä tilastollisesti työnantajalle ja antavat oikean kuvan työn vaaroista ja uhkista. Hyvää joulunodotusaikaa! Tiina Illman, työsuojeluvaltuutettu
Kuulumisia kentältä Koulusihteerit - arjen moniosaajat Helsingin kaupungin ja yksityisten sopimuskoulujen koulusihteerien työn moninaisuus on vertaansa vailla. Kovin montaa ammattikuntaa ei varmasti ole, jolle työn sisältö on yhtä moninainen. Kuulee usein sanottavan että koulu ei tulisi toimeen ilman sihteeriä. Työtehtävät kouluissa rehtorin kiinteänä työparina kattavat oppilashallinnon lisäksi paljon tietoa palkkahallinnosta, kirjanpidosta ja budjetoinnista, rekrytoinnista, juoksevista päivittäisasioista, arkistoinnista ja miljoonasta pienestä muusta arkisesta asiasta huolehtimisesta, jotta kaikki toimii. Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaina ovat toiset laitokset/viranomaiset ja oppilaiden huoltajat sekä koulun oma henkilökunta ja oppilaat. Koulusihteerin tietomäärä on valtava ja työpanos on merkittävä. Siksi panostaminen sihteerityöhön ja resurssien lisäämiseen olisi kovin suotavaa. Miksi? Koska juuri sihteerien osaaminen edesauttaa ja helpottaa rehtorien ja opettajien työtä. Silloin he voivat keskittyä paremmin olennaiseen omassa työssään. Koulujen sihteerit hallitsevat päivittäisessä työssään em. lisäksi useita erilaisia atk-ohjelmia rinnakkain. Myös moninaiset tilastot ovat mukana olennaisena osana työtämme. Koulujen arki sisältää myös paljon sellaista jota ei työehtosopimukset mainitse. Aivan käytännön tasolla lomakkeiden ja asiakirjojen täytön opastusta, varastojen ylläpitoa, tarvikkeiden tilausta yms. Koulusihteerien menestyksellinen työn hoitaminen vaatii sitoutumista. Tähän ei päästä, jos sihteerit palkataan ulkopuolisista toimistomyymälöistä pätkätöillä. Ratkomme joka päivä ihmisten visaisia kysymyksiä ja löydämme vastauksia. Siitä syntyy työkokemus, jota koulun muilla ammattiryhmillä ei kerry. Nykyisin melkein jokaisella koulusihteerillä on työhön liittyvä alan ammatillinen koulutus ja tutkinto. Tämä kertoo ammattitaidosta. Yhä harvempi sihteeri toimii enää pelkän työkokemuksen varassa. Toimistotyön vaatimukset ovat sen verran kasvaneet, että kokonaisuuden hallinta pitää olla hanskassa. Oman työn arvostaminen onkin meille sihteereille itsellemme tärkeä asia. Osaaminen mitataan joka päivä. Työ on haastavaa ja toisaalta myös palkitsevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, vaikka koulun työvuosi noudattelee perinteisiä latujaan. Tuskin kukaan ammattiryhmä tai virasto tässä kaupungissa on välttynyt säästöiltä, eivät myöskään koulujen sihteerit. Se on merkinnyt sitä, että yhä useampi opettaja ja rehtori hoitaa koulusihteerille kuuluvia tehtäviä enemmän ja enemmän. Monet sihteerit on jalkautettu usealle koululle, jolloin väistämättä työnkuva pirstaloituu ja aiheuttaa stressiä. Koulusihteerien osallisuus oman työnsä suunnitteluun on viime vuosina heikentynyt Opetusvirastossa. Me emme juuri näy missään opetusviraston toiminnassa. Nyt juuri olisikin aika alkaa kääriä hihat ja put the thinkingcap on. Siihen tarjoutuu mahdollisuus piankin, tulevan kevään aikana JHL yhdistys 133 järjestää tapahtuman koulusihteerien asioille. Silloin on tarkoitus pohtia syvemmin syntynyttä tyhjiötä, josta koulusihteerit keskenään paljon puhuvat. Moni on hyvin huolissaan työnsä tulevaisuudesta ja siitä minkälaista työ tulee olemaan? Moni kysyy onko koulusihteerin työ enää niin houkuttelevaa, että saamme uusia työntekijöitä tulevaisuudessa? Elämme jatkuvassa muutoksessa. Me itse haluaisimme vaikuttaa oman työmme sisältöön ja suunnitteluun. Olkaa siis kuulolla kaikki jäsenet ja jäsenyyttä harkitsevat, kutsumme teitä mukaan! Tapahtuman ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Heli Pitkänen, koulusihteeri
It-tuen kuulumisia ja terveisiä Kulunut vuosi on vierähtänyt työntäyteisenä. Ympäri vuoden kouluille saapuvat korvaavat työasemat ja näytöt sekä esitystekniikan täydentäminen interaktiivisilla valkotauluilla ja dataprojektoreilla ovat pitäneet koulujen järjestelmätukihenkilöt työn touhussa. Hiljaiset hetket menevät usein työtiloja siivotessa ja järjestellessä, laiterekisteriä täydentäessä ja laitteiden poistoa valmistellessa. Vuoden mittaan on myös muutamiin kouluihin toimitettu pilotointimielessä sosiaalisen median käytön tutkimuksiin niin puhelimia kuin tablettitietokoneita. Nämä uudet tavat langattoman tietotekniikan käytössä ovat tuoneet omat haasteensa järjestelmätuen työtehtäviin. Kaiken aikaa on Tietohallinto ja Mediakeskus pyrkinyt olemaan mukana tekniikan aallonharjalla. Siitä huolimatta, että koulujen tietoteknistä varustelua ylläpidetään kohtuullisen hyvällä tasolla ja joissain tapauksissa terävimmässä kärjessä, ei opettajien ja avustajien pidä unohtaa omaa it-taitojensa ylläpitämistä ja kehittämistä. Pääsääntöisesti käyttäjien it-laitteiden käyttötaito on parantunut vuosien varrella ja mm. kameran, skannerin, dokumenttikameran ja työaseman yhteiskäyttö onkin jo monella sujuvaa arkipäivää eri ohjelmien käytön yhteydessä. Tästäkin huolimatta toive on, että koulujen henkilöstö käyttäisi hyväkseen ilmaisen koulutuksen, jota esimerkiksi Mediakeskus tarjoaa niin eri ohjelmistojen kuin laitteiden käytössä. Näin 30 vuotta PC tietokoneiden markkinoille tulon jälkeen voidaan katsoa kansalaistaidoksi, että ihmiset tietävät mikä on hiiri, näppäimistö ja minkälaiseen liittimeen liitetään niiden ja mm. näytön johto ja verkkokaapeli. Liikuteltavien laitteiden lisääntyessä kouluilla pitäisi päivittää lisäksi kannettavien tietokoneiden käyttötaitoa, kuten näytön jakaminen ja langattomaan verkkoon kirjautuminen. Myös opetuksen tueksi hankitut interaktiiviset valkotaulut kaipaavat monin paikoin käyttäjää. Ne ovat kovin kalliita valkokankaita. Kuullessaan valitettavan kaupungin rahavajetta ja sitä, ettei tauluun sisältyvään ohjelmistoon saada hankittua suhteellisen kalliita oppikirjoihin pohjautuvia materiaaleja, tulee miettineeksi, miksei omien töiden tekeminen ohjelmistolla ole runsaampaa? Keväällä alkanut ja marraskuun puoliväliin kestänyt valmistautuminen ja pilotointi Win7 käyttöjärjestelmään siirtymiseksi työasemissa vaihtui muutama viikko sitten täysimittaiseksi Win7 migraatioksi, jonka on määrä päättyä vuoden 2013 keväällä. Migraation tarkoituksena on siis päivittää kaikkien koulujen työasemien käyttöjärjestelmä Windows 7:ään. Muutos näkyy pääosin työasemien sujuvampana käyttönä. Aina kun asioissa mennään eteenpäin, joudutaan jotain jättämään taakse, niin myös tässä tapauksessa. On nimittäin joitain opetusohjelmia, jotka eivät enää toimi Win7 ympäristössä. Pääsääntöisesti kuitenkin tähän asti käytössä olleet ohjelmat saadaan oppilaiden käyttöön myös WIn7 järjestelmässä. Tulevat ajat koulujen tietotekniikassa näyttääkin valoisalta ja arjessa pitää meidän kaikkien muistaa, että tietotekninen varustelu on hyvä ja mahdollisuuksia tuova renki, mutta siitä ei pidä eikä saa tehdä isäntää. Mukavaa Joulunajan odotusta kaikille toivoen Vesa Vento, Järjestelmätukihenkilö JHL ry 133 puheenjohtaja
Jäsenmatka Riikaan 14. 17.6.2012 Iloinen joukko jäsenistöämme matkasi kesäkuussa neljän päivän kaupunkilomalle Riikaan, Latviaan. Linja-automatkalla Tallinnasta Riikaan käsittelimme ajankohtaisia asioita. Riiassa tutustuimme kaupungin historialliseen keskustaan suomalaisen oppaan kanssa. Päiväretkellä merenrantakaupunki Jurmalaan saimme ihailla puuhuviloita, pitkää hiekkarantaa ja muutaman rohkean uiskentelua Riianlahdessa. Kiitos kaikille mukana olleille! ********************************* Jo hiljenee vuoden askareet ja aherrus syksyn työn. Ota sydämees hetket talviset ja rauha Jouluyön. - I. Koskinen Kiitämme jäseniämme kuluneesta vuodesta, toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2013! Hallituksen väki SB