MUISTIO: Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien Ia ja Ib kokous nro 9

TAMPERE 1 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 Pispalan asemakaavan uudistaminen MUISTIO: Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien Ia ja Ib kokous nro 9 Aika 29.5.2013 klo 17.00 19.30 Paikka Frenckellin virastotalo, Frenckellinaukio 2B, kokoustilat Rotvalli ja Rompooli, 4 krs Paikalla: Pispalan osallisryhmä 1a: Helminen Jouko, omistaja Kaikkonen Marja, omistaja Kattainen Eija, As Oy:n osakas, asukas Keppo Eeva, asukas Koivisto Marja, omistaja Kolehmainen Jukka, As Oy:n osakas, isännöitsijä Luoto Mikko, Pispalan Moreeni ry Löfberg Peter, asukas Niskavaara Veikko, Rajaportin sauna, Pispalan asukasyhdistys ry Ojalehto Ritva, omistaja, isännöitsijä, asukas Pulkki Pertti, asukas Raevaara Aarne, Pispalan rakennussuojeluyhdistys ry, asukas Touronen Juhani, Toivontupa ry Pispalan osallisryhmä 1b: Harjuntausta Tapani, omistaja Ivanoff Antti, kiinteistönomistaja, Rakennusoikeus-ryhmä Korhonen Salla, asukas, sijainen Korhonen Ilmo Niemelä Jari, Pispalan kumppanuus ry Lindfors Osmo, Pispalan Epilän kiinteistöyhdistys ry Sirén Ari, asukas Sjöblom Mårten, Pispalan Moreeni ry, Pyynikin Pispalan yrittäjät ry Sutelainen Tuulikki, omistaja Panula Leena, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry Valtakari Antti, Pispalan asukasyhdistys ry Sakari Leinonen, asemakaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Rahkonen Riikka, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki Pietilä Sari, arkkitehti, Tampereen kaupunki Kinos Merja, Villanen Maija, kaavoitusarkkitehti, Tampereen kaupunki, siht. 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtajana toimi asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen. Kokouksessa esitettiin muutokset luonnosvaiheen jälkeen, teemoittain eriteltyinä. Materiaali kokoukseen oli toimitettu edellisellä viikolla. Kokouksessa oli tarkoitus kommentoida kaavaehdotuksia. Kokous nauhoitettiin muistion kirjoittamista varten. Osallisryhmän ja edellisenä iltana olleen yhdyskuntalautakunnan kokouksen kommentteja oli tarkoitus hyödyntää ehdotuksen viimeistelyssä, jonka jälkeen kaavat viedään yhdyskuntalautakuntaan nähtäville asetettavaksi. Osalliset kritisoivat kaavan vaiheiden esittelyä kesän kynnyksellä. Alustavaan kaavaehdotukseen ei ole mahdollista tällä perehtymisellä antaa kommentteja. Osalliset toivoivat joko uutta osallisryhmän kokousta tai sähköpostilla kommentointia. Sovittiin, että kommentteja voi lähettää sähköpostitse 12.6. asti. Muistutuksia on tämän jälkeen mahdollista jättää ehdotuksen nähtävilläoloaikana. 2. Edellisen kokouksen muistio Kommentit oli pyydetty vuoden 2012 2013 vaihteessa ja tämän jälkeen lisätty ryhmätyökoosteeseen. Kaavaluonnoksesta saatua palautetta oli esitelty edelliselle yhdyskuntalautakunnalle ja valmiimpi kaavaehdotus uudelle lautakunnalle.. Tavoitteena ollut osallisryhmän kokous tammikuussa 2013 ei toteutunut, koska kaava-ehdotuksen valmistelu ei ollut tuolloin vielä riittävän pitkällä. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 2 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 3. Kaupungin internetsivuille ja Pispalan kirjastolle toimitetut uudet kaava-aineistot Pispalan hulevesi-, pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Hulevesi-, pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys on tehty koko Pispalan sekä Tahmelan alueelle. Selvityksen perusteella hulevesien ja pohjavesien hallinta on alueella tarpeen. Selvityksen mukaan ryytimaita ja muita ranta-alueita ei ole järkevää ottaa rakentamiskäyttöön. Pispalan ja Tahmelan rakennusinventoinnin loppuraportti ja täydentävä liiteaineisto (Pirkanmaan maakuntamuseo) Maakuntamuseon rakennusinventoinnin loppuraportin sisältö on tiivistetty tonttikohtaiseen selvitykseen, joka on kaavan liiteaineistoa. Aineisto korvaa kaavaluonnoksen kohdeluettelon ja sisältää toimenpidesuositukset tonteille. Ohje kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnon selvittämisestä: (kaavoitus, rakennusvalvonta ja Pirkanmaan maakuntamuseo) Ohje tulee kaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön. Ohjeessa määritellään kuntoarvion tekijän pätevyys. Jos tavoitteena on asuinrakennuksen purkaminen, vaaditaan selvitykseen kuntotutkimuksen menetelmiä, kuten rakenteiden avaamisia. Ohjetta tullaan vielä täsmentämään. Ohjetta sovelletaan koko kaupungissa. 4. Kaavaehdotuksen esittely Kaavanlaatijoiden esityksessä käytiin läpi luonnosvaiheen jälkeisiä muutoksia ja niiden syitä. Muistioon on kirjattu pääpiirteet esittelystä ja käydystä keskustelusta. Osallisryhmäläisten kommentit on esitetty kursiivilla. PowerPoint-esitys on muistion liitteenä. Mielipiteet: Suuri osa mielipiteistä oli koskenut suojelua. Muita merkittäviä teemoja olivat rakennusoikeuden määrä, rakennusalat ja kerrosluku, maisemat ja näkymät sekä liikenne. Mielipiteiden ja palautteiden pohjalta korjattavaa oli erityisesti tietyillä alueilla: Mäkikatu Rinnekatu, Provastinkatu sekä Pispalan portti. Mielipiteissä oli vastakkaisia kantoja rakennusoikeuden määrästä. Pispalan porttia koskien tuli vain vähän mielipiteitä, lausunnoissa otettiin kantaa alueeseen. Ympäristön suojelu ja ELY lausuivat, että paahderinteet tarvitsevat suojelumerkinnän. Kaava-alueeseen lisättiin puistoalue Pyynikiltä puiston nimeämiseksi Lauri viidan mukaan. Puiston käyttötarkoitusta ja puustoa koskevat merkinnät on tuotu olevasta kaavasta sellaisenaan. Muutokset: suojelu: Arvoalueiden aluerajauksia on muokattu inventoinnin mukaiseksi. Muutoksia on tehty Vallikadun ympäristössä ja Rajaportinkadulla. Suurin muutos on tehty suojelumerkintäjärjestelmään, joka on muutettu kolmeportaiseksi. Muutos on tehty maakuntamuseon ja rakennusvalvonnan kanssa sekä tarkastelemalla jätettyjä mielipiteitä. Kolmiportainen luokitusjärjestelmä huomioi paremmin rakennuksen muutoksensietokyvyn. Lisäksi perinteisestä poikkeavalle rakentamiselle on muodostettu oma merkintä s-18, joka on merkitty Pispalan koululle. Maakuntamuseo toivoi tulevien vaiheiden kaavoja silmällä pitäen suojelumerkintää perinteisestä pispalalaisesta rakennustavasta poikkeaville rakennuksille. Tiukimman srp-1-luokan erittäin hienoja kohteita on vain vähän. Srp-1-merkittyjen rakennusten ulkoasu ja -muoto tulee säilyttää. Srp-2-luokkaan kuuluu suurin osa suojelumerkinnöistä. Määräys sallii huomattavia muutoksia, laajennuksia ja vähäistä korottamista. Ominaispiirteet tulee muutos ja korjaustöissä ottaa kuitenkin huomioon. Srp-3-merkintöjä on 20 prosentilla inventoiduista asuinrakennuksista. Merkintä on lievin sallien huomattavia muutoksia ja purkamisen pakottavasta syystä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 3 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 - Ei ole oikein, että srp-rakennuksilla ei ole laajennusvaraa. Yksikään rakennus ei ole niin tärkeä, että mitään ei voisi muuttaa. Kaavalla on negatiivinen asenne, jonka mukaan rakennuksen omistajien oletetaan haluavan purkaa myös hyväkuntoiset rakennukset. Vastauksessa todettiin, että alueella on erittäin hyvin säilyneitä rakennuksia, joiden ominaispiireteiden säilyttäminen on kaavan tavoitteen mukaista. Srp-1-luokan rakennuksia on alueella varsin vähän. Ne ovat yleensä kooltaan suuria, eikä laajentamiselle ole rakennusoikeutta tai tilaa. Niiden tonteilla, joilla jolla on rakennusoikeutta jäljellä, on lisätty toinen rakennusala. Srp-1-luokan rakennukset ovat säilyneet hyvin, eikä tarvetta palauttaville korjauksille ole. Srp-2- ja srp-3-luokissa palauttavat korjaukset ovat mahdollisia, mutta määräykset eivät tällaisia korjauksia edellytä. - Määräysteksti on abstrakti ja jättää paljon tilaa tulkinnalle, jonka vuoksi rakennusvalvonnassa tulisi olla suojeluarkkitehti. - Jos srp-1-talon laajentaminen ei ole sallittua, täytyisi määräys kirjoittaa niin. - Tiukasti suojeltavan rakennuksen tontille sijoitettu uudisrakennus saattaa täydentämisen yhteydessä pilata miljöötä liian tiivistymisen vuoksi. - Onko tontinjako uuden kaavan useampien rakennusalojen myötä mahdollista? Tontinjaon kieltäminen voisi edistää vuokra-asumista Pispalassa. - Osalliset olivat eri mieltä siitä, tulisiko rakennusvalvonnassa olla suojeluun erikoistunut henkilö, jolla olisi enemmän vastuuta väljässä kaavassa. Osallisille vastattiin, että väljästä kaavasta ei kävisi ilmi haettu lopputulos. Rakennusvalvonnassa ei voida määritellä rakennusoikeuden ja suojelun suhdetta. Merkintöjä on työstetty yhdessä rakennusvalvonnan sekä maakuntamuseon kanssa. Rakennusta saa laajentaa, jos rakennusalaa ja rakennusoikeutta on jäljellä. Kaavamääräykset muodostavat kokonaisuuden, jossa on liikkumavaraa. Ehdotusvaiheessa on mahdollista muistutuksella tonteittain kommentoida merkintöjä. Tontin jakaminen on mahdollista ja Pispalan rakeisuuden kannalta suositeltavampaa kuin tonttien yhdistäminen. Myös hallinnonjakosopimus on mahdollinen. Tonttijako on kaavakartalla ohjeellinen. Suojeluarkkitehti kaupungissa olisi hyvä, mutta hyvin väljä kaava ei antaisi hänellekään eväitä rakennuslupavaiheeseen. Kaavatyössä on hyödynnetty poikkeamislupahankkeiden kokemuksia. Rakennusvalvonnan suosituksen mukaan pispalalainen rakentamisen tapa on muokattu muotoon paikallinen rakentamisen tapa. Pirkanmaan maakuntamuseo hyväksyi muutoksen. Muutokset: suojelu (rakenteet ja muinaisjäännökset) Kaavakartalla olevalla pienemmällä karttakuvalla on esitetty arvoalueet ja muinaismuistot. Yleismääräyksissä on täsmennetty, että pulterimuureja uusittaessa tulee käyttää entisiä materiaaleja, betonia tai pulterikiviä. - Suojelisiko sj-merkintä miljöötä paremmin? Eräässä Lentävänniemen kaavakohteessa suojelumerkintä sr oli muutettu sj-merkinnäksi. - Pispalassa rakennukset eivät ole suojelemisen arvoisia, vaan harjumaisema ja näkymät kahdelle järvelle. Miten alueellinen suojelu muissa kaupunginosissa onnistuu, mutta ei Pispalassa, jossa maisemalla ja miljööllä on erityistä arvoa? - Kuntoarviossa tulisi olla arvio siitä, mitä korjaus maksaa, sillä rakennukset eivät ole koskaan korjauskelvottomia, mutta korjaus voi olla kallis. Miksi kuntoselvitykset ovat salaisia? Kaavan laatijat vastasivat, että Lentävänniemen ja Pispalan alueet ovat hyvin erilaisia. Lentävänniemen 1970-luvulla rakennetut kerrostalot eivät rakennuksina ole suojeltavia, vaan inventoidun alueen rakenne. Pispalassa arvoja on sekä alueella että sen rakennuskannalla. Kaavassa on suojeltu rakennuksia, pihapiirejä, osa-alueita arvoalueina ja koko alue yleismääräyksellä inventoinnin pohjalta. Saaduissa kuntoarvioissa on ollut kustannusarvioita, mutta purkamisen lähtökohtana ei ole pidetty hintaa, vaan ongelman laajuutta. Jos asemakaavalla suojellulle rakennukselle haetaan purkulupaa, ovat kuntotutkimusasiakirjat julkista aineistoa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 4 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 - Muistioon tulee kirjata, että Pirkanmaan maakuntamuseo on hyväksynyt Santalahden alueen erottamisen omaksi Pispalasta erilliseksi kaava-alueeksi. Kun sinne nyt suunnitellaan tornitaloja, vaatii maakuntamuseo tiukkoja suojelumerkintöjä Pispalan koteihin. Sama taho, joka hyväksyy miljöön pilaamisen asettaa ehtoja Pispalan kaavaan. Riikka Rahkonen vastasi, että Pispalan kaavat ja Santalahden kaava tulevat mahdollisesti olemaan nähtävillä yhtä aikaa, jolloin ratkaisuja voidaan vertailla. Muutokset: Rakennusoikeus: Yleislinjaa ei ole muutettu luonnosvaiheen jälkeen. Suurempi rakennusoikeus on eri käyttötarkoitusta olevilla tonteilla: Pispalan koululla, lastenkoti Toivontuvalla ja Pispalan portilla palvelurakennuksen tontilla. Alemman rakennusoikeuden tonteilla on yksi kaupungin omistama tontti, kaavan 8257 alueella olevat vanhan kaavan rakennusoikeuden mukaisena pidetyt tontit sekä Provastinkadun loppupäässä olevat vanhan kaavan puistoalueelta laajennuksia saavat tontit. Tonteille liitetty puistoalue ei lisännyt rakennusoikeutta. Alustavassa vaikutustenarviossa on todettu, että perusteet ovat riittävät alemmalle tehokkuudelle. - Kaksi pienemmän tehokkuuden aluetta, joilla puistoa on liitetty tonttiin, ovat keskenään erilaisia. Toisella alueella puistoa olleet tontin osat ovat ennen puistoon kuulumistaan kuuluneet tonttiin, kun toisella alueella liitetty osa ei ole koskaan ollut osa tonttia. Hänen ostaessaan tontin, oli se kokonainen. Kaupunki halusi osat kulkuyhteyden ja viemäröinnin järjestämistä varten. Sari Pietilä vastasi, että tilanne molemmissa kohteissa on ollut sama vanhan kaavan 6686 aikana, jolloin molemmissa kohteissa puiston osia liitettiin tontteihin. Omistusoikeudet olivat vastaavat. Tilanteet vastaavat muuten toisiaan, paitsi ajankohdiltaan. Kaavassa on osoitettu, että tontinosat tulisivat puistoksi. Tarkoitus oli ollut lunastaa osat, mutta niitä ei ole koskaan lunastettu kaupungille. Rakennusoikeus: rinnerakentamisessa Vanha rakennuslaki (RakL) mahdollisti maanpäällisen kellarikerroksen, jossa sai olla vain aputiloja. Tällöin tiloja ei laskettu mukaan käytettyyn rakennusoikeuteen. Rakennuslain ja ravan tulkinnan mukaan sai myös rakentaa pihalle 40 m² kevyen rakennelman, jossa sai olla enintään 25 m² umpinaista osaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL vuodelta 2000) ei tunne maanpäällistä kellaria. Lain mukaan kun rinteessä olevan kerroksesta suurin osa eli yli 50 % on maanpäällistä, on kyseessä kerros, joka vie rakennusoikeutta, huolimatta käyttötarkoituksesta. Jos kerros on 50 % maan alla, voidaan se lukea kellarikerrokseksi, jolloin tilojen osalta arvioidaan niiden ominaisuuksia, sijoitusta, valoisuutta sekä korkeutta. Jos ominaisuudet täyttävät pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisen tilan tunnusmerkit, luetaan tilat rakennusoikeuteen. Samat säännöt koskevat myös ullakoita. Vallitsevan rakennustavan mukaan halutaan tulevaisuudessakin muodostaa kellarikerrokseksi luokiteltavaa tilaa, jolloin rakennusoikeutta ei tältä osalta kulu. Rakennusvalvonnan kanssa on prosessin kuluessa todettu, että rinnekerroksiin ei ole järkevää osoittaa erityistä kerrosalaa, koska se kannustaisi rakentamaan asuintiloja kellariin Pispalan radonalueella. Jos kerrosalaa ei kohdistettaisi juuri tähän tarkoitukseen, se hyödynnettäisiin käytännössä ylemmissä kerroksissa, mikä kasvattaisi talojen kokoa entisestään. Tämän vuoksi kaavan e=0,5 tonttitehokkuus pidetään samana. Rakennusoikeuden lisäksi pihalle, joko rakennusalalle tai sen ulkopuolelle, saa sijoittaa enintään 10 m² kevyen rakennelman, kuten kaikilla uusilla kaava-alueilla Tampereella. - Onko rakentamisen korkeutta säädelty, sillä nyt toteutetut autotallit ovat olleet suhteellisen korkeita. Onko maaston muokkaaminen sallittu, kun pispalalainen tapa rakentaa on ollut käsivoimin kaivamista ja maaston muotojen noudattamista? Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 5 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 Riikka Rahkonen vastasi, että yleismääräyksessä on määrätty kadunpuolen näkyvän kivijalan enimmäiskorkeudeksi kolme metriä. Yleismääräys myös kieltää perusteettomien kaivantojen, täyttöjen ja leikkauksien tekemisen. Kellarikerroksia saa olla kaksi, mutta rakennuksen korkeusmerkintä säätää rakennuksen korkeuden enintään kymmeneen metriin. Kahdesta kellarikerroksesta vain yksi saa olla näkyvissä alarinteen puolella. Rakennusvalvonta valvoo toteuttamista. - Osalliset esittivät huolensa siitä, pitääkö rakennusvalvonta kiinni kaavamääräyksistä. - Vanhoja rakennuksia pitäisi voida laajentaa, jotta tonteille ei tarvitsisi rakentaa uudisrakennuksia. - Onko srp-2-merkityille rakennuksille lisätty rakennusaloja laajennusta varten ja srp-1- merkityiltä rakennuksilta poistettu? - Voiko vanhan kaavan tehokkuuden mukaisen rakennuksen tuhoutuessa toteuttaa vastaavan, nykyistä kaavaa tehokkaamman rakennuksen? Riikka Rahkonen vastasi, että suojelurakennuksiin on lisätty rakennusaloja laajentamiseen, vaikka maakuntamuseo oli sitä kritisoinut. Srp-1-merkityillä rakennuksilla ei ole luonnoksessakaan ollut laajennusvaroja, sillä ykkösluokan rakennukset ovat olleet suurelta osin jo valmiiksi kookkaita. Olemassa olevien uudisrakennusten rakennusaloille on merkitty massoittelumerkintöjä. Jos näitä rakennuksia, joudutaan rakentamaan uudelleen, toteutetaan uudet rakennukset uusien kaavamääräysten sekä rakentamistapaohjeen mukaisesti. Suojelumerkittyjen rakennusten osalta yleismääräys toteaa, että korvaavan rakennuksen tulee olla lähtökohtaisesti entisen muotoinen. Mikäli uudelleen rakentamisessa ylitetään rakennusoikeus, asia ratkaistaan poikkeamismenettelyllä. Rakennusoikeuden merkintätapa: Rakennusoikeusmerkinnöissä on lisätty yksinkertaisempaa yhdellä luvulla esitettyä merkintää, sillä kaikista rakennuksista ei ole tietoa käytetystä rakennusoikeudesta. Lisäksi joillain tonteilla on olemassa useita hyviä ratkaisuvaihtoehtoja, jotka on haluttu mahdollistaa. - Miksi käytettyä rakennusoikeutta ei ole merkitty kaavakartalle, kuten luonnosvaiheessa oli? - Kritisoitiin osan kaavoitusten kannustimien katoamista, kuten käytetyn rakennusoikeuden alakanttiin merkitsemistä. (Kokouksen alussa esitetty kommentti kirjattu tähän kohtaan) Kaavanlaatijat vastasivat, että tonteilla, joilla tarkkaa tietoa käytetystä rakennusoikeudesta ei ole ollut, ei ilmeisen epävarmoja tietoja haluttu kirjata kartalle. Rakennusvalvonnan tulkintoja käytetyistä rakennusoikeuksista ei ole kaikista kohteista saatu. Osassa kohteista käytetyn rakennusoikeuden tulkinta on jätetty rakennuslupavaiheeseen, jolloin teetetään tarkemmat mittauspiirustukset. Rakennusvalvonta tulkitsee käytettyä rakennusoikeutta rakennusaikakauden lain mukaan, eikä nykyisen maankäyttöja rakennuslain mukaan, jolloin uusi kaava ei muuta vanhan rakennuksen käytettyä rakennusoikeutta. - Miltä osalta maankäyttö- ja rakennuslaki astuu voimaan? Kaavanlaatijat vastasivat, että rakennuksen vanha osa tulkitaan rakennusajankohdan lain mukaan, mutta uusi, rakennuksessa kiinni oleva laajennus tulkitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Jos vanhaa rakennusta laajennetaan erittäin paljon, rakennusvalvonnalle jää vastuu tulkita, onko kyseessä jo uudisrakentamista vastaava toimenpide. - Esitettiin suojeluhenkistä virkamiestä rakennusvalvontaan, jotta kaavaa osataan tulkita suojelunäkökannat huomioiden ja jolta voi helposti kysyä tietoa. - Kuinka tulkitaan kun kylmää ullakkoa korotetaan eristeen verran. Vähentääkö korottaminen rakennusoikeutta, kun aiemmin on sanottu, ettei rakennusoikeus vähene? Kaavanlaatijat vastasivat, että kaavassa on annettu mahdollisuus laajentaa suojeltua rakennusta vaipan sisällä. Jos rakennuksessa ei ole srp-1-merkintää ja rakennusoikeutta on jäljellä, on katon korottaminen vähäisesti mahdollista. Tekninen korotus ei muodosta uutta asuintilaa, eikä rakennusoikeus Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 6 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 kulu. Tilanne vaatii rakennusvalvonnan tulkintaa. ( Rakentamistapaohjeessa tekninen korotus on n. 20 cm). Suojelun kannustimet kaavaehdotuksessa: Riikka Rahkonen esitteli esimerkin, jossa rakennusoikeuden ylitettyään, on mahdollista tehdä 25 m² piharakennus vanhan pienemmän piharakennuksen paikalle. Kannustin on hyödyksi kohteissa, joissa rakennusoikeus on jo ylitetty. Rakennusvalvonnan ei näissä tilanteissa tarvitse tulkita paljonko rakennusoikeutta on käytetty päärakennuksessa. Selostuksessa tullaan esittämään laskelmia kannustimien hyödyntämisestä. Hissikannustin, joka antoi mahdollisuuden rakentaa hissin rakennusalan ulkopuolelle ja rakennusoikeuden ylittäen, on poistettu rakennusvalvonnan ja maakuntamuseon lausuntojen pohjalta. Tapaukset ovat harvinaisia, ja ne voidaan toteuttaa poikkeamislupamenettelyllä. Myös kannustin, joka mahdollisti laajentamisen rakennusalalla rakennusoikeuden yli, on poistettu. Kannustin ei ollut tasapuolinen. Riski liialliselle rakennusten korottamiselle ja näkymien menetyksille oli aiheellinen. Tasapuolisuuden vuoksi korotettaessa rakennusta asuintilojen lisäämiseksi, tulee rakennusoikeutta olla jäljellä. - Mäkikadun pohjoispuolella sijaitsevilla tonteilla täydennysrakentamista on osoitettu tonttien eteläreunaan, mikä estäisi auringonvalon saamista pihoille. Pohjoisrinteellä katujen pohjoisreunoissa on paljon rakennusmuuria, mutta pihat ovat avoimia. Tavoite katutilan muodostamisesta täydennysrakentamisella ei tällä kohdin ole pispalalaista. Onko pispalalaisilla tarvetta pienikokoisille rakennuksille, kun jäljellä olevan rakennusoikeuden voi käyttää vain pienenä mökkinä? Riikka Rahkonen vastasi, että tuossa kohdassa Rinnekadun varressa on vain pienimuotoisia piharakennuksia tai sivuasuntoja, jotka täydentävät pihapiiriä. Katutila ei ole ollut ainoa tavoite, vaan pispalalainen pienimuotoisuus sekä alemman rakennusrivin pitäminen ehjänä. Tässä näkyy jossakin määrin rakennusoikeuden ja suojelutavoitteiden välinen ristiriita, vaikutusarvioinnissa ratkaisuista tuli luonnosvaiheessa kritiikkiä. Uuden ehdotusvaiheen vaikutustenarvioinnissa arviointi on muuttunut parempaan suuntaan. Käyttötarkoitukset tontilla: Käyttötarkoitus on muutettu Pispankadun ja Vallikadun välisessä korttelissa, kolmessa 1960-luvun kerrostalossa. Rakennusten luonteen vuoksi tonttien käyttötarkoitus muutettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Maakuntamuseon kanssa todettiin, että suojelumerkintöjä ei merkitä rakennuksille. (Esityksen diassa ollut virhe on korjattu liitteeseen) Kerrosluku: Muutettu merkintä r75%iii mahdollistaa kaksikerroksisen rakennuksen ja sen lisäksi rinnekerroksen, josta enimmillään 75% on pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Rakennusvalvonnan kanssa sovittu sallivampi merkintä edellyttää vähemmän maantäyttöä tonteilla, jotka ovat jyrkästi kadun alapuolella. Rakennusoikeuden kerroksiin jakautumista on täsmennetty massoittelumerkinnöillä, joita ei ole osoitettu suojelurakennuksille. Korottamista koskevaa lausetta on muutettu siten, että se sallii suojelluille rakennuksille vain vähäisen korottamisen. Yksikerroksinen asuinrakennus on sallittu, kun rakennusalalla on kerrosluku I tai massoittelumerkintä rt-1 tai rt-5. - Mikä on rt-5-merkinnän tavoite, sillä se sallii runkosyvyydeksi vain 4,5 m. Kahden vierekkäisen tontin molemmilla puolilla olevien rt-5-merkittyjen rakennusalojen kokonaisuus on leveydeltään yhdeksän metriä, joka ei ole siro, eikä puikkomainen. Kun rt-5-merkinnällä oleva rakennus ei näy kuin omalle tontille, onko merkinnällä konkreettinen tulos? Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 7 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 Kaavanlaatijat vastasivat, että rt-5 kohteissa tavoitellaan piha- ja sivuasuntorakentamiselta siroa, päärakennuksille alisteista rakennusmassaa. Rakennustapaohjeessa on ohjattu seläkkäin tontin rajalla olevia piharakennuksia toteutettavaksi erikorkuisina, -värisinä ja eri etäisyydellä katulinjasta, jolloin rakennusmassa ei näytä yhtenäiseltä. Pispankadun 33 ja 35b rajalla olevassa esimerkissä puoli metriä eroava katulinjaus tekee eron rakennusmassoihin. Kerrosluvulla I merkitylle ja tarpeeksi leveälle rakennusalalle saa edelleen rakentaa kuuden metrin syvyisen rakennuksen. - Miksi tontin rajaan kiinni saa rakentaa piharakennuksen, mutta ei asuinrakennusta? Voisiko rakennusalan sijoittaa kiinni rajaan, jotta rakennusvaiheessa voidaan sopia naapurin kanssa, sopiiko kiinni rajaan rakentaminen? Nykyisessä kaavassa rakennusala on kiinni rajassa, mutta ei välttämättä oikeuta rakentamista rajalle. Kaavanlaatijat vastasivat, että linja muodostui rakennusvalvonnan ja Ely-keskuksen lausuntojen pohjalta, joissa todettiin, että asuinrakennukset tulee rakentaa vähintään kahden metrin etäisyydelle rajasta. Vain harva päärakennus on nyt kiinni rajassa. Lisäksi perustukset ja salaojitus tarvitsevat tilaa rakennuksen ympärillä. Kaavassa on joitain poikkeuksia, joissa rakennusala on kiinni rajassa. On katsottu että piharakennusten kohdalla voidaan perinteiseen tapaan rajaan kiinni rakentaen. Kaavassa on myös joitain rakennusaloja rt-5-merkinnöin, joilla osa rakennusoikeudesta on laskettu käytettävän kivijalkakerroksessa. - Ovatko annetut rakennusoikeudet toteutettavissa myös jyrkillä rinteillä? Kaavanlaatijat vastasivat, että tietokoneella tehdyllä kaupunkimallilla on tutkittu rakennusmassojen suhdetta maastoon. Muutamassa erittäin jyrkässä paikassa rakentaminen on todella haasteellista. Rakentamisen tapa ja muutokset: Rt-5 massoittelumerkinnän runkosyvyys ja kattokulmat on tarkistettu. Massoittelumääräyksiä on lisätty rakennusaloille. Suojelurakennuksen tuhoutuessa, vanha rakennus lähtökohtaisesti määrittää korvaavaa rakennusta, jollei todeta jonkin muun rakennusmassan olevan parempi ratkaisu näkymien, ympäröivien rakennusten tai kaupunkikuvan vuoksi. Suuret tuhoutuneet rakennukset voidaan siten lähtökohtaisesti toteuttaa entisen kokoisena. Riikka Rahkonen kertoi, että kaavan rakentamisen tapaa säätelevien määräysten muutoksilla on pyritty sovittamaan rakentamista ympäristöön rakennusoikeuden vähentämisen sijasta. Tällä hetkellä katoille saa sijoittaa 10 m² aurinkopaneeleja ilman lupaa. Pispalan kattomaisema on arvokas, jolloin laitteiden sijoittaminen ei saa olla sattumanvaraista. Tekninen ala muuttuu jatkuvasti ja integroitavat järjestelmät kehittyvät koko ajan. Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa. Yleismääräys aiheesta on kehitteillä. - On hyvä, että laitteita ei ole kielletä, mutta sijoitusta ohjataan. Suuret kahden kerroksen korkuiset olohuoneet kasvattavat rakennusmassojen kokoa. Tätä on rajoitettu määräyksellä, joka kieltää yli 7 m² kahden kerroksen korkuiset tilat. Mansardikattomuoto on sallittu, mutta vain pienissä rakennuksissa, jotta uuskartanoita ei enää syntyisi. Päällekkäiset kerrostalomaiset parvekkeet pientaloissa oli kielletty. Pientaloissa suositetaan pienehköjä ulokeparvekkeita tai kuistin päälle sijoittuvia parvekkeita. Muutokset: rakentamisen tapa, yleismääräys koskien hulevesien hallintaa Uusi hulevesimääräys on tehty selvityksen pohjalta. Mitoitustilavuus on 1,5 m³, kun rakentamistoimenpiteen johdosta syntyy 100 m² uutta vettä läpäisemätöntä pintaa. Tällöin hulevesien viivytysvelvoite astuu voimaan. Lisäksi oli lisätty lauseet: Pihojen päällysteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Pihoilla ei sallita suuria päällystettyjä alueita. Asfaltti sallitaan vain auton säilytyspaikan alalla. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 8 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 Muutokset: pohjavedet Kaava-alueen 8257 länsikulmassa olevalla alueella on huomioitava maanpintaa lähellä oleva pohjavesi. Pv-9 määräys vaatii suunnittelussa ja rakentamisessa pohjaveden hallintasuunnitelman. Alueella on jo tapahtunut vahinkoja, joissa paineellinen pohjavesi on purkautunut ja katkaissut kadun. - Diassa kuvan numerointi ei vastaa hulevesi-, pohjavesi- ja rakennettavuusselvitystä. Todettiin, että kuva on aiemman vaiheen kuva, joka oli virheellisesti päätynyt esitykseen. Kuva on korjattu liitteeseen. Muutokset: luonto Susikolunpuistoon on lisätty s-30-määräys, joka säilyttää jääkauden jälkeisiä muinaisrantoja, jotka muualla Pispalassa ovat kadonneet rakentamisen myötä. Rajaus tulee ehdotusvaiheessa tarkentumaan kun muodostelmat mitataan ja sijoitetaan kartalle. Maastossa rannat näkyvät rinteen suuntaisina kivikoina. Luonnonsuojeluohjelman mukaisille hyönteistön kannalta arvokkaille viheralueille on lisätty määräys sl-10, joka velvoittaa Tampereen kaupunkia. Muutamille etelärinteen tonteille osoitettu määräys sl-11 suosittaa hoitotoimenpiteitä, rajoittaa rakentamista pysyvien rakenteiden osalta ja säilyttää maanpinnan luonnonmukaisena. Kasvillisuuden harventaminen on suositeltavaa. Määräys on muokattu lausuntojen pohjalta. Kun luontoarvot on jo osin menetetty, yksityistä maanomistajaa ei voida velvoittaa hoitotoimenpiteisiin. - Vähensikö määräys rakentamismahdollisuuksia tonteilla? - Kun puistonosat muutettiin tontiksi, rakennusoikeutta ei lisätty. Hänen mielestään asia pitäisi nyt korjata. Tontti oli ollut koko ajan samanmuotoinen, eikä tontille ollut tehty mitään. Kaavanlaatijat vastasivat, että tonteilla on säilytetty voimassa oleva rakennusoikeus. Rakennusoikeus ei ole sama kuin muilla, mutta pysyy samana kuin voimassa olevassa kaavassa. Sakari Leinonen tiedusteli osallisilta onnistuuko kokouksen jatkaminen, vaikka kutsussa ilmoitettu kokousaika oli jo päättymässä. Paikallaolijat eivät vastustaneet kokouksen jatkamista. Muutokset: yleismääräyksessä puusto ja puistot: Ely-keskus sekä vaikutusten arvioijat olivat esittäneet puuston huomiointia kaavassa paremmin. Yksittäisten puiden suojelemista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Erillisiä yksittäisiä puistoja koskevia hoitosuunnitelmia ei myöskään tehdä. Vanhat männyt ovat puuston osalta Pispalan luonteelle tärkeimpiä ja ne on suojeltu rakennusalojen ulkopuolella. - Mäntyjen suojelu on hyvä ratkaisu, sillä ne pysyvät pystyssä paremmin. - Kun erillisiä hoitosuunnitelmia ei tulla tekemään, voidaan pusikoiden raivaaminen aloittaa. Osalliset totesivat raivaamista jo tehdyn, mutta toivoivat lisää raivausta. Eräs osallinen kysyi pihlajien merkityksestä Pispalassa, sillä pihlajat jäävän kooltaan pienemmiksi. Hän myös tiedusteli, ovatko männyt vaikuttaneen rakennusalojen sijoitteluun ja näin tontin toiminnallisuuteen, esimerkiksi pysäköintipaikan menetyksellä. Sari Pietilä vastasi, että jossain kohdissa katujen varsilla, rakennusalaa on tarkistettu katutilassa luonteikkaan männyn vuoksi. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 9 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 Muutokset: kadut, liikenne ja melu: Lasitettujen parvekkeiden vaatimus on lisätty kaava-alueen 8256 pohjoisosaan Pispalan valtatien melun vuoksi. Provastinkadun kääntöpaikan laajennusvaraus on tehty liikenteen ongelmien vuoksi. Toteutuksesta ei kuitenkaan ole aikataulua, vaan kyseessä on mahdollistava varaus. Muutokset: Pispalan portti: Hellaakosken puisto ja Lauri Viidan puisto on nimetty sekä kaava-alueen rajaa tarkistettu. Pispalan portille on osoitettu kapea 150 k-m² rakennusala palvelurakennukselle. Rakentamistapaohje suosittaa se osalta tontinluovutuskilpailua ja käsittelyä kaupunkikuvatoimikunnassa. Jos rakennusta ei tule, säilyy kohdan käyttötarkoitus pysäköintinä nykyiseen tapaan. - Pysäköintimahdollisuuksien väheneminen ei ole järkevää. - Pysäköintialue vie puistoaluetta, pysäköintialue ei saa laajentua itsestään metsään. - pysäköinti ei sovi Pispalan portin näkymään, vaan alue kaipasi kunnon suunnittelua. Riikka Rahkonen vastasi, että pysäköinti Rinnekadun varrella säilyy ennallaan. Yleisellä pysäköintialueella havainnekuva esittää yhtä vaihtoehtoa, jossa tilaa on varattu linja-auton kääntymiseen. Alue on toteutettavissa myös tiukemmalla kahden pysäköintirivin mitoituksella. Liikennesuunnittelijan näkemyksen mukaan pysäköinti sopii alueelle ideaalisti joko linja-autoille tai asukaspysäköinnille. Kaavassa on haluttu jättää varaus matkailua tukevalle toiminnolle mutta sen toteuttaminen ei ole taattu. Rakentamistapaohjeessa on muotoiltu, että alue pitää rajata kadusta istutuksin, jolloin jäsennöintiä ja ulkoasua tulisi parantaa. Kaupungin tarpeista riippuu, myydäänkö vai vuokrataanko tontti. Voimassa oleva kaava on mahdollistanut yleisen rakennuksen tekemisen, mutta sellaista ei ole toteutunut. - Kuuluuko Ely-keskuksen rooliin pyrkiä vaikuttamaan tämän paikan rakentamiseen? Riikka Rahkonen vastasi, että Ely-keskus ja maakuntamuseo vastustavat rakentamista Pispalan portille. Ely-keskus ehdotti että matkailupalvelupiste tulisi rakentaa Vesisäiliönmäen vastakkaiselle tontille. Kompromissin ainekset: mitä huomioitu lausunnoista? Dialla esitetyn lisäksi Ely-keskuksen lausunto on vaikuttanut mäntyjen suojeluun. Kompromissin ainekset: mitä huomioitu mielipiteistä? Ks. diaesitys Vaikutusarviointi ehdotusvaiheessa ja tietoa alustavasta vaikutusarvioinnista: FCG:n vaikutusarvioinnin lisäksi muut osuudet päivitetään oman työnä. Alustavan FCG:n vaikutusten arvioinnin mukaan ehdotusvaiheessa on varsin hyvin onnistuttu vähentämään suojelutavoitteiden ristiriitoja. Ristiriitoja on vielä jäljellä, mutta selvästi vähemmän kuin luonnosvaiheessa. Kaavan keinoin ei ole mahdollista pysäyttää kulttuurikasvillisuuden taantumista, joka johtuu suurelta osin elämäntavan muutoksesta. Vaikutusarviointi ehdottaa edelleen hoitosuunnitelmien laatimista. Hulevesien osalta katujen reunakiveysten merkitys on suuri. Tampereen kaupungin yleisten alueiden suunnittelu katsoo, etteivät kaavalliset toimenpiteet ole tarpeen, sillä asia on heidän hoitovastuullaan. - Onko kukaan muu lausunnonantaja konsultin vaikutuksenarvioinnin lisäksi esittänyt puiden inventointia? Riikka Rahkonen vastasi, että Tampereen kaupungin ympäristönsuunnittelu oli esittänyt hoitosuunnitelmia tarpeellisiksi, kun taas Tampereen kaupungin yleisten alueiden suunnittelun viherpuoli ei katsonut niitä tarpeellisiksi. - Esitettiin toive, että kaavanlaatijat lisäisivät kaksi kuukautta lisäaikaa, jotta osallisryhmä ehtisi kommentoimaan alustavaa kaavaehdotusta, sillä muistutusten jättäminen ei ole kommentoijan Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

TAMPERE 10 (10) Konsernihallinto Pvm 19.9.2013 mielestä riittävä laissa kirjoitetuksi vuorovaikutukseksi. Kun moni asia oli luonnosvaiheesta muuttunut, ei lisäaika pitkässä kaavoitustyössä haittaisi. Katsottiin, että on väärin, että osalliset eivät näe kaavoja siinä muodossa kun ne viedään vahvistettaviksi. Ehdotus lisäajasta sai kannatusta. Sakari Leinonen vastasi, että muistuttaminen ehdotusvaiheessa on nimenomaan vuorovaikutusta ja tasapuolista kaikille. Tässä vaiheessa, ennen ehdotuksen nähtäville tuloa tehtävä lisäkierros ei olisi tasapuolinen kaikille. Pyydetty kahden kuukauden lisäaika olisi käytännössä yksi ylimääräinen nähtävillä olo. Sovittiin, että 12. kesäkuuta asti saa lähettää kommentteja esityksestä sähköpostilla. Kun kaavat yritetään saada lautakuntaan elokuussa, nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus. Nähtävilläoloaikana voi jättää kaavoista muistutuksia. Riikka Rahkonen kertoi, että kun lautakunta saa aineiston, se asettaa kaavat nähtäville ja määrittää nähtävilläolon ajankohdan. Lautakunnalla on mahdollisuus pitää asiaa pöydällä ja keskustella siitä, jonka vuoksi tarkkaa päivämäärää ei voida antaa. Lautakunta asettaa ehdotukset nähtäville. 5. Kuntoarvio-ohje Käsiteltiin kokouksessa aiemmin. 6. Ryhmäkeskustelua karttojen äärellä vapaasti valittavista teemoista Korvattiin yleisellä keskustelulla. 7. Kaavan tulevat käsittelyvaiheet ja aikataulu Asia on käsitelty edellä kohdassa 4. 8. Muut ajankohtaiset kaavoitusasiat Ei ehditty käsitellä. 9. Kaavan yleisötilaisuus ja seuraava osallisryhmän kokous, kokouksen päättäminen Yleisötilaisuus on käsitelty kohdassa 4, seuraavan osallisryhmän ajankohtaa ei sovittu. Kokous päättyi 20:09. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi kirjaamo@tampere.fi PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14 16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2

PISPALA Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavamuutokset 2856 ja 2857 Alustavan kaavaehdotuksen esittely 23.5.2013, Riikka Rahkonen, Sari Pietilä

Nähtävilläolo ja saatu palaute Kaavaluonnokset liiteaineistoineen sekä tarkistettu OAS nähtävillä 8.3.-5.4.2012 Mielipiteitä jätettiin kirjaamoon nähtävilläoloaikana 62 kpl. Mielipiteitä jätti 4 yhdistystä. Lausuntoja saatiin 11 kpl.

Muokattavaa palautteen pohjalta:

Kaava-alueiden 8256 ja 8257 uusi rajaus:

Muutokset: suojelu Yleismääräys: Museolle lausuntomahdollisuus sk-2: aluerajauksia muokattu, poistettu poikkeamia inventoinnista sk-piha: sanamuotoa tarkistettu; poistettu: tarkkaan harkiten tarkistettu merkinnän sk-piha kohdistamista; lisätty koulun tontille, samoin tontille 1036-9, poistettu tontilta 1024-24 Suojelumerkinnöille kolmeportainen logiikka ( srp-1, srp-2 ja srp-3) sekä perinteisestä poikkeavalle rakennuskannalle merkintä sr-18 vastaa paremmin inventointia ja rakennusten muutoksensietokykyä srp-merkinnät käyvät myös muille alueille ( paikallinen rakentamistapa kuvattu inventoinnissa) kaavaluonnoksen merkintälogiikassa inv. I ja II lk olivat samalla merkinnällä; tiukka merkintä ja lisärakentamismahdollisuudet olivat osin ristiriitaisia poikkeamia jonkin verran inventointiin nähden I lk piharakennukset; yleensä arvokkaissa pihapiireissä srp-1 jos ei huono kunto, muissa srp-2.

Muutokset: suojelu srp-1: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella. srp-2: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella. srp-3 Kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa korjaus- ja muutostöissä huomioon. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan. sr-18 (Pispalan koulu) Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja.

Muutokset: suojelu rakenteet: sr/r ei muutoksia muurit: yleismääräystä muutettu: Olevat muuriosuudet tulee säilyttää. Muureja korjattaessa ja uudelleen rakennettaessa tulee käyttää samoja materiaaleja kuin alkuperäisessä muurissa. muinaisjäännökset määräys ennallaan rakennusaloja pyritty siirtämään kauemmaksi liitekartta rakentamistapaohjeeseen

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Muutokset: rakennusoikeus yleislinja ennallaan e = 0,5 poikkeamat linjasta asuintonttien osalta samat kuin ennenkin

Rakennusoikeus RakL mahdollisti maanpäällisen kellarikerroksen MRL: maanpäällisyyden aste tilavuutena ratkaiseva rinnemaastossa kivijalkakerros helposti toteutettavissa kellarina perustetta rakennusoikeuden nostamiseen ei ole

Rakennusoikeuden merkintätapa yleensä jaettu rakennusaloille lukusarjamerkintä -ev poistettu osalla yhtenä lukuna tontille + lisäksi tarvittaessa massoittelumerkintä mp-1 ( xx) käytetyn rakennusoikeuden tiedot heikot, ei esim. piirustuksia rakennusoikeuden käyttämiseen on vaihtoehtoisia tapoja joillakin tonteilla osa rakennusoikeudesta kahden rakennusalan rajalla viivan päällä esim. suojelumerkitty rakennus ja sen laajennusvara muutoksia tehty käytetyn rakennusoikeuden lisätutkinnan ja ravalta pyydettyjen tulkintojen pohjalta

Muutokset: rakennusoikeus Suojelun kannustimet kaavaehdotuksessa: Olemassa olevassa suojellussa rakennuksessa saa muuttaa rakennuksen vaipan sisällä tiloja pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta ja tontille sallitusta enimmäiskerrosalasta huolimatta. Tontilla, missä on suojeltuja rakennuksia, saadaan käyttää uudisrakentamiseen varatulle rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus siitä huolimatta, että tontille sallittu kerrosala ylittyy. hissikannuste poistettu (marginaalinen ja kaavaa mutkistava, osin ristiriitainen suojelutavoitteen kanssa) poistettu mahdollisuus laajentaa rakennusalan puitteissa rakennusoikeus ylittäen (hyöty koitui hyvin harvoille) tonteilla, joilla on suuria, moniasuntoisia asuinrakennuksia on merkitty rakennusoikeuksia alakanttiin siten, että on mahdollista rakentaa tai uusia piharakennus tämä on linjassa monimuotoisten asumismuotojen säilyttämistavoitteen kanssa kannustinhaarukka 10 35 k-m² piharakennuksille

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Käyttötarkoitukset tonteilla Valtaosalla tonteista edelleen merkintä A-30: asuinkerrostalojen asuinrakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä ympäristöhäiriöitä tuottamattomia työtiloja. Korttelissa 1039 muutettu uudempien kerrostalojen tontit 4 ja 5 merkinnälle AK, asuinkerrostalojen korttelialue Korjattu: virheellinen teksti

Muutokset: kerrosluku yleiskerrosluku korttelissa r75% III (ennen r50% III ) jyrkästi kadun alla olevilla tonteilla entinen olisi edellyttänyt täyttämistä uudisrakennusaloilla vain yleiskerrosluvusta poikkeavat kerrosluvut I ja III tai sitä täsmentävät rt-1, rt-2, rt-3 ja rt-5 merkinnät suojelurakennuksille ei kerroslukua eikä massoittelumerkintää. 1-kerroksinen asuinrakennus sallittu kun: I, rt-1 tai rt-5, piharakennuksessa saa edelleen olla asunto joillakin rakennusaloilla kerrosalaa laskettu meneväksi myös osittain kivijalkakerrokseen

Rakentamisen tapa muokattu massoittelumääräyksiä täydennysrakennus rt-5 kapeammaksi 4,5 m (ennen 6m) säädetty kattokulmia: satulakatolla asuinrakennuksessa 1:2,5 1:1,5 (ennen 1:3 1:1) massoittelumääräyksiä lähes kaikilla täydennysrakennusaloilla ja olevilla eisuojelluilla Suojeltu rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen, kattomuodon ja julkisivu-materiaalin.

Muutokset: rakentamisen tapa rakennusaloja muokattu päärakennukset pääsääntöisesti irti naapurien rajoista piharakennusaloja rajoissa kiinni alueen perinteen mukaisesti lisätty laajennusvaroja suojelurakennuksiin (srp-2 ja srp-3) lisätty harjansuuntaviivoja yleensä kadun suuntaisesti sekä uudisrakennusaloille että oleville ei-suojelluille lisätty maksimirunkosyvyys joillekin täydennysrakennusaloille hyvin harkitusti arvoalueilla tai niihin liittyen lisätty vesikaton korkeusasemamerkintöjä muutama erityistapaus; mm. Rinnekadun kaksi autotallia sekä rakennusaloja Vesisäiliönmäen alapuolella lisätty nuolia rakennusalaan kiinni katutilan muodostamiseksi arvoalueilla tai kaupunkikuvallisesti hajanaisilla alueilla

Muutokset: rakentamisen tapa, yleismääräys: tekniset laitteet (määräyksen sisältö harkinnassa) Suuria teknisiä laitteita, kuten lautasantenneja ja aurinkopaneeleja ja -keräimiä ei saa sijoittaa katujulkisivuun eikä katu- ja kaukomaisemassa näkyvälle paikalle sijoittuvan katonlappeen päälle. tällä hetkellä kulttuuriympäristöt eivät eroa mitenkään muista alueista; aurinkoenergia - järjestelmiä saa sijoittaa katonlappeen suuntaisesti 10 m² ilman lupaa. kaavan laatijan tavoitteena on saada asiaan liittyen viranomaisten lausunnot Pispalan kattomaiseman arvojen suhde energiatehokkuuteen?

Muutokset: rakentamisen tapa, yleismääräys: mittasuhteet lisätty määräys, joka kieltää yli 7 m² kaksikerroksiset tilat korottaminen suojelutaloja ei ole enää mahdollista korottaa kokonaisella kerroksella katot: mansardikatto sallittu rakennuksissa, joiden runkosyvyys korkeintaan 6 m kivijalat Kadun puolelle sijoittuviin yli 1,6 m korkeisiin kivijalkoihin tulee sijoittaa ikkunoita, jotta ei synny suuria umpinaisia seinäpintoja parvekkeet Parvekkeiden ja kuistien tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja pienehköjä. Kuisteja ja parvekkeita saa olla enintään yksi asuntoa kohti, yksiasuntoisessa talossa kuitenkin kaksi. Asunnossa ei saa olla päällekkäisiä parvekkeita. Kuistit, parvekkeet, ulkoportaat, erkkerit ja sisäänkäyntikatokset saavat ulottua rakennusalan yli pihan puolella.

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Muutokset: yleismääräys rakentamisen tapa radon: ei muutoksia kaavamääräykseen hulevedet Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1,5 kuutiometriä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Pihojen päällysteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Pihoilla ei sallita suuria päällystettyjä alueita. Asfaltti sallitaan vain auton säilytyspaikan alalla.

PISPALA Muutokset: pohjavedet Määräysten pohjana Pispalan ja Tahmelan hulevesi-, pohjavesi ja rakennettavuusselvitys Kaava-alueelle 8257 selvityksen mukaiselle IIb alueelle määräys: pv-9 Alueen tai alueen osan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen sijainti paineellisen pohjaveden alueella tai pohjaveden sijainti lähellä maanpintaa. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu pohjavedenhallintasuunnitelma. Korjattu: virheellinen kuva

Muutokset: luonto s-30: geologinen muodostelma Susikolunpuistossa Alueen osa, jonka geologiset muodostelmat on säilytettävä.

Muutokset: luonto sl-10: Porraspuisto, Porraspuistikko ja Provastinpuisto Hyönteistöltään arvokas alue. Paahderinteen luonne on säilytettävä aktiivisella hoidolla.

Muutokset: yleismääräyksessä puusto ja puistot puusto Pihojen täysikasvuiset männyt ovat maisemallisesti merkittäviä ja suojeltuja rakennusalojen ulkopuolella. rakentamistapaohjeeseen lisätty suosituksia näkymien avaamisen tarpeesta rakentamistapaohjetta täydennetty puuston ja kasvillisuuden osalta yksittäispuiden inventointia ja suojelua ei ole katsottu tarpeelliseksi puiden istutus ei ole luvanvaraista, joten asiaa koskien ei ole määräyksiä puistot Puistoja ja viheralueita tulee hoitaa niitä koskevien hoitoluokitusten mukaisesti huomioiden niiden luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonympäristön arvot. (hoitosuunnitelmia ei todennäköisesti tule) hoitoluokitusten muutosesitys kuvaus tulee kaavaselostukseen

Muutokset: luonto sl-11: Porraspuistoon, Porraspuistikkoon ja Provastinpuistoon liittyville tontinosille Alueen osa, jolla on merkitystä hyönteistön kannalta ja joka toimii ekologisena yhteytenä. Alueelle ei saa rakentaa pysyviä rakenteita. Maanpinta tulee säilyttää luonnonmukaisena. Maisemanhoidolliset ja hyönteistön elinolosuhteita ylläpitävät kasvillisuuden harvennustoimenpiteet ovat suositeltavia. em. puistoihin liittyviin tontinosiin

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Muutokset: rakentamisen tapa, yleismääräys pysäköinti: muotoiltu osin uudestaan normi entinen 1 ap/150 k-m² Tontille saa kadun varressa sijoittaa vierekkäin enintään kaksi kattamatonta autopaikkaa, pysäköimispaikoiksi osoitetuilla alueilla aluevarauksen laajuus määrittää autopaikkojen sijoitusmahdollisuudet. Asuinrakennuksen kivijalkaan saa sijoittaa enintään kaksi autotallin ovea, kuitenkin enintään puolet julkisivun pituudesta. Asuinrakennuksen julkisivuverhottuun osaan saa sijoittaa tai kytkeä enintään yhden auton suojan. Kahden tai useamman auton suojan voi sijoittaa tontille vain omalle pihalle avautuvana. Kadun suhteen alarinteessä autosäilytysratkaisut tulee suunnitella siten, että tontin kohdalla näkymä maisemaan säilyy. Autotallin ovi saa olla enintään 2,75 m leveä. Maanalaisen autosuojan sisäänajon tulee olla rakennusalalla. Muuriin sijoitettavan autosuojan tulee olla talli, jossa saa olla enintään yksi oviaukko.

Muutokset: kadut, liikenne ja melu liittymäkieltoja lisää ehjänä säilytettäville muuriosuuksille, muutamille arvoalueiden tonteille lasitettujen parvekkeiden vaatimus kortteleissa 1013 ja 1301 osalla rakennusaloista (Pispalan valtatien melu) katualuetta liitetään tontteihin ja kääntöpaikkavarausta laajennetaan

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Muutokset: Pispalan portti varaus palvelurakennusten tontille puistot nimetty LP-alue joko busseille tai asukaspysäköintiin VP-7: Luonnonmukainen puisto VL-7: Lähivirkistysalue. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää alueenarvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla s-18: Alueella oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Muutokset: Pispalan portti

Kysymyksiä ja keskustelua edellä esitetystä

Muutokset: rakentamistapaohje muokattu ulkoasultaan kaupungin uusien voimaantulleiden rakentamistapaohjeiden mallin mukaiseksi, ohjekortteihin perustuva rakenne säilytetty yleisohjeita pihoille ja kaduille sekä asuin- ja piharakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen sekä katu- ja talotyyppikohtaisia ohjeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille ja kohteille. lisätty tonttikohtaisia erityisohjeita kaupunkikuvallisesti merkittäville rakennuspaikoille sisältöä tarkistettu kaavakartan muutosten perusteella kaupunkikuvatoimikunnan lausuntoa edellytetään Pispalan koulun laajennuksen ja Pispalan portin palvelurakennuksen suunnitelmista lisätty kortit hulevesistä ja kuntatekniikasta

Kompromissin ainekset: mitä huomioitu lausunnoista? +/- Museo: muokattu suojelumerkintöjä ja niiden kohdistamista yhteistyössä - rakennusoikeuksia ei ole laskettu - sallittu rakentamista Pispalan portille +/- Ely: tiukennettu rakentamisen tavan säätelyä ja rakennusaloja - mutta ei niin paljon kuin ELY esitti lausunnossaan - sallittu rakentamista Pispalan portille +/- Rava: selkeytetty määräyksiä ja vähennetty tulkinnanvaraisuutta, laadittu kuntoselvitysohje heidän kanssaan - säilytetty lausuntopyyntömahdollisuus museolle + Ysu: laadittu luonnonsuojeluohjelman kohteiden suojelumerkinnät yhteistyössä, tarkistettu melun huomiointia, lisätty hulevesi- ja pohjavesimääräykset + Tampereen Vesi: tarkistettu johtovarauksia, lisätty kuntatekniikkaohje - kartalle ei kuitenkaan määräystä

Kompromissin ainekset: mitä huomioitu mielipiteistä? Huom! Osallisilla vastakkaisia näkemyksiä! +/- säilytetty korkea tehokkuuslinja + tarkistettu karttaa näkymien säilymisen suhteen + muokattu suojelumerkintöjä mahdollistavammiksi + tarkistettu kuntoselvitysohjetta + lisätty laajennusvaroja suojelutaloihin + huomioitu tonttikohtaisia toiveita +/- lisätty yhtenä lukuna esitettyjä rakennusoikeuksia +/- tarkennettu uudisrakentamisen säätelyä +/- tasapuolistettu/karsittu kannustimia +/- lisätty liittymäkieltomerkintöjä, erityisesti muureihin - rakennusaloja ei ole juurikaan väljennetty