OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009



Samankaltaiset tiedostot
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari Hanne Mikkonen

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula,

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

SV ruotsi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Opiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku?

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG Pirre Hyötynen, TEK

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Tuutoroinnin kenttä. Reima Kallinen, Oped-Exo VETURI I

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Opiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari Kaisu Piiroinen

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

Pirre Hyötynen Otto Kanervo TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET , 2014 VALMISTUNEET

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Etäopetuksen monet muodot

Korkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Mervi Karikorpi, johtaja

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät Juha Knuuttila

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ryhmä: AK15VA1. Minna Väisänen Opettaja, tutkintovastaava

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Mikä ihmeen Global Mindedness?

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Valtakunnalliset palautekysymykset Vanhustyön erikoisammattitutkinto. SV ruotsi

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

Savonian suomen opinnot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

Kansainvälinen tradenomi

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, , Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Koulutusohjelmien kansainvälistyminen

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Transkriptio:

OPM tutkijatapaamie 2.11.2009

Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie, edistämie ja tiedo levittämie yhteistyössä järjestöje, koulutusala toimijoide ja tutkimuslaitoste kassa. Otus taustaa Otus itseäiseä 1989 perustettua säätiöä jatkaa jo 1930-luvulla Suome ylioppilaskutie liito toimiassa viriyttä ja opitososiaalisii kysymyksii paiottuvaa tutkimusperiettä.

Otus julkaisuja 2009 Jauhiaie, J., Korkeaoja, L., Lavikaie, E., Niemelä, A., Pettilä, J. 2009. Silmäyksiä perheelliste opiskelijoide tilateesee. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Pettilä, J. 2009 Yliopisto-opiskelijoide työelämää orietoitumie. Opitosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Niemelä, A. 2009 Kasaivälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa. Tutkimus korkeakouluje eglaikielisistä koulutusohjelmista. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Niemelä, A. 2009. Eglaikieliset ammattikorkeakouluohjelmat opiskelijoide äkökulmasta. Suomalaiste ja kasaiväliste opiskelijoide kokemuksia. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs.

Otus OPM-tutkimukset Eglaikieliset AMK-ohjelmat Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja Perheelliset opiskelijat

Ammattikorkeakouluje eglaikieliset koulutusohjelmat opiskelijoide äkökulmasta Suomalaiste ja kasaiväliste tutkito-opiskelijoide kokemuksia

Tutkimukse taustaa Eglaikieliset ohjelmat osaa korkeakouluje kasaivälistymistä Opiskelijaäkökulmasta keskeisiä tavoitteita kasaivälistyvä työelämä tarpeisii vastaamie, liikkuvuude lisäämie sekä kotikasaivälistymie Aiempi tutkimus: Opiskelijalähtöie vieraskielise koulutukse tutkimus o kohdistuut pääosi ulkomaalaisii opiskelijoihi; suomalaiste opiskelijoide osalta vastaavasti liikkuvuutee * -> tarve vertailevalle tiedolle Kasaivälise koulutusohjelma raketumie opiskelijaäkökulmasta ** Osaamis- ja oppimiskeskeie tulkita kasaivälisyydestä: keskeistä kasaiväliste työelämävalmiuksie saavuttamie ja kilpailukykyie tutkito Toteuttamisessa keskeistä moikulttuurie korkeakouluyhteisö, vuorovaikutukse mahdollistavat opetusjärjestelyt, opettajie valmiudet sekä kasaiväliset opetussisällöt Yhdevertaisuude äkökulma: keskeistä opiskeluaikaie hyvivoiti ja jokapäiväise opiskeluympäristö toimivuus * Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008 ** Niemelä 2009

Tutkimuskysymykset ja toteutus Tutkimuskysymykset Mikä motivoi hakeutumaa eglaikielisii ohjelmii? Mite opiot koetaa? Mite kasaivälisyyde eri ulottuvuudet toteutuvat koulutusohjelmassa ja opiskeluympäristössä? Mite kasaiväliste tutkito-opiskelijoide ja suomalaiste opiskelijoide äkemykset eroavat toisistaa? Toteutus: Iteret-kysely huhti-toukokuussa 2009 Kohderyhmää v. 2005-2008 aloittaeet, läsä olevat opiskelijat 687 vastaajaa - äistä 62 % kasaivälisiä tutkitoopiskelijoita ja 38 % suomalaisia Naisia 51 % (AMKOTA: 46 %); Vastausprosetti 36

Yhteeveto Opiskelijoide silmi ohjelmie suurimpia vahvuuksia ovat moikulttuurie opiskelijayhteisö sekä mahdollisuudet kasaiväliste työelämävalmiuksie saavuttamisee Myös opiskeluympäristö eglaikielisyys äyttää oleva hyvällä tasolla Eite puutteita löydetää suomalaiste opettajie eglai kiele taidosta Lisäksi kehittämistä olisi työelämäyhteyksissä, ohjaukse määrässä sekä tiettyje kieli- ja kulttuuriopitoje tarjoassa

Yhteeveto Kasaiväliste tutkito-opiskelijoide arviot koulutusohjelmasta ja opiskeluympäristöstä ovat muutamaa poikkeusta lukuu ottamatta suomalaisia myöteisempiä Toisaalta he kokevat suomalaisia eemmä opiskeluvaikeuksia ja yksiäisyyttä; mistä johtuu? Kulttuurierot? Koulutus etuoikeutea vs. itsestääselvyyteä? Suomalaise koulutukse korkea taso? Noi joka eljäs ei pidä opiskelijoide kohtelua yhdevertaisea mitä taustalla? Suomalaisista vastaajista 57 % ja kasaivälisistä tutkito-opiskelijoista 32 % tyytyväisiä sosiaalisii suhteisiisa ammattikorkeakoulussa

Näkemykset opettajie kielitaidosta, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % iste jie a la ta m e o p S u o iste la a a m lko U jie ta e o p o ito ta i la g e o ito ta i la g e v ä ritä v ä ritä Suomalaiset Kv. tutkito-opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv. tutkito-opiskelijat Kaikki p=.008 6 13 11 33 41 33 36 42 48 6 41 15 12 41 42 42 27 4 12 9 14 19 4 8 7 0 5 1 6 1 Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

Opettajilla o riittävät valmiudet moikulttuurise ryhmä opettamisee ja ohjauksee, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomalaiset 12 46 17 23 1 Kv. tutkitoopiskelijat 24 44 18 12 3 Kaikki 19 45 17 16 2 p=.000 Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

Näkemykset amk: työelämäyhteyksistä Suomessa, % l u ko a rke tiko a m m "A l u ko a rke tiko a m m "A sti v ä ritä a rjo i ta u sti v ä ritä a rjo i ta u y k siä te y h ta k u k a ik a p lu p iske o " ji ta a ö i ty i ih " u m isi ji la ta y k siä a m a o ö te y h su ty 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomalaiset 6 32 18 21 10 13 Kv. tutkito-op. Kaikki p=.000 8 7 19 24 22 20 14 17 24 19 13 13 Suomalaiset 3 21 19 25 14 18 Kv. tutkito-op. Kaikki p=.000 8 6 16 18 23 22 15 19 24 20 14 15 Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

Tutkio tuettuus ja kilpailukyky Tutkito tuetaa sekä Suomessa että ulkomailla Tutkitoi tarjoaa hyvät työll.mahdollisuudet Suome työmarkkioilla Tutkitoi tarjoaa hyvät työll.mahdollisuudet ulkomailla Suomalaiset Kv. Tutkitoop. Kaikki 39 71 59 p=.000 70 52 55 p=.000 64 66 65 p=.000 Samaa mieltä olevie osuudet, %

Seurautta keskustelua Työharjoitteluu liittyvät käytäöt Opiskeltavat taidot vs. ura alkupuolella sovellettavat työelämäharjoittelu sisäärakeettu vaikeus Opiskelijoide reflektio kulttuuritaidoistaa, taido ymmärtämie ja kokemukse liittämie siihe Opiskelijoide omat tavoitteet

Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja

Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja Kesto: 4/2009-1/2010 Tutkimuskysymykset: Mite työharjoittelua toteutetaa? Mite harjoittelu muuttaa opiskelijoide suhtautumista työelämää ja omaa alaa? Millä tavoi harjoittelu tukee opiskelijoide osaamise kehittymistä? Seurata-aieisto (haastattelut): 1. kierros keväällä 2. kierros syksyllä täydetävä kyselyaieisto haastateltavilta Kohdealoje opito-oppaat

Alustavia tuloksia Työharjoittelukäytäöt ovat kohdealoilla vaihtelevia: Laajuus 0-10 op, kesto väh. 2 tai 3 kk, sisällytys pakollisesta vapaaehtoisee Tavoitteea yleisimmi oma ala käytätöö perehtymie ja opitu soveltamie; o myös aloja, joilla tavoitteet selkiitymättömät Opiskelijoide harjoitteluu kohdistamat odotukset ovat varsi käytäöläheisiä, yleisimpiä iistä ovat: 1. Suuaäyttö opitoje jälkeisee aikaa 2. Työhö tutustumie ja uudelaise kokemukse hakkimie 3. Käytäö työ tekemise oppimie

Alustavia tuloksia Harjoittelu tavoite opiskelijaäkökulmasta Arvioita työssäoppimisesta kokoaisuutea

Perheelliset korkeakouluopiskelijat

Taustaa Taustaa Perhee perustamise lykkäätymie, joka koskee erityisesti korkeasti koulutettua väestöä kysymys korkeakouluopiskelu ja perhe-elämä yhdistämisestä mite oppimisyhteiskua ihae toteutuu? Katsaukse tavoitteea oli selvittää eri ryhmie eroja Erilaiste fyysiste ja psyykkiste oireide kokemie viimeise kuukaude aikaa Kokemus tuloje riittävyydestä, kokemukset opiskeluolosuhteista Katsaukse aieistot Korkeakouluopiskelijoide terveystutkimus 2008 5086 vastaajaa, vastausprosetti 50,9 Perheettömiä 91,9 %, yhdessä asuvia perheellisiä 7,3 %, yksihuoltajia 0,8 % Tausta-aieistoa Opiskelijatutkimus 2006, erityisesti toimeetulokysymykset 4324 vastaajaa, vastausprosetti 48 Perheelliste osuudet suuillee samat

Terveyde oireilu perhemuodo mukaa Perhemuoto Kaikki oireet Psyykkiset oireet Väsymysoireet Perheettömät 0,59 0,79 0,87 Yhdessä asuvat perheelliset 0,56 0,69 0,93 Yksihuoltajat 0,78 0,90 1,08 * Oireideksi o oireista rakeettu summamuuttuja, joka kuvaa oireide keskiarvoa: mitä korkeampi luku, sitä useammi vastaaja o kokeut kyseisiä oireita. Ideksi maksimiarvo o 3. Oireita lomakkeessa yhteesä 26 seitsemässä eri luokassa: pääsärky, selkävaivat, vatsavaivat, muut fyysiset vaivat, flussaoireet, hammasvaivat sekä stressioireet * Väsymysoireet: pääsärky, huimaus, väsymys, voimattomuus * Psyykkiset oireet: ukahtamisvaikeudet, jäittyeisyys, masetueisuus, ahdistueisuus

Opitoje arvioitu eteemie Perheelliset arvioivat opiskelevasa keskimääri. 1 v. pidempää kui perheettömät Amk:ssa erot ryhmie välillä pieemmät Yh:t lähellä perheettömiä Syitä pidempää opiskeluaikaa OT 2006: mukaa esim. työssäkäyti, elämätilae sekä hek. koht. syyt

Opiskelutulokset Opitomeestys, % 100 14 68 18 Perheettömät 100 23 59 100 19 64 18 18 Yksihuoltajat Yhdessä asuvat perheelliset Odotettua parempi Odotuste mukaie Odotettua huoompi Opitomeestys valtaosalla odotuste mukaie Vaikka yksihuoltajilla muita eemmä opiskelumurheita, opitomeestys mieltyy odotettua paremmaksi muita useammi Kaikissa perheryhmissä amkopiskelijat arvioivat meestyksesä paremmaksi kui yoopiskelijat Missä kulkee rima hyvä ja huoo opitomeestykse välillä?

Kiitos! www.otus.fi