Kunta- ja palvelurakenneuudistus

1 Keski-Suomen liitto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmä: Sivistystoimi - Keskeiset kannanotot ja vastaukset kyselyyn - Perustelumuistio - Muistiota täydentävät liitteet Jäsenet: Katja Sorri, puheenjohtaja Antti Rastela Ahti Ruoppila Anu Reipas Tuija Mäkinen Liisa Ruusila Asiantuntijat: Harri Nissinen Laila Kontkanen Hannu Salminen Pirkko Rissanen Seppojuhani Ruotsalainen Matti Kangasoja Anne Kolehmainen Rauli Sorvari sihteeri 8.2.2006

2 Esipuhe Maakuntamme perinteet erityisesti lasten ja nuorten asioiden edistämisessä ovat aina olleet vahvat. Kasvatustieteen, erityispedagogiikan ja psykologian opetus ja tutkimus on ollut Jyväskylän yliopiston perustamisen lähtökohtana. Suomen ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutuslaitos on aloittanut toimintansa Jyväskylässä vuonna 1863. Keski-Suomessa on kokonaisuudessaan vahvaa sivistystoimen osaamiskeskittymää. Maakunnan kehittämisja tutkimusorganisaatioiden myötä Keski-Suomella on hyvät edellytykset kohota valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Muun muassa lapsi- ja lapsuustutkimusta tehdään Jyväskylän yliopiston useissa tutkimusyksiköissä. Lisäksi valtakunnalliseen Koulutuksen tutkimuslaitokseen keskittyy opetuksen tutkimuksen ja arvioinnin osaaminen. Näköalaa vahvistaa Lapsiasiavaltuutetun toimiston sijoittuminen Jyväskylään. Maakunnassa on lisäksi meneillään monta valtakunnallisesti kiinnostavaa sivistystoimen hankekokonaisuutta ja kehittämistoimea, joiden tarkoituksena ovat eri toimijatahot kokoavan ja kuntarajat ylittävän yhteistyön voimistaminen. Teemaryhmän kannanotoissa on huomioitu edellä mainitut meneillään olevat kehittämistoimet. Opetus- ja kulttuuriteemaryhmän valmisteluun ovat osallistuneet maakuntahallituksen jäsenenä ja teemaryhmän puheenjohtajana Katja Sorri Jyväskylästä, sivistystoimenjohtaja Antti Rastela Jämsästä, kaupunginhallituksen jäsen Ahti Ruoppila Jyväskylästä, kaupunginhallituksen jäsen Anu Reipas Saarijärveltä, kaupunginhallituksen jäsen Tuija Mäkinen Jyväskylästä, opetuslautakunnan jäsen Liisa Ruusila Keuruulta. Teemaryhmän asiantuntijajäseninä ovat toimineet kunnanjohtaja Harri Nissinen Joutsan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen Jyväskylän kaupungilta, johtaja Hannu Salminen Jyväskylän ammattiopistosta, sivistystoimenjohtaja Pirkko Rissanen Jyväskylän maalaiskunnasta, kulttuurisihteeri Seppojuhani Ruotsalainen Karstulana kunnasta, alueyksikön päällikkö Matti Kangasoja Länsi-Suomen lääninhallitus sekä henkilöstön edustajana Anne Kolehmainen ja teemaryhmän sihteerinä Rauli Sorvari Keski-Suomen liitosta. Opetus- ja kulttuuriteemaryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Kokousten yhteydessä kuultiin seuraavien asiantuntijoiden esittelyt: Ammattikorkeakouluopetus Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen, Humanistinen Ammattikorkeakoulu rehtori Hannu Salvi ja koulutusjohtaja Sirpa Teräväinen; perusopetus Jyväskylän verkostokaupungin perusopetuksen selvitystyön koordinaattori Juha Tolonen; toinen aste Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen selvityksen koordinaattori Jari Kinnula, Jämsän koulutuskeskuksen johtaja Matti Valta, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela; aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö rehtori Mikael Elgland Jyväskylän aikuisopisto, rehtori Hannu Salvi Keski-Suomen opisto ja rehtori Marja Peltonen Jyväskylän seudun kansalaisopisto; nuorisotoimi projektipäällikkö Katariina Soanjärvi, sekä liikuntatoimi liikuntajohtaja Pekka Sihvonen. Kulttuuritoimen osalta on toiminut teemaryhmän sisäinen pienryhmä, johon ovat kuuluneet Laila Kontkanen, Antti Rastela sekä Seppojuhani Ruotsalainen. Teemaryhmän sihteeri on esitellyt selvitystä ja kannanottoja luovan toimialan tapaamisessa. Kiitän työryhmän jäseniä asiantuntevista näkökulmista ja aktiivisesta osallistumisesta. Kiitän myös esittelijöitä perusteellisesta taustavalmistelusta. Erityiskiitos kuuluu työryhmän sihteerille Rauli Sorvarille näkemysten huolellisesta kirjaamisesta. Jyväskylässä 6.2.2006 Katja Sorri teemaryhmän puheenjohtaja

3 Opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän kokoava kannanotto Tarkastelujensa pohjaksi teemaryhmä on kuvannut näkemyksiään sivistystoimen ja eriasteisen opetuksen tulevaisuutta ohjaavasta visiosta seuraavasti: Keski-Suomi haluaa huolehtia koko kulloisenkin lasten ja nuorten ikäluokan tulevaisuuteen kasvun edellytyksistä. Tavoitteena on yksilölähtöinen oppiminen ja kasvu sivistyksellisessä ympäristössä eri koulutustasoilla muuttuvaan luovaan tietoyhteiskuntaa. Esi- ja perusopetus tarjoavat lapsille eheän, virikkeisen ja turvallisen koulupäivän mahdollisimman lähellä kotia. Nuorille perusopetus tarjoaa erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja turvaa oppilaan hyvinvoinnin. Se ohjaa koulutuksen nivelvaiheessa nuoren taipumuksiin tukeutuen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö uudistavat työyhteisöjä. Koulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan aikuisen osaamisen eri muodot ja kokemuksen arvo. Sekä yleissivistävästi että ammatillisesti kasvattava opetus rakentaa väyliä työhön ja työelämään erilaisissa oppimisympäristöissä. Lähipalveluina sivistystoimen palveluista nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen palvelut sekä kirjasto- ja tietopalvelut rakentavat paikallisista lähtökohdista kansalaisten sivistyksellistä ja hyvinvoinnin pohjaa sekä tukevat opetustoimen kasvatuksellisia tavoitteita. Palvelut tukevat kunnallista ja alueellista identiteettiä sekä sen kasvua. Eriasteinen opetus ja sivistystoimi tukevat ihmisten tasa-arvoista, omaehtoista, luovaa ja jatkuvaa inhimillistä kasvua. Sivistystoimella on selkeä ja perustava rooli tulevaisuuttaan rakentavassa, yrittäjähenkisessä ja monikulttuurisessa Keski-Suomessa. Opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmä haluaa sivistystoimen vastausten ja perustelumuistion osalta korostaa seuraavia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kannalta keskeisiä kehittämisalueita: Sivistystoimen kehittäminen on perusteltua pohjautua luonnolliseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen pohjautuvaan peruskuntamalliin. Peruskunnan muotoutuminen näyttää tapahtuvan nykyisten seutujen ja niiden kuntien kehitystyön perustalta. Palveluiden toteutuksessa näkyy sekä kunnan omat peruspalvelut - ja toiminnot että kilpailutetut tilaaja-tuottajasopimuksin toteutetut palvelut. Maakunnallisesti peruskunnat verkottuvat keskenään. Palveluiden toteuttamiseen liittyen niillä on sopimussuhde sivistystoimen maakunnallisten toimijoiden kanssa. Sivistystoimi toimii vahvemmin ja selkeämmin seutujen kehittymiseen pohjautuvana yhtenä kokonaisuutena. Sivistystoimen palvelut toteutuvat monin eri toimintatavoin ja näille tavoille tulee turvata edellytykset. Elinikäinen oppiminen, kansalaisten kasvu ja omaehtoinen toiminta vaikuttavat palveluiden toteutukseen. Sivistystoimen palvelut muotoutuvat kasvatuksen, osaamisen ja hyvinvoinnin palveluiksi, joiden kehittymistä ohjaa maakunnallinen tahto ja yhteistyö. Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan palveluita toteutettaessa ja kehitettäessä. Eheä koulupäivä on varhaisen kasvatuksen tärkeä toimintamalli. Peruskunta on ensisijainen perusopetuksen järjestäjä. Varhaiskasvatus, päivähoito ja esiopetus on luontevaa liittää osaksi sivistystoimea. Lasten ja nuorten kasvatuskokonaisuus nähdään saumattomana ketjuna. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden toteaminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen on tärkeää. Erityisopetuksen merkitystä tulee korostaa ja toimintaedellytyksiä vahvistaa perusopetukseen integroidusti. Eri tavoin rahoitettujen (kunta-valtio) erityisoppilaitosten rooli tulee turvata. Oppilaan ohjausta monipuolistetaan opetuksen eri nivelvaiheet huomioiden.

4 Koulu- ja oppilaitosverkosto uudistetaan erilaisiin oppimispaikkoihin (oppilaitos, työssä oppimispaikka, yhteisöllinen oppimispaikka sekä verkko-oppimispaikka) perustuvilla verkostoilla. Kouluverkko sopeutetaan eri asteilla ikäluokan kokoon, oppilaiden ja kuntien tarpeisiin. Sivistystoimen kaikkien palveluiden yhteyttä opetukseen vahvistetaan. Kirjastopalveluiden sekä nuorisotoimen osalta yhteistyö on jo nyt vahvistumassa erilaisin seutukohtaisin ratkaisuin. Liikunta- ja kulttuuritoimen palveluita kehitetään verkostoja monipuolistamalla tilaaja-tuottaja sopimuksin. Taidelaitoksille ja liikelaitoksille määritellään selkeä maakunnallinen palvelurooli. Luovan toimialan kehittämistyöllä tuetaan erityisesti kulttuuritoiminnan kehittymistä ja monipuolistumista sekä toimijoiden osaamista ja yrittäjyyttä. Vapaan sivistystyön roolia vahvistetaan sivistystoimen palvelurakenteen toimijana. Taiteen perusopetuksen asema turvataan. Kolmannen sektorin roolia selkeytetään tilaaja-tuottaja toimintamallilla, selkeillä palvelukuvauksilla sekä osaamista vahvistamalla. Toisen asteen koulutuksen rakenteita uudistetaan. Visiona on maakunnan hallinnollisesti ja ohjauksellisesti yhtenäisesti toimiva toinen aste. Koulutus tarjoaa seudullisesti laadukkaaseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä suuntautumista tukeviin yhteisiin opintoihin perustuvat väylät, joissa huomioidaan jatkokoulutuksen ja työelämän vaateet. Kehittäminen perustuu tavoitteeseen huolehtia seudullisesti koko nuorten ikäluokasta sekä eri-ikäisten aikuisopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen tarpeesta. Toteutuksessa huomioidaan yhteys perusopetukseen sekä hyödynnetään koulutuksen eri toimijoiden oppimispaikkaverkostoa. Opiskelijoiden työllistymistä tukee opintojen yhteys työelämään ja seutuun. Ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhteinen laatukuva. Peruskuntien yhteistyö sekä toisen asteen yhtenäinen hallinto ja ohjaus osoittavat kustannustehokkuutta lisääviä maakunnallisia kehittämis- ja palvelutoimintoja. Tällaisia tehtäväalueita ovat koulutuksen maakunnallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen, koulutustarjonnan koordinointi, oppilas- ja työelämäpalvelut, kansainvälistyminen, yrittäjyys ja yrittäjyyden oppimispaikat, koulutuksen mitoitus ja ennakointi sekä yhteistyöverkostot. Näistä toiminnoista muotoutuva yksikkö on osa Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkostoa. Tuottavuus kehitykseen vaikuttavat erityisesti kouluverkon muutokset, tietotekniikan hyväksikäyttö erityisesti opetuksessa, opetuksen ja kasvatuksen uudenlainen rajaton yhteistyö, tilaajatuottajasopimukset ja kilpailutus sekä opetuksen maakunnallisesti yhtenäinen laatukuva. Hallinnon laajuus ja tehostamisen muodot tulee erityisesti selvittää kouluverkkojen uudistuessa. Maakunnallinen ohjaus ja johtajuuden haasteet korostuvat yhteisessä kehitystyössä ja muutosprosessissa. Sivistystoimen kehittämisessä tarvitaan yhteistä maakunnallista strategiaa. Tietoverkkojen ja teknologian kehitys luo merkittävät mahdollisuudet erityisesti opetuksen kehittämiselle samoin kuin kansalaispalveluiden monipuolistamiselle. Näiden palveluiden hyödyntämiselle tulee luoda kansalaisille riittävät valmiudet. Lasten ja nuorten viestintäympäristön ja arvomaailman muutoksiin tulee suhtautua vastuullisesti. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä painotetaan opetuksen laadullista kehittämistä, alueellista vaikuttavuutta sekä vahvan ammatillisen osaamisen rakentumista ja yhteyttä toisen asteen koulutukseen. Valtion osallistumista Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallintoon ja talouteen voidaan lisätä.

5 SIVISTYSTOIMEA KOSKEVAT VASTAUKSET KYSYMYKSIIN Vaihe I KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVÄJAKO Ammattikorkeakoulua koskevan kannanoton teemaryhmä on antanut muistiolla 1.12.2005. Vaihe II KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET Erityispiirteitä ja kehityssuuntia Keski-Suomi on väestöltään kasvava. Kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle. Väestöltään vakaana säilyvät perusteollisuuden seudut Jämsä ja Äänekoski. Muiden seutujen osalta vähennys on merkittävä. Ikäluokkien laskeva kehitys on väestökehityksestä johtuen seuduittain hyvin erilainen. Kutakin seutua on käsiteltävä omista lähtökohdista. Koko maakunnassa sekä lasten että nuorten ikäluokkien koko pienenee 10 %. Eri seutujen koulu- ja oppimispaikkaverkoston sopeutustarve perustuu 5-40 % ikäluokkien koon pienenemiseen. Sivistystoimen kysyntälähtöisissä hyvinvointipalveluissa mitoituksen perustana tulee olla pääasiallisesti palveluiden käyttö eikä ikäluokkien koko. Keski-Suomi kehittää alueellista elinvoimaansa myös koulutusklusteriin perustuen. Koulutus (sisältäen opetus- ja sivistystyön) työllistää 9500 keskisuomalaista ja tämän työvoiman ei ennakoida vähenevän. Tätä täydentää tutkimustoiminnan sekä koulutusta tukevien palveluiden parissa työskentelevät. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on osaltaan arvioinut Keski-Suomen oppivaksi alueeksi ja erityisesti tietoverkkoja hyödyntävän e-oppimisen kehittäjäksi. Jyväskylän yliopistolla on erityisen vahva poikkitieteellinen kasvatukseen liittyvä tutkimustoiminta ja osaaminen sekä opettajien ja rehtorien koulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan tarjoaa ammatillista opettajakoulutusta. Koulutusklusteri tarjoaa palvelurakenteen muutoksessa opettajien täydennyskoulutukselle hyvän perustan. Toimiala- ja elinkeinorakenteen muutokset painottavat eriasteisen ja eri alojen koulutuksen merkitystä. Erityisen haasteen asettaa myös ikärakenteesta johtuva vaihtuvuus. Tehokas aikuiskoulutus sekä oikein suunnattu korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus ovat työvoiman kysynnän perusta. Keski-Suomen koulutetun työvoiman tarve jakautuu kahtia. Teollisuus ja monet palvelusektorit tarvitsevat ammattikoulutettua työvoimaa. Keski-Suomen kasvu- ja innovaatioalat tarvitsevat tämän lisäksi korkeaa osaamista toimintojen kansainvälistyessä ja erityisesti yrityksiä palvelevan toiminnan kasvaessa. Yhteiskunnallisilla palveluilla on Keski- Suomen toimialarakenteessa merkittävä rooli (36000 työntekijää) jatkossakin. Kuntien osuus on tästä 26000 työntekijää nykyisellä palvelurakenteella. Monipuolisilla valtionhallinnon yksiköillä on merkittävä, jopa kasvava roolinsa maakunnassa. Seutujen kehityksen ja yhteistyön perustana tulee olla luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue. Seutuyhteistyön kautta näyttävät pääsääntöisesti rakentuvan myös peruskunnat. Sivistystoimessa opetuksen ja muidenkin palveluiden kannalta seudut antavat koko maakuntaa ajatellen luonnollisen alustan oppimispaikka- ja palveluverkon kehittämiselle. Yhdistämällä maakunnallisen yhteistyön kautta myös Jyväskylän yliopisto maakunnan oppimis- ja innovaatioverkoston kehittämiseen, vahvistetaan nykyiselläänkin kuntien ja seutujen osaamis- ja työllisyyspohjaa.

6 Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen on perustunut metsäklusteriin ja toimialoittaiseen kehittämiseen. Tällöin ovat osaamisen kannalta korostuneet metalliala, puutuoteala, elektroniikka- ala sekä graafinen ja viestintäala. Teknologisesti kehitystä suuntaavat paperikone-, ympäristö-, energia-, hyvinvointi- ja nanoteknologiat. Näistä muotoutuu myös tulevaisuudessa kansainvälisesti kilpailukykyisen Keski-Suomen Jyväskylän osaamiskeskuksen klusterit. Näiden alojen kehitys ohjaa myös koulutuksellista kysyntää sekä eri seutujen vahvojen toimialojen työvoiman tarpeita. Edellä olevia toimialoja täydentämään Keski-Suomi on valinnut sivistystoimeenkin liittyvän luovan toimialan. Kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä Eri kouluasteiden seudullista kehittämistä ja yhteistyötä tarkastellaan seutukohtaisten osaamis- ja työllisyysohjelmien kautta. Seudullinen yhteistyö rakentaa koulutus- ja osaamisorganisaatioiden yhteistä toimintamallia sekä luo perustaa koulu- ja oppimispaikkaverkoston kehittämiselle. Samalla vahvistetaan yhteyttä yrityksiin sekä yrittäjyyttä osana opetusta. Kehittämistoimenpiteet vaikuttavat perusopetukseen ja toisen asteen yhteistyöhön sekä koulutuksen nivelvaiheiden kehittymiseen. Työtä ohjaa OPTIIMI- hanke. Seudullisesti merkittävin sivistystoimen eri alueita koskeva hanke on Jyväskylän verkostokaupunki-hanke. Sen yhteydessä tarkastellaan varhaiskasvatusta, perusopetusta, toisen asteen kehittämistä, nuorisotoimea sekä sivistystoimen muiden palveluiden kehittämistä. Tehdyt ja tehtävät selvitykset sekä niistä rakentuvat strategiat ovat perustana myös maakunnallisissa linjauksissa sekä tukena eri seutujen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kentässä on kehitetty Jyväskylän yliopistossa MUKAVA - hankkeella eheän koulupäivän toimintamalleja ja kasvatuksellisia perustoja. Erityisopetukseen on puolestaan liittynyt erilaisten oppimismuotojen ja kasvatuksen tukeminen peleihin ja peliteorioihin liittyvillä toimintamalleilla. Jyväskylän seudulla osana verkostokaupungin kehittämistyötä toimii erityisopetuksen ALPO hanke. Hanke kohdistuu seudun erityisopetuksen palvelurakenteen ja ohjauksen kehittämiseen, osallistavien käytänteiden edistämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä virtuaaliopetuksen hyödyntämiseen. Kullakin seudulla tarkastellaan tällä hetkellä toisen asteen koulutusta ja sen kehittämistä. Lukioverkon kehittyminen, ammatillisen koulutuksen laadun vahvistuminen sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyö ovat eri muodoissaan kehittämisen ytimenä. Kehittäminen on aluksi kohdistunut kaksoistutkintojen opetuksen tarjontaan sekä resurssien yhteistyöhön. Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen strategia luo perustaa yhteisen toisen asteen luomiselle. Keuruun seudulla (Knalli hanke) ja Jämsän seudulla (SKY hanke) ovat toimineet pilotteina kehitettäessä seudullista toimintamallia. Tavoitteena on ollut koko ikäluokasta huolehtiminen sekä vahva yhteys seudun elinkeinojen ja työelämän elinvoimaisuuteen. Taitava Keski-Suomi hanke on ollut Keski-Suomen kolmen koulutuskuntayhtymän yhteinen kehittämishanke. Tähän työhön ovat lisäksi liittyneet erityisesti NOSTE hankkeen kautta kaikki muut ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjoajat. Tavoitteena on luoda yksi yhtenäinen maakunnallinen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen laatukuva. Tämä rakentaa maakunnallisesti yhteistä suunnittelu- ja kehittämistoimintaa sekä yhtenäistää koulutuksen järjestäjien toimintaa. Samalla vahvistetaan maakunnallista ohjausta ja koordinaatiota sekä paikallista seutulähtöistä toteutusta. Hanke on muotoutunut maakunnan kehittämisstrategiaksi. Opetuksen tietoteknistä kehittämistä sekä tietoverkkojen ja teknologian hyödyntämistä on kehitetty erityisesti Jyväskylän yliopiston hankkein. Eri hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on luoda eriasteista koulutusta tukeva tietoverkon oppimispaikka. Tämä oppimispaikka tarjoaa väylän ja opinpolun eriikäisille keskisuomalaisille oppijoille. Kehittämiseen on liittynyt tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen lisäksi opettajien valmiuksien lisääminen, sisältöjen tuottaminen sekä opetuksen ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen. Koulujen tietoverkkoratkaisun perustaksi on muodostunut Pedanet. Toisen asteen opinpolkua ovat puolestaan rakentaneet Tukeko-hanke, Opinpolku-hanke, Oili-hanke sekä Motto hanke. Perusopetuksen

7 oppilaan ohjausta ja yhteyttä työelämään tukee TET tori hanke, joka samalla tukee toisen asteen nivelvaiheen kehittämistä. Työelämän ja koulutuksen yhteistyötä on vahvistettu erityisesti Taitava Keski-Suomi hankkeessa. Sen toteutukseen on kuulunut vahva työpaikkakouluttajien koulutus, opettajien koulutus ja työelämään tutustuminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Yrittäjyyden oppimispaikka (YOPPI hanke) on uusi keskisuomalainen toimintamalli koulutuksessa ja oppimispaikkaverkostossa. Tätä tukee koko ammatilliseen koulutukseen liittyvä yrittäjäkoulu. Oikea asenteellinen perusta ja yrittäjyyden ymmärrys luovat perustaa Keski-Suomen yrityskannan kasvamiselle ja monipuolistumiselle. Aikuiskoulutus on kasvavan haasteen edessä. Koulutustason nosto sekä samalla kokemuksen ja osaamisen tunnustaminen näyttötutkintotoiminnan kautta ovat kehittämisen kohteena. Henkilökohtaistetut opinpolut - hankkeella tuetaan näitä tavoitteita. Hanke rakentaa aikuiskoulutuksen maakunnallista toimija- ja toteutusverkostoa sekä luo ohjausta tukevia tietoverkkopalveluita. Samalla kehittyy aikuisen opinpolkutarjonta sekä opintojen ohjaus. Kannuste hankkeella on kehitetty nuorisotyön opetuksen työelämäsuhdetta (työssäoppimista). Samalla kun on kehitetty opiskelijoille oppimispaikkoja, on kehittynyt nuorisotoimen toimijoiden yhteistyöverkko. Kehittämistyö on näkynyt verkostokaupungin kehittämistyössä. Osana kehittämistä on rakennettu myös koulun ja nuorisotyön yhteyttä. Tähän työhön on liittynyt Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyö. Kehittämistyössä synnytetään maakunnallista nuorisotyön strategiaa. Luovalla toimialalla tarkoitetaan toimintaa ja ammatteja, jotka pohjautuvat yksilölliseen luovuuteen, taitoihin ja lahjakkuuteen. Sitä kutsutaan myös kulttuuriteollisuudeksi ja luovaksi tuotannoksi, jossa kaupankäynnin kohteena ovat kulttuuriset sisällöt. Toimialatyön tarkoituksena on vahvistaa luovan alan ammattilaisten mahdollisuutta työllistää itsensä omalla työllä sekä tukea uusien luovan alan työpaikkojen syntymistä Keski-Suomessa. Keski-Suomen vahvuudet luovalla toimialalla ovat luova ja esittävä taide, taiteen ja kulttuurin välittäminen ja jakelu, tapahtuma- ja festivaaliosaaminen ja digitaalinen sisällöntuotanto. Keski-Suomen kansainvälistymisen edellytyksiä ja valmiuksia kehitetään eri toimijoiden yhteisesti sopiman toimintaohjelman mukaisesti. Sivistystoimen osalta työ näyttäytyy monikulttuurisuuden ja globaalien toimijoiden valmiuksien huomioimisena eri koulutusasteilla. Toimijoiden hankevalmiuksia ja kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä kehitetään erityisesti Encore-hankkeella. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA Kysymykset 3.7 3.10; Opetus- ja kulttuuritoimi - perusopetuksen - lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutuksen - ammattikorkeakoulutuksen (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) - kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Tuotantotavat Sivistyspalvelut kaikilta osin rakentavat ihmisten hyvinvointia. Palveluiden tuotantotavat ovat eri palveluiden osalta erilaiset. Sivistystoimen kehittäminen on perusteltua pohjautua luonnolliseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen pohjautuvaan peruskuntamalliin. Peruskunnan muotoutuminen näyttää tapahtuvan nykyisten seutujen ja niiden kuntien kehitystyön perustalta. Palveluiden toteutuksessa näkyy sekä kunnan omat peruspalvelut - ja toiminnot että kilpailutetut tilaaja-tuottajasopimuksin toteutetut palvelut. Maakunnallisesti perus-

8 kunnat verkottuvat keskenään. Palveluiden toteuttamiseen liittyen niillä on sopimussuhde sivistystoimen maakunnallisten toimijoiden kanssa. SIVISTYSTOIMEN PALVELURAKENNE 2015 KASVATUSPALVELUT OSAAMISPALVELUT SIVISTYKSELLISET HYVINVOINTIPALVELUT VAR- HAIS- KAS- VATUS Sivistystoimen tukipalvelut TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS TOINEN ASTE Lukio Ammatillinen koulutus Oppimispaikka- ja palveluverkosto ( + kolmannen sektorin toimijat) TURVALLINEN KASVATUS LÄHIPALVELUNA Tietoverkkopalvelut TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS IKÄLUOKKIEN OSAAMINEN JA TYÖLLISYYS PERUSKUNTA (SEUTUYHTEISTYÖSTÄ MUOTOUTUNUT) Kehittämis- ja toteutussopimukset Keski-Suomen ammatti- ja aikuiskoulutuspalvelut Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Peruskuntien sivistystoimen yhteistyöryhmä ESI- OPETUS PERUS- OPETUS NUORI SOTOI- MI KIRJAS- TOTOI- MI AIKUIS- KOULU- TUS VAPAA- SIVISTYS- TYÖ LIIKUN- TATOI- MI KULTTUURI- TOIMI KYSYNTÄLÄHTÖISET SIVISTYSPALVELUT Sivistystoimen taidelaitokset ja liikelaitokset Luova toimiala TILAAJA-TUOTTAJASOPIMUS KESKI-SUOMEN SIVISTYSTOIMEN ALUESTRATEGIA Sivistystoimi toimii vahvemmin ja selkeämmin seutujen kehittymiseen pohjautuvana yhtenä kokonaisuutena, jonka kehittymisen vaikuttaa maakunnallinen tahto ja yhteistyö. Sivistystoimen palvelut toteutuvat monin eri toimintatavoin ja näille tavoille tulee turvata edellytykset. Elinikäinen oppiminen, kansalaisten kasvu ja omaehtoinen toiminta vaikuttavat palveluiden toteutukseen. Peruskunta tarjoaa kasvatuspalvelut, osaamispalvelut ja sivistykselliset hyvinvointipalvelut. Kasvatuspalvelut sisältävät varhaiskasvatuksen (päivähoito), esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotoimen. Osaamispalvelut sisältävät yhtenäisesti toimivan toisen asteen, aikuiskoulutuksen sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Aikuiskoulutus liittyy vahvasti ammatilliseen koulutukseen ja yhteistyön kautta vapaaseen sivistystyöhön. Sivistyksellisiä hyvinvointipalveluita ovat vapaa sivistystyö ja taidekasvatus, liikuntatoimen palvelut ja kulttuuritoimen palvelut. Peruskunta on ensisijainen perusopetuksen järjestäjä. Perusopetus ja kasvatus ovat kansalaisten elämänkulkuun pitkäjänteisesti vaikuttavaa toiminta. Näiltä osin on turvattava niiden katkeamaton kansalaisia tukeva kasvun prosessi Aikuisikäiset puolestaan tarvitsevat erilaisia väyliä ja opinpolkuja elinikäiseen oppimiseen.. Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan palveluita toteutettaessa ja kehitettäessä. Eheä koulupäivä on varhaisen kasvatuksen tärkeä toimintamalli. Varhaiskasvatus, päivähoito ja esiopetus on luontevaa liittää osaksi sivistystoimea. Lasten ja nuorten kasvatuskokonaisuus nähdään saumattomana ketjuna. Esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden toteaminen ja ongelmiin varhainen puuttuminen on tärkeää. Erityisopetuksen merkitystä tulee korostaa ja toimintaedellytyksiä vahvistaa perusopetukseen integroidusti. Eri tavoin rahoitettujen (kunta-valtio) erityisoppilaitosten rooli tulee turvata. Oppilaan ohjausta monipuolistetaan opetuksen eri nivelvaiheet huomioiden. Toisen asteen koulutuksen rakenteita uudistetaan. Visiona on maakunnan hallinnollisesti ja ohjauksellisesti yhtenäisesti toimiva toinen aste. Koulutus tarjoaa seudullisesti laadukkaaseen lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä suuntautumista tukeviin yhteisiin opintoihin perustuvat väylät, joissa huomioidaan jatkokoulutuksen ja työelämän vaateet. Kehittäminen perustuu tavoitteeseen huolehtia seudullisesti koko nuorten ikäluokasta sekä eri-ikäisten aikuisopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen tarpeesta. Toteutuksessa

9 huomioidaan yhteys perusopetukseen sekä hyödynnetään koulutuksen eri toimijoiden oppimispaikkaverkostoa. Opiskelijoiden työllistymistä tukee opintojen yhteys työelämään ja seutuun. Opetuksen yhteys työelämään ja elinympäristöön vahvistuu. Syrjäytymisen ehkäisy sekä kunkin taitoja ja taipumuksia tukeva opetus säästää yhteiskunnan muita tuottamattomia kustannuksia. Lukioverkko tiivistyy ja siinä kiinnitetään edelleen huomio koulutuksen laadulliseen tasoon. Nykyiset ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien toiminta ja sen uudistuminen on peruskuntien ja maakunnallisen yhteistyön perusta. Aikuiskoulutus toimii vahvasti hyödyntäen koko maakunnan koulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan mahdollisuuksia. Toiminnassa on tärkeää turvata toisen asteen nykyinen yhteistyö ja kehittämistahto, lukioverkoston uudistuminen sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen kilpailukyky. Ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittämisen lähtökohtana ovat keskisuomalaisten opiskelijoiden tasavertaiset opiskelumahdollisuudet turvaava toisen asteen yhteinen laatukuva. Peruskuntien yhteistyö sekä toisen asteen yhtenäinen hallinto ja ohjaus osoittavat kustannustehokkuutta lisääviä maakunnallisia kehittämis- ja palvelutoimintoja. Tällaisia tehtäväalueita ovat koulutuksen maakunnallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen, koulutustarjonnan koordinointi, oppilas- ja työelämäpalvelut, kansainvälistyminen, yrittäjyys ja yrittäjyyden oppimispaikat, koulutuksen mitoitus ja ennakointi sekä yhteistyöverkostot. Näistä toiminnoista muotoutuva yksikkö on osa Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkostoa. Yksikössä ovat tasavertaisina toimijoina ja omistajina peruskunnat. Omistajana voi toimia myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Keski-Suomen ammatti- ja aikuiskoulutus yksikön tulee rakentua nyt meneillään olevan toisen asteen kehitystyön perustalta. Yksikkö voi toimia tarvittaessa myös osakeyhtiömuotoisena ja painottaa lisäksi keskisuomalaisten koulutustoimijoiden osaamiskeskittymää ja sen markkinointia. Koulu- ja oppilaitosverkosto uudistetaan erilaisiin oppimispaikkoihin (oppilaitos, työssä oppimispaikka, yhteisöllinen oppimispaikka sekä verkko-oppimispaikka) perustuvilla verkostoilla. Peruskoulun ja lukion kouluverkot sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen oppilaitokset muotoutuvat yhtenäiseksi oppimispaikkaverkostoksi. Tässä verkostossa huomioidaan vapaan sivistystyön oppilaitokset. Kouluverkko sopeutetaan eri asteilla ikäluokan kokoon, oppilaiden ja kuntien tarpeisiin. Sivistystoimen kaikkien palveluiden yhteyttä opetukseen vahvistetaan. Kirjastopalveluiden sekä nuorisotoimen osalta yhteistyö on jo nyt vahvistumassa erilaisin seutukohtaisin ratkaisuin. Sivistystoimen oppimispaikka- ja palveluverkko muodostuu varhaiskasvatuksen palvelupaikoista (päiväkodit), esi -ja perusopetuksen kouluista, nuorisotoimen palvelupaikoista, kirjastoista, lukioista, toisen asteen oppilaitoksista, aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, vapaan sivistystyön oppilaitoksista, liikuntatoimen palvelupaikoista ja kulttuuritoimen palvelupaikoista. Palveluiden toteutus voi perustua tilaaja-tuottaja sopimuksiin. Tällaisiksi soveltuvat sivistystoimen tukipalvelut (esim. opetukseen liittyvät ruokailu, terveydenhoito, kuljetukset), tietoverkkopalvelut, luovan toimialan kulttuuripalvelut sekä kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvat palvelut. Kolmannen sektorin roolia selkeytetään tilaaja-tuottaja toimintamallilla, selkeillä palvelukuvauksilla sekä osaamista vahvistamalla. Liikunta- ja kulttuuritoimen palveluita kehitetään verkostoja monipuolistamalla tilaaja-tuottaja sopimuksin. Taidelaitoksille ja liikelaitoksille määritellään selkeä maakunnallinen palvelurooli. Luovan toimialan kehittämistyöllä tuetaan erityisesti kulttuuritoiminnan kehittymistä ja monipuolistumista sekä toimijoiden osaamista ja yrittäjyyttä. Vapaan sivistystyön roolia vahvistetaan sivistystoimen palvelurakenteen toimijana. Taiteen perusopetuksen asema turvataan. Peruskunta tekee tarvittaessa kehittämis- ja toteuttamissopimuksia maakunnallisesti toimivien merkittävien taidelaitosten, erillisten sivistystoimen liikelaitosten sekä koulutusorganisaatioiden kanssa.

10 Koko maakuntaa palvelevat Jyväskylän ammattikorkeakoulu samoin kuin Jyväskylän yliopistokin. Korkeakoulutuksen opetus, tutkimus ja innovaatiopalveluita peruskuntiin kanavoi Keski-Suomen oppimis- ja innovaatioverkosto. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä painotetaan opetuksen laadullista kehittämistä, alueellista vaikuttavuutta sekä vahvan ammatillisen osaamisen rakentumista ja yhteyttä toisen asteen koulutukseen. Valtion osallistumista Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallintoon ja talouteen voidaan lisätä. Maakunnallinen ohjaus ja johtajuuden haasteet korostuvat yhteisessä kehitystyössä ja muutosprosessissa. Maakunnan sivistystoimen strateginen ohjaus perustuu yhteisesti laadittuun ja maakuntahallituksen/- valtuuston hyväksymään sivistystoimen aluestrategiaan. Peruskuntien sivistystoimen toteutusta koordinoi peruskuntien sivistystoimen yhteistyöryhmä sekä tarvittaessa erilliset maakunnalliset toimikunnat/neuvottelukunnat. Peruskunta- ja aluekuntamallien arviointi Kuntamallien merkittävimmät erot on tarkasteltu perusopetuksen yhteydessä. Muiden toimintojen osalta on kirjattu täydentävät kommentit ja perustelut. Opetus- ja kulttuuritoimi Peruskuntamalli Aluekuntamalli 3.7. Perusopetus Varhaiskasvatus, esi - ja perusopetus, nuorisotoimi - selkeä kokonaisuus varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä toiseen asteeseen - perustehtävä säilyy - kouluverkon sopeutus - laaja-alainen asiantuntijaverkko käytettävissä - tukipalveluiden tarjonta kasvaa - strategisen suunnittelun perusta vahvempi - rahoitusvastuu ja - järjestelmä selkeä - henkilöstön asema selkeä - henkilöstön saatavuus ja työnsuunnittelu paranee - monipuolisempi opetustarjonta - kustannustehokkuus kasvaa - reuna-alueiden koulupalveluiden saatavuus epävarmaa - lähidemokratia kaventuu - kehittämistyön tasapuolisuus voi vaarantua - joustavuus ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen heikkenee - hallintotasoja voi tulla enemmän, päätöksentekojärjestelmä monimutkaistuu - koulun perustehtävä säilyy - laaja-alainen asiantuntijaverkko käytettävissä - tukipalveluiden tarjonta kasvaa - strategisen suunnittelun perusta vahvempi - monipuolisempi opetustarjonta - opetuksen järjestämisvastuu voidaan sopia aluekunnan ja peruskunnan kesken - reuna-alueiden koulupalveluiden saatavuus epävarmaa - hallinnollisesti moniportainen järjestelmä - rahoitusvastuu epäselvä tai vaikeasti toteutettavissa - henkilöstön asema epäselvä - päätöksenteko etäällä 3.8. Keski-Suomi vahvistaa kuntamallista riippumatta yhtenäisen toisen asteen toteutusta Lukiokoulutus ja toisen seutujen kehittämistyön perustalta. Kehittämisen perustana on lukioverkon kehittäminen, ammatillisen koulutuksen laadun ja alueellisen tarjonnan turvaaminen sekä valinnaisuuden asteen ammatillinen koulutus kilpailukykyään ja alueellista vaikuttavuuttaan. Kuntien ja toisen asteen tavoitteena on huo- lisääminen yhteisellä opetustarjonnalla. Ammatti- ja aikuiskoulutus vahvistaa maakunnallista - aikuiskoulutus lehtia koko nuorten ikäluokan sivistyksellisestä kasvusta ja osaamisesta. Aikuisten osalta - vapaa sivistystyö luodaan edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Yhtenäisen toisen asteen toteutukselle alueellisena kokonaisuutena ei ole toiminnallista eikä demokratiaan pohjautuvaa tahtotilaa. Sen sijaan ammatti - ja aikuiskoulutus tarvitsee alueellisen kehittämis-, palvelu- ja ohjaus organisaation. Organisoituminen perustuu alueellisesti tasapainoiseen osallisuuteen.

11 Opetus- ja kulttuuritoimi Peruskuntamalli Aluekuntamalli 3.9. Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jo selkeästi maakunnallinen ammattikorkeakoulu. tehtäväksi) 3.10. Nämä palvelut ovat kuntamallista riippumatta lähipalveluita. Aluemallissa niiden toteutukses- ei synny alueellisella suuruudella hankittua kustannushyötyä. Sen sijaan tarvitaan moni- Kulttuuri-, kirjasto-, liikun-sta- ja nuorisotoimen palvemuotoista alueellista verkostoitumista. Verkostot laajentavat palveluita, tehostavat tuottajien toimintaa ja kasvattavat paikallista osaamista. Merkittävät alueelliset taide- tai liikelaitokset lut toimivat itsenäisesti kuntamallista riippumatta. Kuntien osallisuus kanavoituu toimintaan eri - vapaa sivistystyö tavoin. Alueellisuus ei voi ohittaa lähidemokratian vaatimuksia. Peruskuntamalli on lähipalveluiden kannalta ensisijainen kehittämisen perusta. Vapaan sivistystyön organisaatiot toimivat myös keskeisiltä osin palveluiden ja hallinnon ytimessä. 3.14. Arvioikaa, mitä edellytyksiä alueellanne on ottaa käyttöön tilaaja-tuottajatoimintatapoja ja millä toimialoilla? Tilaaja- tuottaja toimintamalli soveltuu sivistystoimen osalta opetuksen tukipalveluihin, tietoverkkopalveluihin, liikuntatoimen käyttäjien asiantuntijapalveluihin, kulttuuritoimialan luovien toimijoiden tuotantopalveluihin, koulutuksen asiantuntijapalveluihin sekä kolmannen sektorin palvelutoimintoihin. Perustana tulee olla selkeät palvelukuvaukset. 3.15. Mitä malleja (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntien yhteinen liikelaitos) näette hyväksi käyttää tilaajan ja tuottajan toiminnan järjestämisessä? Miten näitä tulisi mielestänne edelleen kehittää? Liikelaitokset nykyisten kuntien kuntayhteistyönä ovat mahdollisia ja jo osittain toteutettuja mm. tietoverkkopalveluiden, opetustoimen tukipalveluiden, merkittävien liikuntapaikkojen, kulttuurin taidelaitosten sekä koulutustoimintojen osalta. Peruskuntamallin toteutuessa kuntayhteistyö muotoutuu helposti koko maakunnan kokoiseksi, joka saattaa rajoittaa liikelaitosten syntyä. Isäntäkuntamallin käyttö on perusteltua esim. nykyisellä kuntajaolla toimintojen kehittämisvaiheessa haluttaessa yhdistellä ja yhtenäistää toimintoja vaiheittain sekä huomioida lähidemokratian vaatimukset. 3.16. Millaisia mahdollisuuksia näette kunnan ja yksityisen sekä kunnan ja kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Kolmannen sektorin rooli näkyy sivistystoimen kentässä erityisesti liikuntatoimen, kulttuuritoimen, nuorisotoimen sekä eräiden kasvatukseen liittyvien palveluiden toteutuksessa. Yhteistyön tehostuminen voi näkyä avustusluontoisen rahoituksen osittaisena muuntumisena selkeästi määriteltyjen palveluiden tilaaja-tuottaja sopimuksiksi. Kolmannen sektorin toimijoille tulee turvata selkeämpi näkemys koko sivistystoimen strategiasta, tavoitteista ja palveluista. Tällöin ne voivat liittää oman toimintansa osaksi palvelukokonaisuutta ja - tarjontaa. Tärkeää on lisätä myös kolmannen sektorin osaamista. Tästä ovat esimerkkinä Keski-Suomen hankkeet tapahtumajärjestäjien osaamisen lisäämiseksi ja luovan toimialan toimijoiden osaamisen tason vahvistamiseksi. 3.17. Millaisia mahdollisuuksia näette kuntien ja valtion palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Ammattikorkeakouluopetuksen kehittämisessä on nähtävissä valtion roolin lisääntyminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaaksi (niin halutessaan) voi tulla valtio. Erityisesti valtion rooli ja alueellinen yhteistyö voisi näkyä TE keskuksen suurempana osallistumisena JAMK yhteistyöhön. Seudullisessa/Peruskunta yh-

12 teistyössä Keski-Suomi rakentaa osaamis- ja innovaatioverkostoa. Tähän liittyen laaditaan eri osaamisorganisaatioiden, TE-keskuksen, kehittämisyhtiöiden ja kuntien yhteistyönä osaamis- ja työllisyysohjelmat. Nämä muotoutuvat elinkeinopolitiikan ja kuntien palvelukehittämisen kautta seutujen kehittämisohjelmiksi. Samalla ne osoittavat tulevaisuutta varten peruskuntien ja valtion yksiköiden yhteistyön alueita. Opetukseen liittyen valtion erityisoppilaitosten ja kuntien yhteistyötä sekä tähän liittyvää erikoistumista voidaan kehittää. Erityisopetus on kuntien ja valtion kannalta yhteinen kehittämishaaste. Kunnilla on kasvava vastuu työllistämisestä ja työllisyydestä. Tämä merkitsee myös koulutuksen koordinoinnin merkityksen kasvamista työvoimaa ja sen osaamista turvattaessa. Työvoimakoulutus tulee tutkintokoulutuksen osalta liittää tiiviimmin osaksi alueellista koulutusjärjestelmää sekä integroida opiskelija ensisijaisesti opetukseen ja oppimispaikkaverkostoon. Tälle muutokselle tulee maakunnassa/seuduilla valtio-kunta tulossopimuksin turvata asianomainen rahoitus. 3.18 Miten rahoitusvastuu tulisi järjestää? Tulisiko piirimallissa rahoituksen perusteena ottaa väestöpohjan ohella huomioon tulopohja? Rahoitusjärjestelmillä tulee turvata kuntien nykyisen toiminnan laajuinen ja sen rahoitusrakenteen mukainen valtio-kunta rahoitus. Muutokset vaativat aina panostusta ja tämä tulee huomioida sivistystoimen kehittämisen siirtymävaiheessa. Muutoksissa tulee tämä huomioida tavoiteasetannassa ja määrittää kustannushyötytavoitteet riittävän pitkäjänteisesti. Valtionosuusrahoitukseen liittyvä lainsäädäntö sekä tulkintaohjeet eivät saa muodostua oppilaitosverkostojen kehittämisen todellisten muutosten esteeksi. Nykyisellään näin kävisi niin perusopetuksen kuin toisen asteenkin opetuksen osalta. Aikuiskoulutuksen osalta rahoituksen peruteita tulee kehittää vastaamaan paremmin opiskelun henkilökohtaistamisen vaatimuksia ja kokonaisuutta. 3.19 Millaiset ovat alueellanne edellytykset kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiselle vuosina 2005 2015? Sivistystoimen vaikuttavuudelle voidaan asettaa selkeät kehittämistavoitteet. Vaikuttavuuden haasteet näkyvät erityisesti toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta. Sopeutuminen muutoksiin sekä laadullisesti ja määrällisesti korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen on Keski-Suomen menestykselle tärkeää. Koulutuksen yhtenäisen laatukuvan rakentaminen on keskisuomalainen tapa lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Tähän liittyy myös koulutuksen tasapainoinen organisoituminen maakunnallisesti ja paikallisesti. Kansalaisille tulee turvata tasa-arvoisesti ja maakunnallisesti kattavasti eriasteisen opetuksen tarjonta. Tarjonnan kehittämisessä tulee täysimääräisesti hyödyntää myös opetusteknologian kehittyvät mahdollisuudet. Opetustoimen tuottavuuden tarkastelu ja tavoitteiden asettelu on vaikeaa. Perusopetuksen osalta tuottavuuskehitys on arvioitu viime vuosina laskevaksi (VATT keskustelualoite). Opetukselle on kuitenkin asetettu uusia haasteita esiopetuksen ja erityisopetuksen osalta. Työkenttä on kasvava vaikka ikäluokka pienenee. Opetuksen tukipalveluiden toteutus voi kuitenkin olla tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Kasvatuspalveluiden tuottavuuden tarkastelu on vieläkin vaikeampaa. Osa sivistystoimen palveluista sitoutuu kysyntään. Näiltä osin tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen riippuu itse palveluiden sisällön ja tarjonnan kehittymisestä. Palvelukulttuuria, osaamista ja verkostoja kehittämällä voidaan osaltaan lisätä tuottavuutta ja vaikuttavuutta palvelurakennetta uudistettaessa. Merkittävimmin sivistystoimen tuottavuuteen vaikutetaan itse oppimispaikka- ja palveluverkostoa (kouluverkot) sopeuttamalla ja uudistamalla sekä tilojen monikäyttöisyyttä tehostamalla. Isompina kokonaisuuksina suoritettavat investoinnit sekä kilpailutetut hankinnat synnyttävät suoria säästöjä. Sivistystoimeen liittyvät erilaiset tukipalvelut antavat kilpailuttamalla mahdollisuuden kustannustehokkuuden lisäämiseen. Sivistystoimen ja erityisesti opetuksen hallinnon kulut vaativat erityistä tarkastelua kouluverkon kehittyessä ja opetuksellisten ratkaisujen muuttuessa. Tietotekniikka osaltaan rakentaa merkittävästi edellytyksiä tuottavuuden kasvulle käyttäjälähtöisten palveluiden kehittyessä.

13 Hallinta ja ohjaus, kunnallinen demokratia 3.20. Miten varmistetaan kansanvaltainen ohjaus ja edustuksellisen demokratian toimivuus? Peruskunta toimii nykyisen kunnallisen demokratian mukaisesti. Sivistystoimella on oma lautakunta. Kaikissa peruskunnissa tulee olla sivistystoimen johtaja, joka on vastuussa sivistystoimen palveluiden kokonaisuudesta. Sivistystoimen maakunnallinen ohjaus perustuu strategiaan, jonka hyväksyvät Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Toteutusta koordinoi sivistystoimen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna kuntapäättäjät ja sivistystoimen johto sekä alueelliset sivistystoimen toimijat; Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatti- ja aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö, Länsi-Suomen lääninhallitus, elinkeinoelämä ja luova toimiala. Maakunnallisesti toimii Länsi-Suomen lääninhallituksen yhteydessä Taidetoimikunta sekä Keski-Suomen liikuntaneuvosto. Koska monet sivistystoimen palvelut toteutuvat ja sen laadun rakentavat käyttäjät itse, on perusteltua kehittää monimuotoisesti käyttäjädemokratiaa. Tämä näkyy peruskunnassa aktiivisena kaupunginosatoimintana, kylätoimintana, palveluiden laaturyhminä, koulujen johtokuntina tai sivistystoimen asiakasneuvottelukuntana. Todellinen käyttäjädemokratia toteutuu hyvin toteutuneena asiakaslähtöisenä palveluna, joka tarjoaa asiakaspalvelun lisäksi asianmukaisen vuorovaikutuksen. Monelta osin käyttäjien toiminnallisia mahdollisuuksia parantaa myös tietotekniikka ja tietoverkkopalvelut. Tärkeää on siis kuvata kunnan palvelurakenteen palvelut, niiden toteuttamisen edellytykset ja vaadittava osaaminen sekä huolehtia henkilöstön koulutuksesta ja voimaantumisesta. 3.21. Millaiset olisivat alueellanne edellytykset kansalaisten suorille vaikuttamismahdollisuuksille? Kansalaisten suoran vaikuttamisen välineitä on kuvattu edellä. Vaikuttaminen vaatii oikeaa asiakasilmapiiriä, selkeää kansalaistiedotusta, avointa hallintokulttuuria ja aktiivista poliittista vuorovaikutusta. Kaikilta näiltä osin Keski-Suomessa tiedostetaan niiden kehittämishaasteet. Osan palveluista ytimeksi muodostuvat tietotekniset ratkaisut. Kansalaisten tietoteknisiä valmiuksia sekä palveluihin osallisuutta kehitetään pilottina mm. Pohjoisen Keski-Suomen tietoteknisillä hankkeilla. Samoin maakunnan laajakaistastrategian tavoitteena on luoda kansalaisille tasavertaiset edellytykset päätöksenteon seurantaan ja siihen vaikuttamiseen sekä uudistuvien palveluiden käyttöön. 3.22. Arvioikaa alueenne kuntien kykyä menestyä kuntahenkilöstön saatavuuden turvaamisessa vuosina 2005 2015? Keski-Suomessa koulutustoimialan työvoima on 9500 henkilöä. Ammattirakenteen mukaan sivistystyön parissa työskentelee 6700 henkilöä ja näistä erityisesti opetus- ja kasvatustyössä 5300 henkilöä. Kulttuurin toimialalla arvioidaan työskentelevän 2000 henkilöä (Opetushallinnon MITENNA ennakointi). Iästä johtuva poistuma vuosina 2005 2015 on puolestaan opetus ja kasvatustyössä 1400 työntekijää. Kuntasektorilla työskentelee Keski-Suomessa 26000 työntekijää, joista opetustehtävissä 4000. Näiden osalta eläkkeelle siirtyy arviolta 1100 henkilöä vuosina 2006 2015. Vaihtuvuus luo siis merkittävän haasteen alueen koulutukselle ja oppimisyhteisöjen uudistumiselle. Samalla se tarjoaa myös mahdollisuuden uudistaa ja sopeuttaa alueen kannalta merkittävät voimavarat tulevaisuuden haasteisiin. Keski-Suomessa tarjottava sekä yleissivistävän että ammatillisen opetuksen opettajakoulutus luovat kuitenkin hyvät edellytykset muutoksen hallintaa. Kriittisemmäksi muodostuu ammatillisen opetuksen opettajakoulutuksen riittävyys työelämäkokemuksen vaatimusten johdosta. Työyhteisöissä muutos kasvattaa myös täydennyskoulutuksen ja työyhteisökoulutuksen tarvetta. Näiltä osin on hyvä laatia kattava tarvetutkimuksiin perustuva ja rakenneuudistusta tukeva koulutuksen alueellinen ohjelma.

14 Henkilöstöön kohdistuvat määrilliset muutokset vaihtuvuudesta johtuen tai työpanoksen muutostarpeesta johtuen kohdistuvat alueella, seuduilla ja organisaatioissa hyvin eri tavoin. Samoin ne ajoittuvat eri tavoin. Jotta turvataan Keski-Suomen kehityksen kannalta tärkeä eriasteinen opetus, ikäluokkien muutoksista johtuvat oppimispaikkaverkoston muutokset sekä työyhteisöjen muutokset tarvitaan alueellista yhteistä näkemystä rekrytoinnista. Muutosvaihe lisää myös voimavarojen osalta yhteistyön, voimavarojen yhteiskäytön sekä henkilöstön joustavan liikkuvuuden tarvetta. Näitä haasteita tukemaan tulee luoda oma keskisuomalainen osaajien pooli. Muutoksissa on hyvä huomioidaan erikseen määriteltävät periaatteet. Näistä esimerkkinä teemaryhmä on huomioinut OAJ:n muistion Henkilöstön asema kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa. 4. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 4.1 Jos oletetaan, että maahan tulisi vähintään 20 000 asukkaan kuntien verkosto, niin millainen olisi kuntarakenne alueellanne tai maakuntarajat ylittäen? Mitkä kunnat silloin yhdistyisivät ja millä perusteilla? Peruskuntarakenne on oletettu sivistystoimen osalta muodostuvan pääsääntöisesti nykyisen seutujaon perustalta. Saarijärven Viitasaaren seudulla peruskunnat näyttäisivät muotoutuvan pienemmiksi. Jyväskylän seudulla peruskuntien muodostumiseen vaikuttaa itse kuntien sekä verkostokaupunkiyhteistyön kehitys. Sivistystoimen kannalta koulutukseen liittyvää suuntautumista Mänttä-Vilppula suuntaan on sekä Jämsän että Keuruun seuduilla. Kangasniemellä on perinteitä yhteistyöstä Joutsan seudun kanssa ja sitä on sivistystoimen osalta luonteva vahvistaa. Näiltä osin kouluverkkoon ja perusopetukseen liittyen kuntien läheisyys luo opetuspalveluiden järjestämiselle parempia edellytyksiä. Kangasniemi omaa kaupan ja eri palveluiden osalta myös vahvan yhteyden Jyväskylään. 4.2. Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi piirimalli, niin millainen piirijaotus tulisi siinä tapauksessa teidän alueellenne tai maakunnan rajat ylittävälle alueelle ja millä perusteilla? Sivistystoimen osalta piirimalli ei sovellu opetuksen ja oppimispaikkaverkoston kehittämisen perustaksi. 4.3. Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi aluekuntamalli, millainen olisi siinä tapauksessa aluekuntajaotus alueellanne tai maakuntarajat ylittäen ja millä perusteilla? Sivistystoimen näkökulmasta perustan muodostaa Keski-Suomen maakunta, joka voi täydentyä Kangasniemellä sekä Mänttä Vilppula seudulla (ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä). Perusteena on nykyinen vahva yhteistyösuhde ammatillisen koulutuksen sekä opetuksen ja vapaan sivistystyön alueilla. Sivistystoimen osalta aluekuntamalli ei näytä synnyttävän lisäarvoa tai tuottavuusetua mikä ei jo peruskunnassa olisi toteutettavissa. Opetus ja kasvatus ovat joka tapauksessa vahvasti lähipalveluna toteutettavia. Alueellisesti toteutettavia toimintoja ovat eri malleissa ammattikorkeakoulutus sekä ammatti- ja aikuiskoulutuksen kehittäminen ja ohjaus. Muut monimuotoiset sivistyspalvelut rakentavat tarjontansa myös peruskunnissa toimivien asiantuntijaosaajien ja toimijoiden (kolmas sektori) kautta sekä verkostoitumalla alueellisesti. Aluekuntamalli ei kasvata näiden palveluiden tehoa tai tarjontaa. Aluekuntamalli etäännyttää kansalaiset lähipalveluihin liitettävästä demokratiasta. 4.4. Onko seutukuntien rajoja syytä maakuntanne alueella tai maakuntarajat ylittäen joiltakin osin tarkistaa. Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Ks. edelliset vastaukset. Esitetään ohjausryhmän päätettäväksi.

15 4.5. Onko maakuntanne rajaa syytä joiltakin osin tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? Ks. edelliset vastaukset. Esitetään ohjausryhmän päätettäväksi. 5. MALLIEN KEHITTÄMINEN Kysymykset 5.1-5.4 Erityisolosuhteet sekä peruskuntamallin ja aluekuntamallin kehittäminen Edellä on kuvattu vahvasti peruskuntamalliin perustuva sivistystoimen kunta- ja palvelurakenteen muutos. Sivistystoimi on yksi kasvatuspalveluista, osaamispalveluista ja hyvinvointipalveluista muodostuva kokonaisuus. Sivistystoimen kokonaisuutta esitetään täydennettäväksi varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella. Nuorisotoimi ja kirjastotoimi liittyvät kiinteämmin koulujen opetustoimintaan samoin kuin sivistystoimen muutkin palvelut. Toisen asteen koulutus muotoutuu monipuolisia opinpolkuja tarjoavaksi yksilön osaamisen sekä elinkeinotoiminnan perustaksi. Peruskunnan identiteettiä, kansalaisen hyvinvointia ja omaehtoista kasvua tukevat muut sivistystoimen palvelut. Peruskunnan toimintaa tukevat maakunnalliset koulutusorganisaatiot, taide- ja liikelaitokset sekä yksittäiset maakunnalliset toimijat. Kehittämistyön perustana on vahvasti aktivoitunut seudullinen yhteistyö ja tahtotila. Tältä perustalta peruskuntien yhteistyö ja toimijoiden verkostot voivat rakentua vahvoiksi ja monipuolisiksi. Sivistystoimen palvelut ovat pääsääntöisesti lähipalveluita, joiden toteutukseen vaikuttaa läheinen asiakassuhde ja demokraattinen ohjaus. Aluekuntamalli ei lähtökohtaisesti hyödynnä peruskuntien paikallisia voimavaroja, yhteyttä käyttäjien tarpeeseen sekä jatkuvan kehittämisen perustana olevaa lähi- ja käyttäjädemokratiaa. Palvelurakenne ja sen yhteydet asiakkaaseen rakentuvat tällöin liiaksi hallinnon ja kustannusohjauksen perustalta. Toteutuksen perustana tulisi kuitenkin olla ajatus Peruskunta palvelee ja hakee lisävoimavarojan alueellisilta toimijoilta - eikä päinvastoin. Muu kehittäminen 5.5 Millä tavoin alueellanne on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa? Miten eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) vaikuttavat toiminnan kehittämiseen? Sivistystoimi vaikuttaa kansalaisen hyvinvointiin kaikkien palveluidensa kautta. Kasvatus luo hyvän elämän perustaa, koulutus rakentaa osaamista ja henkisen hyvinvoinnin perustaa sekä muut sivistystoimen monimuotoiset palvelut puolestaan ylläpitävät omaehtoisin kokemuksin kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Palveluiden kehittäminen vaatii alueellisesti tasa-arvoisten mahdollisuuksien vahvistamista. Erityinen huomio on kiinnitettävä lasten ja nuorten asemaan. Kolmannen sektorin asema monien hyvinvointiin ja vapaaaikaan liittyvien palveluiden osalta on liian epävarma. Niiden toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa palvelukuvauksiin perustuvilla tilaaja-tuottaja sopimuksilla. 5.6. Millä tavoin kuntien kehittämistä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulisi alueellanne järjestää? Vaikuttavatko eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli) toiminnan kehittämiseen? Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kasvatus- ja opetusalan korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on palvelurakenneuudistusta tukevaa. Maakuntaan rakennettu osaamis- ja innovaatioverkosto kohdistaa kehittämistyön ja opetuksen alueiden tarpeiden mukaisesti. Eri organisaatioiden kansainväliset verkostot puolestaan laajentavat yhteyksiä ja mahdollisuuksia monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä

16 yhteyksiä kansainvälisen tutkimusosaamisen. Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän asema opetus- ja sivistystoimen osalta on kansainvälisestikin arvioiden kiitettävä. 5.7 Mitä kuntien toimintaa koskevia valtion normeja pitäisi muuttaa ja miten? Valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se luo edellytykset opetustoimen rakenteellisten muutosten toteuttamiselle ja kouluverkkojen sopeutukselle ikäluokkien koon muutoksiin. Opetustoimen valtion ohjauksessa, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ja tulossopimuksissa tulee selkeästi huomioida myös palvelurakenteen uudistuksella toteutettavat muutokset. Ministeriön ja maakuntien vuoropuhelun tulee jatkua ja vahvistua. Työvoiman tarve ja työllistyminen ovat kuntien erityisen huolen kohteena sekä vastuulla. Syrjäytyminen eri koulutusasteilla on merkittävä ongelma, joka näyttäytyy kuntien ja seutujen osaavan työvoiman tarpeessa sekä nuorten syrjäytymisenä. Työtön on oppimisen/opetuksen näkökulmasta yhtenäiseen ammattikoulutukseen tai aikuiskoulutukseen osallistuja hakiessaan uutta osaamista, tutkintoa tai kokemuksensa tunnustamista näyttötutkinnoin. Työvoimahallinnon opiskelijan tuleekin olla tällöin osa normaalia koulutusjärjestelmää. Tämän koulutuksen rahoitus voidaan ohjata työllisyysvelvoitteen ohella kuntien ja oppilaitosten opetustoimen käyttöön tulossopimuksella. Muu kuin edellä mainittu työvoimakoulutus on aluekehittämistä sekä työllistymistä tukevaa osaamisen vahvistamista. 5.8. Mitä kunnan toiminnassa sektorirajoihin perustuvia ja byrokratisoituneita toimintatapoja pitäisi muuttaa ja miten? Palvelurakenteen tulee madaltaa kuntien sektorikohtaisia rajoja ja korottaa yhteistyökykyä. Selkeät palveluiden ja prosessien kuvaukset luovat edellytykset sektorirajat ylittävään toteutukseen. Kuntien vahva palvelukulttuuri, avoin hallintokulttuuri ja joustava yhteys kuntalaiseen/asiakkaaseen luovat edellytyksiä muutokselle. Muutokset, henkilöstön vaihtuvuus ja muutoksiin liittyvä työyhteisöjen systemaattinen koulutus ei saa olla menetetty mahdollisuus. 5.9. Mitä nykyisin kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkin muun tahon vastuulle? Sivistystoimen palvelurakenteessa opetuksella on huomattava merkitys. Opetuksen tukipalveluiden sekä sivistystoimen muiden palveluiden osalta lisääntyy kilpailutus sekä selkeisiin palvelukokonaisuuksiin perustuvat tilaaja-tuottajasopimukset. Yhteistyö rakentaa osaamista ja luovalla toimialalla myös kaupallisen toiminnan edellytyksiä. Tämä näyttäytyy myös kolmannen sektorin toiminnassa. Tämä kehityskulku lisää mahdollisuuksia palveluiden uudenlaiselle toteutukselle. Länsi-Suomen lääninhallituksen Keski-Suomen palveluiden sisältöä ja roolia tulee selkeyttää maakunnalliselta perustalta. Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmän sivistystoimea koskevat kannanotot täydentyvät oheisella perustelumuistiolla ja sen liitteillä. Muistio perustuu opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän seitsemän (7) kokouksen tausta-aineistoon, käytyyn keskusteluun, asiantuntijaesittelyihin sekä kokouksissa tehtyihin kannanottoihin. Muistiota täydentää liiteaineisto, johon on koottu sivistystoimeen liittyviä kehittämisen toimintamalleja, Keski-Suomen kehitykseen liittyviä erityispiirteitä sekä hyviä käytäntöjä kuvaavia esimerkkejä. Liitteessä 9 on koottu keskeisimmät taustaaineistoon liittyvät hankkeet ja materiaalit. Seuraavassa rakennemallien arvioinnilla on tiivistetysti arvioitu sivistystoimen näkökulmasta peruskuntamallin ja aluekuntamallin eroja.

17 Rakennemallien arviointi (sivistystoimi) Keskeinen uudistuksen tavoite on varmistaa asukkaiden peruspalvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja mahdollisimman lähellä ihmistä Perusopetus Toisen asteen koulutus Nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi Ammattikorkeakoulutus Järjestämisvastuu Järjestämisvastuun laajuus Kytkentä muihin sektoreihin Demokratia Ohjaus Suunnittelu Kehittäminen Rahoitus Palveluiden alueellinen saatavuus Asiakkaan valinnanvapaus Henkilöstön asema Kustannusten hallinta Riskit Johtajuus Peruskuntamalli Muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta alueesta. Tavoitteellinen asukasmäärä 20-30 000 Muutoksessa/mallissa korostuu! - selkeän palvelukokonaisuuden merkitys - peruskunta rakentuu seutupohjaisesti - luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue - opetus - oppimispaikkaverkosto - lähipalveluote ja palvelukuvaukset - tilaa -tuottaja toimintamalli - kasvatuksen ja opetuksen lähipalvelu - yhteys elinympäristöön ja työelämän - selkeät palvelukuvaukset ja -prosessit - eri toimijoiden tiedostamat strategiat - osaaminen ja sen kehittäminen - selkeä organisaatio (demokratia) - selkeä nykypohjainen lähidemokratia - käyttäjädemokratian mahdollisuudet - kansalaisen osallisuus - nykyinen kunta- ajattelu - peruskuntien verkostot (strategia) - maakuntahallitus ja valtuusto - kohteena palvelut ja asiakas - perustana elinympäristö - kehityskohteena yhteys työelämään - seudulliset kehittämissuunnitelmat - palvelurakenne ja - tarjonta - oppimispaikka- ja palveluverkostot - kuntatalous - valtiontalous - palvelurahoitus (kansalaiset ja yhteisöt) - lähipalveluperusteinen kattavuus - asiakassuhteen vahvistaminen ja monipuolistaminen - aito ja läheinen suhde palvelun tuottajaan - asiakkaan osallisuus - henkilöstön asema selkeä - seudullinen/peruskuntien yhteistyö voimavarojen käytössä ja osaamispooli - kustannustehokkuus syntyy palveluprosessien kehittämisen kautta - palvelurakenne ja nykymalli perustana - taantuvista alueista huolehtiminen haasteena - perustana nykyinen johtamismalli - haasteena muutoksen johtaminen ja sivistystoimen kokonaisuuden hallinta Aluekuntamalli Muodostetaan 20 25 aluekuntaa Muutoksessa/ mallissa korostuu! - aluekunta - maakunta - maakunnallinen JAMK -YO - ammatti - ja aikuiskoulutuksen ohjaus - vahvojen palveluverkostojen merkitys - ammattikorkeakoulutus - alue - ammatillinen ja aikuiskoulutus - maakunnalliset palvelutoimijat - palveluverkostot (luova toimiala) - byrokratia ja etäisyys lähitoiminnoista - ohjaus ja sektoritoimintojen rooli - asiakassuhteen etäisyys ja hämäryys - hallinnon roolin vahvistuminen - demokratian etäisyys - palvelukulttuurin kehittäminen - lähtökohtana maakunnallinen strategia - hallinnollinen ohjaus korostuu - kustannusajattelu/ budjettiohjaus - alueen strateginen asema - hallinnollinen suunnittelu ja ohjaus - valtakunnan yhteistyö/budjettiohjaus - maakuntien kilpailukyky/ -etu - MAOH ja MASU - strategiat ja alueen fokukset - valtio kunta tasapaino (aluekehitys) - kolmas sektori palvelutarjonta - yksityisen sektorin painoarvo - palveluverkostojen kattavuus - keskittyminen maakuntakeskuksiin - alueellinen tarjonta monipuolistuu - erityisosaaminen ja erityispalvelut voivat vahvistua - henkilöstön asema epäselvä - maakunnallinen yhteistyö/voimavarat luo mahdollisuuksia kehitystyölle - kustannustehokkuus syntyy resurssiohjauksella - julkiset palvelut yksityiset palvelut - taantuvista alueista huolehtiminen haasteena - maakunnallinen strateginen ohjaus - haasteena oikean asiakaslähtöisen palveluverkoston hallinta

18 Keski-Suomen liitto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Opetus ja kulttuuritoimen teemaryhmä Sivistystoimen perustelumuistio Tämä muistio perustuu opetus- ja kulttuuritoimen teemaryhmän seitsemän (7) kokouksen tausta-aineistoon, käytyyn keskusteluun, asiantuntijaesittelyihin sekä kokouksissa tehtyihin kannanottoihin. Muistiota täydentää liiteaineisto, johon on koottu sivistystoimeen liittyviä kehittämisen toimintamalleja, Keski-Suomen kehitykseen liittyviä erityispiirteitä sekä hyviä käytäntöjä kuvaavia esimerkkejä. Liitteessä 9 on koottu keskeisimmät tausta-aineistoon liittyvät hankkeet ja materiaalit. 8.2.2006 Rauli Sorvari koulutuspäällikkö teemaryhmän sihteeri

19 Esipuhe 1. Kehittämisen lähtökohdat 1.1 Strategisia lähtökohtia 1.2 Keski-Suomen kehittämishankkeet ja hyvät käytännöt 2. Toimintaympäristö ja alueen erityispiirteet 2.1 Väestökehitys ja ikäluokkien muutokset 2.2 Sivistystoimen kehittämislinjauksia 2.3 Palvelurakenne ja laadun arviointi 3. Sivistystoimen kokonaisuuden analysointi ja kehittämislinjaukset 3.1 Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta 3.2 Kunta- ja muut aluejaot 3.3 Mallien kehittäminen ja muu kehittäminen 4. Esi- ja perusopetus 4.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 4.2 Seudulliset arvioinnit 4.3 Mallien arviointi 5. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja tietopalvelut 5.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 5.2 Seudulliset arvioinnit 5.3 Mallien arviointi 6. Toisen asteen opetus 6.1 Analyysi ja kehittämisehdotukset 6.2 Seudulliset arvioinnit 6.3 Mallien arviointi 7. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö 8. Ammattikorkeakouluopetus ja sen kehittäminen SIVISTYSTOIMEN VASTAUKSET KYSYMYKSIIN (KOONTA) LIITTEET: PERUSTELUT JA KUVAUKSET Liite 1 Osaamis- ja innovaatioverkoston kehittäminen Liite 2 Väestö- ja ikäluokkakehitys Liite 3 Koulu- ja oppilaitosverkostot Liite 4 Opetus- ja sivistystoimen laadun arviointi Liite 5 Rakennemallien arviointi (luvut 4-6) Liite 6 Koulutuksen kehittäminen yhteiseen laatukuvaan perustuen (Toinen aste, aikuiskoulutus ja vapaa sivistystoimi) Liite 7 Tietoverkot ja verkko-opetus esimerkkejä kehitystyöstä Liite 8 Ammattikorkeakoulutusta koskeva kannanotto Liite 9 Sivistystoimea koskeva tausta-aineisto

20 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI Esipuhe Teemaryhmän tarkastelu on rakentunut siten, että ryhmä on kuvannut ensin alueen kehittymistä, palvelurakenteen tavoitteellisia muutostekijöitä sekä kriittisiä muutostekijöitä Keski-Suomessa. Muutokset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin, eräisiin kehittämisen linjauksiin sekä palveluiden laadun arviointiin. Kehittyvän palvelurakenteen toimivuutta arvioidaan sitten sivistystoimen eri sektoreiden osalta erityisesti peruskuntamallissa sekä aluekuntamallissa. Arvioinnissa korostuu sivistystoimen kokonaisuus (opetus- nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi) sekä palveluiden kriittiset kehitys- ja menestystekijät. Teemaryhmä on ottanut muutoksessa lähtökohdaksi palveluiden kehittämisen ja uudistamisen ei vain rajojen ja rakenteiden muuttamisen sekä kustannusten karsimisen. Kuntarakenne puolestaan määrittää hallinnon ja ohjauksen muodot. Teemaryhmä tarkastelee kehittyviä palveluita ja palvelurakenteita eri malleja arvioiden. Tältä perustalta vastataan ministeriön esittämiin kysymyksiin. Liitteissä on käsittelyn perustana olevaa ja ehdotuksia perustelevaa tausta-aineistoa. Kunkin kuntamallin tarkastelun perustana on ollut Jukka Peltomäen pääpiirteittäinen kuvaus.. 1. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Strategisia lähtökohtia Maakuntasuunnitelma asettaa Keski-Suomen visioksi olla Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Visio luo selkeän perustan opetuksen ja sivistystoiminnan kehittämiselle. Vision ajatus korostaa sekä yleissivistävää että ammatillista kasvua, johon luontevasti tulisi liittyä yrittäjyys ja sen ymmärrys. Tulevaisuus rakentuu omaehtoisella proaktiivisella otteella, johon liittyy vahva yhteisen oppimisen ja kokemuksien hyödyntämisen ajatus. Näin rakentuu opetuksen ja oppimisen kautta Keski-Suomelle tärkeä osaaminen ja luovuus sekä elinkeinoelämän markkinalähtöisen toiminnan että yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden toteutuksen perustaksi. Elämän laatu puolestaan muotoutuu ja vahvistuu henkisen kasvun, sivistyksen, työn ja työyhteisöjen sekä elinympäristön ja sen palveluiden kautta. Kehitystyön ja ennakoinnin perustana on muuttuvien alueellisten ja yhteiskunnallisten osaamistarpeiden merkitys opetuksessa ja koulutuksessa Euroopan alueiden kansainvälistyvässä maailmassa. Sivistystoimen palvelut ja niiden kehittäminen saavat siis juurensa maakunnan visiosta. Palvelurakenteen ja tältä perustalta aluerakenteen kehitystyössä, muutoksissa ja palveluiden toteutuksessa korostuvat monet merkittävät haasteet. Tällaisiksi teemaryhmä on tunnistanut Lasten ja nuorten koko ikäluokan huomioimisen ja kasvun mahdollisuuksien turvaamisen Luovan yhteiskunnan osaamisen tarpeet ja sivistyksen kasvupohjan merkityksen Alueellisen kilpailukyvyn osaamislähtöisen vahvistamisen, maakunnan luontaisten voimavarojen hyödyntämisen ja inhimillisen pääoma kasvattamisen Yhteistyön ja verkostoja hyödyntävän sosiaalisen pääoman kasvattamisen merkityksen Alueellisesti tasapainoisen kehityksen tarpeen ja tätä tukevan palvelurakenteen vahvistamisen Yhteisöllisyyden lisääntymisen, lähimmäisestä huolehtimisen kasvavan tarpeen ja kolmannen sektorin merkityksen kasvun sekä inhimillisyyttä ja tasa-arvoa korostavan asiakasnäkökulman vahvistumisen Työyhteisöjen ja niiden kulttuurien muutokset, henkilöstön voimaantumisesta huolehtimisen sekä aikuiskoulutuksen kasvavan tarpeen