A-2759 12.4.2019 Asemakaava ja asemakaavan muutos Orimattilankatu 93 (Renkomäen monitoimitalo), Renkomäki Lahti.fi
Selostus A-2759 2 (29) Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2759, Orimattilankatu 93 (Renkomäen monitoimitalo), Renkomäki 12.4.2019 ympäristö Suunnitteluinsinööri Carita Uronen Kaava-alueen rajaus opaskartalla
Selostus A-2759 3 (29) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä huhtikuuta 2019 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2759 sekä kaavan mukaista tonttijakoa ja tonttijaon muutosta M-19-133 (Orimattilankatu 93, Renkomäki) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Renkomäen (22.) kaupunginosan tilaa 2:337 ja tilan osaa 844-1-11. Asemakaavan muutos koskee: Renkomäen (22.) kaupunginosan korttelia 22130 sekä katualuetta. Kaavamuutosalueella sijaitsevat Renkomäen koulu, kirjasto ja päiväkoti. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Renkomäen (22.) kaupunginosan kortteli 22130, urheilu- ja virkistyspalvelualuetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 4.3.2015 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde nro 42). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Renkomäessä noin kuuden kilometrin päässä Lahden keskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Orimattilankatuun, lännessä Miilumäenkatuun, idässä Lakkitehtaankatuun ja etelästä viljeltyyn peltoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,8 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Renkomäen uuden monitoimitalon rakentaminen. Työn yhteydessä käsitellään alueen kulttuuriympäristölliset arvot ja suojelukysymykset sekä mahdollistetaan nykyisen koulun vanhan osan joustava käyttötarkoituksen muutos. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian (2017) mukaisesti kaava mahdollistaa julkisten palveluiden sijoittumisen alueelle (A1) Kaava edistää kärkihanketta 2. Lasten ja nuorten hyvinvointi varaamalla aluetta lasten ja nuorten vapaa-ajan kokoontumispaikoille mahdollistamalla monenlaista harrastustoimintaa uusissa tiloissa Kaava edistää kärkihanketta 5. Luonnollisesti liikkeessä mahdollistamalla pyöräilyn laatukäytävän kehittämisen Orimattilankadun varressa mahdollistamalla julkisten palveluiden kehittämisen joukkoliikennereitin varrella
Selostus A-2759 4 (29) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Kaupungin strategia... 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 TIIVISTELMÄ... 5 1.7 Kaavaprosessin vaiheet... 5 1.8 Asemakaava... 5 1.9 Toteuttaminen... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 2.1.4 Maanomistus... 17 2.2 Suunnittelutilanne... 17 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 17 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 21 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 21 3.2.1 Aloite... 21 3.2.2 Sopimukset... 21 3.2.3 Pohjakartan tarkistaminen... 21 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 3.3.1 Osalliset... 22 3.3.2 Vireilletulo... 22 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 22 3.3.5 Osallisten lausunnot ja mielipiteet... 23 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 25 3.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 25 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 25 3.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 26 4 KUVAUS... 26 4.1 Asemakaavan rakenne... 26 4.1.1 Kokonaisrakenne... 26 4.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset... 27 4.1.3 Palvelut... 27 4.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen... 27 4.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 27 4.4 Kaavan vaikutukset... 27 4.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 27 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 4.4.3 Muut vaikutukset... 28 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 28 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 28 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 29 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 29 5.3 Toteutuksen seuranta... 29
Selostus A-2759 5 (29) 6 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 29 7 SEURANTALOMAKE... 29 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2759 osallistumis- ja arviointisuunnitelma tonttijakokartta liikenteen yleissuunnitelma TIIVISTELMÄ 1.7 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 8.11.2018. Osalllistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 6.3.2019. Aloituskokous pidettiin 9.10.2018. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 12.3.2019 ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 14.3. 4.4.2019, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 1.8 Asemakaava Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa uuden monitoimitalon rakentaminen sekä liikunta- ja pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyt. Suojelukysymys ja vanhojen rakennusten purku Nykyinen koulurakennus on luokiteltu rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennuksen vanhempi osa on suojeltu 8.11.2004 hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennuksesta on tehty kuntotutkimus sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus Insinööri Studio Oy:n toimesta helmikuussa 2015. Rakennuksen suojelun purkamiselle ei ole perusteita, mutta koulukäyttöön rakennus ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen. Asemakaavan muutoksella muodostetaan nykyisen koulurakennuksen rakennuspaikasta erillinen tontti ja se osoitetaan käyttötarkoitukseltaan rakennussuojelualueeksi. Nykyinen kirjastorakennus puretaan, kun kirjastotoiminta siirtyy osaksi uuden monitoimitalon toimintaa. Nykyisen kirjaston tontti yhdistetään kiinteistölle 2:337 laajennettavaan monitoimitalon tonttiin. Uudisrakentaminen Monitoimitalon hankesuunnittelua on tehty kesästä 2018 alkaen. Hankesuunnittelun tavoitteena on rakennuksen toiminnallisen konseptin määrittely ja mitoitus, sekä löytää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti optimaalinen tontinkäyttöratkaisu. Uusi rakennus sijoitetaan rinteeseen siten, että rakennus muodostaa Orimattilankadun varteen yhdessä vanhan koulurakennuksen kanssa aukiotilan. Koulun varsinainen piha-alue sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle. Asiakasliikennöinti ohjataan kulkemaan Lakkitehtaantieltä ja erityiskoulun oppilaiden saattoliikenne sekä huoltoliikenne Miilumäenkadun kautta. Suoraa liikennöintiä Orimattilankadulta ei enää jatkossa sallita. 1.9 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa. Vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta vastaa uusi omistaja.
Selostus A-2759 6 (29) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin kuusi kilometriä Lahden keskustan eteläpuolella Renkomäen kaupunginosassa. Renkomäki sijaitsee maanteiden tärkeässä solmukohdassa ja sen tuntumaan on sijoittunut merkittävä kauppakeskittymä. Pellot peittävät yhä suuren osan alueen pinta-alasta ja niiden reunoilla on vanhaa rakennuskantaa, mutta viime vuosikymmenten aikana Renkomäelle on rakentunut yhtenäistä asemakaavoitettua pientaloaluetta. Vanhimmat viljellyt pellot ovat edelleen suurimmaksi osaksi peltoina. Kaava-alue sijoittuu Renkomäen kaupunginosaan vievän Orimattilankadun varteen, maisemallisesti näkyvälle paikalle. Orimattilankadun varrella sijaitseva nykyinen Renkomäen koulu käsittää vuonna 1948 rakennetun vanhan osan sekä myöhemmin tehdyn laajennuksen. Renkomäen kirjasto toimii entisessä vuonna 1947 rakennetussa kaupparakennuksessa koulun itäpuolella. Myös kirjastorakennus sijaitsee rinteessä aivan kadun varressa. Vuonna 2006 rakennettu päiväkotirakennus sijaitsee maastollisesti alempana jääden Orimattilankadulta avautuvan maiseman alapuolelle, huomattavasti tien korkotasoa alemmaksi. Koulun piha-alue sijoittuu alueen eteläosaan pellon laitaan. Kaava-alueen rajaus vuoden 2017 ortokuvassa
Selostus A-2759 7 (29) Renkomäen koulu 2.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Kaavoitettava alue sijoittuu Porvoonjoen ja 1. Salpausselän välimaastoon, Renkomäen harjun eteläreunalle, selänteen ja viljelymaiseman vaihettumisvyöhykkeelle. Alueelta avautuvat pitkät näkymät Renkomäen viljelyalueille, kohti etelää. Suunnittelualue näkyy pitkälle ja on merkittävä Lahden sisääntulomaisemassa. Eteläinen Renkomäki sijaitsee laajalla savi- ja hietatasangolla, mutta Orimattilankadun varren asutus ja koulurakennukset sijoittuvat perinteisesti suuren peltoaukean laitamille. Rakennettua maisemaa hallitsee ehyinä kokonaisuuksina Ali-Mäkelän ja Yli-Mäkelän tilakeskukset ja Renkomäen koulu, joka nykyisin jää osittain puuston katveeseen. Renkomäen päiväkodin uudisrakennus näkyy avoimen sijaintinsa ja vaalean värinsä vuoksi myös kauas maisemaan, vaikka se matalana rakennuksena jääkin maiseman muodoille alisteiseksi. Renkomäen koulu, kirjasto ja päiväkoti osana maalaismaisemaa.
Selostus A-2759 8 (29) Renkomäen alue nousee nykytilassa korkeimmillaan tasoon noin +140. Mäkeä ympäröivät pelto- ja asuinalueet ovat pääosin tasolla +75 +85, Renkomäki nousee yleisesti 50 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Kaava-alue korkeustaso vaihtelee kaava-alueen eteläosien pellon tasosta +84,0 Orimattilankadun ja Miilumäenkadun risteysalueen tasoon +97,5. Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on maastossa ylemmiltä, pohjoispuoleisilta osiltaan hiekkaa ja eteläosaltaan savea. Alueesta tehdyn pohjatutkimuksen mukaan hiekkakerroksen varaan voidaan perustaa arviolta 2-3 kerroksinen rakennus. Tontin itäosissa rakennettavuus on hieman heikompaa. GTK:n maaperäkartta. Sininen on savea, vihreä hiekkaa ja keltainen karkeaa hietaa. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue on koulun ja päiväkodin pihaa sekä peltoa. Koulun pihalla kasvaa komeita mäntyjä, vanhoja lehtikuusia, koivuja ja vaahteroita sekä erilaisia koristepuita ja -pensaita. Miilumäenkadun
Selostus A-2759 9 (29) varrella on hieno puusto, joka suojaa koulun pihaa avoimelta pellolta puhaltavilta tuulilta ja pölyltä. Päiväkodin ympäristössä puusto on vielä nuorta. Koulun pihalla kasvaa näyttäviä, vanhoja puita. Näkymä Miilumäenkadulta kohti etelää Suunnittelualueella ei ole merkittävää eläimistöä. Pienilmasto Alue sijoittuu etelään avautuvan rinteen juurelle, joten pienilmasto on tältä osin suotuisa. Tontin alaosa on kuitenkin alavaa ja altista peltoaukealta puhaltaville tuulille.
Selostus A-2759 10 (29) Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue on pohjavesialuetta ja pääosin myös pohjaveden muodostumisaluetta. Vanhojen alueelta käytettävissä olleiden pohjatutkimustietojen perusteella vuonna 2001 on pohjaveden pinta ollut 11,7 metrin syvyydellä. Kaava-alue sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella. Se ei ole Porvoonjoen tulvariskialuetta. Suunnittelualue on Renkomäen I-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialue on merkitty vaaleansinisellä ja pohjaveden muodostumisalue sinisellä. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Historia Renkomäen seutu on Suomen vanhimpia tunnettuja asuttuja alueita. Renkomäen Ristolasta on löydetty yksi Suomen vanhimmista tunnetuista kivikautisista asuinpaikoista. Sen vanhimmat kerrostumat on ajoitettu noin 9 000 vuoden taakse. Se on sijainnut silloisen Ancylusjärven rannalla, 73 metriä nykyistä merenpinnan tasoa korkeammalla. Porvoonjoen rannoilta, muinaisen Anculysjärven entisiltä rannoilta löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vanhimmat historialliset merkinnät Renkomäen alueelta ovat vuodelta 1403, jolloin Renkomäki kuului vielä Okeroisiin. Renkomäessä sijaitsi tuolloin kaksi aluetta, Simola ja Ämmälä, jotka on merkitty myös Kuninkaan kartastoon. Rengonjoki mainitaan vuonna 1469 Okeroisten rajana, rajariidan yhteydessä. Ensimmäiset merkinnät Renkomäestä kylänä löytyvät vuoden 1539 maakirjasta.
Selostus A-2759 11 (29) Renkomäen koulun alue on entisen Simolan nauhakylän välittömässä läheisyydessä, vanhan Porvoosta Orimattilan kautta kulkevan maantien varrella. Tielinjausta, joka esiintyy kuninkaan kartastossa, pidetään keskiaikaisena. Simolan kylästä tie haarautui länteen nykyistä Kylätietä pitkin kohti Hollolaa ja Tupalankadun linjausta pitkin pohjoiseen kohti Lahtea. Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulla on merkitty soraharju Rängomäki sekä kylät Simola ja Rängomäki. Venäläinen topografikartta vuodelta 1875. Teiden risteyksessä on Simolan kylä ja aivan harjun kupeessa Renkomäen kylä
Selostus A-2759 12 (29) Topografikartta vuodelta 1930. Vuonna 1956 Simolan kylä liitettiin Orimattilasta Lahteen. Syntyi uusi Renkomäen harjun mukaan nimetty kaupunginosa. Alueelle oli asettunut laajalle alueelle jo aiemmin karjalaista siirtoväkeä, ja varsinainen vanha Simola sai useine perinteikkäine sukutiloineen jäädä etenkin Orimattilan maantien oikaisun myötä yhä enemmän omiin oloihinsa peltojen keskelle. Renkomäki sai yleiskaavan 1960-luvulla. Suurimmat muutokset Renkomäen maisemassa ovat aiheuttaneet uudet tielinjaukset sekä maisemaa muokannut soranotto. Vanhin rakennuskanta sijoittuu Orimattilantien varrelle. Sotien jälkeen pientaloasutus lisääntyi merkittävästi. Renkomäen pientaloalueet ovat rakentuneet pääosin 1980 2000-luvuilla. Renkomäen pientalovaltainen asutus on laajentunut viime vuosikymmenien aikana pääasiassa Arometsän, Rekolanniityn ja Tarolan alueille. Kaupunginosan läpi kulkeva Orimattilankatu on jäänyt paikalliseen käyttöön sen jälkeen, kun Uusi Orimattilantie 1980-luvulla valmistui. Renkomäen ensimmäinen koulu rakennettiin vuonna 1901. Renkomäen nykyinen koulurakennus on rakennettu 1948 kasvavan Orimattilan tarpeisiin. Rakennuksen suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Lauri Hanstén. Koulu tuli osaksi Lahden koululaitosta vuoden 1956 alueliitoksen yhteydessä. Koulu on kolmekerroksinen, L:n muotoinen rakennus, joka hallitsee matalaa tienvarsimaisemaa. Rakennusta on laajennettu vuonna 1970 kaupunginarkkitehti Valter Karisalon piirustusten mukaan jykevällä betonirakenteisella kaksijakoisella rakennusosalla, jossa sijaitsee liikuntasali ja luokkatiloja. Uudisosa muodostaa melko voimakkaan kontrastin vanhan koulun kanssa.
Selostus A-2759 13 (29) Vuonna 1948 rakennettu koulu. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteellisesti tiheällä taajama-alueella ja on olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja joukkoliikennevyöhykettä. Alueella on suurimmaksi osaksi pientaloja, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alkupuolelta, mutta valtaosa on rakennettu viime vuosikymmeninä. Orimattilankadun varrella toimii Renkomäen koulu, päiväkoti ja kirjasto. Taajamakuva Suunnittelualue on luonteeltaan maaseutumaista miljöötä peltoaukeineen. Lakkitehtaankadun itäpuolelle pellolle rakentunut matala pientaloalue tekee taajamakuvasta kuitenkin osittain epäyhtenäisen. Orimattilankadun varteen sijoittuva kylämäinen rakentaminen muodostaa identiteetiltään juurevaa ympäristöä. Kadun varteen rakennettu pyörätie on leventänyt tiemaisemaa perinteisestä ja aiheuttanut rinnemaastossa paikoitellen taajamakuvaa heikentävää pengertämistä. Suunnittelualueella on Orimattilankadun varressa entiseen kaupparakennukseen sijoitettu kirjasto, jonka edustan paikoitusalue on paitsi liikenneturvallisuutta vaarantava myös taajamakuvallisesti ongelmallinen. Alueen itäosassa on vuonna 2006 rakennettu, yksikerroksinen, pulpettikattoinen päiväkoti. Päiväkoti jää maastonmuotojen vuoksi reilusti Orimattilankatua alemmaksi. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Kaava-alueella ei ole asutusta. Alueelle sijoittuvat Renkomäen kaupunginosan lähipalvelut, koulu, päiväkoti ja kirjasto. Palveluiden myötä alueella on noin 60 työpaikkaa. Orimattilankadun varrella sijaitsevat suunnittelualuetta vastapäätä Renkomäen seurakuntakoti, ja hieman kauempana Renkomäen baari ja kahvila-kioski. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Renkomäen ABC-asemalla. Renkomäen kaupallisessa keskuksessa on useita tilaa vaativia erikoistavaran kauppoja. Julkinen liikenne kulkee Orimattilankadun kautta arkisin kaksi kertaa tunnissa. Pysäkit sijaitsevat Orimattilankadun varressa. Koulun ja päiväkodin piha-alueet toimivat lähivirkistysalueena ja lähiliikuntapaikkana. Koulun lähiluontoalueet sijoittuvat Lakkitehtaankadun itäpuolelle sekä Orimattilankadun pohjoispuolelle
Selostus A-2759 14 (29) Renkomäen harjun rinteeseen. Renkomäen omakotialueella sijaitsee useita lähileikkialueita, kolme niistä sijaitsee alle kilometrin päässä suunnittelualueesta. Renkomäen soraharjulla on hyvät ulkoilureitistöt ja talvisin valaistut ladut. Liikenne Alueen liikenneverkko perustuu vanhoihin tielinjauksiin. Orimattilankatu on entinen Pennala- Renkomäki maantie (Yhdystie 11845), jonka liikennemäärä oli vuonna 2015 4479 ajoneuvoa/ vuorokausi. Raskaan liikenteen osuus oli 5,07%. Lakkitehtaantie yhdistää Orimattilankadun ja Renkomäen väylän toisiinsa. Lakkitehtaantien liikennemäärä oli vuonna 2017 1135 ajoneuvoa/vuorokausi. Nykyisen koulun ja kirjaston asiakasliikenne käyttää Orimattilankadun suoraan tonttiliittymää, kirjaston edessä on myös muutama autopaikka, joihin ajetaan suoraan katualueelta. Myös päiväkodin huoltoliikenne käyttää Orimattilankadun liittymää. Päiväkodin pysäköintialueelle ajetaan Lakkitehtaantieltä ja koulun huoltopihalle Miilumäenkadulta. Orimattilankadun varressa ja Lakkitehtaantiellä on erilliset jalankululle ja pyöräilylle osoitetut väylät. Koulun pyöräpysäköinti täyttää koulun lähiympäristön pyörillä. Orimattilankadun varren pyörätie. Koulun piha-alue täyttyy oppilaiden polkupyöristä. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisia RKY-kohteita eikä maakunnallisia MARY-kohteita. Kaava-aluetta sivuavat Orimattilankadun pohjoispuoli sekä Ali-Mäkelän ja Yli-Mäkelän tilakeskukset on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteiksi. Renkomäen koulun rakennukset on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi sodanjälkeiseksi kohteeksi (LaRY). Koulun vanhempi rakennusosa on asemakaavalla suojeltu. Kaava-alueen luoteiskulmalla on historiallisen ajan asuinpaikka (kylänpaikka), Renkomäki, tunnus 1000024128. Alue rajautuu siten, että Kuninkaan kartaston perusteella arvioidun rajauksen länsikulma, Miilumäenkadun liittymäalue, kuuluu kaavamuutosalueeseen.
Selostus A-2759 15 (29) Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Renkomäen länsipuolelle. Kylätontti jakautuu kahteen paikkaan, jotka ovat rakennettuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Tekninen huolto Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, energiahuoltoon ja tietoliikenneyhteyksiin. Vesijohto- ja viemäriputket, sähkö ja dna:n kaapelit kulkevat Orimattilankadun, Lakkitehtaantien ja Miilumaäenkadun kautta. Kaukolämpöputki ja Telian kaapeli kulkee Orimattillankadun kautta. Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Renkomäen soranottoalue ja n. 800 metrin päässä soranottoalueen yhteydessä oleva Rudus Betonituote Oy Lahden tehdas. Rudus Oy ja ovat toimineet Lahdessa Renkomäen soranottoalueella vuodesta 1980 lähtien. Renkomäen alueelta on otettu maa-aineksia myös aiemmin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on pohjavesi- ja pohjaveden muodostumisaluetta, mikä tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita, LUMO-kohteita tai ympäristöriskikohteita. Kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat metsät ovat Renkomäen päiväkodin käyttämiä lähiluontokohteita, ja Lakkitehtaantien varrella sijaitseva kevyen liikenteen väylä reittinä luontokohteelle. Kaavamääräyksissä tulee huomioonotettavaksi myös tieliikenteen aiheuttama melu sekä maaperän mahdollinen puhdistustarve. Nykyisessä kirjastorakennuksessa on toiminut kauppa, jonka takapihalla on ollut polttoaineen jakelupiste. Maaperän puhdistustarve on tältä osin selvitettävä ennen rakentamista.
Vuoden 2017 EU-meluselvityksen perusteella melutaso on päivällä piha-alueella kokonaan alle 55 dba (tumma vihreä), päiväkodin alueella osin alle 50 dba (vaalea vihreä). Orimattilankadun varrella on yli 55 db melualuetta. Melutason ohjearvo ulkona vanhoilla alueilla asuialueiden ja oppilaitosten osalta on päivällä alle 55 dba (tumma vihreä). Sisällä ohjearvo on alle 35 dba oppilaitoksissa, kokoontumistiloissa ja asunnoissa. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään 25-30 dba. Yömelua ei tarvitse oppilaitosalueella huomioita, mutta vanhan koulun käyttötarkoituksen muuttuessa on melussa huomioitava myös yöajan ohjearvot. Yöajan ohjearvot ovat vanhoilla alueilla ulkona 45-50 db (kirkas vihreä) ja sisätiloissa 30 db. Julkisivujen ääneneristysvaatimukset ovat suurimmillaan Orimattilankadun varressa, missä julkisivujen sekä uudessa oppilaitoksessa että vanhassa rakennuksessa asuinkäyttöön tulisi eristää ääntä vähintään 30 db(a). Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut tulee tarkentaa vielä rakennussuunnitteluvaiheessa.
Selostus A-2759 17 (29) 2.1.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Orimattilankadun aluetta, jonka omistaa valtio. Maanomistuskartta. Vihreät alueet ovat kaupungin omistuksessa, keltainen kaupungilta vuokrattu pelto ja valkoiset alueet yksityisomistuksessa. Violetti alue on seurakunnan omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi valitus. Korkein hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon valituksenalaisin osin. Valituksenalainen osa ei koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa alue on Renkomäen taajamatoimintojen aluetta (A)
Selostus A-2759 18 (29) Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden alue (KM), pohjoispuolelle virkistysalue (V), jolla on maa-ainesten ottoalue. Suunnittelualue on osoitettu tärkeäksi vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Vihreä nuoli osoittaa viheryhteystarvetta. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lahden läntisten osien osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavan Y-202 (lainvoimainen 5.10.2017) mukaan suunnittelualue sijaitsee asumiskäyttöön tarkoitetulla alueella A-17 (Renkomäki). Alue varataan pääasiassa asumiselle. Palveluiden sijoittumisessa kiinnitetään huomioita niiden saavutettavuuteen kävelle, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Renkomäen liittymän kaakkoispuolella on paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan alue, jonka rakennusoikeus on 70 000 k-m² (Pkm-11). Päivittäistavarakauppaa ei sallita. Suunnittelualueen eteläpuolella on Renkomäen lähivirkistysaluetta (VL-41), joka on pientalokortteleiden keskellä oleva toiminnallisesti tärkeä viheralueiden kokonaisuus. Pyöräilyn ohjeellinen aluereitti on osoitettu Orimattilankadun varrelle. Lakkitehtaantien varteen on osoitettu ulkoilureitistön pääväylä. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta (pvm).
Selostus A-2759 19 (29) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Miekkiö Renkomäki Ämmälä osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 on suunnittelualueelle merkitty Miekkiö - Renkomäki Ämmälän osayleiskaavan rajaus. Alueella tulee noudattaa osayleiskaavan määräyksiä. Miekkiö Renkomäki Ämmälän osayleiskaava on saanut lainvoiman 3.11.2011. Miekkön, Renkomäen ja Ämmälän osayleiskaavassa suunnittelualue on palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla ympäristö säilytetään (P/s). Ote Miekkiö Renkomäki Ämmälän osayleiskaavasta.
Selostus A-2759 20 (29) Orimattilankadun varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Alue on pohjavesialuetta ja osaksi pohjaveden muodostumisaluetta (pvm). Renkomäen koulun eteläpuoleisten peltojen kohdalla virkistysalue tulee säilyttää avoimena maisematilana. Alueelle saa rakentaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia. Maiseman ja luonnon erityispiirteet on huomioitava alueen maankäytössä. Alue on yleiskaavassa osoitettu osittain melualueeksi ja valtatien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (A-2236a, hyväksytty 8.11.2004) alueella on opetustointa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), jonka rakennusoikeus on 3630 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku III, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS), jonka rakennusoikeus on 1400 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku 1/2rI ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YY), jonka rakennusoikeus on 860 k-m², jonka suurin sallittu kerrosluku on 1/2k I u4/5. Renkomäen vanha koulu on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Kiinteistön 2:337 alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaava-alueen itäpuolella on vireillä asemakaava (Lakkitehtaantie 2), joka rajautuu suunnittelualueeseen. Tavoitteena on Lakkitehtaantien liikennejärjestelyjen parantaminen ja tutkitaan rivitalotontin mahdollisuutta. Kaavatyö tehdään samanaikaisesti monitoimitalon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kanssa.
Selostus A-2759 21 (29) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu syksyllä 2018. Suojelupäätökset Renkomäen koulun vanha osa on suojeltu asemakaavalla vuonna 2004. Sr-merkintä: Kuttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus-, muutos- ja laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy tai kohentuu. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön: Renkomäen koulun kuntotutkimus, asbesti- ja haitta-ainekartoitus 2015. Insinööri Studio Oy. Renkomäen koulu. Kuivatusrakenteiden geotekninen selvitys. 2014. Ramboll. Renkomäen koulun alue, laajennuksen rakennettavuusselvitys. 2014. Ramboll. Lahden yleiskaava 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Riitta Niskanen (toim.), Lahden kaupunginmuseo 2000. Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Riitta Niskanen ja Tuija Vertainen (toim.), Lahden historiallisen museon julkaisuja 3, 2012. Alueesta laaditaan kaavatyön aikana seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Renkomäen monitoimitalon hankesuunnitelma Liikenteen yleissuunnitelma 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta, koska nykyinen kaava ei mahdollista uuden monitoimitalon rakentamista alueelle. Renkomäen monitoimitalo aiotaan toteuttaa elinkaarimallilla. Rakentaja vastaa kiinteistön kunnosta ja ylläpidosta koko pitkän sopimuskauden ajan, esim. 20 vuotta. Elinkaarimallissa kokonaiskustannukset ovat yleensä hieman kalliimmat kuin perinteisemmässä ratkaisussa, mutta toisaalta riski rakennusten kunnosta on ulkoistettu pois kaupungilta. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.2.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 3.2.2 Sopimukset Asemakaava ja asemakaavan muutos eivät vaadi maankäyttösopimusta. 3.2.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää 11.4.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n annetut kaavoitusmittausvaatimukset.
Selostus A-2759 22 (29) 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - kaavan vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset ja toimijat - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Lahden tilakeskus - Lahden sivistyksen palvelualue - Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö - Uudenmaan ELY-keskus /liikenne - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - DNA Oy - Teliasonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Posti Group Oyj - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - nuorisovaltuusto - Renkomäen omakotiyhdistys ry - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 4.3.2015 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde nro 42). 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 8.11.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 6.3.2019. Kaavatyötä käsittelevä luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 12.3.2019 Renkomäen koululla. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, selostusluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 14.3. 4.4.2019, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin 9.10.2018. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 14.3. 4.4.2019, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnos ja selostusluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. Kaavahanketta on käsitelty ELY-keskuksen ja maankäytön yhteistyökokouksissa sekä monitoimitalon hankesuunnittelukokouksissa. Kaavaluonnosta on esitelty vammaisneuvostolle 27.3.2019 ja kunnallistekniikan suunnittelijoille 2.4.2019.
Selostus A-2759 23 (29) 3.3.5 Osallisten lausunnot ja mielipiteet Lausuntoja tuli kuulemisaikana seitsemän kappaletta. Alla on tiivitettynä lausuntojen sisältö. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Lausunnon keskeinen sisältö Päijät-Hämeen pelastuslaitos Rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida vähintään rakennusten kolmelta sivulta. Mitoituksessa tulee huomioida pelastusajoneuvon tilan tarve Päijät-Hämeen Pelastustiet ohjeen mukaisesti. Pelastustiejärjestelyjä tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Lahden ympäristöpalvelut VU-alueelle mahdollisuus tarvittaessa järjestää hulevesien käsittelyyn liittyviä rakenteita. Hämeen ELY-keskus / Uudenmaan ELY-keskus ELY-keskukset esittävät harkittavaksi kannattaako Orimattilankadun, Miilumäenkadun ja Ali- Mäkelänkadun (Kyläkadun) laajan liittymäalueen selkiyttämismahdollisuuksia tutkia tässä yhteydessä. Vammaisneuvosto TAO-opetuksen saattoliikenne tulee järjestää turvalliseksi ja sujuvaksi. Saattoliikenteen pysähtymispaikka mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. TAO-opetuksen sisäänkäynnin lähelle kaksi esteetöntä autopaikkaa. Kirjaston oven läheisyyteen on osoitettava kaksi esteetöntä autopaikkaa siten, että kulkuväylä asiointikohteelle on esteetön ja mahdollisimman lyhyt. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee ottaa huomioon jokaisessa kaavavalmistelun kohdassa. Vammaisneuvosto toteaa erityishuomionaan, Orimattilankadun melu, tontin maasto (rinne) on haasteellinen ja julkisella liikenteellä saaavutettavuus on huono Vastine ja vaikutus kaavaan Kaava mahdollistaa riittävät pelastustiet. Tarkemmat suunnitelmat tehdään rakennusluvan yhteydessä. Kaavaan lisätään hulevesi-merkinnät myös VU ja LPA-tonteille. Lisäksi LPA-tontille lisätään eteläreunaan istutettava alueen osa, jolle voidaan sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja rakenteita. Liittymää tarkastellaan katusuunnitelman yhteydessä. Rakennusjärjestys velvoittaa järjestämään osan autopaikoista liikuntaesteisille soveltuviksi. 2 liikuntaesteisin autopaikkaa 50 autopaikkaa kohti, sen jälkeen yksi paikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. YO-1 tontin kaavamääräykseen lisätään teksti: Rakennus piha-alueineen tulee suunnitella ja toteuttaa esteettömän liikkumisen periaatteita noudattaen. Sisäänkäyntien yhteyteen tulee tarvittaessa sijoittaa esteettömiä autopaikkoja. Toteutuessaan Renkomäen monitoimitalo edellyttää Renkomäen alueen kokonaistarkastelua julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen osalta. Orimattilankadun ollessa pyöräilyn laatuväylä, sen turvallisten jatkoyhteyksien merkitys kasvaa monitoimitalon myötä. Puutteelliset kevyen liikenteen järjestelyt löytyvät alueella ohitustie-terra- Tiilimäenkatu. LE-Sähköverkko Nykyinen puistomuuntamo sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Ali-Mäkelänkadun (Kyläkadun) ja Miilumäen risteyksessä. Kaava-alueen tonttien alueella ei ole kuin nykyisten rakennusten pienjänniteliittymisjohtoja. Lakkitehtaantien varressa on nykyinen katuvalaistus, jos katu muuttuu, tulee mahdollisesti valaistusmuutoksia. Puutteelliset kevyen liikenteen järjestelyt käsitellään kyseisein alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Ei vaikutuksia kaavaan.
Selostus A-2759 24 (29) Telia Company Telialla ei ole verkkoa kaava-alueella. Yksi kaapelikulkee Orimattilankadun toisella puolella, joka tuskin vaikuttaa alueen rakentamiseen. Lahden kaupunginmuseo Ei huomautettavaa suunnitelmaan. Ei vaikutuksia kaavaan. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä tuli kolme mielipidettä. Alla on tiivistettynä mielipiteiden keskeinen sisältö. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Mielipiteen keskeinen sisältö Olisiko mahdollista saada monitoimitalon yhteyteen kunnollinen Rinki-ekopiste? Pellolta tuleva viima on talvisin todella pureva, joten kaavoitusalueen ja pellon rajalle olisi syytä istuttaa kunnolla suojaavaa kasvillisuutta tai rakentaa muuta tuulisuojaa. Lehtovuorentien kohdalle suunniteltu jalkakäytävälisäys ja suojatiet ovat todella hyvät. Toivomme, että alueen suunnittelussa parannettaisiin turvalliseksi myös Lehtovuorentien kohdalla olevat Orimattilankadun tienylitykset. Nuorille olisi kiva saada jotain vapaa-ajan viettoon liittyvää aktiviteettia tai nuorisotiloja. Kun monitoimitalo tulee, niin liikennemäärät varmasti lisääntyvät entisestään. Liikenteestä aiheutuva turvallisuusriski ja melusaaste ovat jo nyt suuri haitta Lakkitehtaantien varrella oleviin vanhempiin taloihin (Yli-Mäkelänkadun talot) Lakkitehtaantien varrelle tien ja kevyen liikenteen väylän väliin on istutettu puita, joista osa on hävinnyt, tuhoutunut tai kitukasvuisia. Pystyisikö istutuksia uusimaan ja mahdollisesti istutusväliä tihentämään, jotta siitä saisi paremman suojan äänille ja turvaa kevyen liikenteen väylällä kulkijoille. Lakkitehtaantiellä ajetaan todella kovaa ja nopeusrajoitus 40 km/h on vain viitteellinen autoilijoille. Tehokkain nopeuden alennustapa on liikennesuunnittelu. Voisiko keskusteluun ottaa näkökulman, jossa Lakkitehtaantien liikenne menisi laajennettua peltotietä pitkin kohti pellon ylälaitaa. Miksi linja-autoliikenne pitää laittaa pienelle kadulle (Lakkitejtaantielle), jossa se aiheuttaa turvallisuus- ja äänihaittaa. Uuden monitoimitalon parkkipaikka on piirustusten mukaan tulossa Lakkitehtaantien varteen ja se aiheuttaa varmasti lisää liikennettä. Lakkitehtaantieltä nousu Orimattilantielle on haastava jo nyt. Olisi parempi, jos autoliikenteen saisi kiertämään jotenkin ympyrän parkkipaikalta esim. koulujen alapuolelta Mäkelän tilan sivusta ja tulemaan sieltä ylös Orimattilankadulle. Tai sitten järkevät ja turvalliset lasten jättöpaikat Orimattilankadun varrelle. Vastine ja vaikutus kaavaan Kaavassa ei oteta kantaa ekopisteiden sijoittamiseen. Ekopisteet ovat sijoittuneet yleensä kauppojen piha-alueille. LPA-alueen eteläreunaan lisätään istutettava alueen osa. Alustavassa liikenteen yleissuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota Lehtovuorentien kohdalla oleviin tienylityksiin. Suunnittelu tarkentuu katusuunnitelmassa. Monitoimitalo mahdollistaa myös toimintaa nuorille. Lakkitehtaantien varren puita uusitaan lähiaikoina. Lakkitehtaantien itäpuolen asuinalueen kaavoituksen yhteydessä pyrittiin löytämään keinoja ajonopeuksien hillitsemiseksi. Katusuunnitelmaa tehdään parhaillaan, Lakkitehtaantielle on tulossa keskisaareke. Kaupunki kaavoittaa vain omistamiaan maita. Bussireitit ratkeavat LSL:n runkolinjaston suunnittelussa. Koulun piha-alue rauhoitetaan turvallisuuden ja liikennemelun vuoksi autoliikenteeltä. Orimattilankadun varteen on suunniteltu tulevan lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja autopaikkoja.
Selostus A-2759 25 (29) Asemakaavaehdotuksesta jätetään pois Kyläkadun nimen muuttaminen Ali-Mäkelänkaduksi. Asia ratkaistaan erillisellä viranhaltijapäätöksellä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet: - Kaupungin tavoitteena on rakentaa uusi monitoimitalo. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet - Lahden läntisten osien osayleiskaavan suunnitteluohjeessa asetetaan alueelle seuraavat tavoitteet: Renkomäen uusi koulu rakennetaan monitoimitalokonseptin mukaisesti. Koulun tiloihin voidaan sijoittaa julkisia palveluja alueen väestön tarpeiden mukaan, esimerkiksi päiväkoti, alakoulu, kirjastopalveluja, itsehoitoa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä harraste- ja oleskelutiloja. Palvelutarjonta muuttuu alueen väestön tarpeiden muuttuessa. Päiväkotien ja koulujen lähialueiden suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kävely- ja pyöräteiden jatkuvuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lähipalveluiden ympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikan merkitys lapsille ja nuorille. Varhaiskasvatuksessa käytettävän metsän suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon luonnonympäristön merkitys lapsille. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso. - Koulun vuonna 1948 rakennetun osan suojelu Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - Pohjaveden suojelu, liikennemelu ja maaperän mahdollinen puhdistustarve sekä alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tulee huomioida kaavamuutosta tehtäessä. - Liikenneturvallisuuden parantaminen. 3.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Monitoimitalon hankesuunnitteluvaiheessa on vertailtu rakennuksen vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja sekä tutkittu liikenteen järjestämistä mahdollisimman sujuvalla ja turvallisella tavalla. Maisemallisista syistä karsittiin vaihtoehto, jossa uusi rakennus sijaitsisi alueen alaosassa peltoaukealla. Tontin yläosa on myös rakennettavuudeltaan parempi kuin tontin alaosa, jossa maaperä on heikompaa. Liikenteellisesti karsittiin pois vaihtoehto, jossa kirjaston asiakasliikenne ja esikoululaisten saattoliikenne voisi sijaita alueen pohjoisosassa hyödyntäen Orimattilankadun nykyistä tonttiliittymää. Eri liikennemuotojen turvallisen liikennöinnin ja risteämien välttämisen vuoksi päädyttiin
Selostus A-2759 26 (29) vaihtoehtoon, jossa kaikki henkilökunnan ja asiakkaiden ajoneuvoliikenne sijoittuu Lakkitehtaantielle ja uuden rakennuksen huoltoliikenne sekä erityiskoulun saattoliikenne sijoittuvat Miilumäenkadun puolelle. 3.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmisteltiin vain yksi kaavaluonnos, koska hankesuunnitteluprosessissa on etsitty toiminnallisesti ja maankäytöllisesti mahdollisimman hyvä suunnitteluvaihtoehto. Hankesuunnitteluprosessissa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa uudisrakennus sijoittuu rinteeseen nykyisen koulun ja päiväkodin väliselle alueelle. Nykyinen kirjastorakennus puretaan ja koululle ja päiväkodille muodostetaan erilliset tontit. Nykyisen koulurakennuksen vanhan osan suojelumerkintä säilytetään ja sitä tarkennetaan. Vanhalle rakennukselle muodostetaan oma tontti. Koulun uudempi laajennusosa puretaan, koska se sijoittuu hyvin lähelle Orimattilankatua ja vaikeuttaa liikenteen turvallista järjestämistä. Lisäksi muodostettavalle vanhan rakennuksen tontille ei olisi mahdollista järjestää turvallista liikennöintiä eikä riittäviä pysäköintialueita, mikäli nykyinen rakennuskompleksi säilytettäisiin kokonaisuudessaan. Kaavalla osoitetaan runsaasti lisärakennusoikeutta, joka valitussa vaihtoehdossa on pyritty sijoittamaan alueelle siten, että vaikutukset maisemaan, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen ovat mahdollisimman positiiviset. Orimattilankadun varteen muodostetaan julkinen kaupunkitila, kirjastoaukio, jota rajaavat monitoimitalon kirjasto, taitoaineiden luokat sekä vanha koulurakennus kaupunkikuvallisena maamerkkinä. 4 KUVAUS 4.1 Asemakaavan rakenne 4.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaava koostuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1), yleisten rakennusten korttelialueesta (Y), urheilu- ja virkistyspalvelualueesta (VU), autopaikkojen korttelialueesta (LPA) ja rakennussuojelualueesta (SR-1) sekä niitä rajaavista katualueista. Vanhalle koululle on osoitettu uusi käyttötarkoitus (SR-1) ja oma tontti. Koulun vanha osa osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Tontille ajo tapahtuu Miilumäenkadulta. Tontin rakennusoikeudeksi osoitetaan vain vanhan rakennusosan rakennusoikeus 1500 k-m². Tämän lisäksi purettavan rakennuksen ja muun pihamaan alueelle saa rakentaa pienimuotoisia talousrakennuksia. Nykyisen kirjaston ja koulun piha-alueen tilalle tulee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1). Rakennusoikeus on 10 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Monitoimitalo tulee sijoittaa Orimattilankadun suuntaisesti tontin koillisreunaan samalle linjalle muiden nykyisten säilyvien rakennusten kanssa. Uuden monitoimitalon ja Orimattilankadun välinen aukiomainen tila tulee suunnitella korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi. Monitoimitalon julkisivujen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset ja niitä tulee elävöittää taiteen keinoin. Julkisivuvärityksen tulee sopia perinteiseen ympäristöön ja maisemaan. Rakennus saa olla maksimissaan kaksikerroksinen. IVkonehuoneet sijoitetaan vesikaton alle. Kattomuodoissa tulee käyttää harja- tai lapekattoa. Julkisivumateriaalien tulee olla kestäviä ja korostaa julkisen rakennuksen luonnetta. Orimattilankadun läheisyydessä on osoitettu kaksi säilytettävää puuta. Päiväkodin tontti eli yleisten rakennusten korttelialue (Y) on entisellä paikallaan. Piha-aluetta laajennetaan pohjois- ja eteläpuolelta. Rakennusoikeus on 1500 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku I.
Selostus A-2759 27 (29) Tontin pohjoisreunaan on osoitettu istutettava / säilytettävä puurivi. Tontin eteläreunaan on osoitettu istutettava tontin osa, jolla on kasvatettava puita ja pensaita ryhminä. Monitoimitalon eteläpuolella on urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU). Päiväkotitintin eteläpuolella on autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Autopaikkarivit on rajattava 2-3 m leveillä puu- ja pensasistutuksilla. Eteläreunaan on osoitettu kotimaisilla lajeilla istutettava alueen osa, jolle voidaan sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja rakenteita. LPA-alue on tarkoitettu monitoimitalon ja urheilu- ja virkistyspalvelualueen käyttäjille. LPA-alueen läpi on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys VU-alueelle sekä ohjeellinen alueen sisäiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. Kaikilla tonteilla on pohjavesien suojelua (pv-1) ja hulevesien käsittelyä (hu) koskevat määräykset. Monitoimitalon tontilla on lisäksi puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä (pima). 4.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Yleisten rakennusten korttelialue (Y, YO) - tonttien pinta-ala yhteensä 26012 m² - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 12000 k-m² - tehokkuus e=0,46 Rakennussuojelualue (SR) - tontin pinta-ala 3689 m² - rakennusoikeus 1500 k-m² - tehokkuus e=0,41 Urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU) - tontin pinta-ala 6789 m² Liikennealue (LPA, katu-alueet) - liikennealueiden pinta-ala yhteensä 21078 m² 4.1.3 Palvelut Kaavamuutoksella parannetaan julkisia palveluita alueella. Kaava-alueelle sijoittuvat Renkomäen kirjasto, Renkomäen alakoulu, erityisluokat (entinen Ali-Juhakkalan koulu) ja Renkomäen päiväkoti. 4.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 4.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja ympäristön suojelu, pohjaveden suojelu ja hulevesien käsittely, liikenteen meluvaikutukset, pienilmasto sekä maisemallisesti merkittävän puuston säilyttäminen. 4.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. 4.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennettuun ympäristöön kaava vaikuttaa kuitenkin merkittävästi uuden monitoimitalon rakentamisen myötä. Kaavan toteuttaminen edellyttää nykyisen kirjastorakennuksen ja koulun laajennusosan purkamisen. Uusi rakennus sijoittuu kauemmaksi Orimattilankadusta rinteeseen. Nykyisen koulurakennuksen vanha osa on suojeltu jo nykyisessä kaavassa, mutta koulutoiminnan siirtyminen uuteen rakennukseen aiheuttaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen.
Selostus A-2759 28 (29) Uuden monitoimitalon rakentamisen myötä julkisten palveluiden alueesta muodostuu yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti nykyistä urbaanimpi lähipalveluiden alue. Kaavamuutoksen myötä alueelle sallitaan huomattavasti enemmän rakentamista kuin nykyinen kaava sallii. Kaavan toteuttamisen myötä alueen liikennemäärä kasvaa. Kaava kuitenkin ohjaa ajoneuvoliikenteen kulun Lakkitehtaantielle nykyisten Orimattilankadun suorien tonttiliittymien sijaan, jolloin ajoneuvoliikenne on mahdollista toteuttaa nykyistä turvallisemmilla järjestelyillä. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan koulun laajennusosan ja kirjaston purkamisella. Orimattilankatu muutetaan kaduksi ja katualuetta levennetään. Tämä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän uudelleen linjauksen riittävälle etäisyydelle ajoradasta. Myöskään ajoneuvoliikenne ei tule jatkossa risteämään kevyen liikenteen kanssa. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa merkittävästi nykyistä enemmän ja suurempimittakaavaista rakentamista alueelle, minkä seurauksena maisemakuva muuttuu sulkeutuneemmaksi. Rakentamisen yhteydessä tutkitaan mahdollinen maaperän pilaantuneisuus entisen kaupan pihalla olleen polttoaineen jakelupisteen ympäristössä ja maaperä puhdistetaan tarvittaessa. Kaava vaikuttaa rakentamisen ja pinnoitettujen piha-alueiden myötä hulevesien määrään ja pohjaveden muodostumiseen. Vaikutuksen merkittävyyttä vähentää kaavamääräys, joka velvoittaa suunnittelemaan hulevesien käsittelyn ja imeyttämisen. Tontin pohjoisosassa maaperä soveltuu kattovesien imeyttämiseen. Paikoitusalue on kaavamuutoksen myötäkin osittain pohjaveden muodostumisalueella. Paikoitusalueelta voidaan hulevedet johtaa tienvarren ojia pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaavalla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonvaroihin. Kaava pienentää hieman viljelykäytössä olevaa peltopinta-alaa, mutta kaavalla ei ole muita vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. 4.4.3 Muut vaikutukset Asemakaavalla mahdollistetaan vanhan koulun muuttaminen asuinkäyttöön. Kaavan toteuttamisella eli monitoimitalon rakentamisella voi olla positiivinen vaikutus Renkomäen kaupunginosan houkuttelevuuteen asuinalueena. Alueelle tulevat palvelut kohentavat kaupunginosan elinoloja. Kaavamuutoksella alueen viihtyisyys ja turvallisuus sekä palveluiden tarvitsemat puitteet kohenevat. Tällä on huomattavat positiiviset vaikutukset lapsiin ja myös muihin väestöryhmiin. Alueen harrastusmahdollisuudet voivat parantua ja monitoimitalon ympäristö tarjoaa myös nykyistä toimivampia yleisiä alueita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäiset, sillä alueella on olemassa oleva kunnallistekninen verkosto. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Orimattilankaden liikenne aiheuttaa jonkin verran melu- ja pölyhaittaa alueelle. Rakentamisen sijoittuessa suhteellisen lähelle Orimattilankatua muodostuu tonttien eteläosiin suojaisaa pihaaluetta. 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä.
Selostus A-2759 29 (29) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Renkomäen monitoimitalon hankesuunnitelma. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutus on mahdollista kaavan tultua lainvoimaiseksi. 5.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupavaiheessa tulee seurata, että tontin hulevesien imeyttämisen ja käsittelyn suunnitelma noudattaa kaupungin hulevesien käsittelyn ohjeistusta. Tontin hulevesien imeyttämisen ja käsittelyn rakenteet tulee suunnitella ja hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Tontin isoa puustoa tulee pyrkiä säilyttämään ja puiden rungot ja juuristo tulee suojata rakennustyön aikana. 6 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 12.4.2019 Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 7 SEURANTALOMAKE