PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 242/2019 Dnro LSSAVI/4589/2016 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2019 ASIA Untilannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Parkano HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS Vapo Oy on 27.9.2016 on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Untilannevan 77,9 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Parkanon kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Turvetuotantoalue sijaitsee Parkanon kunnassa noin 13 km keskustasta luoteeseen tiloilla Kuivasjärven valtionmaa 581-893-1-6 ja Hautamäki 581407-85-0. Vapo Oy:llä on Untilannevan alueella maata vuokralla yhteensä 125 ha. Pintavalutuskentän ja sille vievän putkilinjan alueet eivät ole hakemuksen vireille tullessa hakijan hallussa. Neuvottelut alueiden hankinnasta ovat käynnissä, ja maanhankinnasta ilmoitetaan aluehallintovirastolle heti asian selvittyä. Pirkamaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 27.3.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040. Korkein hallinto-oikeus on 24.4.2019 antamallaan päälänsi- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
töksellä pitänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 voimassa sellaisenaan kun siitä on päätetty maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavassa tuotantoalue sijaitsee turvetuotannon kannalta tärkeällä alueella (EOt), jonka soveltuvuutta tuotantoon on selvitetty muita alueita yksityiskohtaisemmin. Tuotantoalueen lounaispuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä Pirttijärven rannoilla on KARPALO-karttapalvelun mukaan ranta-alueen asemakaava. KARPALO-karttapalvelun mukaan myös Untilannevan alapuolisen Vuorijärven rannoilla on ranta-asemakaavoja. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Untilanneva on uusi tuotantoalue, jossa ei ole ennestään turvetuotantoa. Ympäristölupaa haetaan 77,9 ha:n suuruiselle tuotantoalueelle (4 lohkoa), johon sisältyy tuotettavia auma-alueita 5,9 ha. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on 36 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta, jota tuotetaan mekaanisella kokoojavaunulla tai imuvaunumenetelmällä. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Myös palaturpeen tuotanto on mahdollista. Tuotantoa on vuosittain 30-50 vrk touko-syyskuun aikana. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2060. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Vuokraalueiden osalta jälkikäyttömuodon päättää maanomistaja. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen pääasiassa maa- ja metsätalous. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Untilannevan pääasiallinen vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotisesti toimiva, ojittamaton pintavalutuskenttä, jonka ominaisuudet ovat hakemuksen mukaan seuraavat: - Valuma-alue 100 ha - Pinta-ala 12,8 ha, mikä on 12,8 % kentän valuma-alueesta - Valuntamatka keskimäärin 580 m
3 - Kaltevuus 0,2 %. Turvekerroksen keskivahvuus 1,2 m Ennen pintavalutuskenttää on 2 laskeutusallasta (LA1 ja LA2), jotka toteutetaan parialtaana. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on käytetty valumaalueena 90 ha. Kokoojaojissa on 4 virtaamansäätöpatoa (VS1 VS4) jotka varustetaan virtaamansäätölevyjen lisäksi umpinaisilla sulkulevyillä tulvatilanteiden hallitsemiseksi. Suon pohjois- ja eteläosan maanpinnan korkeustasojen ero on 11,5 m. Sarkaojien purkupäihin rakennetaan sarkaojaaltaat. Vedet johdetaan pintavalutukseen ympärivuotisesti laskeutusaltaiden jälkeen rakennettavasta pumppualtaasta painepumpulla putkistoa pitkin pintavalutuskentälle. Paineputki (pituus noin 1800 m) kaivetaan maahan routarajan alapuolelle ja johdetaan pintavalutuskentän luoteisreunaan kentän ylimpään kohtaan, josta vesi jaetaan kentälle paineputken reikien kautta tasaisesti. Vesi poistuu pintavalutuskentältä mittakaivon kautta Vapo Oy:n Ristinevan turvetuotantoalueen kanssa yhteisen laskuojan kautta Ritajokeen. Pintavalutuskenttä tulee sijaitsemaan Vapo Oy:n Ristinevan pintavalutuskentän vieressä. Untilannevan kuormituksen arvioinnissa on käytetty Pöyry Finland Oy:n vuonna 2014 laatimaa vuosien 2008-2012 turvetuotannon tarkkailuaineistojen perusteella tehtyä selvitystä turvetuotantoalueiden vesistökuormitusten arvioimiseksi. Käytetyt ominaiskuormitusarvot ovat Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden keskimääräisiä arvoja. Ominaiskuormitusarvot ovat ojittamattomien pintavalutuskenttien keskimääräisiä lukuja. Kuormituslaskennassa on huomioitu myös auma-alueiden pinta-ala. Untilannevan turvetuotantoalueen kuormituslaskenta ja pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä on esitetty tarkasti ympäristölupahakemuksen liitteessä 4.1 (9.9.2016, täydennetty 13.4.2017). Pintavalutus Brutto CODMn Netto Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vuosi 68 5,7 Vuosi (kg/a) 24 662 2 085 77,9 ha tuotantovaiheessa Vuosi 48 5,6 Vuosi (kg/a) 17 452 2 060 0,08 31 1,8 642 1,6 594 4,7 1 723 0,07 24 1,7 609 0,04 16 1,9 687 3,4 1 227 4,6 1 684 0,03 9,3 1,3 492 kg/d 77,9 ha kuntoonpanossa Hakija esittää Untilannevan pintavalutuskentällä saavutettavaksi vähintään seuraavat puhdistustehot tai vaihtoehtoisesti enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet pintavalutuskentän käyttöönottoa seuraavan 3. vuoden alusta:
4 Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % Kokonais-P 40 % Kokonais-N 20 % 5 mg/l 50 µg/l 1200 µg/l. Uuden pintavalutuskentän toiminta vakiintuu ensimmäisten käyttövuosien aikana, joten on perusteltua, että vedenlaatuvaatimukset tulevat voimaan 3. vuonna pintavalutuskentän käyttöönottovuodesta lukien. Jos luvassa asetettavat pitoisuusrajat tai puhdistustehorajat tuotantoalueen vesiensuojelurakenteille eivät toteudu kolmena peräkkäisenä tarkkailuvuotena, luvan hakijan on tehtävä selvitys ja tehostamissuunnitelma toteutusaikatauluineen Pirkanmaan ELY-keskukselle. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa mm. koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa 1.10 30.4 välisenä aikana, jolloin kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 250-300 ajosuoritetta. Turvetta on suunniteltu toimitettavaksi pääasiassa Hämeenkyrön, Tampereen, Nokian ja Valkeakosken voimalaitoksille. Hankealueelta tuleva liikenne ohjataan työmaateitä ja metsäautotietä pitkin ParkanoKarvia maantielle nro 274, mistä edelleen pääasiassa Parkanon suuntaan valtatielle 3 ja siitä edelleen käyttöpaikoille. Kuljetusreitin varrella ennen yleistä tietä ei ole asutusta. Metsäautotien ja tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin jätetään 20 m leveä suojavyöhyke. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3000-5000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on n. 32 000 l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 220 l sekä muita voiteluaineita n. 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
5 Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan n. 220 l jäteöljyä, n. 40 kg kiinteää öljyjätettä, n. 11 kg akkuja, n. 1 m 3 kuivajätettä, n. 1800 kg aumamuovia ja n. 140 kg rautaromua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisesti toimivalla pintavalutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Untilanneva (=hankealue) sijaitsee Parkanon kaupungin alueella, noin 13 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen. Tarkemmin hankealue sijoittuu Pirttijärven sekä Ristinevan tuotannossa olevan turvesuon väliselle alueelle seututien 274 (Parkano-Karvia) pohjoispuolelle. Hankealueen lähiympäristö on pääosin ojitettua suota ja metsää. Karttatarkastelun perusteella lähialueelle ei sijoitu peltoalueita. Untilannevan itäpuolella sijaitsee tuotannossa oleva Vapo Oy:n Ristinevan turvetuotantoalue. Untilannevan lounaispuolelle, lähimmillään vajaan 500 metrin etäisyydelle sijoittuu Pirttijärvi, jonka rannoilla on vapaa-ajan asutusta. Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse virallisia virkistysreittejä tai alueita. Lähiasutus käsittää lähinnä muutamia yksittäisiä rakennuksia hankealueen ympärillä. Untilannevan hankealueen välittömässä läheisyydessä (<500 m) ei sijaitse asuinrakennuksia. Noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta Pirttijärven rannalla sijaitsee yksi asuinrakennus, jonka käyttötiedot perustuvat väestötietojärjestelmän rakennustietoihin: vapaa-ajan asuinrakennus, käytöstä ei ole tietoa, etäisyys tuotantoalueen reunasta n. 500 m. Karttatarkastelun perusteella Pirttijärven rannalla noin 535 metrin ja 594 metrin etäisyydellä tuotantosuosta sijaitsevat seuraavaksi lähimmät asutut kiinteistöt.
6 Luonto ja suojeluarvot Untilannevalla 193 ha:n suuruisella selvitysalueella on tehty kasvillisuuskartoitus, linnuston kartoituslaskenta sekä alueella on selvitetty luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit vuosina 2015-2016. Kasvillisuusselvityksen mukaan täysin luonnontilaisia suoalueita ei alueella esiinny lainkaan. Selvitysalueen eteläosaan sijoittuu pienialainen alue luonnontilaista tai sen kaltaista ojanvarsimetsää. Metsikkö täyttää metsälain 10 :n tarkoittaman monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän elinympäristön vaatimukset. Selvitysalueelta ei selvityksen yhteydessä havaittu luonnonsuojelulailla tai vesilailla suojeltuja kohteita. Selvitysalueella ei myöskään esiinny uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä eikä selvityksen yhteydessä Untilannevalta havaittu erityisesti huomioitavia eliölajeja. Untilannevalla tehtiin kahteen käyntikertaan perustuva linnuston kartoituslaskenta 21. 22.5. ja 2.6. sekä 4.6.2015. Pitkäaikaisten ojitusten seurauksena Untilannevan selvitysalueen elinympäristörakenne on nykyisin selvästi metsittynyt eikä selvitysalue ole suolinnuston kannalta enää keskeistä elinympäristöä. Linnusto koostuu selvitysalueella metsälajistosta. Uhanalaisista lajeista havaittiin töyhtö- ja hömötiainen. Metsäkanalinnuista alueella esiintyvät teeri, metso ja pyy. Selvitysalueen metsokanta on nykyisellään varsin edustava. Selvitysalueen kaltaisia elinympäristöjä on Untilannevan läheisyydessä runsaasti, joten selvitysalueen linnustollinen arvo jää alueellisesti tarkasteltuna vähäiseksi. Tehtyyn direktiivilajiselvitykseen perustuen Untilannevan suunnitellulla turvetuotantoalueella ei arvioida esiintyvän luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Selvitysalue on kokonaan ojitettu, joten se on menettänyt luonnontilansa. Nisäkäslajistosta alueella saattavat esiintyä mm. karhu, ilves ja susi, joiden reviireihin Untilanneva voi kuulua. Hankkeen mahdolliset vaikutukset kyseisiin lajeihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi. Muiden luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisten lajien osalta arvioidaan, ettei Untilanneva sovellu lajien elinympäristöiksi joko lajien luontaisten maantieteellisten levinneisyysalueiden sijainnin takia tai lajien elinympäristövaatimusten vuoksi. Myöskään selvitysalueen lähialueen ei arvioida olevan kyseisten lajien kannalta potentiaalista elinympäristöä. Luontoselvitysten tulosten perusteella Untilannevan hankealueen tuotantoon ottamisella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen luonnonoloihin. Luonnontilaisuusluokkaluokituksen mukaan Untilannevan suoallas on kokonaan ojitettu. Ilmakuva-aineiston perusteella alueen suoluonto on muuttunut ojituksen vaikutuksesta, eikä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suotyyppejä tavata. Edellä esitettyyn nojautuen Untilannevan suoallas voidaan luokitella luonnontilaisuusasteikoilla luokkaan 0. Hankealue ei sijaitse sulfidiriskialueella.
7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöhallinnon Karpalo-tietokannan mukaan Untilannevan hankealuetta lähin Natura-alue, Häädetkeitaan Natura-alue (FI0336004, SCI) sijaitsee lähimmillään noin 2,1 km etäisyydellä hankealueesta lounaaseen. Osa Natura-alueesta kuuluu myös soidensuojeluohjelma-alueisiin ja osa on luokiteltu luonnonsuojelualueeksi. Seuraavaksi lähin Natura-alue, Rengassalon Natura-alue (FI0336003, SCI) sijaitsee noin 3,1 km etäisyydellä hankealueesta itään. Kyseinen Natura-alue kuuluu osaltaan suojeluohjelma-alueisiin ja osa luonnonsuojelualueisiin. Untilannevan turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Häädetkeitaan tai Rengassalon Natura-alueisiin. Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue, Latikkakankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0258123) sijaitsee noin 2,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta idän suuntaan. Seuraavaksi lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä Ristiharjun pohjavesialue (0258117) sijaitsee noin 3 km etäisyydellä hankealueesta itään. Untilannevan ja toiminnassa olevan Ristinevan vesienjohtamisreittinä toimiva Ritajoki kulkee lyhyehkön matkaa Ristiharjun pohjavesialueen länsireunaa pitkin. Riittävän etäisyyden johdosta Untilannevan turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia kyseisiin pohjavesialueisiin. Vuorijärven pohjavesialueen etäisyys hankealueesta on noin 6 km ja pohjavesialue on vesienhoidossa luokiteltu riskialueeksi pintavesivaikutusten vuoksi. Untilannevan kuivatusvedet johdetaan Vuorijärven pohjavesialueen kautta. Hankealueella tai sen lähialueella ei sijaitse maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai geologisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Hakemuksen mukaan hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnontilaisia lähteitä, alle 1 ha:n suuruisia lampia tai luonnontilaisia uomia. Vesistö ja sen tila Untilannevan turvetuotantoalue sijaitsee suurelta osin Kokemäenjoen vesistöalueeseen (35) kuuluvalla Ikaalisten reitin (35.5) Kovesjoen valumaalueella (35.55) ja tarkemmin Kovesjärven valuma-alueella (35.554). Pieni osa suunnitellusta turvetuotantoalueesta sijaitsee Kovesjoen yläosan valumaalueella (35.553) ja Kattilajoen valuma-alueella (36.084). Untilannevan tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Kovesjoen tai Kovesjärven valuma-alueille, vaan kaikki kuivatusvedet johdetaan Vuorijoen valumaalueelle (35.535). Vuorijoen valuma-alueen pinta-ala on 97,82 km 2. Vuorijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Ristinevan ja Kekkilä Oy:n Sarkinnevan toiminnassa olevat turvetuotantosuot. Myös pieni osa Nivusnevan turvetuotantoalueen vesistä johdetaan Vuorijoen valumaalueelle (kuuluu pääosin Kuivasjärven lähialueen va:lle 35.561). Vuorijoen valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 2012 toimintansa lopettanut Vapo
Oy:n Latikkanevan turvetuotantosuo. Vesistötarkkailuraporttien mukaan vuosina 2008 2014 tuotannossa olevan turvetuotannon kokonaispinta-ala Vuorijoen valuma-alueella on vaihdellut 131 201,3 hehtaarin välillä. Vuorijärveen laskevien turvetuotantoalueiden tuotantopinta-alasta on poistunut n. 260 ha. Sarkinnevalta arvioidaan poistuvan vuoteen 2020 mennessä n. 15 ha ja Ristinevalta vuoteen 2026 mennessä arviolta n. 80 ha turvetuotannosta. Poistumat osaltaan vaikuttavat turvetuotannon yhteiskuormitukseen vähentävästi. Kuivatusvedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja yhden ympärivuotisen, Ristinevan pintavalutuskentän vieressä olevan pintavalutuskentän kautta ja Ristinevan turvetuotantoalueen kanssa yhteisen laskuojan kautta reittiä Ritajoki Majajärvi Pielenjoki Vuorijärvi. Laskuojan pituus mittakaivolta Ritajokeen on noin 2 km. Ritajoen pituus laskuojalta Majajärveen on noin 4,4 km. Virtaamat hankealueen alapuolisessa laskuojassa ja Ritajoen suulla on esitetty alla olevassa taulukossa. Hankealueen valuman arvioinnissa on käytetty SYKE:n vesistömallista saatuja Vuorijoen valuma-alueelle aikajaksolle 2000 2011 simuloituja arvoja sekä pienten järvettömien vertailuvesistöjen valuma-arvoja. 8 vuosi MQ MNQ MHQ Laskuoja 1 (pvk alap) F 6,3 km 2 Valuma l/s km 2 m 3 /s 9,3 0,07 100 Virtaama 0,06 0,000 0,63 Ritajoki F 29,5 km 2 Valuma l/s km 2 Virtaama m 3 /s 9,3 0,3 80 0,27 0,009 2,36 joulu-maalis MQ 7,4 0,05 8,0 0,24 kesä-syys MQ MNQ MHQ 4,0 0,15 50 0,03 0,001 0,32 4,0 0,4 20 0,12 0,012 0,59 Ristinevan viereisen Latikkanevan tuotantosuon vesistövaikutuksia on tarkkailtu osin samoista vesistöpisteistä kuin Ristinevankin. Ritajoessa vesi on ollut tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet kohtalaisia. Joen ravinnepitoisuudet eivät ole olleet kovin korkeita, ja esimerkiksi alhaisempia kuin alapuolisessa Majajärvessä. Kesän keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella Ritajoen vesi voidaan luokitella reheväksi ja keskimääräisen typpipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Latikkanevan alapuolisessa pisteessä veden laatu on ollut hieman heikkolaatuisempaa kuin Ritajoessa Majajärven yläpuolella. Latikkanevan yläpuolisessa havaintopisteessä, johon turvetuotannon vaikutusta ei
ole, ovat ainepitoisuudet (esimerkiksi ravinne-, rauta-, väri ja orgaanisen aineksen pitoisuudet) olleet selvästi korkeampia kuin kuivatusvesien vaikutuspiirissä olevissa havaintopaikoissa. Majajärvi (41 ha) on voimakkaasti ruohottunut matala järvi, jossa avovettä on vain järven keskiosissa. Majajärven vesi on ollut tarkkailutulosten perusteella tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta. Kesän keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Majajärven vesi voidaan luokitella reheväksi. Talvisin erityisesti järven pohjakerroksissa on ollut hapettomuusongelmia. Majajärven ja Vuorijärven välisessä ojassa veden laatu on ollut samantasoista kuin Majajärvessä. Vuorijärvi on pinta-alaltaan 236 ha ja suurin mitattu syvyys on 7,8 m keskisyvyyden ollessa vain 1,5 m. Vuorijärven vesi on ollut tarkkailutulosten perusteella tummaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. Kesän keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Vuorijärven vesi voidaan luokitella reheväksi. Talvisin järvessä on ollut hapettomuusongelmia. Vuonna 2013 Vuorijärvessä on suoritettu tarkkailuohjelman mukaisesti kasviplanktontutkimus. Kasviplanktonnäytteen biomassa oli 7,02 mg/l eli reheville vesille tyypillistä tasoa. Suurin osa Vuorijärven kasviplanktonnäytteen lajistosta koostui piilevistä (46 % kokonaisbiomassasta) ja sinilevistä (35 % kokonaisbiomassasta). Lähes kaikki havaitut sinilevät kuuluivat haitallisiksi määriteltyihin levälajeihin. Kalasto ja kalastus Voimassa olevan Ristinevan turvetuotantoalueen lupapäätöksen mukaisesti Majajärvellä ja Vuorijärvellä on suoritettu kalataloudellista velvoitetarkkailua. Tarkkailuun on kuulunut vuodesta riippuen myös muita Vuorijärven valuma-alueen turvetuotantosoita. Vuorijärvellä kalasti vuonna 2014 arviolta noin 43 ruokakuntaa ja Majajärvellä yksi. Kalastajamäärät ja kalastusaktiivisuus tai pyydysten käyttö ei ole viimeisten 15 vuoden aikana juuri muuttuneet. Runsaimmat saalislajit olivat Vuorijärvellä hauki (38 %), ahven (19 %), lahna (19 %) ja kuha (17 %). Majajärven kokonaissaalis (n. 250 kg) oli pyydetty kokonaan rysillä. Saalis koostui pääosin vähempiarvoisista lajeista (särki, lahna ja kiiski). Tarkkailun aikana koekalastusten saalislajistossa on tapahtunut vain muutamia pieniä muutoksia. Salakkaa ei ole enää vuoden 2002 jälkeen tavattu, kun taas vuodesta 2008 lähtien uutena lajina on esiintynyt kuha. Majajärvellä saalislajisto ja -jakauma ovat lähes täysin Vuorijärven kaltaisia. Tosin salakkaa ja kuhaa ei ole Majajärven koekalastussaaliissa esiintynyt missään vaiheessa. Koekalastusten yksikkösaalistasossa ei ole kummallakaan järvellä vuotta 2008 lukuun ottamatta tapahtunut suuria muutoksia. Kaikki koekalastusverkot sekä Majajärvellä että Vuorijärvellä arvioitiin vuonna 2014 likaantuneiksi. Koekalastussaaliin pituusjakaumien perusteella ahvenen ja särjen lisääntyminen onnistuu normaalisti molemmilla järvillä. Vuorijärveen on istutettu 2000 luvulla siikaa ja kuhaa ja aiemmin muutamia kertoja haukea ja lahnaa. Siikaistutukset eivät ole juuri näkyneet kalas- 9
tustiedustelun eivätkä koekalastusten saaliissa, sillä siikaa on ilmoitettu saaduksi vain kaksi kiloa (v. 1999). Majajärvellä on istutettu kuhaa vain kerran, eikä sen esiintymisestä järvessä ole tehty havaintoja. Vuoden 2014 kalataloustarkkailuraportin perusteella turvetuotannon vaikutukset tarkkailualueen järvien kalakantoihin eivät ole 2000 luvulla ainakaan lisääntyneet. Järvien kalastossa ei ole havaittavissa suuria negatiivisia muutoksia ja järvillä tapahtuva kalastus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Untilannevan vesistövaikutukset kohdistuvat arvion mukaan ensisijaisesti Ritajokeen ja Majajärveen, missä tuotanto aiheuttaa erityisesti ravinnepitoisuuksien kohoamista. Tällä perusteella hankkeella saattaa olla vaikutusta myös alueella esiintyvään kalastoon. Alueella tehdyn kalataloudellisen tarkkailun perusteella turvetuotanto ei ole kuitenkaan selvästi aiheuttanut alapuolisissa vesistöissä kalataloudellisia muutoksia. Ritajoen kalataloudellinen merkitys lienee hyvin vähäinen ja Majajärven kalasto koostuu lähinnä veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä lajeista, kuten ahvenesta, lahnasta ja särjestä, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Majajärvellä kalastuksen haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten mm. runsas vesikasvillisuus, pyydysten likaantuminen ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Majajärvellä jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Untilannevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Vuorijärven kalastoon ja kalatalouteen Untilannevan turvetuotannon vesistövaikutuksilla on arvioitu olevan vähäisempiä vaikutuksia. Osaltaan turvetuotanto kuitenkin lisää myös Vuorijärven rehevyyttä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun 2014 -raportin mukaan kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet Vuorijärvessä samalla tasolla, mutta alentuneet Majajärvessä. Majajärven ja Vuorijärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet laskusuuntauksessa vuosina 1999-2014. Untilannevan turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat arvioidut pitoisuuslisät laskuojassa heti pintavalutuskentän alapuolella vaihtelevat tuotantovaiheesta ja vuodenajasta riippuen orgaanisen aineen (COD Mn) osalta noin 0,0 3,5 mg/l, kiintoaineen osalta noin 1,0 1,5 mg/l, kokonaisfosforin osalta noin 5,0 28 µg/l ja kokonaistypen osalta noin 260 420 µg/l. Ritajoessa sen laskiessa Majajärveen virtaamat ja sitä myötä myös aineiden sekoittuminen suurempaan vesimassaan pienentää kuormituksen vaikutusta pitoisuuksiin. Arvioidut pitoisuuslisät Ritajoessa vaihtelevat orgaanisen aineen (COD Mn) osalta noin 0,0 0,9 mg/l, kiintoaineen osalta noin 0,2 0,4 mg/l, kokonaisfosforin osalta noin 1,1 7,0 µg/l ja kokonaistypen osalta noin 58 105 µg/l. 10
Arvion perusteella Untilannevan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Ritajokeen ja Majajärveen, sillä Ritajoen kautta laskevat alueen kaikki kuivatusvedet Majajärveen. Ritajoessa ei siten ole odotettavissa Untilannevan turvetuotannon myötä merkittävää rehevyystason tai kiintoaine- ja humuspitoisuuksien nousua. Kuitenkin Untilannevan turvetuotanto osaltaan hieman lisää joen rehevyystasoa ja liettymiä erityisesti joen yläosalla. Majajärvi on matala, rehevä ja tummavetinen järvi, jota kuormittaa turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous. Untilannevan kuormitus kuitenkin omalta osaltaan lisää järven rehevöitymistä ja tummuutta. Pielenjoessa ja Vuorijärvessä Untilannevan kuormituksen vaikutukset jäävät todennäköisesti selvästi vähäisemmiksi. Untilannevan laskennallinen pitoisuuslisäys Pielenjoen suussa laskussa Vuorijärveen on kokonaisfosforin osalta 0,7 µg/l ja kokonaistypen osalta 38 µg/l. Vuorijärven keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on nykyisin 30 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 688 µg/l. Fysikaalis-kemiallisten muuttujien osalta hyvän tilaluokan raja-arvot vaihtelevat tämän tyyppisessä järvivesistössä kokonaisfosforipitoisuuden osalta välillä 30 45 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden osalta 580 800 µg/l. Siten Untilannevan turvetuotannon vesistövaikutus Vuorijärvellä arvioidaan niin vähäiseksi, ettei sillä ole vaikutusta Vuorijärven ekologisen luokittelun luokkarajoihin. Vuorijoen valuma-alueen (35.535) turvetuotantosoiden kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset vuosina 2008 2014 ovat olleet COD Mn:n osalta keskimäärin 1,14 mg/l, kiintoaineen osalta 0,39 mg/l, kokonaistypen osalta 26 µg/l ja kokonaisfosforin osalta 0,6 µg/l (lähde: LänsiSuomen turvetuotannon vesistötarkkailuraportit 2008 2014). Siten turvetuotanto Vuorijoen valuma-alueella on nostanut käytännössä ainoastaan typpipitoisuuksia jonkin verran (noin 4 % Vuorijärven keskimääräisestä havaitusta kokonaistyppipitoisuudesta). Laskennallisten pitoisuuslisäyslaskelmien perusteella Untilannevan tuotantoon ottamisella ei arvioida olevan turvetuotannon yhteisvaikutusten kannalta merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia Vuorijoen valuma-alueelle. Vuorijoen kaikkien turvetuotantoalueiden laskennallinen pitoisuuslisäys Vuorijärven luusuassa laskussa Vuorijokeen on arvion mukaan lähivuosina kokonaisfosforin osalta 0,8 µg/l ja kokonaistypen osalta 41 µg/l. 10 vuoden päästä kun osa Ristinevan ja Sarkinnevan tuotantoalasta on poistunut vastaavat lukemat ovat 0,7 µg/l ja 33 µg/l. Vuorijärven keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on nykyisin 30 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 688 µg/l. Fysikaaliskemiallisten muuttujien osalta hyvän tilaluokan raja-arvot vaihtelevat tämän tyyppisessä järvivesistössä kokonaisfosforipitoisuuden osalta välillä 30 45 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden osalta 580 800 µg/l. Siten turvetuotannon vesistövaikutus Vuorijärvellä arvioidaan niin vähäiseksi, ettei sillä ole vaikutusta Vuorijärven ekologisen luokittelun luokkarajoihin. Tämän perusteella Vuorijoen valuma-alueen turvetuotannon yhteisvaikutustenkaan kannalta ei vaarannettaisi lähivuosina tai jatkossakaan vesimuodostuman vesienhoidon tilatavoitteita. Ristinevan ja Sarkinnevan vaikutus on mukana purkuvesistön nykyisessä vedenlaadussa, joten tilanne ei tule siltä osin muuttumaan. 11
12 Untilannevan alapuolisten Ritajoen ja Majajärven ekologista tilaa ja tilatavoitetta ei ole määritelty. Majajärven alapuolisen Vuorijärven ekologinen tila on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa arvioitu tyydyttäväksi. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Vuorijärven tilatavoite on asetettu luokkaan hyvä. Turvetuotannolle ei ole asetettu erityistoimenpiteitä. Virkistyskäyttö Hakemuksen mukaan Ritajoella ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa ja sen varrella on melko vähäisesti asutusta ja teitä. Joen pääasiallinen käyttömuoto lienee ojitettujen suoalueiden kuivatusvesien johtaminen Majajärveen. Ritajoella ei liene juuri kalataloudellista arvoa. Ritajoen alapuolisella, noin kuuden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevalla Majajärvellä on Ritajokea enemmän virkistyskäyttöarvoa. Majajärvellä käy kalassa satunnaisesti muutamia henkilöitä ja järvi soveltuu myös veneilyyn ja uimiseen. Vesistövaikutusarvion perusteella Untilannevan turvetuotanto ei tulisi merkittävällä tavalla heikentämään Majajärven vedenlaatua ja sitä kautta sen verrattain vähäistä virkistyskäyttöä. Majajärven alapuolisella Vuorijärvellä on huomattavasti enemmän virkistyskäyttöarvoa. Vuorijärvellä kalastetaan kohtuullisen paljon. Järvellä harrastetaan myös veneilyä ja uimista. Vuorijärvessä on myös Isosaaren yleinen uimaranta. Untilannevan turvetuotannon vaikutukset Vuorijärven vedenlaatuun ja sitä kautta myös virkistyskäyttöön arvioidaan verrattain vähäisiksi. Untilannevan suunnitellulla tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole virallisia virkistysreittejä tai -alueita. Untilannevan käyttö marjastus- ja metsästysmaana ei ole turvetuotannon myötä enää varsinaisella turvetuotantoalueella mahdollista. Tuotantokauden ulkopuolella suolla voi metsästää. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Untilannevan turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa hankealueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavedet pumpataan pintavalutuskentälle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Lisäksi suljettavilla virtaamansäätöpadoilla säädetään poikkeuksel-
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu lisissa tulvatilanteissa tuotantoalueilta laskeutusaltaille tulevaa virtaamaa ja vesimääriä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Untilannevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään tehtäväksi osana Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa v. 2014-2018 Pirkanmaan ELYkeskuksen alueella. Pintavalutuskentän päästötarkkailu esitetään tehtäväksi hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailupisteiksi esitetään samoja pisteitä kuin Ristinevan vesistötarkkailussa on. Kalataloustarkkailu esitetään toteutettavaksi osana Ristinevan ja Sarkinnevan yhteistarkkailua. Biologinen tarkkailu esitetään toteutettavaksi Läntisen suomen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Vuorijärvestä. Untilannevalle ei esitetä pöly- ja melutarkkailua, koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (alle 500 m) ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Hakija esittää kalataloushaittojen kompensoimista vuosittaisella 550 kalatalousmaksulla. 13 Korvaukset Hakemuksen mukaan Untilannevan kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Rakennettujen rantakiinteistöjen käytölle ei arvioida aiheutuvan kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa.
14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 10.10.2016 ja 4.11.2016 muun muassa turvetuotantokiinteistöjen vuokrasopimuksilla, vesienkäsittelyrakenteita koskevilla tiedoilla, luonto-, linnusto-, direktiivilaji- sekä eräiden vesiluontotyyppien selvityksillä. Tiedot kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö osassa. Vastineensa yhteydessä hakija on täydentänyt 21.4.2017 hakemustaan selvityksellä Untilannevan turvetuotantoalueen vesien johtamisen hydrologisista vaikutuksista Kovesjärven ja Kovesjoen yläosan valumaalueeseen. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Parkanon kaupungissa 25.1. 24.2.2017 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.1.2017 Ylä-Satakunta -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Parkanon kaupungilta, Parkanon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Metsähallitukselta. Lausunnot 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää lausunnossaan seuraavaa: Kaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.1.2013 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan koskien turvetuotantoa. Pirkanmaan 1.vaihemaakuntakaavassa Untilanneva sijaitsee turvetuotannon kannalta tärkeällä vyöhykkeellä (EO/tu9), jossa turpeen ottoalueeksi voidaan ottaa jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita. Vyöhykkeellä ei ole erityismääräyksiä. Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksissä ei ole tarkasteltu Untilannevaa. Lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevan Pirttijärven ranta-alueita koskee Pirttijärven ranta-asemakaava. Untilannevan alapuolisen Vuorijärven rannoilla on myös rantaasemakaavoitettua aluetta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Hakemusasiakirjoissa pintavalutuskentän valuma-alueeksi on ilmoitettu 100 ha ja laskeutusaltaiden mitoituksessa valuma-alueena on käytetty 90 ha. Valuma-alueen koko ei ole yhtenäinen lupahakemuksessa. Untilannevan vesienkäsittelyrakenteita ovat ennen pintavalutuskenttää kaksi laskeutusallasta (LA1 ja LA2). Lupahakemuksessa on esitetty, että laskeutusaltaat toteutetaan parialtaana. Laskeutusaltaat on mahdollista tehdä rinnakkaisina, mutta tällöin on varmistuttava siitä, että vedet jakautuvat tasaisesti molemmille rinnakkaisille altaille. Hakemusasiakirjojen liitteenä olevasta laskeutusaltaiden mitoitustaulukosta ei yksiselitteisesti selviä miten laskeutusaltaiden mitoitus on laskettu. Hakijan tulee täsmentää esitystään miten laskeutusaltaiden mitoitukseen on päädytty. Kokoojaojiin on suunniteltu 4 virtaamasäätöpatoa (VS1 - VS4). Virtaamasäätöpadot varustetaan normaalien virtaamasäätölevyjen lisäksi umpinaisilla sulkulevyillä tulvatilanteiden hallitsemiseksi. Suon pohjoisosan ja eteläosan maanpinnan korkeustasojen ero on 11,5 m. Ylivirtaamatilanteiden hallintaan on korkeuseroista johtuen kiinnitettävä erityistä huomiota. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti laskeutusaltaiden jälkeen rakennettavasta pumppualtaasta painepumpulla putkistoa pitkin. Paineputki (pituus noin 1800 m) kaivetaan maahan routarajan alapuolelle ja johdetaan pintavalutuskentän tuloreunaan kentän ylimpään kohtaan, josta vesi jaetaan kentälle paineputken reikien kautta tasaisesti. Pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan 12,8 ha, mikä on 12,8 % prosenttia kentän valuma-alueesta (100 ha). Pintavalutuskenttä täyttää ojittamattoman pintavalutuskentän mitoitussuosituksen (uusilla alueilla 4,5 % valuma-alueesta) sekä turpeen paksuudelle ja maatuneisuudelle asetetut suositukset. Ympäristöluvassa pintavalutuskentälle tulee määrätä riittävät puhdistusteho tai pitoisuusvaatimukset. Untilannevan pintavalutuskenttä tulee sijaitsemaan Vapo Oy:n Ristinevan pintavalutuskentän vieressä. Untilannevan pintavalutuskentän osalta on varmistuttava siitä, että Ristinevan kuivatusvesiä ei pääse Untilannevan pintavalutuskentälle. Alapuoliset vedet Untilannevan kuivatusvedet tullaan johtamaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Vuorijoen valuma-alueelle (35.535) Vapo Oy:n Ristinevan turvetuotantoalueen kanssa yhteisen laskuojan kautta reittiä Ritajoki-Majajärvi- Pielenjoki-Vuorijärvi. Hakemusmateriaalien mukaan Vuorijärven valuma-alueelta on 1990 2015 poistunut tuotannosta noin 170 ha turvetuotantoaluetta. Koko tuotantohistoria huomioiden Vuorijärveen laskevien turvetuotantoalueiden tuotantopinta-alasta on poistunut n. 260 ha. Turvetuotannon tarkkailujen mukaan kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet Vuorijärvessä samalla tasolla, mutta alentuneet Majajärvessä. Majajärven ja Vuorijärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet laskusuuntauksessa vuosina 1999 2014. Vuorijärven ekologinen tila on biologisten tekijöiden ja veden laatuun perustuvan luokit- 15
telun mukaan hyvä, mutta järven tila on kokonaisuudessaan luokiteltu tyydyttäväksi talviaikaisen hapettomuuden perusteella. ELY-keskuksen arvioinnin mukaan Majajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Untilannevalle suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät ovat Pirkanmaan vesienhoidon toimenpidepideohjelman mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman mukaan turvetuotanto ei saa kuitenkaan huonontaa vaikutusalueen vesistöjen tilaa eikä vaarantaa hyvän tilan saavuttamista niissä. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Untilannevan uusi turvetuotantoalue ei ennalta-arvioiden vaaranna hyvän ekologisen tilan saavuttamista Majajärvessä tai Vuorijärvessä ottaen huomioon turvetuotannon pinta-alan vähentymisen järvien valuma-alueella sekä järvien fosforipitoisuuden laskusuunnan. Pintavesien johtamisella ja pintavesien laadulla voi olla vaikutusta Vuorijärven vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen. Alueella on vedenottamo, josta on otettu vuonna 2011 950 m 3 /d. Vedenottamolla on lupa ottaa 2 000 m 3 /d (4.1.1974). Vuorijärven vedenottamon antoisuus perustuu merkittävältä osin rantaimeytymiseen. Pohjavedenpinta on ympäröivää maanpintaa alempana, mutta hieman järven pintaa ylempänä. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Vuori- ja Majajärven vettä suotautuu muodostumaan vedenoton vaikutuksesta merkittäviä määriä. Vuorijärven pohjavesialue on vesienhoidossa luokiteltu riskialueeksi pintavesivaikutuksen takia. Lupamääräyksillä tulee huolehtia siitä, että vesienjohtamisella turvetuotantoalueelta Vuori- ja Majajärveen ei ole heikentävää vaikutusta järvien vedenlaatuun käytettäessä vettä rantaimeytykseen. Vedenlaatua tulee tarkkailla etenkin ylivirtaamakausina ja tarvittaessa vedenkäsittelyä tulee tehostaa. Vuosittain tulee tehdä arvio vedenlaadun kehittymisestä ja vaikutuksista pohjavesialueeseen sekä arvio pintavalutuskentän riittävyydestä vesien käsittelymenetelmänä. Valuma-alueen hydrologiset muutokset Untilannevan kuivatusvedet tullaan johtamaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Vuorijoen valuma-alueelle (35.535). Hakijan tulee esittää laskelma siitä millaisia muutoksia Untilannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen Vuorijärven valuma-alueelle aiheuttaa alapuolisilla valumaalueilla (Kovesjärven valuma-alue ja Kovesjoen yläosan valuma-alue). Laskelmassa tulee esittää muutokset vedenkorkeuksien ja virtaamien keski- ja ääriarvoihin. Luontovaikutukset Suunnittelualueelta tehdyt luontoselvitykset ovat asianmukaiset. Untilannevan turvetuotantoalueella, pintavalutuskentällä ja purkuputken alueella ei esiinny selvitysten mukaan luonnonsuojelulain mukaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä eikä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Pintavalutuskentällä on havaittu uhanalaisia ja huomionarvoisia lintulajeja, joiden pesimis-, 16
17 ruokailu- ja levähdysmahdollisuuksien säilyminen tulisi turvata toiminnassa. Pöly ja melu Untilannevan lounaispuolelle, lähimmillään vajaan 500 metrin etäisyydelle sijoittuu Pirttijärvi, jonka rannoilla on vapaa-ajan asutusta. Noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta Pirttijärven rannalla sijaitsee yksi asuinrakennus. Karttatarkastelun perusteella seuraavaksi lähimmät asutut kiinteistöt ovat Pirttijärven rannalla noin 535 metrin ja 594 metrin etäisyydellä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys uusilla alueilla tulee olla vähintään 500 metriä. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Untilannevan pöly-ja meluvaikutuksia tulee rajoittaa jättämällä riittävästi suojapuustoa sekä asutuksen että Pirttijärven ja tuotantoalueen väliin, valitsemalla vähemmän haittoja aiheuttavat tuotantomenetelmät tai asettamalla tuotannolle tuulirajoitukset. Tarvittaessa tuotantoaluetta tulee rajata kauemmaksi asutuksesta. Aumat tulee lisäksi sijoittaa riittävän kauaksi asutuksesta. Tarkkailut Yhteenveto käyttötarkkailusta tulee toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELYkeskukselle. Hakijan esityksen mukaisesti päästötarkkailussa virtaamaa tulee mitata jatkuvatoimisena. Pintavalutuskentän toiminta tulee varmistaa riittävän tiheän ympärivuotisen päästötarkkailun avulla. Untilannevan tuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu voidaan liittää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen 22.12.2014 hyväksymään Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaan. Hakijan esittämien vesistötarkkailupaikkojen lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että vesistötarkkailua varten tulee lisätä yksi vesistötarkkailupiste Ritajoen yläjuoksulle (esimerkiksi kohtaan E:285123, N: 6891543 ETERS-TM35FIN). Pirttijärven ja sen asutuksen läheisyydestä johtuen Pirkanmaan ELYkeskuksen näkemyksen mukaan Untilannevalla tulee edellyttää pöly- ja melutarkkailua. Untilannevan pölytarkkailu voidaan toteuttaa selvitysmenettelynä ja melun osalta melua tulee tarkkailla yhtenä tuotantokautena. Johtopäätökset ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ympäristölupa Untilannevalle voidaan myöntää, kun otetaan huomioon edellä lausuttu. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö kalatalousviranomaisena toteaa lausunnossaan, että hankkeen suurimmat vaikutukset kohdistuvat tuotantoalueen alapuoliseen Ritajokeen ja Majajärveen, joiden veden laatu- mm. happamuus,
tumma väri ja korkea rauta- ja ravinnepitoisuus- ilmentävät jo nykyisin soilta tulevien valumavesien suurta vaikutusta. Ritajoen ja Kovesjärven alueen purojen virtaamat muuttuvat ja mahdollisesti äärevöityvät nykyisestä vesijärjestelyjen muutoksen vuoksi. ELY-keskuksella ei ole tietoa Ritajoen kalastosta, mutta heikko vedenlaatu, erityisesti alhainen ph, vaikeuttaa kala- ja rapukannan elinmahdollisuuksia ja hoitotoimia jo nykyisellään. Lisääntyvä kuormitus heikentänee mm. loppukesän ja kevättalven happitilannetta. Vuorijärven alapuolisissa vesissä esiintyy mm. uhanalaista taimenta, kivisimppuja ja jokirapua. Vuorijärven valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden (Ristinevan sekä Särkinevan tuotanto-alueet) kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan kalatalousviranomaisen 11.4.2014 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ristinevan ja Sarkinnevan turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma 2014-2023 pitää sisällään kolmen vuoden välein tehtävät kalastustiedustelut ja verkkokoekalastukset sekä elohopeamäärityksen ahvenista. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena ELY-keskus ei näe estettä Untilannevan turvetuotannon käynnistämiseen mikäli vesistökuormitus saadaan minimoitua. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: 1) Luvan saajan tulee osallistua kalatalousviranomaisen 11.4.2014 hyväksymään alueella toteutettavaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 2) Luvan saajan on vuodesta 2018 alkaen maksettava kalatalousmaksua 800 euroa vuodessa Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kallataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 3) Parkanon kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta painottaa lausunnossaan toimivien vesienkäsittelymenetelmien tärkeyttä alapuolisen vesistön kuormituksen minimoimiseksi, huomioiden yhteisvaikutukset valuma-alueella sijaitsevien muiden turvetuotantoalueiden kanssa. Untilannevan tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuspiirissä sijaitsee Vuorijärvi sekä Vuorijärven pohjavesialue. Vuorijärven pumppaamo on Parkanon kaupungin pääasiallisin vedenottamo. Raakaveden muodostuksesta puolet tapahtuu rantaimeytyksellä, jolloin järviveden laadulla on ratkaiseva merkitys raakaveden ja tätä kautta talousveden laatuun. Vuorijärven pumppaamon kaivoista jo kaksi on poistettu käytöstä veden liiallisen humuspitoisuuden vuoksi. Aluehallintoviraston tulee kriittisesti tarkastella Untilannevan ympäristölupahakemusta resipienttiperiaatteen mukaisesti huomioiden järveen kohdistuva yhteiskuormitus ja evätä lupahakemus. 18
19 4) Parkanon kaupunki, kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että haussa olevan Untilannevan ympäristölupa voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että tuotanto järjestetään siten, että Untilannevan kuormitus yhdessä muiden tuotannossa olevien turpeennostoalueiden kanssa ei aiheuta merkittävää haittaa Majajärven ja Vuorijärven veden laadulle, koska Parkanon kaupungin päävedenottamo sijaitsee ko. järvien välisellä alueella. Lisäksi on varauduttava myös poikkeuksellisien tulvien varalta. Turvealueella työskenneltäessä on otettava huomioon tuulen suunta vapaa-ajan asutukselle aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Varastoaumat tulee sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta. 5) Parkanon kaupunki, tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että Untilannevan ympäristölupa voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että Untilannevan vesistökuormitus yhdessä muiden tuotannossa olevien turpeennostoalueiden kanssa ei aiheuta merkittävää haittaa Vuorijärven ja Majajärven veden laadulle, koska Parkanon kaupungin vedenottamo sijaitsee kyseisten järvien välisellä alueella. 6) Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisena esittää lausuntonaan seuraavaa: - Untilannevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lupahakemuksen mukaan Vuorijoen valuma-alueelle, jossa sijaitsee Parkanon vesilaitoksen päävedenottamo Vuorijärven rannalla. Pääosa vedenottamolla käsitellystä vedestä suotautuu rantaimeytyksellä Maja- ja Vuorijärvestä, joten järvien veden laadulla on merkitystä vedenottamolla käsiteltävään veteen. Tämän johdosta uuden Untilannevan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja vesiensuojelurakenteiden puhdistustehon tulee täyttää vaatimukset heti tuotannon alettua. Mikäli puhdistusvaatimuksiin ei päästä, tulee luvan hakijan tehdä selvitys ja tehostamissuunnitelma toteutusaikatauluineen Pirkanmaan ELY-keskukselle heti päästöraportoinnin valmistuttua. - Untilannevan turvetuotantoalue on maastomuodoltaan tulvaherkkä, sillä alue laskee virtaussuunnassa 11,5 m suon pohjoisosasta etelän suuntaan. Erityistä huolellisuutta tulee käyttää suunnittelussa, jotta turvetuotantoalueelle ei pääse tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä edes poikkeuksellisen sadannan aikana. Mittauspisteissä mitataan jatkuvatoimisesti kuivatusvesien virtaamaa ja nämä mittauspisteet olisi hyvä varustaa hälytysrajoilla olevalla järjestelmällä. Tällöin tieto poikkeuksellisesta virtaaman kasvusta välittyisi nopeasti kunnossapidolle ja virtaamansäätöpatojen umpinaisia sulkulevyjä päästäisiin käyttämään ajoissa, jotteivät tulvahuiput pääse kuljettamaan huuhtoumia hallitsemattomasti valuma-alueelle ja edelleen Vuorijärveen. - Turvetuotantoalueella työskenneltäessä, turvetta lastatessa ja varastoaumoja muokatessa tulee ottaa huomioon tuulen suunta ja nopeus lähellä olevalle vapaa-ajan asutukselle aiheutuvien pöly- ja