Sovi&elu kouluissa. "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois.

Samankaltaiset tiedostot
Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä. Riidoista ratkaisuihin!

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)

Sovittelu oppilaitoksissa

Sovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?

Restora(iviset ja sovi-elevat oppimisyhteisöt

Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu

Sovittelun käyttöalueet Suomessa

RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista

Koulujen ja oppilaitosten sovittelutoiminnan lähtökohtia

Ympäristöasioiden sovittelu

KOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu

Mitä osallisuus voisi olla?

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa?

Sparraava arvioin7. Helsinki

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää,

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT

Lähi-idän aluetta leimaavat levottomuudet ja väkivallan uhka. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Keke päiväkodissa ja koulussa

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Rovaniemen Palloseura Sosiaalisen median käy4ö

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Sovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä

Kivistön koulun hyvä fiilis

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

Bussiliikenne ja lähiöt. Vesa Verronen Liidea Oy

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Hyveet työssä -prosessi on ollut loistavaa itsetutkiskelua. Kerrankin ns. löytyy aikaa ja tarvetta tutkiskella omia työtapoja ja omaa itseäni :)

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos lausunnon valmistelu

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus Arto Kaikkonen

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Keinumetafora osallisuudesta

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Keke päiväkodissa. Kestävän kehityksen ohjelma

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Natsaako kemiat ottaako joku kopin: kokemuksia koulusta ja opiskelusta

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

SOVINNON EDISTÄMINEN MAAOIKEUDESSA

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Oppilaat ilmastotoimijoina

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

OPS Minna Lintonen OPS

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Työnhakuvoima. Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies, TEK

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Selvitys Verso-toiminnasta peruskouluissa vuonna 2015

Transkriptio:

1

Sovi&elu kouluissa "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois. (Nils Chris*e 1983) 2

Mitä sovi&elu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen ja osallistava konflik*nhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puoluee0omat koulutetut sovi0elijat toimivat sovinnon mahdollistajana. Asianosaiset etsivät itse ratkaisua *lanteeseensa. Sovi0elu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita ja ratkaisuja. Käytössä laajas* yhteiskuntamme eri osa- alueilla 3

Vertaissovi&elu koulussa Vertaissovi0elu eli VERSO on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaises* osapuolia hieman vanhemmat koulutetut vertaissovi0elijat au0avat konflik*n osapuolia löytämään itse ratkaisun ris*riitaansa. 1. Terveh*minen ja pelisäännöt 2. Tarinat ja tunteet 3. Ratkaisut 4. Sopiminen 5. Seuranta 4

VERSOssa saa itse osallistua Vertaissovi0elu on osallisuuden ja yhteisöllisyyden käytännön menetelmä. Sovi0elussa opitaan konflik*nhallintataitoa. Oppilaat ovat voimavara kouluyhteisössä. Oppilaat ovat oman yhteisönsä asiantun*joita. Sovi0elu toimii koulun arjessa. Sovi0elu säästää! 5

Mitä kouluissa sovitellaan? nimi0elyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön tai osaamiseen lii0yvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentoin*a teks*viestein tai ne*ssä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pako0amista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilo0amista 6

Opitaan yhdessä! Sovi0elu on ratkaisukeskeinen tapa työskennellä. Sovi0elu on kansalaistaito, joka kantaa läpi elämän. Sovi0elussa korostuu yhteisöllinen toimijuus. Sovi0elu on ratkaisut mahdollistava asenne ris*riitoihin ja mielipahaan. Sovi0elu kasva0aa empa*aa. Sovi0elussa koulun aikuisen rooli kanssaoppijana ja kannustajana vahvistuu. 7

Mitä sovi&elu ope&aa? Oppilailta kerä-yjä kommen-eja On opi0u käsi0elemään riita*lanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää ja yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. Versossa voi oppia tasavertaisuu0a, yhteenkuuluvuu0a, anteeksiantoa, vastuullisuu0a ja pitämään lupauksensa. Aina ei voi turvautua siihen, e0ä muut ratkaisevat riidat. Täs ollaan opi0u hyvii taitoi meijän tulevii aviolii0oi varten. 8

Vertaisuus kanna&aa Seurantakyselyn tulokset kertovat, e&ä 95 % sovi0eluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovi0elijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheu0avaan toimintaan puu0umista he* 90 % vertaissovi0elijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä (Gellin 2007) 9

Sovi&elu on tärkeää 82 % vertaissovi0elijoista kokee onnistuneensa osapuolten au0amisessa 90 % vertaissovi0elijoista pitää sovi0elua koulussaan hyväksy0ynä toimintatapana 88 % osapuolista ilmoiz pitäneensä sopimuksessa antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, e0ä oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovi0elussa (Gellin 2007) 10

Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeu&a osallisuuteen Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa- arvoises* yksilöinä ja heidän tulee saada vaiku0aa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavas*. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaiku0aa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisval*on on taa0ava lapsen oikeus vapaas* ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. ar*kla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. ar*kla). >>> 11

Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyri0ävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehi0ämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuu0a (26. ar*kla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoi0eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eezses* vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia *etoja ja taitoja. Nuorisolain tavoi0eet (1 ) nuorten ak*ivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovi0elun tavoi0eiden kanssa. 12

Rauha on tahdon asia MarZ Ah*saari (2009): Kaikki konflik*t ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoi0elu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katso0ava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehi0yä rauhanvälityksen asiantun*jamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 13

LisäGetoja: Suomen sovi&elufoorumi ry VERSO- ohjelma www.sovi&elu.com/vertaissovi&elu verso@sovi&elu.com Facebook: Vertaissovi&elu - sovi&elu koulussa 14