Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet ERA 17, maankäyttö ja energiatehokkuus, Kuntatalo, Helsinki 18.1.2012 Erikoistutkija Mika Ristimäki Suomen Ympäristökeskus
Taustaa vyöhykeajattelulle Town and Country Planning Association (TCPA), Social City Region - Kaupunkiseutu vyöhykkeineen ja sille ehdotettuja kestävään kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä (Breheny & Rookwood 1993) Yhdyskuntasuuunittelun tehtävänä on tukea paikallista omavaraisuutta. Energia Tuotanto ja kulutus 19 1 2012 Kaupunki, sen reuna-alueet ja ulkopuolella sijaitsevat alakeskukset sekä pienet kaupunkikeskukset Läheisine maaseutuineen muodostavat toiminnallisen kaupunkiseudun, jonka jokaiselle rakenneosalle on syytä miettiä omat kehittämisstrategiansa
Myymälä, liike, tavaratalo ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan 1980 2009 800 000 700 000 rakennusten kerrosala yhteensä 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 vähintään 10 000 k m2 5 000 9 999 k m2 3 500 4 999 k m2 2 000 3 499 k m2 0 1 999 k m2 100 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 rakennuksen valmistumisvuosi LÄHDE: VTJ/VRK 4/2010 Viime vuosina kasvu tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten, hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä, liike, tavaratalo ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto, asuin, varasto ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat ovat kulkuneuvojen suoja ja huoltorakennuksissa.
NORMIOHJAUS SUOSITUKSIA JA VELVOITTEITA Yhdyskuntarakenteen ongelmia suhteessa maankäytön suunnitteluun: 1) ylisuuri kaavavaranto 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset kuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet (Salmi 1997)
Murrosvaiheen yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmia ja kuumia kysymyksiä Aluerakenteen eriytyminen yhdessä ikääntymisen kanssa Hajautuminen ja eheytyminen Talous Onko meillä varaa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen? Käyttökustannukset, infrarakentaminen => Eheyttämisen välttämättömyys Metropolisaatio Riittävätkö VAT:t hallitsemaan Hgin seudun kehitystä? Taantuvat alueet Ylimitoitetut suunnitelmat? Kuntajako Ylikunnallisen suunnittelun sietämätön keveys Infrararakentaminen ja asuntopolitiikka Merkittävimmät yhdyskuntarakenteen vaikutukset Asuntojen hintakehitys PKS vs. muu maa merkittävä yhdyskuntarakenteen hajauttaja 7
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Taajaman ulkopuoliset alueet kuuluvat joko autovyöhykkeeseen tai taajaman ulkopuoliseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Pääkaupunkiseutu 1. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke (5 min, 250/400 m) 2. Joukkoliikennevyöhyke (15 min, 250/400 m) Muut alueet 1. Hyvä joukkoliikennevyöhyke (30 min, 250/500 m, ajoaika Helsinkiin max 45 min) 2. Joukkoliikennevyöhyke (60 min, 500/1000 m, ajoaika Helsinkiin max 75 min) 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen Jalankulku ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
Jalankulkuvyöhykkeet A. Jalankulkuvyöhyke 1 2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen asukas ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Jalankulun reunavyöhyke ttä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta kasvava iäkkäiden asukkaiden osuus Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite
Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke pääkaupunkiseudun hyvä joukkoliikennevyöhyke (vuoroväli max 5 10 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) B. Hyvä joukkoliikennevyöhyke pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva alue, jolla on hyvä palvelutaso (vuoroväli max 30 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) C. Joukkoliikennevyöhyke melko hyvä joukkoliikenteen palvelutaso, mutta ei yhtä hyvä kuin hyvällä joukkoliikennevyöhykkeellä Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus melko suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys melko hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia
Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä
Aluejako Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen 107800,0 Sisempi kehysalue 67700,0 Ulompi kehysalue 92200,0 Raideliikenteeseen tukeutuvat 73300,0 Muut itsenäiset kaupunkiseudut 94800,0 Reuna-alueiden pienet kaupungit 28700,0 Uudenmaan maaseutumaiset 53100,0,0 400000,0 800000,0 1200000,0 1004800,0 yhteensä 1 522 500 asukasta
Väestön jakautuminen vyöhykkeittäin eri alueryhmissä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pääkaupunkiseutu 7 % 13 % 11 % 22 % 30 % 17 % Intensiivisen raideliikenteen kehysalue 29 % 24 % 31 % 5 % 9 % 2 % Sisempi kehysalue 22 % 24 % 14 % 4 % 24 % 12 % Ulompi kehysalue 27 % 25 % 3 % 16 % 29 % Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut 23 % 27 % 33 % 11 % 6 % Muut itsenäiset kaupunkiseudut 21 % 14 % 30 % 3 % 23 % 9 % Reuna alueiden pienet kaupungit 29 % 39 % 23 % 8 % Uudenmaan maaseutumaiset alueet 6 % 3 % 33 % 56 % jalankulun reunavyöhyke alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen
Aluetehokkuus intensiivisen raideliikenteen kehysalueella ja sisemmällä kehysalueella 0,24 0,22 0,20 0,18 Intensiivisen raideliikenteen kehysalue: aluetehokkuus 0,24 0,22 0,20 0,18 Sisempi kehysalue: aluetehokkuus 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 0,16 0,14 jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke 0,12 joukkoliikennevyöhyke 0,10 taajaman ulkopuolinen 0,08 koko alue 0,06 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen koko alue
Kulkutavat autottomissa, yhden auton ja kahden auton talouksissa pääkaupunkiseudulla moniautoisuus vähentää huomattavasti joukkoliikenteen käyttöä, jalankulkua ja pyöräilyä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei autoa 53 % 7 % 2 % 15 % 3 % 16 % 3 % 1 auto enemmän kuin 1 auto 34 % 47 % 4 % 25 % 49 % 9 % 3 % 2 % 12 % 2 % 12 % jalankulun reunavyöhyke ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 34 % 31 % 22 % 7 % 9 % 4 % 23 % 38 % 59 % 4 % 18 % 10 % 1 % 9 % 8 % 3 % 3 % alakeskuksen ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 37 % 31 % 22 % 4 % 5 % 10 % 8 % 42 % 62 % 27 % 9 % 12 % 8 % 6 % 3 % ei autoa intensiivinen 1 auto joukkoliikennevyöhyke enemmän kuin 1 auto 34 % 26 % 20 % 5 % 6 % 8 % 4 % 42 % 57 % 32 % 8 % 11 % 15 % 5 % 4 % 11 % 3 % joukkoliikennevyöhyke ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 33 % 25 % 16 % 5 % 9 % 10 % 8 % 47 % 65 % 33 % 8 % 2 % 7 % 12 % 4 % 1 % 9 % 2 % ei autoa 1 auto 30 % 20 % 8 % 14 % 8 % 52 % 34 % 8 % 13 % 6 % 4 % enemmän kuin 1 auto 15 % 7 % 68 % 9 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro
Eri vyöhykkeillä asuvan väestön hiilidioksidipäästöt Pääkaupunkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue Sisempi kehysalue sisempi kehysalue Ulompi kehysalue ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna alueiden pienet kaupungit Reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaan maaseutumais et alueet jalankulun reunavyöhyke alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen jalankulun reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen jalankulun reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 1 000 1 200 1 600 1 500 1 800 2 200 2 000 2 500 2 400 3 300 2 700 3 500 3 100 3 300 3 000 2 700 3 600 3 400 3 300 3 600 3 600 4 200 4 000 1 900 2 100 2 400 2 700 3 500 2 100 2 900 2 900 3 400 3 400 3 400 1 800 1 800 2 500 3 300 2 800 2 700 3 400 3 900 grammaa/hlö, arkivrk
Uhat ja mahdollisuudet Mahdollisuudet Monipuolisen liikkumismahdollisuuden yhdyskuntarakenne on olemassa, sen tukeminen Kasvualueilla mahdollisuus eheyttää Omavaraisuuden lisääminen ( greenbelt, energia ja ravinnontuotanto, virkistys, Vihreä teknologia Kuntarakenteen muutos Uhat Kohtuuhintainen asuntotuotanto pysyy alhaisella tasolla Talous: useat mittarit nyt tapissa, liikkumavaraa vähän, yhdyskuntarakenteen riskialttius korkea. hajautuminen jatkuu
20 Taneli Duunari- Työntekijäinen, SYKE 1 9. 1. 2 0 1 2