Muistio 1 1 (11) Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous (1/2015) Aika klo 9:00 12:00 Paikka Läsnä Kaupungintalo kokoushuone Öja, 1. kerros, Kauppatori 5, Kokkola yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut Hanna Cygnel, kaupunginhallitus ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, Ympäristöministeriö Pentti Haimakainen, kaupunginhallitus kaupungingeodeetti Kivistö Matti, Kokkolan kaupunki/ Maa- ja vesialueiden hallinta-palvelut matkailukoordinaattori Jari Kola, Kokkolan Matkailu Oy kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut (koordinaattori) vs. tekninen johtaja Heikki Penttilä, Kokkolan kaupunki/ Tekninen palvelukeskus metsätalousinsinööri Ahti Räinä, Kokkolan kaupunki/ Maa- ja vesialueiden hallinta-palvelut puheenjohtaja Terho Taarna, kulttuuri- ja nuorisolautakunta Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki (sihteeri) Esa Tiainen, kulttuuri- ja nuorisolautakunta viestintäpäällikkö Virpi Viertola, Kokkolan kaupunki/ Keskusvirasto (kello 9:55 10:50) Lisäksi suunnittelutyöryhmän jäsenet: museotoimenjohtaja Kristina Ahmas, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Pois työpäällikkö Terho Lindberg, Kokkolan kaupunki/ Puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamis- ja kunnossapitopalvelut Anneli Palosaari, kaupunginhallitus toimitusjohtaja Jaska Pensaari, Kokkolan Matkailu Oy kehitysjohtaja Jonne Sandberg, Kokkolan kaupunki/ Elinkeinopalvelut Suunnittelutyöryhmän jäsenistä: ympäristösihteeri Juhani Hannila, Kokkolan kaupunki/ Ympäristötoimi suunnitteluhortonomi Sini Sangi, Kokkolan kaupunki/ Yhdyskuntatekniset suunnittelupalvelut 1 Kokouksen avaus ja osallistujien esittäytyminen Elina Nissinen avasi kokouksen kello 9:05. Ohjausryhmän (myöhemmin ohry) jäsenet esittäytyivät.
Muistio 1 2 (11) 2 Ohjausryhmän puheenjohtajan valinta Valittiin ohry:n puheenjohtajaksi Heikki Penttilä ja kokouksen sihteeriksi Hanna Tajakka. 3 Ohjausryhmän toiminnan tavoite Nissinen totesi, että ohry:n tehtävänä on ohjata hankkeen työrukkasena toimivan suunnittelutyöryhmän (myöhemmin sury) työskentelyä. Ohry ohjaa myös laadittavan esiselvityksen työstöä ja päättää sen sisällöstä sekä kommentoi tehtyä materiaalia. Lisäksi ohry:n jäsenten toivotaan osallistuvan mahdollisuuksien mukaan hankkeen aikana järjestettäviin tiedotus-, osallistamis- ja muihin yleisiin tilaisuuksiin. Ohry:n keskeisin tehtävä on jakaa tietoa kkp-hankkeen etenemisestä edustamalleen taholleen sekä kertoa tahon näkemykset ja toiveet hankkeeseen liittyen. Tavoitteena on, että ohry kokoontuu esiselvitysvaiheen aikana kolmesti: lokakuussa, joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Alustavan aikataulun mukaan esiselvitys valmistunee kevään 2016 aikana. Nissinen esitteli lyhyesti hankkeen aikataulun (liite 1) ja kertoi, mitä on tehty tähän mennessä ja mitä on suunniteltu. 4 Yleiskatsaus kansalliseen kaupunkipuistoon Jukka-Pekka Flander esitteli kansallisen kaupunkipuiston (myöhemmin kkp) lainsäädännön, kaupunkisuunnittelumallin ja nykyisen verkoston. Kkp on yksi työkalu kestävässä ja eheyttävässä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Sen valmisteluun liittyvän esiselvityksen tavoitteena on määrittää ja rajata kaupunkirakenteesta kulttuuri- ja luonnonperinnön kokonaisuus, jota kehitetään näistä arvoista käsin samalla kun yhdyskuntarakenne muualla muuttuu ja tehostuu. Kkp perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun säännöksiin (68 70 ) (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#l9). Kansallisen kaupunkipuiston valmistelun ja toteutuksen eri vaiheissa kaupunki on keskeinen toimija. Se päättää esiselvityksen perusteella, hakeeko kaupunki kansallisen kaupunkipuiston päätöstä vai ei. Jos esiselvityksen perusteella löytyy alue, joka täyttää kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytykset ja tuo lisäarvoa nykyiseen verkostoon, voi kaupunki tehdä ministeriölle hakemuksen kyseisen alueen perustamiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Ympäristöministeriö tekee päätöksen kaupungin hakemuksesta ja myöntää kyseiselle alueella kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Ministeriö toimii sekä esiselvitys- että hakemusvaiheessa kaupungin konsultatiivisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina. Kkp hakemus ja sen perusteella tehtävä päätös perustuu voimassa oleviin kaavoihin, keskusta-alueella asema- ja yleiskaavoihin - muualla myös maakuntakaava voi olla sopiva kaavainstrumentti. Myös eri lakeihin perustuvat suojelupäätökset voidaan hyödyntää. Kkp:lle ei ole siis tarvetta laatia omaa kaavaansa, jollei kaupunki itse niin halua tehdä. Forssassa kkp:a varten on poikkeuksellisesti laadittu oma
Muistio 1 3 (11) teemaosayleiskaava. (http://www.forssa.fi/palvelut/kaavoitus/kaavat/voimaan_tulleet_kaavat/). Kkp:n arvojen asianmukaiseksi hoitamiseksi ja aluekokonaisuuden toiminnallista kehittämistä varten kaupunki laatii hoito- ja käyttösuunnitelman (myöhemmin hks), jonka ympäristöministeriö hyväksyy. Kkp:n perustamispäätökseen voidaan lisäksi kunnan suostumuksesta ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Vakiintuneen käytännön mukaan näitä määräyksiä on otettu päätökseen ohjeistukseksi kkp-aluetta koskevien, keskeneräisten kaavojen laadinnalle tai sellaisten kohteiden osalta, joiden säilyttämistä kaava ei riittävällä tavalla turvaa päätöksenteko hetkellä. Kkp:lla on neljä kriteeriä: 1) sisällön, 2) kaupunkikeskeisyyden, 3) laajuuden ja eheyden sekä 4) ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerit (lisätietoa http://www.ym.fi/fifi/luonto/luonnon_monimuotoisuus/luonnonsuojelualueet/kansalliset_kaupunkipuistot/haku_kansalliseksi_kaupunkipuistoksi). Kansalliseen kkp-verkostoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan statuksen saanutta kaupunkia: Hämeenlinna (perustettu 2001), Heinola (2002), Pori (2002), Hanko (2008), Porvoo (2010), Turku (2013), Kotka (2014) ja Forssa (2015). Tällä hetkellä selvitystyötä tehdään aktiivisesti Kokkolan lisäksi Tampereella ja Kuopiossa. Seinäjoella on siirrytty jo hakemisvaiheeseen. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on, että kkp perustettaisiin vuoden 2016 keväällä. Kaikkiaan kkp-verkostoon tullee kuulumaan 10 12 statuksen saanutta kaupunkia. Flanderin arvion mukaan Kokkolalla sekä rooli, että siihen perustuvat elementit ovat selkeästi olemassa. Esiselvityksen kuluessa selviää, täyttyvätkö näiden elementtien säilyttämisvaatimukset riittävällä tavalla ja onko ne kytkettävissä eheäksi kaupunkitilaksi ja merelliseksi maisemaksi Kokkolan kertomukseksi. Verkkosivulinkit statuksen saaneiden ja valmisteluvaiheessa oleviin kkp-hankkeisiin. Statuksen saaneet: Forssan kkp: http://www.forssa.fi/palvelut/viherlaitos/forssan_kansallinen_kaupunkipuisto/ Hangon kkp: http://www.hanko.fi/palvelut/kaavoitus_ja_maankaytto/kansallinen_kaupunkipuisto Heinolan kkp: http://81.175.180.80/fin/palvelut/matkailu/kansallinen_kaupunkipuisto/kansallinen_kaupunkipuisto.htm Hämeenlinna kkp: http://www.hameenlinna.fi/kansallinenkaupunkipuisto/ Kotkan kkp: http://www.kotka.fi/asukkaalle/rakentaminen_ja_kaavoitus/kaavoitus/yleiskaavat/kotkan_kansallinen_kaupunkipuisto Porin kkp: https://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/porinkansallinenkaupunkipuisto.html Porvoon kkp: http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto Turun kkp: http://www.turku.fi/vapaa-aika/puistot-ja-ulkoilualueet/turun-kansallinen-kaupunkipuisto Aktiivisimmin valmisteluvaiheessa olevat: Kokkolan kkp-hanke: http:///palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/ Kuopion kkp-hanke: http://www.kuopio.fi/web/kaavoitus/muut-suunnitelmat Seinäjoen kkp-hanke: https://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/kaupunkikehittyy/kansallinenkaupunkipuisto.html Tampereen kkp-hanke: http://www.tampere.fi/ymparistojaluonto/puistotjaviheralueet/kansallinenkaupunkipuisto.html Muut kaupungit: Jyväskylän kkp-hanke: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/25 Raahen kkp-hanke: ei verkkosivuja Rovaniemen kkp-hanke: https://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kaavat-ja-kiinteistot/kaavoitus/kansallinenkaupunkipuisto
Muistio 1 4 (11) Vaasan kkp-hanke: ei verkkosivuja Valkeakosken kkp-hanke: http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/asuminen_ja_ymparisto/kansallinen_kaupunkipuisto/ 5 Kansallisten kaupunkipuistojen selvitysten yhteenveto Hanna Tajakka esitteli Kotkan ja Tampereen kaupunkien kkp-hankkeiden yhteydessä tehtyjen kyselyiden tuloksia. Kotkalta ja Tampereelta on saatu lupa hyödyntää kyselyjä myös Kokkolan hankkeen valmistelutyössä. Vuonna 2014 statuksen saaneille kaupungeille tehdyssä kyselyssä selvitettiin statuksen vaikuttavuutta ja merkitystä muun muassa kaupungin strategioihin, maankäyttöön, elinkeinoelämään ja markkinointiin. Kokemuksen mukaan kkp muun muassa synnyttää imago- ja statusvaikutuksen, jolla on merkitystä matkailun edistämisessä sekä positiivisen julkisuuden saavuttamisessa. toimii kestävän ja eheyttävän kaupunkisuunnittelun työvälineenä, joka selventää ja tarkentaa keskeisten alueiden maankäytön suunnittelua sekä tukee arvokkaiden alueiden säilymistä. on parantanut hallintokuntien välistä yhteistoimintaa sekä kaupunkilaisten tietoisuutta omasta elinympäristöstä. on vaikuttanut joissakin hankkeissa hankerahoituksen saamiseen. on ollut myös opetuksen ja ympäristökasvatuksen työkalu. Kkp:n todettiin ohjaavan rajauksen sisällä tehtävää kaavoitustyötä muun muassa laaditun hks:n kautta. Ympäristöministeriön rooli koettiin konsultatiivisena ja asiantuntijaapuna kkp-rajauksen sisällä olevien hankkeiden kehittämisessä. Kkp:n koettiin tarkentavan lupamenettelyjä, sillä tarkennusperusteluja lupahakemuksiin on helpompi pyytää, kun alueella on valtakunnallinen kkp-status. Koettiin myös, että ELY ja muut viranomaiset ovat alkaneet käyttää kkp:tä yhtenä kriteerinä hankkeiden arvioinnissa. Haasteena koettiin se, miten hälvennetään ennakkoluuloja kkp:tä vastaan. Kkp voidaan erheellisesti tulkita alueen suojelupäätöksenä, joka estää alueen kehittämisen. Haasteena on myös, miten ylläpidetään kkp-henkeä maankäytönsuunnittelussa, kun henkilöstö vaihtuu organisaatioissa. Vuonna 2014 selvitettiin myös kkp-hankkeiden prosessien etenemisestä. Kkphankkeiden valmistelutyötä on tehty virkamiestyönä ja hyödyntäen opiskelijoita ja konsulttia. Rahalliset resurssit ovat tulleet pääosin hallintokuntien omasta budjetista. Joihinkin selvityksiin on saatu EU-rahoitusta. Osallistamista on tehty järjestämällä yleisöja maanomistajatilaisuuksia, työpajoja, maastoretkiä, seminaareja ja kyselyitä. Lisäksi on ollut hakemisvaiheen viralliset nähtävilläolot. Hankkeilla on ollut yleensä myös laaja ohjausryhmä. Tiedotuksessa on hyödynnetty muun muassa tiedotustilaisuuksia, lehtiartikkeleita ja -ilmoituksia, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Haasteena kkp-hankkeen toteutuksessa nähtiin muun muassa: kkp:n käsitteen huono tunnettuus asukkaiden, virkamiesten ja päättäjien keskuudessa
Muistio 1 5 (11) mahdollisten täydennysrakennuskohteiden sijoittaminen alueelle statuksen saamisen jälkeen reagointivaikutus muuttuviin maankäytön tarpeisiin elinkeinoelämän mukaan saaminen kiristyvä kuntatalous. Vuonna 2015 koottiin tarkennettua tietoa elinkeinoelämäkyselyllä, joka toimitettiin kkpstatuksen saaneiden kaupunkien elinkeinojohtajille ja alueellisille kauppakamareille. Vastauksia saatiin vain elinkeinotoimenjohtajilta. Vastauksissa todettiin, että vaikutusta ei ole kovin laajalti selvitetty tai seurattu. Parhaiten kkp:tä olivat hyödyntäneet matkailuun liittyvät tahot. Muu elinkeinoelämä ei ole vielä osannut hyödyntää kkp:tä omassa toiminnassaan. Yleisesti nähtiin kuitenkin, että mahdollisuuksia hyödyntämiseen olisi. Vuonna 2015 tehtiin lisäksi tarkennettu maankäyttökysely statuksen saaneiden kaupunkien maankäytön ja kiinteistötoimenjohtajille. Vastausten perusteella vaikutus maankäytön, maapolitiikan ja/tai kiinteistötoiminnan linjauksiin ja strategiaan ei ole ollut dramaattinen. Kkp-alueilla on ollut käynnissä useita kaavoitushankkeita, lähinnä asemakaavamuutoksia. Kkp:llä ei ole koettu olevan merkittäviä vaikutuksia kaavoitusprosessiin tai siihen käytettävään aikaan tai resursseihin. Lähinnä vaikutusta on ollut kaavojen sisältöihin ja sisällön ohjaamiseen. Jonkin verran lisäselvitystarpeita on jouduttu tekemään, koska kyse on arvokkaasta alueesta. Ympäristöministeriön osallisuus ei ole tuottanut ongelmia. Kkp:llä ei ole ollut myöskään vaikutusta kkp-alueeseen rajautuviin alueisiin, jollei kaupunki itse niin halua. Kkp:llä ei koettu olevan merkittävää vaikutusta kiinteistöjen tai alueiden käyttöön. Lähinnä ympäristö- ja kulttuuriarvot ovat korostuneet. Uusia vuokrasopimuksia tai maankäyttösopimuksia tehtäessä kkp (tai siihen rajoittuminen) yleensä mainitaan. Uusia tarjolla olevia toimintoja peilataan kkp:n periaatteisiin. Kokonaisuudessaan kkp:n vaikutus koetaan neutraaliksi tai lievästi positiiviseksi. Kkp on turvannut ja selventänyt alueen arvoja. Kehitystä rajoittavia piirteitä ei ole ilmennyt. Hoito- ja käyttösuunnitelmakyselyssä selvitettiin hks:n laadinnan toteutustapoja vuonna 2015. Laadintaprosessin osalliset ovat olleet moninaiset riippua kkp-alueen sisällöistä ja toiminnoista. Hks:n laadinnan työskentelytapoina on ollut muun muassa työpajatyöskentely, taustaselvitykset, käyttäjäkyselyt ja -haastattelut ja virkamiestyöskentely. Käsittelyprosessin eteneminen on ollut tyypillisesti: lautakuntakäsittelyt (ei ole tehty kaikissa hankkeissa) käsittely kaupunginvaltuustossa käsittely kaupunginhallituksessa -> päätös sisällön hyväksymisestä nähtävilläolo käsittely ympäristöministeriössä -> päätös vahvistamisesta. Tiedottamisen osalta todettiin, että on tärkeää muistuttaa kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä säännöllisesti hks:n olemassa olosta ja sen sisällöstä. Virkamiehien ja päättäjien on oltava hyvin perillä hks:n sisällöstä, sillä lainvoimaisena asiakirjana se ohjaa kkp-alueella tapahtuvia kaikkia toimintoja eli hks:aa on noudatettava kkp-alueen sisällä. Käytännössä hks on periaateohjelma, joka ohjaa isoja kehittämislinjoja ja kokonaisuuksia sekä -tavoitteita. Mukana voi olla tiedossa olevia yksittäisiä hoito- ja kehittämiskohteita.
Muistio 1 6 (11) Kannattaa välttää kirjauksia, jotka ovat tulkinnanvaraisia, jolloin ne eivät ohjaa toimenpiteitä tavoiteltuun suuntaan vaan syntyy epäselvyyttä, mitä alueella voi/ei voi tehdä. Hks:aan kootaan olemassa olevat tavoitteet ja suunnitelmat alueen kehittämiseksi. Lisäksi kirjataan uusia hankkeen aikana esiin nousseita kehittämistarpeita ja toimenpiteitä. Olemassa oleviin tarkempiin hoitosuunnitelmiin kannattaa viitata hks:ssä eikä kirjata asioita uudelleen. Yhteenvetona kyselyjen tuloksista voi todeta, että kkp:n valmistelu- ja toteutusvaiheessa kannattaisi: työskennellä poikkitieteellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. osallistaa valmisteluun asukkaat, maanomistajat, elinkeinoelämä, järjestöt ja muut alueen toimijat erilaisia osallistamistyökaluja hyödyntäen. tehdä hanke läpinäkyväksi tiedottamalla asioista avoimesti, ahkerasti ja eri kanavia käyttäen. varmistaa jatkuvuus nimeämällä statukselle vastuuorganisaatio ja -henkilö(t) sekä varataan riittävät resurssit statuksen kehittämiseen, hyödyntämiseen ja esillä pitämiseen. varmistaa säännöllisesti että virkamiehet ja päättäjät tuntevat statukseen liittyvät velvollisuudet ja mahdollisuudet. hyödyntää statusta monipuolisesti ja innovatiivisesti. osallistua aktiivisesti kkp-verkoston toimintaan. 6 Kokkolan kansallisen kaupunkipuisto-hankkeen esittely Nissinen kävi läpi alustavan Kokkolan kkp:n tarkastelualueen (liite 2) ja avainkohteet sekä niiden erityisarvot. Tarkastelualueena ovat: Tankar Poroluoto Natura 2000-alue Trullevi Harrbådan (Harrinniemi) Morsiussaari Vahansataman lahti Suntinsuu ja Suntin varsi keskustan alueen Neristan Kauppatori Mäntykangas. Erityisarvoina tarkastelualueella ovat: merenkäyntiin liittyvät elinkeinot ja kulttuuriympäristöt, kuten majakat, loistot, telakat ja tervasatamat sekä vedenalaiset muinais-jäännökset meri-, saaristo- ja vedenalainen luonto maankohoamisen vaikutus ympäristöön ja kaupungin kehitykseen huvilakulttuuri virkistys- ja viheralueet keskustan puukaupunkialue ja monikerroksellinen arkkitehtuuri. Näiden erityispiirteiden kautta muotoutuu Kokkolan rooli ja lisäarvo valtakunnallisessa kkp-verkostossa. Kaavatilanne tarkastelualueella on hyvä. Viheralueet on kaavoitettu viheralueiksi, rakennettu kulttuuriympäristö ja arvokkaat arkkitehtuurikohteet on joko suojeltu asemakaavoissa tai rakennusperinnön suojelulailla. Osa alueista on valtakunnallisesti merkittäviä rakennetutuja kulttuuriympäristöjä (VAT ja RKY-merkinnät). Muutamalla
Muistio 1 7 (11) alueella on parhaillaan käynnissä asemakaavoitus ja sitä kautta arvokohteiden suojelu. Alueen kaavoitushaasteet ovat Pikiruukin ja Suntin rannan välisen alueen kehittäminen sekä Urheilutalon ympäristön kehittäminen. Näiden alueiden kaavoitusta voidaan valmistella lomittain kkp-esiselvitysvaiheen kanssa, jolloin kaavoituksessa voidaan huomioida myös kkp:n kautta tulevat kehitystarpeet. Kkp:n tiedottaminen jaetaan periaatteessa kolmeen erityyppiseen tiedottamiseen: päätöstiedottamiseen, osallistamistiedottamiseen ja yleistiedottamiseen. Päätöstiedottamisessa jaetaan tietoa kkp-hankkeen etenemisestä tehdyistä päätöksistä ja hankkeen virallisesta etenemisestä. Tämä tapahtuu pitkälti jo eri toimielinten esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osallistamistiedottamisella houkutellaan alueen käyttäjiä osallistumaan hankkeen yleisö-, esittely-, työpajatilaisuuksiin sekä järjestettäviin kyselyihin ja muihin osallistamisen tilanteisiin. Yleistiedottamisella tehdään kkp-ideologiaa tunnetuksi ja tiedotetaan hankkeeseen liittyvistä mielenkiintoisista yksityiskohdista tai muista seikoista, joista halutaan jakaa tietoa yleisesti. Tärkeintä hankkeen alkuvaiheessa eli juuri nyt on saada tieto leviämään kaupungin omassa organisaatiossa, myös päättäjille saakka. Asiaan palataan kohdassa 8. 7 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston kertomuksen ja tähtikohteiden esittely (Suunnittelutyöryhmän jäsenet 20 min) Ahmas esitteli kkp-tarkastelualueen kulttuurihistorialliset kohteet. Hän totesi, että Kokkolan kkp-kertomuksen punaisena lanka on kauppa. Kokkola on perustettu merikaupan kauppapaikaksi jokiyhteyden suulle, johon on helppo tulla ja lähteä meritse. Alueen kaupankäynti vaikutti kaupungin rakennustapaan ja kehitykseen. Suntti jakoi alueen kaupunkiin ja maalaiskuntaan. Maalaiskunnalla oli merkitystä kaupungin hyvinvoinnille ja kaupankäynnille. Merikauppa synnytti muun muassa tulli-, tori-, tervanpoltto-, laivanrakennus- ja majakkatoimintaa. Arvokas terva piti saada myyntiin maailmalle, joten alueen laivanrakennus kukoisti. Moni laiva päätyi karikkoisilla vesillä merenpohjaan hylyksi, josta on todisteena kesällä 2015 löydetty laivaloukku Tankarin lähistöllä. Laivaloukkuun on haaksirikkoutunut satoja laivoja. Laivaloukun vuoksi perustettiin Tankarin majakka, jotta laivoja voitiin ohjata pois karikkoisimmilta kohdilta. Kauppaan liittyy myös sotahistoria, kuten Halkokarin kahakka englantilaisten kanssa. Tervakauppa nosti kaupungin elinkeinotoiminnan kukoistukseen 1800-luvun alussa. Tervekaupan romahdus 1850-luvulla oli suuri haaste kaupungille. Tervakauppaa voidaan kutsua sen aikaiseksi Nokiaksi. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kokkolaan alkoi saapua uusia vaikutteita. Perustettiin muun muassa ensimmäiset puistot 1860-luvulla ja purjehdusseuroja. Tapahtui yhteiskunnallista heräämistä ja kaupunkisuunnitteluun tuotiin garden city-ideologian mukaisia vaikutteita, jotka vietiin käytäntöön Mäntykankaan kaavoituksessa. Alue on valtakunnallisestikin merkittävä arkkitehtuurikohde. Jo aiemmin muodostunut Neristania ja Oppistania yhdistävä katuverkosto on vielä osittain säilynyt. Nissinen esitteli lyhyesti alueen arkkitehtuuriset avainkohteet: Keskusta-alueen barokkikaava Mäntykanakaan kaava Sannanrannan huvila-asutus Kauppatori
Muistio 1 8 (11) Halkokari Kruunuvoudin ja Hakalaxin talot Roosin talo Draken huvila Suntin rannan rantamakasiinit Hollihaka Pedagogio Villa Elba Pikiruukin varuskunta. Tajakka esitteli Juhani Hannilan kokoaman yhteenvedon kkp-tarkastelualueen luontokohteista. Maankohoamisrannikon luonto on ainutlaatuinen maailmanlaajuisesti. Rantaviiva on nopeasti siirtynyt, mikä näkyy hyvin karttasarjassa, joka esittelee rantaviivan paikkaa vuosina 1020 jkr, 1620, 1820 ja 2020. Maankohoamisen myötä tapahtuu muun muassa rantaniittyjen kasvillisuuden sukkessiota, mikä synnyttää erikoislaatuisen eliöstön maankohoamisrannoille. Merialueille syntyneet uudet luodot ja saaret ovat muokanneet maisemaa ja luontoympäristöä. Rannikolla on myös Harrbåda ja Hiekkapankki, joka on Suomen pisimmän harjujakson (vanhan jäätikköjoen) päätepiste. Tarkastelualueen luontotähtikohteita ovat: Rummelö-Harrbådan Tankar Poroluodonkari eli Krunni Poroluoto (alueen suurin saari) Södra Trutklippan Perhonjokisuu. Tajakka esitteli Sini Sangin kokoaman yhteenvedon kkp-tarkastelualueen viheralueista. Esitetty kkp-rajauksen viheralueverkko levittäytyy Suntinsuulta kohti Elbaa ja Trullevinniemeä, sekä keskustaan rautatielle saakka. Sunti toimii luontevana viherväylänä eri alueiden välillä. Laadullisesti viheralueita alueella on A1-hoitoluokan puistoista luontopolkuihin. Viheralueiden tähtikohteita olisivat: Meripuisto ja Suntinsuu Keskuspuisto Englanninpuisto Chydeniuksenpuisto Länsipuisto Katariinanpuisto. 8 Päätettäviä asioita Käytiin keskustelua ELY:n roolista kkp-hankkeen valmistelussa. Flander totesi, että ELY:n rooli on määritelty laissa ja sitä kautta se säilyy ennallaan, mutta halutessaan kaupunki voi osallistaa ELY:ä hankkeen valmistelussa ja hks:n laadinnassa. Päätettiin, että ohry:n muistiot sijoitetaan kkp:n verkkosivuille osoitteeseen http:///palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/. Päätettiin, että keskustellaan verkkolinkkien rakentamisesta eri hallintokuntien verkkosivuilta kkp-verkkosivuille seuraavassa ohry:n kokouksessa. Nissinen totesi, että
Muistio 1 9 (11) Kokkolan kaupungin verkkosivujen etusivulle saadaan kkp-hankkeelle oma Banneri, jonka kautta pääsee suoraan hankkeen verkkosivuille. Päätettiin että käynnistetään kaupunkikonsernin henkilöstön tiedottaminen johtoryhmäesittelyjen kautta. Johtoryhmän jäsenet velvoitetaan jakamaan tietoa edustamilleen tahoilleen. Nissinen selvittää johtoryhmiltä seuraavia kokousajankohtia ja mahdollisuutta lyhyeen kkp-esittelyyn. Mietitään vielä yleisen henkilöstön infotilaisuuden järjestämistarvetta. Päivi Cainberg ehdotti, että kirjastotoimelta voisi tiedustella mahdollisuutta saada kkp-diaesitys esimerkiksi nähtäville pääkirjastoon. Vastaava esitys voisi olla nähtävillä myös kaupungintalolla. Päätettiin selvittää asiaa. Ahti Räinä totesi, että kkp:n esiselvitysvaiheessa ei kannata tiedotusta välttämättä tehdä sosiaalisen median kanavien kautta, sillä sitä kautta asia saattaa nopeasti saada eitoivottua ja epäasiallista huomiota. Sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa edellyttää myös resursseja vastata ihmisten kyselyihin ja oikaista väärinkäsitykset mahdollisimman nopeasti. Hanna Cygnel tiedusteli, missä vaiheessa kaupunginvaltuustoa on tarkoitus tiedottaa. Päätettiin, että valtuustolle pitää saada tietoa menemään hankkeen alkuvaiheessa, jotta päättäjät ovat tietoisia hankkeen yleisestä sisällöstä. Todettiin, että asiaa voidaan esitellä joko valtuustoinfoissa, valtuuston istunnoissa ja/tai iltakoulussa. Cygnel totesi, että valtuustoinfoissa ei välttämättä ole paljon osallistujia. Taarna totesi, että valtuuston kaksi seuraavaa kokousta on jo täynnä käsiteltäviä asioita, joten kkp:n käsittely menisi vuoden 2016 alkuun. Iltakoulu voisi olla hyvä vaihtoehto esitellä asiaa. Päätettiin, että Nissinen on yhteydessä valtuuston puheenjohtajistoon ja selvittää mikä olisi parhain keino esitellä kkp:tä päättäjille. Tajakka esitteli sury:ssä suunnitellut ideat maastoretkiksi (liite 3). Maastoretki-ideaa pidettiin hyvänä keinona tehdä kkp:tä ja retken kohteena olevia paikkoja ja teemoja tunnetuksi kaupunkilaisille. Päätettiin, että sury jatkaa niiden työstämistä ja käynnistää retket loka-marraskuun aikana. Todettiin, että kaupunginhallituksen budjettiin vuodelle 2016 on esitetty 15 000 :n summaa valmistelujen yleiskulujen, kuten osallistamis- ja tiedotustilaisuuksien järjestelykulujen, lisäkuvamateriaalin hankinnan, mahdolliset asiantuntijapalkkioiden, käännöstöiden sekä esiselvityksen taitto- ja painotöiden toteutukseen. Flander ja Heikki Penttilä poistuivat kello 11:50. 9 Yleiskeskustelua Räinä totesi, että kkp-hanke on hyvä, mutta sen tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa on muistettava, ettei synny väärinkäsitystä kkp:n museoivasta tai suojeluvaikutuksesta. Kkp ei ole museointi- tai suojeluohjelma vaan kaupungin kehittämistyökalu. Esa Tiainen totesi, että on hyvä, että kkp:n tarkastelualueella on laadukkaita A1- hoitoluokan viheralueita. Toivottavaa on, että kkp:n kautta olisi mahdollista pitää myös
Muistio 1 10 (11) muita alueita nykyistä paremmassa kunnossa. Hän ehdotti myös, että kkp-hankkeelle pitäisi laatia oma logo, jota voidaan hyödyntää hankkeen tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Tajakka totesi viitaten edellisiin puheenvuoroihin, että kkp ei suojele sinällään alueella olevia arvokohteita. Niiden arvo on pitänyt suojella tai arvo säilyminen varmistaa joko kaavallisesti tai lakiin nojaten jo ennen kuin kohde voidaan liittää kkp-rajaukseen. KKprajaukseen sisällytetään mukaan erityyppisiä ja laadultaan eritasoisia viher- ja virkistysalueita, mikä on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää. Kaikkien alueiden ei tarvitse olla A1-hoitoluokkaa. Jos kuitenkin kkp-alueella halutaan parantaa joidenkin kohteiden laatua tai käytettävyyttä voidaan niiden kehittämiseen ja hoitoon ottaa kantaa hks:ssa. Logo on hyvä keino erottua kkp-verkostossa, joten sen käyttöön ottoa kannattaa harkita, käytännössä kuitenkin aikaisintaan hakemisvaiheessa. Esiselvitysvaiheessa on tarkoitus tehdä taustaselvitystä mahdollisuuksista kkp:n perustamiseksi, jotta päättäjät voivat tehdä päätöksen mahdollisesti hakemisvaiheeseen siirtymisestä tai hankkeen päättämisestä. Tässä vaiheessa logoa ei vielä tarvita. Räinä totesi, että kkp:n mahdollisesti toteutuessa on mietittävä tarkoin käytössä olevat resurssit ja kirjata hks:aan tavoitteet siten, että ne on mahdollista saavuttaa. Myös olemassa olevat suunnitelmat on hyödynnettävä hks:n laatimisessa. Tärkeintä on kaupungin tahtotila, nähdäänkö kkp kulueränä vai investointina tulevaisuuteen. Pentti Haimakainen totesi, että vaikka esiselvitysvaiheessa mennään Kokkolan tarina ja historia edellä, niin kkp on kuitenkin tulevaisuuden kehittämisen työkalu ja tulevaisuus on keskiössä, kun esimerkiksi hks:aa laaditaan. Hks:aan kirjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kkp-aluetta kehitetään tulevaisuudessa. Vaikka resurssit ovat nyt vähäiset alueiden kehittämiseen, niin hks:n avulla voidaan kohdentaa näitä resursseja paremmin ja priorisoida eri alueiden kehittämistarpeita. Tärkeintä on saada jalkautettua kkp koko organisaatioon ja nähdä se asioita mahdollistavana työkaluna eikä esteenä tai haittana. On myös hyvä kuulla, että Kokkolalla on annattavaa valtakunnalliselle kkp-verkostolle. Itse ei aina nähdä omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Cygnel kommentoi, että kokouksessa kuullun perusteella hanke alkoi vaikuttaa kiinnostavalta ja sen avulla on mahdollisuus herättää mielenkiintoa Kokkolaa kohtaan sekä matkailijoissa mutta myös paikallisissa asukkaissa. Lisäksi hän tiedusteli, miten yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta toimitaan muun muassa suostumusten keräämisessä. Nissinen totesi, että lakia on muutettu siten, että yksityisiltä maanomistajilta ei ole tarve pyytää erikseen suostumusta alueen liittämisestä kkprajaukseen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia määräyksiä. Terho Taarna totesi, että Kokkolassa on paljon historiallisesti ja muutenkin arvokkaita kohteita, jotka on kkp:n avulla mahdollisuus paketoida yhteen ja tehdä tunnetuksi laajemmaltikin. Paikasta tekee kiinnostavan sen historia ja erikoinen luonto, niitä ei voi varastaa tai kopioida muualle. Kkp antaa myös kokkolalaisille mahdollisuuden perehtyä omaan kotipaikkaansa paremmin ja uudella tavalla. Se vahvistaa paikallista identiteettiä. Cainberg totesi, että maankäytönsuunnittelussa pitää yhä enemmän tuoda kaupungin keskustoihin vihreää, viihtyisyyttä ja elämyksiä koettavaksi kaupunkilaisten omassa
Muistio 1 11 (11) lähiympäristössä. Viihtyisä ja houkutteleva kaupunki on myös valttikortti uusien asukkaiden mielestä. Kkp on hyvä työkalu näiden asioiden kehittämiseen. Räinän mukaan kaupungin houkuttelevuuteen eivät riitä venetsialaisjuhlat tai muut kaupunkitapahtumat. Kaupungista pitää löytyä erilaisia kokonaisuuksia ja teemoja, joista löytyy kiinnostavia asioita erilaisille ihmisille. Kokkolan suurin käyttäjäryhmä on kuitenkin kokkolalaiset itse ja kokkolalaiset tuntevat oman kaupunkinsa monipuoliset mahdollisuudet melko huonosti, joten kkp:n avulla voidaan tuoda näitä asioita esille. Jari Kola totesi, että itse ei osaa aina arvostaa paikkaa, jossa elää. Silmät aukeavat näkemään asioita, kun joku ulkopuolinen kiinnittää niihin huomioita. Muun muassa matkailussa vieraana olleet saksalaiset ja hollantilaiset matkailun ammattilaiset pitivät hyvänä elämyksenä pyöräilyretkeä Suntin rantareitillä Suntinsuulta keskustaan. Puheenjohtaja kiitti vilkkaasta keskustelusta. 10 Seuraava kokous Päätettiin seuraavaksi ajankohdaksi 9.12.2015 kello 9:00 12:00. Nissinen ilmoittaa tarkemman kokouspaikan lähempänä ajankohtaa. 11 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:15. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hankkeen aikataulu (toimitettu asialistan mukana) Tarkastelualueen karttarajaus (toimitettu asialistan mukana) Maastoretkien idealuonnos Kaikki kokouksessa esitetyt PowerPoint-esitykset tallennetaan ohry:n kansioon M-Files - dokumentti- ja tietohallintajärjestelmään. M-Files saadaan käyttöön loka-marraskuun aikana. Laadittu, korjattu 22.10.2015 Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki puh. 040 865 7923 hanna.tajakka@viherarkki.fi
Kansallinen kaupunkipuisto/ Maastoretket LUONNOS LIITE 3: 1 (2) 20.10.2015 Kansallinen kaupunkipuisto/ Maastoretket TEEMA KENELLE MILLOIN OPAS TIEDOTUS HUOMIOITAVAA Luontoretki Elban lintutornille Syksyisestä luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneille Pyöräretki Suntin rantaa Morsiussaareen ja Elbaan Vanhusten luonto-/ulkoiluretki esteettömällä reitillä Arkkitehtuuriretki Mäntykankaalle Puistosuunnistus talvi- ja historiateemalla Tiedotusvälineille Kaikille pyöräilystä innostuneille Tiedotusvälineille Vanhuksille ja heidän avustajilleen Tiedotusvälineille Arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneille Tiedotusvälineille Puistoista, historiasta ja suunnistuksesta kiinnostuneille Tiedotusvälineille 31.10.2015? KUKA? Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen edustaja? Toni Uusimäki? Sury:n edustajana Juhani Hannila? 7.11.2015? KUKA? Liikuntatoimi? Lotta Nyqvist voisi kysyä Sury:n edustajana Sini Sangi? viikolla 46/2015 voi olla myös arkipäivänä KUKA? Sote? Voisi kysyä Anne Raatikaiselta ja Susanna Seppolta Sury:n edustaja KUKA? 21.11.2015? KUKA? Sury:n edustaja Kristina Ahmas? 28.11.2015? KUKA? Terho Taarna? Kokkolan matkailuoppaat? Sury:n edustaja Sini Sangi? Saman viikon ma-ke? Aikaisintaan viikkoa ennen ensimmäistä retkeä yleinen tiedotus Kaupungin verkkosivut (ajankohtaista, etusivun nostot) Viestintä hoitaa. Kkp:n omat sivut KP tapahtumakalenteri (http://tapahtumat.kpk.f i/) Viestintä voi päivittää Oppaan edustaman tahon verkkosivut Kokkola-lehti? Some (Twitter, Fb), mukaan myös kuvamateriaalia retkiltä. Käännetään tiedote ruotsiksi, sen takia pitää varata riittävästi aikaa tiedottamiseen. Jos järjestetään arkipäivänä niin, koululaiset myös mukaan = liikuntatunti
Kansallinen kaupunkipuisto/ Maastoretket LUONNOS LIITE 3: 2 (2) 20.10.2015 Aiemmin asiasta muistioihin kirjattua Retket toteutetaan eri teemojen merkeissä loka-marraskuussa(/-tammikuussa) lauantaisin. Osa retkistä voi olla virka-aikana. Retkeä on vetämässä hankkeen puolesta yksi sury:n edustaja ja teemaan liittyvä asiantuntija. Muun muassa Kokkolan matkailuoppaita ja paikallisia luonto- ja harrastusyhdistysten asiantuntijoita sekä ohry:ssä edustettuja tahoja ja toimijoita, kuten sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen edustajia voisi kysyä retken vetäjiksi Retkien tavoitteena on osallistaa asukkaat hankkeeseen sekä tutustuttaa heitä kotikaupunkinsa monipuoliseen kulttuuriin ja virkistyspalveluihin. Retkillä pyritään tekemään tunnetuksi kkp:n erilaisia teemakokonaisuuksia ja tähtikohteita sekä kkp:n yleistä sisältöä. Samalla kerätään talteen retkeläisten ajatuksia alueiden kehittämisestä ja käyttökokemuksista. Retkistä tehdään ennakko- ja jälkimarkkinointia. Retkistä kerätään myös palautetta esimerkiksi Harava-kyselyn avulla. Retkiä varten voitaisiin teettää pienet kortit, joissa olisi muistutus, että palautetta voi antaa Haravan kautta sekä huomioliivit, joissa on teksti liittyen kkp:oon. Näin saadaan näkyvyyttä ja tunnettuutta hankkeelle. Lisäksi ohry:stä tuli kommentti, että Retket voisi dokumentoida kuvin ja videopätkin ja tallentaa ne hankkeen verkkosivuille. Samat retket voisi tehdä puolen vuoden kuluttua uudelleen, jolloin ihmiset näkisivät, miten erilaisia asioita ympäristö tarjoaa eri vuoden aikoina. Verkkosivuille voisi tallentaa rinnakkain loppusyksyllä ja alkukesästä tehdyt retket kuvin ja videoin.