Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 4.6.2019 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 64
1 Päivämäärä 4.6.2019 Laatija Päivi Märjenjärvi, Maria Niemi, Tanja Tarkkanen Tarkastaja Anne Koskela Hyväksyjä Laihian kunta Kuvaus Kaavaselostus
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. TIIVISTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Asemakaava 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 4 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Maanomistus 7 3.2 Suunnittelutilanne 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.3.1 Osalliset 10 4.3.2 Vireilletulo 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.4 Viranomaisyhteistyö 10 4.5 Asemakaavan tavoitteet 11 4.5.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 11 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 12 4.6.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 14 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 14 5.3 Aluevaraukset 14 5.3.1 Korttelialueet 14 5.4 Kaavan vaikutukset 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 15 5.4.2 Vaikutukset maisemaan ja luontoon 15 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 16 5.6 Nimistö 16 6. KAAVAN TOTEUTTAMINEN 17 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavan seurantalomake LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 2003 Laihian kirkonseudun osayleiskaava 2017, Rakennusinventointi, Sigma konsultit 2012 Kirkonkylän osayleiskaava. Kalliolakson ja jokivarren arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy 2012 Luontoselvitys, Luontopalvelu Kraakku 2012 Laihian kunta, Kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys, Ramboll Finland Oy 2013 Lepakkoselvitys, Ramboll Finland Oy 2014 Laihian kirkonseudun osayleiskaava, Kaupallinen selvitys, Ramboll Finland Oy 2014 Laihian kirkonseudun osayleiskaava 2040, Maisemaselvitys. Pro Agria Etelä-Pohjanmaa 2016 Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016 2021, ELY-keskus 2017 Valtatien 3 parantaminen Laihian keskustan kohdalla, tiesuunnitelma Laihia, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus koskee 4.6.2019 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelin 64 tonttia 2. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 64 tontit 2 sekä 8 9. 1.1 Tunnistetiedot Kunta Laihian kunta Kaavan nimi Kirkonseudun asemakaavan muutos, osakortteli 64 Kaavalaji/toimenpide Asemakaavan muutos Yhteystiedot KAAVOITTAJA: Laihian kunta Laihiantie 50 66400 LAIHIA Maanmittausinsinööri Anna Annila anna.annila@laihia.fi puh. 0500 868 127 KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Vaasantie 6 67100 KOKKOLA Projektipäällikkö Anne Koskela anne.koskela@ramboll.fi puh. 050 524 8011 Ruukintie 54 60100 Seinäjoki Suunnittelija Päivi Märjenjärvi paivi.marjenjarvi@ramboll.fi puh. 050 328 7426 Asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyönä Laihian kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijoittuu Laihiantien ja Kirkkotien väliselle alueelle seurakunnan omistuksessa olevalle alueelle. Alueella on kirkkoherranvirasto sekä entinen osuusmeijeri. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Maanmittauslaitos. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kirkonseudun asemakaavan muutos, osakortteli 64. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa osa korttelin 64 tontista 2 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kaavasuunnittelussa otetaan huomioon alueen ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot. Lisäksi tutkitaan pysäköinnin jakautumista eri kiinteistöjen kesken sekä korttelialueen sisäisiä kulkuyhteyksiä. Alue on Laihian seurakunnan omistuksessa, jonka kanssa on tehty kaavoitussopimus ja kaavaehdotuksen valmistuttua tehdään maankäyttösopimus.
4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Laihian kunnanhallitus on päättänyt tammikuussa 2019 asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamalla ja asettamalla se nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa helmikuussa 2019. Asemakaavaehdotus asetettiin virallisesti nähtäville kuussa. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... 2.2 Asemakaava Osa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta (YK) on muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueeksi. Kaavassa on annettu määräyksiä mm. rakennustapaa koskien. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Kaava toteutuu tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.
5 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijoittuu Laihian keskustaan Laihiantien ja Kirkkotien väliselle alueelle. Kuva 2. Suunnittelualuetta kuvattuna Kirkkotien suunnasta, kirkkoherranvirasto ja meijerirakennus. Kuva 3. Suunnittelualuetta kuvattuna Laihiantien suunnasta, vasemmalla meijeri ja oikealla siihen liittyvä pysäköintialue. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä. Suunnittelualuetta reunustavat osin puurivit, alueen itäosassa puustoa on runsaammin. Luontoselvitys 2012 Kirkonseudun osayleiskaavan laatimisen yhteydessä laadittiin luontoselvitys vuonna 2012. Selvityksessä ei kartoitettu asemakaavoitettuja alueita. Viitasammakko- ja lepakkoselvitys 2013 Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin myös viitasammakoiden ja lepakoiden esiintymistä alueella keväällä ja kesällä 2013. Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja viitasammakoista eikä lepakoista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema RKY 2009 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Laihian kirkko (MV/YM 2009), joka on myös kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys 2012 Osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2012 on laadittu kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys, jossa alueelta on mainittu entinen osuusmeijeri, joka on osoitettu osayleiskaavassa
6 kulttuurihistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka suojelu tulee määritellä ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n perusteella asemakaavassa. Rakennusta korjattaessa ja muutettaessa tulee lähtökohtana olla rakennuksen arvokkaan luonteen säilyttäminen. Kohteen tiedot rakennusinventoinnissa: Entinen osuusmeijeri Laihian entinen osuusmeijeri sijaitsee näkyvällä paikalla Laihiantien varressa. Vuonna 1907 valmistuneessa osuusmeijerissä on jugend-tyylin piirteitä. Rakennus on toiminut Laihian seurakunnan yleisessä käytössä ja erityisesti nuoriso- ja poikatyön yhteydessä. Seurakunta hankki kiinteistön v. 1988 ja rakennus peruskorjattiin 1990-luvulla. Alakerrassa on tekniseen toimintaan sopiva askartelutila, joka on muutettu nuorten musiikkitilaksi. Sali palvelee erilaisia kokoontumisia ja toimii hyvin musiikkitilana. Talossa on myös toimistotila nuoriso- ja diakoniatyölle sekä seurakuntapastorin työhuone. Rakennuksessa on kolme asuntoa, joista yksi on varattu seurakunnan tilapäistyöntekijöille. Meijerirakennus on katoksella yhdistetty kirkkoherranvirastoon, joka otettiin käyttöön lokakuussa 2010. Rakennustaiteellisesti arvokas; arkkitehtonisen jugend-tyylin piirteitä, teollisuushistoriallisesti arvokas. Kuva 4. Vasemmalla entinen osuusmeijeri, oikealla kirkkoherranvirasto (kuvat kesältä 2018). Maisemaselvitys 2014 Osayleiskaavan yhteydessä on vuonna 2014 laadittu maisemaselvitys, jonka mukaan suunnittelualue sijoittuu Kirkonseudun alueelle, jossa on mm. julkisia ja hallinnollisia palveluita, pientalovaltaista asumista sekä kerrostalorakentamista. Alueita ympäröi viher- ja virkistysalueiden verkosto, kirkon ollessa taajaman keskipisteenä ja maamerkkinä. Vanhin, vuosisadan alkupuolelle ajoittuva rakennuskanta painottuu kirkonmäen ympäristöön. Kirkolta etelään on muodostunut taajamakuvallisesti merkittävä reitti, joka on kirkon pohjoispuoleisesta keskustasta poikkeava miljöö. Reitin varressa entisen meijerin vieressä Laihiantien itäpuolella, sijaitsee kaksi samankaltaista 1950-luvulla rakennettua rintamamiestaloa, joiden pihapiirit muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rakennusten tienpuoleinen julkisivu on säilyttänyt hyvin kyläkuvallisesti arvokkaan luonteensa. Rakennukset eivät sijoitu nyt kaavoitettavalle alueelle. Muinaisjäännökset Osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2012 laaditun arkeologisen selvityksen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Asuminen Entisessä meijerirakennuksessa on joitakin asuntoja. Suunnittelualueen lähiympäristössä on omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Laihian liikekeskustassa. Alueella sijaitsee Laihian seurakunnan kirkkoherranvirasto sekä entinen meijerirakennus, jota vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Meijeri on ollut seurakunnan kerhojen käytössä. Uuden seurakuntatalon valmistuttua Kirkkotien toiselle puolelle, on myös kerhotoiminta siirtynyt sinne partiotoimintaa lukuun ottamatta.
7 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella toimii kirkkoherranvirasto. Liikenne Suunnittelualueen lounaispuolella on Laihiantie, joka on yksi keskustan pääväylistä. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva Kirkkotie on pihakatu, joka jatkuu valtatien alitse Kirkonseudun pohjoispuolelle. Laihiantien varressa on jalankulku- ja pyörätieväylät tien molemmin puolin. Tekninen huolto Alue on vesijohto-, viemäri-, kaukolämpö- ja hulevesiverkoston piirissä. Ympäristön häiriötekijät Melu Tiesuunnitelmaa Valtatien 3 parantaminen Laihian keskustan kohdalla, osa 2 (28.11.2014, muutokset 31.3.2017) varten laaditussa meluselvityksessä (2014) on kuvattu melun leviäminen nykyisillä tieratkaisuilla. Nykytilanteessa suunnittelualueen kohdalla ei ole meluntorjuntaa. Korttelin 64 suunnittelualueen itäosa ulottuu vain vähäiseltä osin ohjearvot ylittävälle 55 db:n meluvyöhykkeelle, joka on esitetty kuvissa keltaisella. Kuva 5. Nykytilanteen melutasot päivällä klo 7-22, nykyinen meluntorjunta (Lähde: Vt 3 tiesuunnitelman meluselvitys 2014). Meluselvitystä täydennettiin vuonna 2016 Laihian keskustan keskeisten katujen osalta. Selvityksessä on esitetty ennustetilanteen 2040 melutasot sekä meluntorjuntaratkaisut. Melulähteinä on otettu huomioon aiemmassa selvityksessä huomioitujen lisäksi mm. Laihiantie. Korttelin 64 kohdalle valtatien varteen on esitetty 3 m korkean meluseinän rakentamista. Kuva 6. Melutasot päivällä klo 7-22, ennustetilanne 2040, suunniteltu meluntorjunta (Liikennevirasto 13.12.2016). 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on seurakunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtioneuvoston päätös uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.4.2018. Laihian kunta kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on vahvistettu 21.12.2010. Maakuntakaavaa on täydennetty 4.10.2013 vahvistetulla vaihekaavalla 1 (Kaupallisten palvelujen sijoittuminen) sekä 14.12.2015 vahvistetulla vaihekaavalla 2 (Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla). Kuva 7. Ote kokonaismaakuntakaavan ja vaihekaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan sinisellä ympyrällä.
8 Pohjanmaan liiton alueella on inventoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat vuosina 2010 2015. Päivitetyt ja tarkistetut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Inventoinnissa on Laihianjoen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen rajausta muutettu mm. siten, että rajaus ei enää koske Laihian keskustaa. Samalla Laihianjoen kulttuurimaisemaa on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. (Ks. kuva 8) Kuva 8. Ote inventoinnista 2010 2015, Laihianjoen kulttuurimaisema-alueen ehdotettu uusi rajaus sinisellä rasterilla. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä 5.2. 9.3.2018. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville syksyllä 2019 ja kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi keväällä 2020. Kuva 9. Ote maakuntakaavan 2040 luonnoksesta. Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 16.2.2015 hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava, joka on tullut voimaan 12.12.2016. Kuva 10. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa kunnanvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä Kirkonseudun asemakaava, jossa alueelle on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Suunnittelualueen koilliskulma sijoittuu 31.5.1993 hyväksytyn asemakaavan alueelle, jossa alueelle on osoitettu puistoa (VP).
9 Kuva 11. Ote asemakaavayhdistelmästä. Rakennusjärjestys Laihian kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.2.2002. Rakennusjärjestys tuli voimaan 28.3.2002. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Laihian kunnan 1:2000-mittakaavassa olevaa kaavoituksen pohjakarttaa, jota on täydennetty viimeksi keväällä 2018.
10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta muuttaa osa korttelin 64 tontista 2 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Laihian kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä 21.1.2019. Kaavoitustyö aloitettiin kesällä 2018. Laihian seurakunnan kanssa on tehty kaavoitussopimus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL 62 :n mukaan: Laihian kunnan eri hallintokunnat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Museovirasto Pohjanmaan pelastuslaitos Poronkankaan Vesi Oy Nuukalämpö Oy Vaasan kaupungin ympäristöosasto Vaasan Sähköverkko Oy Elisa Oyj Laihian seurakunta Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan muutosalueen sekä sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 6.2. 8.3.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin kahdeksan lausuntoa. - Kaavan esittelytilaisuus järjestettiin 20.2.2019 kunnantalolla. - Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin lausuntoa. - Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. - Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... 4.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä.
11 4.5 Asemakaavan tavoitteet 4.5.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että osa korttelin 64 tontista 2 muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan kulttuurihistorialliset arvot. Maanomistajan asettamat tavoitteet Laihian seurakunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että entisen meijerin alue muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja samalla alueen itäosan rakentamaton alue muutetaan tonttialueeksi. Lisäksi tavoitteena on tutkia pysäköinnin jakautumista eri kiinteistöjen kesken sekä korttelialueen sisäisiä kulkuyhteyksiä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A), kaupunki maaseutu vuorovaikutusvyöhykkeeseen (kmk), matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv-5) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen Laihianjokilaakson kulttuurimaisema-alueeseen. Suunnittelualueen koillispuolelle on osoitettu valtatie. Laihian kirkonseutu on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Laihiantien varteen on osoitettu pyöräilyreitti. Vaihemaakuntakaavoissa 1 ja 2 ei ole esitetty aluetta koskevia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavaluonnos 2040 Maakuntakaavaluonnoksessa Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavaluonnoksessa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle (A), Vaasan kaupunkikehittämisen vyöhykkeelle (kk-1) sekä maakunnallisesti arvokkaalle Laihianjokilaakson kulttuurimaisema-alueelle. Suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu päävesijohdon yhteystarve (v) ja ohjeellinen pyöräilyreitti. Osayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Entinen osuusmeijeri on merkitty suojelluksi kohteeksi (sr/14). Alue sisältyy maakuntakaavan mukaiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen Laihianjoen maisema-alueeseen (ma). Yleiskaavassa annetun kerrostalovyöhyke-määräyksen mukaisesti alueelle sallittava kerrosmäärä on enintään II. Valtatie 3 on osoitettu suunnittelualueen kohdalla ohjeellisena uutena väylänä tai muuna ajoyhteytenä. Suunnittelualue sijoittuu osittain valtatien varteen merkitylle melualueelle. Lähiympäristöön on osoitettu kerrostalo- tai tiiviitä rivitalovaltaisia asuntoalueita (AK), keskustatoimintojen alueita (C), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä virkistysaluetta (V). Asemakaava Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) sekä puistoa (VP). YK-alueella saa rakentaa enintään III-kerroksisia rakennuksia ja tehokkuusluku alueella on e=0,40. Alueella on lisäksi merkinnät, joiden mukaan 25 % alueesta saa käyttää rakentamiseen ja 35 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. Laihiantien varressa sijaitseva entinen osuusmeijeri on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Lähiympäristöön on osoitettu erillispientalojen (AO), asuinkerrostalojen (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä autopaikkojen korttelialueita (LPA), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) ja puistoa (VP). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavoituksessa huomioidaan mm. valtatien liikennemelu sekä alueen kulttuurihistorialliset arvot.
12 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.6.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos 19.11.2018 Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden ja käytyjen neuvottelujen perusteella kaavaluonnos, joka on päivätty 19.11.2018. Luonnoksessa osa voimassa olevan asemakaavan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta (YK) sekä puistoalueesta (VP) on muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueeksi. Kuva 12. Ote kaavaluonnoksesta 19.11.2018 Kaavaluonnos oli nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 6.2. 8.3.2019. Kaavasta pidettiin esittelytilaisuus valtuustosalissa 20.2.2019. Esittelytilaisuudessa keskusteltiin mm. uuden rakentamisen soveltuvuudesta ja sovittamisesta vanhaan rakennuskantaan, mm. meijeriä ja vanhan paloasemaa ajatellen. Alueelle toivottiin korkeatasoista rakentamista ja puistomaisuuden säilyttämistä. Lisäksi keskusteltiin kerroskorkeuksista, kaavamääräyksistä ja istutettavista alueista. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Luonnoksesta saatiin lausunnot Poronkankaan Vesi Oy/Laihian kunnan vesihuoltolaitokselta, Elisa Oyj:ltä, Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Vaasan kaupungin ympäristöosaston terveysvalvonnalta, Pohjanmaan liitolta ja Pohjanmaan museolta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella, rakennus- ja ympäristölautakunnalla ja Vaasan kaupungin ympäristöosaston terveysvalvonnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Lausunnot Poronkankaan Vesi Oy/Laihian kunnan vesihuoltolaitoksen mukaan kaavaluonnoksen mukaisella alueella sijaitsee Laihian kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoja ja jätevesiviemäreitä. Esitetyn kaavamuutoksen alueella kunnallistekniikka on otettu huomioon riittävissä määrin, eivätkä ne ole esteenä kaavan toteuttamiselle. Poronkankaan Vesi Oy:n putkia alueella ei sijaitse, eikä niitä ole suunnitelmissa sinne myöskään rakentaa. Vastine Merkitään tiedoksi. Elisa Oyj:llä ei ole huomauttamista asemakaavaluonnoksesta. Alueella on Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita, joiden olemassaolon alueella toimijoiden tulee tiedostaa ja huolehtia riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään, pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. Siirrot ovat maksullisia. Vastine Rakennuslupa-/rakentamisvaiheessa huomioitavia asioita. Vaasan Sähköverkko Oy:n mukaan alueen nykyisille runkojohdoille tulee varata 3 m leveä johtorasite kaavaan lausunnon liitteenä olevan kartan mukaisesti.
13 Vastine Esitetyt sähköjohdot ja niiden johtoalueet lisätään kaavaehdotukseen. Pohjanmaan liiton mukaan asumista ja liiketilaa varten varattavan kerrosalan keskinäisestä suhteesta olisi yleensä tarpeen määrätä kaavamääräyksellä tai -merkinnällä. Kaavaluonnoksesta ei ilmene perusteluja kaavamuutokselle, kaavaselostuksessa on esitetty vain kunnan ja maanomistajan asettamia tavoitteita. Asemakaavaluonnos on lainvoimaisen Kirkonseudun osayleiskaavan mukainen vain YK-korttelialueen osalta, joten liitto esittää harkittavaksi AL-korttelialueen merkinnän sijalle palvelurakennusten korttelialueen merkintää (P), joka on tarkoitettu aluetta palvelevia toimintoja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja, päiväkotia, kampaamoa ym. varten. Tällainen palvelukeskittymä mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön ja tarvittaessa toimitilojen joustavan siirtymisen uuteen toimintaan. P-merkintä ei ota kantaa siihen, onko toiminta julkista tai yksityistä. Entisessä meijerissä on tällä hetkellä P-merkinnän mukaista toimintaa samoin kuin viereisillä tonteilla, joten asemakaavaa voisi päivittää myös näiden tonttien osalta. Asemakaavaluonnos on kuitenkin sekä voimassa olevan maakuntakaavan 2030 että maakuntakaavaluonnoksen 2040 mukainen. Maakuntakaavan laadinta on ehdotusvaiheessa. Vastine Asemakaava noudattaa yleiskaavan päälinjoja, sillä alueella on mahdollistettu myös palvelutoimintojen harjoittaminen. Yleiskaavassa alue rajautuu sekä keskustatoimintojen että kerrostalojen/tiiviiden rivitalojen alueisiin. Asemakaavaratkaisu tukeutuu alueelle toteutuneeseen nykyiseen maankäytölliseen kehitykseen. Lähiympäristöön on osoitettu asemakaavassa mm. AL-korttelialueita. AL-merkintä mahdollistaa sekä palveluiden että asumisen sijoittamisen alueelle. Seurakunnan on tarkoitus myydä tontit 8 ja 9, joten tulevasta toiminnasta ei ole vielä tietoa, eikä sen vuoksi kerrosalan keskinäistä suhdetta ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa määrittää. Pohjanmaan maakuntamuseon mukaan kaavaluonnoksessa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on huomioitu kaavan osalliset ja alueen kulttuuriympäristö. Museo on tyytyväinen arvokkaan meijerirakennuksen huomioimiseen ja toteaa, että korttelin yleismääräykset tukevat alueen kokonaisuuden rakentumista. Museo esittää Kirkkotien ja meijerirakennuksen istutettavan alueen vanhojen puiden säilyttämistä ja tontin rajaamista aidalla erityisesti katualueen puoleiselta sivulta. Lisäksi museo toivoo alueen kulttuuriympäristön arvojen vahvistamista huomioitavan myös korttelialueen viheralueiden toteutuksessa ja suunnittelussa käyttäen meijerin toiminnan aikaisen puutarhan istutuksia ja kasvilajeja suunnittelun pohjana. Maakuntamuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine Kirkkotien puoleiselle osalle kirkkoherranviraston tonttia lisätään säilytettävän/istutettavan puurivin kaavamerkintä. Meijerin tontilla maanalaisten johtojen johtoalueiden vuoksi puuriviä ei voida kaavassa osoittaa. Aitaamisen katsottaisiin rajoittavan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen näkymistä taajamakuvallisesti merkittävässä ympäristössä. Viheralueiden toteutus ja suunnittelu ovat rakennuslupa-/rakentamisvaiheessa huomioitavia asioita. Kaavaehdotus 4.6.2019 Alueelta laadittiin luonnoksesta saatujen lausuntojen sekä kunnan ja seurakunnan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kaavaehdotus 4.6.2019. Kaavaehdotukseen on lisätty sähköjohdot sähköyhtiön lausunnon pohjalta ja samalla on poistettu auton säilytyspaikan merkinnät tontilta 9. Tontin 9 itäosan rakennusalaa on suurennettu pohjoiseen päin ja lisätty merkintä, joka osoittaa rakennusalan, johon tontin kerros- ja tehokkuuslukumerkinnät kohdistuvat. Tontille 2 on lisätty Kirkkotien suuntaisesti puurivi. Lisäksi on lisätty määräyksiä mm. tonteilla sijaitsevia johtoalueita koskien. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä....2019. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnot saatiin
14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaava-alueelle muodostuvat jo rakennettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten tontti sekä kaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttia, joista toinen on ennestään rakennettu. Mitoituksella 1 ap/65 krsm² tontille 8 muodostuu noin 16 autopaikkaa, tontille 9 noin 18 autopaikkaa ja mitoituksella 1 ap/100 krsm² tontille 2 noin 13 autopaikkaa. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Liite 2. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueille on määrätty puurivejä ja reunoille istutettavia alueen osia, joiden avulla on mahdollista säilyttää alueen puustoista ilmettä. Lisäksi on annettu mm. rakennustapaa koskevia määräyksiä. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). 5.3.1 Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL Korttelin 64 tontit 8 ja 9 on varattu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Korttelin 64 tonteilla 8 ja 9 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia ja tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin 1049...1175 krsm 2 rakennusoikeutta. Tontille 9 on osoitettu itäosaan rakennusalalle merkintä, joka osoittaa alueen, johon merkinnät kohdistuvat. Korttelialueelle osoitetun merkinnän mukaan 25 % alueesta saa käyttää rakentamiseen. Tontin 9 eteläosaan on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Tontin 8 itäosaan on merkitty pysäköimispaikka (p) nykyisen pysäköintialueen kohdalle. Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa ja tontille 9 kirkkoherranvirastoa vasten säilytettävä/istutettava puurivi, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katualueita ja muita toimintoja vasten. Tontin 8 länsireunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v) ja Laihiantietä vasten sekä tontin 8 poikki kaukolämpöjohdolle (l) varattu alueen osa. Tonttien 8 ja 9 poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sähköjohdolle (z). Tontilla 8 sijaitseva entinen meijeri on osoitettu suojeltavana rakennuksena (sr-1). Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ja siinä saa suorittaa vain sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka edesauttavat sen rakennustaiteellisen arvon säilymistä ja palauttamista. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 65 krsm 2. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue YK Korttelin 64 tontti 2 on varattu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Korttelin 64 tontilla 2 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Tontin 2 tehokkuusluku on e = 0.40, mikä merkitsee noin 1327 krsm 2 rakennusoikeutta. Korttelialueelle osoitetun merkinnän mukaan 25 % alueesta saa käyttää rakentamiseen. Tontin 2 länsi- ja pohjoisosiin on merkitty ohjeelliset pysäköimispaikat (p). Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa ja Kirkkotien puoleiselle tontinosalle säilytettävä/istutettava puurivi, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katualueita ja muita toimintoja vasten. Tontin 2 länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v) ja viemärille (j).
15 Korttelialueen reunaan Kirkkotietä vasten nykyisiä liittymiä lukuun ottamatta on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 100 krsm 2. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen tukeutuu alueelle toteutuneeseen nykyiseen maankäytölliseen kehitykseen. Alueella ja lähiympäristössä on asuin-/liikerakentamista sekä palveluita. Asemakaavaratkaisu on osayleiskaavan päälinjausten mukainen, sillä alueelle on mahdollistettu myös palvelutoimintojen sijoittaminen. Yleiskaavassa alue rajautuu keskustatoimintojen ja kerrostalojen/tiiviiden rivitalojen alueisiin. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva, rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennuskanta Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Kaavassa osoitettu rakentaminen on luonteeltaan nykyistä rakennuskantaa täydentävää. Uudisrakentaminen tulee kaavamääräysten mukaan sijoittaa alueen itäosaan. Alueella sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen osuusmeijeri on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Meijerin lisäksi lähiympäristössä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä Laihian kirkon ympäristö on huomioitu sekä rakennustapaa että kasvillisuutta koskevin kaavamääräyksin. Asuminen Kaava lisää toteutuessaan asumisen mahdollisuuksia keskusta-alueella palvelujen läheisyydessä. Palvelut Alue sijoittuu Laihian keskustaan. Suunnittelualueella toimii kirkkoherranvirasto. Entisessä meijerissä on järjestetty erilaisia tilaisuuksia. Kaavan myötä palveluiden mahdollisuudet alueella kasvavat. Kirkkoherranvirasto ja Kirkkotien toisella puolella oleva seurakuntatalo toimivat tiiviissä yhteistyössä seurakunnan palveluiden tarjoajana. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteutuessa alueelle on mahdollista muodostua lisää työpaikkoja. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää jonkin verran liikennettä alueella. Laihiantien varressa sijaitsevat kevyen liikenteen väylät parantavat liikenneturvallisuutta. Kirkkotie on pihakatu, joka palvelee pääasiassa seurakunnan toimintaa. Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Ympäristön häiriötekijät Melu Kaavan toteutuminen nostaa jonkin verran Laihiantien ja Kirkkotien liikennemäärää, mutta liikennemelun taso jää kuitenkin niin vähäiseksi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen maankäyttöön. Valtatien varteen on tiesuunnitelmassa esitetty meluntorjuntaratkaisuja. 5.4.2 Vaikutukset maisemaan ja luontoon Maisema Alue sijoittuu rakennettuun ympäristöön, yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Puustoa on merkitty säilytettäväksi ja alueelle on osoitettu istutettavia alueen osia.
16 Luonnonolot Kaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta luonnonoloihin. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin arvioidaan vähäisiksi. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat mm. rakentamistapaa ja kasvillisuutta, ks. lisäksi kohta 5.3.1. Korttelialueet. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Rakennustapa Korttelin 64 tonteilla 2, 8 ja 9 rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia ja sopeutua ulkoasultaan, massoittelultaan ja pintamateriaaleiltaan olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 4 m etäisyydelle tonttien välisestä rajasta. Tontilla sijaitsevat tekniset verkostot tulee huomioida uutta rakennuspaikkaa suunniteltaessa. Tontilla sijaitsevia teknisiä verkostoja on mahdollisuus siirtää sopimalla siitä kyseisen toimijan kanssa. Kasvillisuus Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä oleskelu- tai pysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. 5.6 Nimistö Nimistö on säilytetty ennallaan.
17 6. KAAVAN TOTEUTTAMINEN Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Seinäjoella 4.6.2019 Ramboll Alue- ja kaupunkisuunnittelu Anne Koskela Projektipäällikkö Päivi Märjenjärvi Suunnittelija