Kul$uuri kestää selkokielen kul$uurista, taiteesta ja selkokielestä FM, %etokirjailija ja museopedagogi Satu Itkonen Harjavalta 25.4.2012, kul@uuritoimijoiden yhteiskoulutus. TAVOITTEITA: Opitaan tuntemaan selkokielen perusteet (kirjoite@u ja puhu@u selkokieli). Opitaan o@amaan huomioon erilaisia yleisöjä ja erilaisia oppijoita. Pohditaan oman organisaa%on tarjoamia tekstejä ja yleisöön suuntautuvaa puhevies%ntää ja vuorovaikutusta yleisölähtöises%. Saadaan ideoita käytännön selkosovelluksiin / muuhun %etoises% kohdenne@uun ja yleisölähtöiseen kielenkäy@öön omassa työssä. PARITEHTÄVÄ 1. Etsi pari, jota et tunne hyvin entuudestaan. 2. Kerro hänelle omasta työstäsi mahdollisimman konkreerses% ja napakas% muutamalla lauseella. Vältä ammarsanastoa, abstrakteja ilmaisuja sekä pitkiä ja hankalia lauserakenteita. Kiinnitä huomiota teks%n sidosteisuuteen. Aja@elun apuna voit käy@ää esim. %lanne@a, e@ä joudut selvi@ämään asian aivan toisella alalla työskentelevälle uudelle naapurillesi, 80 vuo%aalle Elsa tädille tai 12 vuo%aalle koululaiselle. TEHTÄVÄN PURKUYRITYS Nimeni on Satu Itkonen ja olen tehnyt pitkään töitä kuvataiteen parissa. Olen kirjoi@anut taiteesta kirjoja ja leh%ju@uja, ja järjestänyt kymmeniä taidenäy@elyitä. Ateneumin taidemuseoon olen tuo@anut monia näy@elyiden osia: nersivuja, tekstejä ja ääniopasteita. Koulutan myös muita ihmisiä käy@ämään taidekuvia ja naurmaan niistä. Työssäni hauskinta on se, e@ä saan olla tekemisissä taiteen sekä kiinnostavien ihmisten kanssa. Uskon, e@ä taide ja kul@uuri ovat ihmiselle hyväksi. Erityisen kiinnostunut olenkin taiteen saavute@avuuden kysymyksistä. Koska toimin kul@uurialan yri@äjänä, jokainen työpäivä on vähän erilainen. Pidän siitä, e@ä voin olla monenlaisissa hankkeissa mukana. Satu Itkonen, selkokielellä taiteesta KIRJAT: Kissanpäivät MarR Lehdon maalauksia, 2003. Muu@uvat kuvat polkuja suomalaiseen taiteeseen, 2004. ITE taiteen oheisjulkaisu, Kiasma, 2005. Selkoa nykytaiteesta, 2008. Mikä mahtava mörkö, kehitysvammaisten taiteesta, 2008. Hilli@y vimma Helene Schjer_eckin maalauksia, 2012. MUUTA: Eläinten aika näy@ely, Ateneum, selkokieliset seinäteks%t ja teosesi@elyt, 2007. Ateneumin selkokielinen ääniopas, 25 teosesi@elyä, 2010. YLEISKIELELLÄ: 10 kirjaa, toimitustöitä, satoja ar%kkeleita ym. Pohdi hetkinen naapurin kanssa Mie% tekstejä ja puhe@a omassa työssäsi: Missä yhteyksissä selkokieli a) olisi kaikille hyödyksi, b) voisi helpo@aa erityisryhmien ihmisiä (laaja käsite), c) ei olisi ollenkaan käy@ökelpoista? 1
2 Suuntaus on nähty myös suorana reak%ona 1950 luvun abstrak%n ekspressionismin subjek%ivisuudelle ja analogiana 1960 luvun ateis%siin ja materialis%siin vastakul@uureihin. Minimalis%en käy@ämät toistuvat laa%kkomuodot on nähty idealis%sina, ra%onaalisina ja klassisina ja taas toisaalta täysin päinvastoin sensuaalisina, irra%onaalisina ja obsessiivisina. Feminis%sestä näkökulmasta minimalis%en tuotantoa on kri%soitu patriarkaalisen ja hypermaskuliinisen kul@uurin ilmentäjänä sekä kapitalis%sen yhteiskunnan kasvo@omana ja teräksenkylmänä tuo@eena, joka on suorassa suhteessa teknologian, teollisuuden ja kaupankäynnin realitee@eihin. Ote Vantaan taidemuseon näy@elyn %edo@eesta, Helsingin Sanomat, Kuiskaaja 6.3.2010. ( ) Näy@ely on omiste@u taiteilijoiden strategioille luovassa prosessissa ja teoksille, joissa katsoja al%stuu tutkimaan esi@ämisen, representaa%on ja esitystapojen välisiä suhteita.( ) Yritys selkokielistykseen I: Näy@ely on omiste@u taiteilijoiden strategioille luovassa prosessissa ja teoksille, joissa katsoja al%stuu tutkimaan esi@ämisen, representaa%on ja esitystapojen välisiä suhteita. Taiteen tekeminen on luovaa työtä, jossa on monia vaiheita ja johon kuluu aikaa. (Näy@elyn suunni@elija toivoo, e@ä katsoja ymmärtää sen.) Taideteoksissa myös kerrotaan ja esitetään asioita monin eri tavoin. Näy@elyvieras voi vertailla näitä katsomalla näy@elyn taideteoksia. esi@ämisen, representaa%on (engl. representa%on=esi@äminen, kuvaaminen) ja esi@ämistavan suhteet > hölynpölyä?..omiste@u teoksille, joissa katsoja al%stuu tutkimaan.. suhteita > hölynpölyä? Vai näin? Näy@ely on omiste@u taiteilijoiden strategioille luovassa prosessissa ja teoksille, joissa katsoja al%stuu tutkimaan esi@ämisen, representaa%on ja esitystapojen välisiä suhteita. Taiteilija tekee luovaa työtä, ja hänen teoksensa kehi@yvät monen vaiheen kau@a. Tässä näy@elyssä katsoja voi verrata, kuinka monin tavoin taiteilijat esi@ävät haluamansa asian. Mission impossible 1 ei onnistu: Valokuvallinen indeksi on osoi@autunut todellisuussuhteen takaajan sijaan ennemminkin johonkin intensiteerin osoi@avaksi eleeksi. (ote: Ari Kakkisen näy@ely%lassa ollut ainoa yleisöteks%, Hippolyte syyskuu 2010) Valokuva ei vii@aa näkyvään todellisuuteen ennemminkin se tavoi@elee jotain voimaperäistä näkyvän todellisuuden takana. Näy@elyssään Ari Kakkinen esi@elee valokuvallisia abstrak%oita, joiden kau@a havainto, kieli, aja@elu ja kuva hakeutuvat rajoilleen kosketuksiin toisiinsa. Kuvan ja sanan suhteen aja@elu kosketuksena murtaa sanan (tai kielen tai teorian) etuoikeute@ua asemaa. Kakkinen pyrkii aja@elemaan ja muotoilemaan sen, kuinka sana ei puhukaan kuvasta vaan kuvalle ja kuvan kanssa. (ote näy@ely%edo@eesta, Hippolyte 2010)
Mission impossible 2 ei onnistu: Mission impossible 3 ei onnistu: Teos pureutuu tutkimukseni konteks%in; esi@ämisen ja tulkinnan huomioihin ja käännöksiin osana lain valvonnan mekanismeja ja kokemuksiamme siitä. (Diego Brunon näy@ely%edote, Kuvataideakatemian galleria elokuu 2010) Teos pureutuu aiheeltaan tutkimukseeni, jossa tarkastelen (täh, mitä ovat esi.ämisen ja tulkinnan huomiot ja käännökset en pääse eteenpäin!) Teokset ovat kuvia mitä@ömyyksistä, niiden mitä@ömyys sisältää kaiken tarpeellisen tarpee@omuuteen pääsemiseksi. Ja tarpee@omuuden %lassa jokainen päämäärä on halkeama, para%isista karkoitus. Omituinen sijamuoto alussa suistaa teks:n raiteiltaan alussa. Nostan kädet pystyyn ja valun tarpee.omuuden halkeamaan. Selkokielen periaa$eita : mie% kenelle ja mitä haluat sanoa suunni@ele teks%n rakenne käytä yleistä sanastoa käytä lyhyitä lauseita kiinnitä huomio teks%n sidosteisuuteen ja loogisuuteen kiinnitä teks% aikaan ja paikkaan ole konkreernen, anna esimerkkejä vältä vii@auksia teks%n muihin koh%in Selkokieli ja museo (tai julkinen %la ) Kenen kieltä museossa käytetään? Kuka tekee teks%t? Kerrotaanko se? Mitä hierarkioita museoteksteissä on? 3
Kuunneltu selkokieli Radion Selkouu%set h@p://yle.fi/selkouu%set Ateneumin selkokielinen ääniopas: h@p://www.ateneum.fi/default.asp?docid=12472 Seinäteks%t saavute@aviksi! Kaunis näkymä? EMMA 2010 Mitä teks%ä tarvitaan ja miksi? Millainen näy@elyn juoni on? Kenen haluat lukevan teks%n? (koelukijat) Tuotetaanko teks% yhtaikaa muun näy@elyprosessin kanssa? Eläydy: mitä %etoa kävijä kaipaa missäkin? (+yllätykset) Tyylikkyys vai lue@avuus? EMMA 2010 (Seinä)teks%t saavute@aviksi Teks:n tekoon! (1/2) valitse tyyli (asia / sitar / tarina) selkokielen periaate: ajatus per rivi ei liian pitkiä lauseita suosi suoraa sanajärjestystä vältä hankalia ja pitkiä rakenteita ole konkreernen suosi ak%ivirakenteita 4
(Seinä)teks%t saavute@aviksi Teks:n tekoon! (2/2) selkeät otsikot lue teks%ä ääneen: hengityksen tai luonnollisen tauon paikalle rivinvaihto rytmi: otsikoin%, kappaleiden väliin tyhjä rivi, ajatuksellinen rytmitys liitä teks% sen lähellä oleviin asioihin tai esineisiin lopullinen toimitusvastuu yhdelle ihmiselle Seinäteks%t saavute@aviksi Lisäideoita jaossa %lan pohjakar@a, jossa kulkusuunta ja keskeiset teemat huonei@ain sisäänkäynnin luona selkokielellä seinäteks%nä näy@elyn perus%edot: hyvä teks% imaisee harkitsijan sisään! lisäpalvelu: muovite@uja selkotekstejä teosten äärellä + pistekirjoituksella samat? Seinäteks%t saavute@aviksi ulkoasu rii@ävä pistekoko ja riviväli lue@avuus riippuu kirjaintyypistä (kirjainten muoto ja leveys) konstailematon (ja näy@elyyn sopiva) kirjaintyyppi rii@ävä kontras%suus ei VERSAALEJA leipäteks%in / pitkiin otsikoihin sijoi@elu: lukukorkeus 140 160 cm sopii aikuisille, lapsille + pyörätuolista lukevalle valaistus: ei heijastuksia tai varjoja Seinäteks%t saavute@aviksi näkökulmia paljonko jaksat lukea seisaaltaan? näy@elyteks%: väl@ämätön paha? kuka tekee? mistä syventävää lisä%etoa saa? kaikkia erityisryhmiä EI voi saavu@aa: %edosta, mitkä jäävät ulos eri ais%t erilaiset oppijat kaikki eivät tule museoon oppimaan Selkokieli vuorovaikutuksessa Ohjeita on muoka@u Selkokeskuksen materiaalista. 1 (3) Aluksi: virheetöntä selkokieltä tärkeämpi on puhujan olemus, puheen rytmi + %lanteen hallinta (=juoni). Selvitä tarvitseeko kuulija / puhuja puhe@a tukevia tai korvaavia keinoja. Kuuntele ja osoita olevasi kiinnostunut Rauhoita %lanne. Johdata %lanteeseen, suunni@ele opastukselle/kohtaamiselle selkeä rakenne. Selvitä sopiva opastuksen/%lanteen kesto. Anna aikaa orientoitumiseen ja reak%oihin. Vuoro@elu on vuorovaikutuksen perusta, tue keskustelun etenemistä vuorotellen. Puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Selkokieli vuorovaikutuksessa Ohjeita on muoka@u Selkokeskuksen materiaalista. 2 (3) Mie% missä järjestyksessä esität asiat. Käytä yleisiä, puhekumppanille tu@uja sanoja. Tauota ja rytmitä, toista tarvi@aessa, korosta ydinsanoja. Älä puhu tai elehdi liian nopeas% liian HIDAS ilmaisu taas hävi@ää sidosteisuuden. Ei ylitulkintaa: %laa kuulijan omille oivalluksille. Reagoi, mu@a älä teeskentele ymmärtäväsi. Käytä katsekontak%a, kannusta puhekumppani ilmaisemaan mielipiteensä, kommunikoimaan (jos vastavuoroisuus on tarkoituksena). 5
Selkokieli vuorovaikutuksessa Ohjeita on muoka@u Selkokeskuksen materiaalista. 3 (3) Ei vain %etoa, myös tunne@a; yhdistä asioita kuulijan omaan arkeen, kokemusmaailmaan tai nykypäivään. Palaute voi puu@ua, olla hidas tai arvaamaton. Muista amma%llinen rooli, yksityisyyden suojeleminen (varaudu kysymyksiin, kosketuksiin). Kaikki eivät halua osallistua (joku haluaa vain seurata %lanne@a, ei kommentoida). Kysy, jos tuntuu e@ei sinua ymmärretä. Selkokieli kul@uurityössä, keskusteluun 1 (2) Selkokielisyys / selkeys yleisötyön strategiana. Strateginen voimavara erityises% %edo@amiseen ja vies%ntään! Meidän vies%mme ymmärretään! Design for All käsite: kyl%t, nersivut, nopea %edo@aminen ja teks%t, jotka kaikkien pitäisi ymmärtää nopeas%, kertalukemalla tai silmäillen. Onko sinun jopa velvollisuus tulla ymmärretyksi? Selkokielen käy@ö voi pelastaa väärinymmärtämisiltä, kirjoi@aja ei voi piiloutua teks%insä. Tiedätkö varmas%, mitä asiakkaasi / kul@uurin käy@äjä ensi sijassa tarvitsee ja saako hän sen? Selkokieli kul@uurityössä, keskusteluun 2 (2) Suullinen selkokieli ja ainakin sen säännöt ovat avain yleises%kin, kirjoi@amisessa sekä yleiskielisessä käytössä rikkaamman ja selkeämmän vuorovaikutuksen käy@öön: kuuntele, ole läsnä, ole selkeä, %edä, mitä olet sanomassa, kenelle ja miksi... Selkokielen säännöt ovat hyödyksi missä vain kirjoi@amisessa: %edä, mitä olet sanomassa, kenelle, miksi ja miten! Selkoaja@elua tarvi@aisiin monessa sekavassa yhteydessä: liikaa informaa%ota, huonos% jäsenne@ynä. Tiedätkö varmas%, mitä asiakkaasi / kul@uurin käy@äjä ensi sijassa tarvitsee ja saako hän sen? Selkoa nykytaiteesta kirjassa: intertekstuaalisuus selkokielellä Koska ihmiset ovat erilaisia, jokainen aja@elee teoksesta omalla tavallaan. Sama teos vaiku@aa eri ihmisiin eri tavoin. On mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuksia teos toisissa herä@ää. Jos katsoja tuntee taide@a hyvin, hänelle voi tulla monesta nykytaiteen teoksesta mieleen jokin toinen taideteos. Katsojan aikaisempi %eto tai kokemus vaiku@aa siihen, miten jotain %e@yä teosta katsoo ja tulkitsee. Nykytaiteilija voi lainata kuvan aiheen tai tyylin vapaas% jostain vanhemmasta teoksesta. Silloin katsojan mielessä on kaksi teosta, vaikka hän katsoo yhtä: uusi ja vanha eli se, johon uusi vii@aa. Uusi ja vanha teos yhdessä tuovat mieleen aivan uusia asioita. Silloin uusi teos osallistuu taideteosten keskinäiseen vuoropuheluun Kirjailijan kokemuksia selkokielellä kirjoi@amisesta: Selkokieli ja kirjoi@ajan luova panos: mukau@aminen ja alusta as% selkokielelle? Selkokieli ja lapsenomaisuus Selkokielen vaikutus muuhun kirjoi@amiseen Läpinäkyvyys Palau@een vähyys, levitysongelma, kohdeyleisö heterogeeninen > Usein hämäräs% sano@u on myös hämäräs% ajateltu. Tärkeintä: Mitä jää käteen?? Mitä ideoita kirjasit päivän mi@aan ylös? Kenen kanssa voisit aloi@aa yhteistyön? Kanna@aisiko hankkia lisä%etoa tai harjoitella selkokielen käy@öä? Voitko soveltaa kuultua ilman varsinaista selkokielen käy@öä? Miten viet vies%ä työpaikallesi? KIITOS! Kommen%t ym: satu.itkonen@itkonen.info h@p://satuitkonen.nersivu.org 6