TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSESSA Ohjeistus työpaikkaohjaajalle 1
SISÄLLYS 1. Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat?...3 2. Työssäoppimisen järjestämisen periaatteet...4 3. Osapuolten tehtävät...4 4. Opiskelijan perehdyttäminen työpaikalla...6 5. Opiskelijan ohjaaminen ja palautteen antaminen...6 5.1 Erilaiset oppijat, erilaiset tavoitteet...8 5.2 Ammatillinen erityisopetus...8 6. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arviointi...8 6.1 Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen...9 6.2 Arvioinnin oikaiseminen...9 7. Osapuolten vastuut ja vakuutukset...9 8. Työaika, poissaolot, palkka ja kulukorvaukset...10 9. Työssäoppiminen ulkomailla...11 10. Näyttöjen ja työssäoppimisen palautejärjestelmä...11 2
1 Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat? Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vähintään 30 osaamispistettä ja se jakautuu koko koulutuksen ajalle. Työssäoppiminen on perustutkinnon tavoitteiden mukaista opiskelua työelämässä. Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta muutoksineen (L 479/2003, A 811/1998) sekä Opetushallituksen tutkintokohtaiset määräykset. Ammattiosaamisen näyttö on tarkoituksenmukaisinta aina kun se on mahdollista toteuttaa työssäoppimisjaksolla. Työpaikalla toteutettava ammattiosaamisen näyttö on osa työssäoppimisjaksoa ja opiskelija tekee näytön aikana samoja työtehtäviä kuin muutenkin tekisi. Se on opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen yhdessä suunnittelema ja arvioima työtilanne tai prosessi, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Se annetaan useimmiten työssäoppimispaikassa. Perustellusti näyttöpaikka voi olla myös oppilaitos tai muu työpaikka kuin työssäoppimispaikka. Opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia ennen kuin hän sen näyttää. Ohjaavan opettajan tehtävä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön arviointiin ja opetussuunnitelmassa oleviin arviointikriteereihin. Osaamisen arviointi tapahtuu yhteisessä arviointikeskustelussa, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja ja opettaja sekä opiskelija itsearvioinnillaan. Tämän pohjalta opettaja tekee arviointipäätöksen. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista tutkinnon ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Suoritettuaan hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Ammattiosaamisen näyttö lyhyesti 3
2. Sopimus työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen perustuu lain mukaan työpaikan ja oppilaitoksen väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimus tehdään ennen jaksoa tai näyttöä ja siinä sovitaan eri osapuolten tehtävistä ja muista tarpeellisista asioista. 2 TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Opetussuunnitelma, sopimus työssäoppimisesta ja näytöistä sekä opiskelijan näyttösuunnitelma yhtenäistävät toimintatapoja ja helpottavat työssäoppimisen ja näyttöjen järjestämistä sekä parantavat koulutuksen laatua. 1. Opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmien yhteisessä osassa kuvataan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen periaatteet. Sakk:n tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu, miten työssäoppiminen ja näytöt sijoittuvat koulutukseen. Näytöt toteutetaan Sakk:n toimielimen hyväksymien näyttöjen toteutussuunnitelmien mukaisesti. 3. Opiskelijan näyttösuunnitelma Opiskelija laatii henkilökohtaisen näyttösuunnitelman opettajan ohjeiden mukaisesti. Näyttösuunnitelman tekemiseen käytetään oppilaitoksen lomakepohjaa. Näyttösuunnitelman alustava versio voidaan tehdä ennen työssäoppimisen alkamista ja sitä täydennetään koko työssäoppimisen ajan. Näyttösuunnitelma on oltava valmis luovutettavaksi ja hyväksyttäväksi työpaikkaohjaajalle ja opettajalle viikkoa ennen näytön alkamista. Suunnitelman hyväksyy ensin työpaikkaohjaaja ja sitten opettaja. Näyttöä ei voi suorittaa ilman hyväksyttyä näyttösuunnitelmaa. Opettaja ja työpaikkaohjaaja auttavat opiskelijaa näyttösuunnitelman tekemisessä. 3 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT Työpaikka/työpaikkaohjaaja nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan tarjoaa puitteet oppilaitoksen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaiselle oppimiselle neuvottelee ja allekirjoittaa työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät sopimukset osallistuu työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 4
perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja työturvallisuusasioihin perehdyttämissuunnitelman mukaan ohjaa, antaa palautetta ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla osallistuu näytön seuraamiseen ja arvioimiseen tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppijana olevasta opiskelijasta sekä jakson tavoitteesta ja tehtävistä Oppilaitos/ohjaava opettaja on työssäoppimisen pääorganisoija hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijan kanssa vahvistaa työpaikan edellytykset toimia työssäoppimis- ja näyttöpaikkana antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista vastaa sopimusten ja suunnitelman tekemisestä ja allekirjoittamisesta sekä arvioinnin järjestämisestä hyväksyy opiskelijakohtaiset suunnitelmat yhteistyössä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa huolehtii, että työpaikka on tietoinen työturvallisuuteen, työaikoihin ja vakuutusturvaan liittyvistä kysymyksistä valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja näyttöjä varten ohjaa ja tukee opiskelijaa näyttöjen eri vaiheissa osallistuu arviointikeskusteluun ja vastaa arvioinnista tukee työpaikkaa työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamisessa toimii työssäoppimisen ja näyttöjen laadun kehittäjänä ja -varmistajana organisoi työssäoppimistoiminnan kehittämisen huolehtii työpaikkaohjaajien koulutuksesta varmistaa, että työpaikalla on tehty vaarojen arviointi/riskikartoitus tai kirjaa vaaratekijät työssäoppimisen sopimuslomakkeeseen kokoaa eri osapuolten palautteet. Työssäoppija osallistuu sovitulla tavalla työssäoppimispaikan hankintaan sekä henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laadintaan ja itsearviointiin tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa tehtyjä sopimuksia ja suunnitelmia noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja turvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä pitää oppimispäiväkirjaa ja tekee mahdolliset työssäoppimistehtävät annettujen ohjeiden mukaisesti on vastuullinen ja oma-aloitteinen. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään. 5
4 OPISKELIJAN PEREH- DYTTÄMINEN TYÖ- PAIKALLA 5 OPISKELIJAN OHJAA- MINEN JA PALAUT- TEEN ANTAMINEN Perehdyttämisen tavoitteena on antaa kuva työpaikasta, sen tavoitteista ja toiminnasta, sekä opiskelijan osuudesta tässä kokonaisuudessa. Perehdyttämisestä vastaa työpaikkaohjaaja. Opiskelijan aktiivisuudella on suuri merkitys työssäoppimisjakson onnistumisessa. Hyvin hoidettu perehdyttäminen nopeuttaa oppimisprosessia ja lisää mielekkyyttä. Opiskelijan saapumisesta on hyvä tiedottaa ajoissa muille työntekijöille sekä selvittää: miten perehdytys hoidetaan, kuka tai ketkä siihen osallistuvat sekä mikä ja milloin on kunkin osuus. Perehdyttämisestä kannattaa laatia kirjallinen, aikataulutettu suunnitelma. Perehdyttämisen aikana opiskelijaa opastetaan sekä varsinaiseen työhön että työvälineiden, raaka-aineiden ja työmenetelmien tehokkaaseen ja turvalliseen käyttöön. Työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla. Palautetta tulisi antaa usein, koska se auttaa opiskelijaa hänen ammatillisessa kehittymisessään. Työpaikkaohjaajan rooli opiskelijan ohjauksessa vaihtelee riippuen työssäoppimisjakson vaiheesta ja opiskelijan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen opastaja, valmentaja ja tukija. Perehdytä Opiskelijan perehdyttäminen työyhteisöön on työssäoppimisen onnistumisen ensimmäinen edellytys, sillä opiskelija voi alussa jännittää monia asioita uudessa työssäoppimispaikassaan. Opiskelija tulee perehdyttää perusteellisesti työssäoppimispaikkaan ja työtehtäviin sekä työturvallisuuteen heti työssäoppimisjakson alussa. Ohjaa ja opasta Varsinkin jakson alkuvaiheessa monet asiat ovat opiskelijalle uusia ja Hyvin hoidettu perehdyttäminen nopeuttaa oppimisprosessia. 6
hän kaipaa ohjausta. Ohjaus on töiden osoittamista, tehtävien ymmärtämisen varmistamista, neuvomista sekä palautteen antamista kannustavaan sävyyn. Työpaikkaohjaajan tulisi antaa opiskelijalle selkeitä ohjeita sekä seurata ja tukea työn suoritusta. Neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Valmenna ja varmista oppiminen Työssäoppimisen edetessä työpaikkaohjaaja voi toimia enemmän opiskelijan valmentajana. Työpaikkaohjaaja voi antaa opiskelijalle Kannustava ja rakentava palaute motivoi. enemmän vastuuta huomatessaan, että tämä pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja osoittaa työssään vastuuta ja sitoutuneisuutta. Tue ja keskustele Oleellista ohjauksessa on keskustelu ja ajatusten vaihto opiskelijan kanssa. Valtaosa ihmisen oppimisesta tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opiskelija tarvitsee ohjaajan tukea koko työssäoppimisen ajan. Anna palautetta Kannustava ja rakentava palaute motivoi ja parantaa oppimistuloksia. Työpaikan myönteisellä ilmapiirillä ja työssäoppijan motivoinnilla on erittäin suuri merkitys hänen oppimiseensa. Palautteen antamisessa kannattaa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Anna palaute minä-muodossa otat vastuun omista ajatuksistasi ja käsityksistäsi. Anna palaute suoraan vastaanottajalle. Anna palautetta oikeaan aikaan (välittömästi, jos mahdollista), säännöllisesti ja riittävän usein. Anna korjaavaa palautetta kahden kesken ja keskity itse asiaan ja sen vaikutuksiin syyllistämisen sijaan. Käytä aistihavaintoihin ( olen kuullut, minusta näyttää ) perustuvaa kieltä. Älä yleistä ( unohdat aina asioita ) vaan kiinnitä palaute yksittäiseen asiaan. Palautteen antamisen tulee olla rehellistä ja tosiasioihin perustuvaa sekä johdonmukaista. Anna palautetta sellaisesta asiasta, jolle vastaanottaja voi tehdä jotakin. Kysy selventäviä kysymyksiä ja pyydä lisätietoja. Tarkista palautetta toisten henkilöiden kanssa, jos tarpeen. Tarkista, ymmärsikö vastaanottaja viestisi. Erota henkilö ja hänen käyttäytymisensä toisistaan ( olet huolimaton sijaan: olet tehnyt tämän asian huolimattomasti ). Positiivista palautetta voi antaa pienimmästäkin edistymisestä ja saavutuksesta. Negatiivista palautetta kannattaa antaa kerroksittain, jolloin aloitetaan ensin positiivisella asialla, jonka jälkeen kerrotaan kehittämistä vaativat tai huonosti menneet asiat ja lopuksi kannustetaan jatkosuorituksiin. Tällöin palautteesta jää jäljelle hyvä maku ja nekin asiat, joissa opiskelijalla on vielä parantamisen varaa tulevat sanotuiksi. 7
5.1 Erilaiset opiskelijat, erilaiset tavoitteet Valmiudet oppimiseen ovat hyvin yksilölliset. Jonkin asteisia oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan lähes kolmanneksella opiskelijoista. Ne ilmenevät eri tavoin ja voivat olla esimerkiksi luku-, kirjoitus- tai tarkkaavaisuushäiriöitä, oppimisen vaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia. Tällaiset opiskelijat tarvitsevat tukea opinnoissaan ilman, että heille järjestetään vielä erityisopetusta. Työpaikkaohjaajan on tärkeää tunnistaa, missä vaiheessa opiskelijan itseohjautuvuuden aste on, jotta osaisi kohdentaa ohjauksen määrän ja laadun opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Riippuvaisen opiskelijan itseohjautuvuus ei ole vielä kehittynyt. Hänelle pitää kertoa ja näyttää mitä tehdään, miten tehdään ja milloin tehdään. Opiskelijan on tärkeää saada välitöntä palautetta suorituksestaan. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on rohkaista opiskelijaa tekemään itse, sillä opiskelija saattaa jopa arastella oppimistilanteita. Kiinnostunut opiskelija on halukas tekemään työtehtäviä, jotka hän kokee merkitykselliseksi ja tärkeiksi. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus työtehtäviin selittämällä niiden taustoja ja merkitystä. Sitoutuneella opiskelijalla on jo olemassa olevaa osaamista. Hän kokee vastuuta omasta oppimisestaan. Kokemusten saaminen ja niiden pohdiskelu muodostuvat olennaiseksi osaksi oppimista. Työpaikkaohjaajan tehtävä on auttaa opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja rohkaista niiden seuraamista itsenäisesti. Itseohjautuva opiskelija asettaa tavoitteet omalle oppimiselleen itsenäisesti tai yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Työpaikkaohjaaja on hänelle edelleen tärkeä, sillä jokaisessa ammatissa on taitoja, jotka opitaan parhaiten asiantuntijan ohjauksessa ja hänen toimintaansa seuraamalla. 5.2 Ammatillinen erityisopetus Ammatillista erityisopetusta järjestetään niille opiskelijoille, jotka eivät selviydy ilman erityisiä opetusjärjestelyjä. Erityisopiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 6 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTI Työssäoppimisjakson loppupuolella järjestetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat työpaikkaohjaaja ja opettaja sekä opiskelija itsearvioinnillaan. Sekä työpaikkaohjaaja että opiskelija täyttävät ennen arviointikeskustelua kirjalli- 8
sen arviointilomakkeen. Arvioinnin tarkoituksena on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa, kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntemusta, sekä tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta eri osapuolille. Opettaja tarkistaa oppimispäiväkirjat, tekee arvioinnista yhteenvedon ja antaa kokonaisarvosanan. Työssäoppimisjaksoa ei arvioida erikseen, mikäli jaksoon sisältyy ammattiosaamisen näyttö. Opettajan tehtävänä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arviointiin ja varmistaa, että arviointi tehdään sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaan. 6.1 Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen Ammattiosaamisen näytön uusimisesta ja arvosanan korottamisesta opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa. Uusiminen ja korottaminen voidaan suorittaa esim. seuraavan työssäoppimisjakson aikana. Tavoitteena on se, että opiskelijalle varataan aikaa vaadittavien taitojen harjaannuttamiseen ennen uusintanäyttöä. 6.2 Arvioinnin oikaiseminen Ammattiosaamisen näytön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä (L605/2005 25c ). 7 OSAPUOLTEN VASTUUT JA VAKUUTUKSET Työpaikka vastaa työnjohdosta ja työturvallisuudesta. Työssäoppimisen aikana sattuneiden tapaturmien henkilövahinkoihin voi hakea korvausta Valtiokonttorin tapaturmayksiköltä. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Opettaja kertoo työnantajalle, missä määrin opiskelija on perehtynyt työsuojeluun ja työturvallisuuteen. Työnantaja huolehtii perehdytyksestä työpaikalla ja nimeää työpaikkaohjaajan. Työssäoppimista säätelevät laki (630/1998) ja asetus (811/1998) ammatillisesta peruskoulutuksesta. Työssäoppimisen toteuttamista säätelevät myös mm. seuraavat säädökset (www.finlex.fi): - Työturvallisuuslaki - Laki nuorista työntekijöistä - Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta - Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä - Työministeriön päätös nuorille 9
työntekijöille vaarallisista töistä - Työaikalaki - Vahingonkorvauslaki - Tapaturmavakuutuslaki - Työsopimuslaki - Opintotukilaki Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. 8 Työaika, poissaolot, palkka ja kulukorvaukset Työaika Opiskelijan työaika määritellään opiskelijan työssäoppimisen sopimuksessa. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan työehtosopimuksen mukaan. Poissaolot Poissaolot ovat mahdollisia vain sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi. Poissaolosta on ilmoitettava välittömästi työpaikkaohjaajalle ja sen jälkeen ohjaavalle opettajalle. Lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen opiskelija toimittaa työpaikan käytännön mukaisesti. Jos poissaolo vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, on korvaamisesta sovittava ohjaavan opettajan kanssa. Palkka Yleensä opiskelija ei ole työssäoppimisen aikana työsuhteessa, jolloin hänel- 10 le ei myöskään makseta palkkaa. Tällöin opiskelijalla säilyy oikeus opintotukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin. Opiskelija voidaan ottaa työssäoppimisjaksolla myös työsuhteeseen. Asiasta on sovittava oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan kesken ja työsopimus tehdään opiskelijan kanssa kirjallisesti. Tällöin työnantajalla on normaalit työnantajan velvoitteet ja opiskelijan palkka vaikuttaa hänen opintotukeensa ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin. Kulukorvaukset Työssäoppiminen pyritään järjestämään niin, ettei se aiheuta rahaliikennettä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija ruokailee oppilaitoksella. Jos ruokailu oppilaitoksella ei ole mahdollista, sovitaan ruokapaikasta erikseen. Poikkeustapauksissa opiskelijalle korvataan vahvistetun taksan mukaiset ruokakustannukset kuitteja vastaan. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta järjestää tarvittavaa työvaatetusta tai suojavälineitä, opiskelija käyttää omia tai oppilaitoksen työvaatteita ja/tai -välineitä työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan asuminen pyritään järjestämään siten, ettei siitä aiheudu ylimääräisiä kuluja. Opiskelija vastaa itse asumisen järjestämisestä, ellei toisin sovita. Poikkeustapauksissa opiskelijalle korvataan vahvistetun taksan mukaiset ruokakustannukset kuitteja vastaan. Opiskelija voi hakea koulumatkatukea työssäoppimispaikan ja asunnon väliseen matkaan.
9 TYÖSSÄOPPIMINEN ULKOMAILLA Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppimisen ajoitus ja kesto vastaavat kotimaassa suoritettua jaksoa. Ulkomailla tapahtuvat työssäoppimisjaksot on tarkoitettu pääasiassa 18 vuotta täyttäneille 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, koska opiskelijan on hyvä hallita oman alansa perustiedot ja taidot ennen ulkomailla tapahtuvaa työssäoppimista. Työssäoppiminen ulkomailla edellyttää, että opiskelijalla on opiskelumotivaatiota, intoa ja riittävästi kielitaitoa, eikä opintosuorituksia ole rästissä. Opiskelijalla tulee olla riittävä koti- ja kohdemaan tuntemus ennen ulkomaille lähtöä. Ulkomaanjaksolle haluava opiskelija keskustelee asiasta työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa ja laatii vapaamuotoisen hakemuksen rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen. 10 NÄYTTÖJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN PALAUTE- JÄRJESTELMÄ Työpaikkaohjaajan toivotaan antavan palautteensa oppilaitokselle jokaisen työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumisesta. Palaute annetaan arviointikeskustelussa lomakkeella tai sähköisesti ohjaavan opettajan kanssa sovitulla tavalla. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kehitetään saatujen palautteiden perusteella Sakk:n toimielimen, työpaikkaohjaajien, opettajien sekä opiskelijoiden yhteistyönä. Myös opiskelijat ja opettajat antavat palautteensa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Vastaa työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämisestä Seuraa työssäoppimisen ja näyttöjen laatua Tekee esityksiä työssäoppimisen ja näyttöjen laadun parantamiseksi 11
Lähteet ja kirjallisuutta Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. 2010. Toimittanut: Frisk, T. Vipuvoimaa EU:lta. Hätönen, Heljä. 2010.Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. Vipuvoimaa EU:lta. Mykrä, Tarja. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä. Vipuvoimaa EU:lta. Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla. Opas työpaikkaohjaajille. 2006. Taloudellinen Tie-dotustoimisto. Verkostoitumalla työssäoppimiseen laatua ja vaikuttavuutta -projekti. Lehtoranta, Pirjo & Reinola, Outi. 2007. Haastava nuori ammattia oppimassa. Miten toimin nuo-ruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla? Kuntoutussäätiö. Lehtoranta, Pirjo, Leivo, Harri & Haapasalo, Seija. 2006. Miten ohjaat työssäoppijoita. Terttu-projektissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetussuunnitelmien yhteinen osa. 2015. Lait ja asetukset Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630 12
13
14
15
Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat? Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin vähintään 30 osaamispistettä ja se jakautuu koko koulutuksen ajalle. Työssäoppiminen on perustutkinnon tavoitteiden mukaista opiskelua työelämässä. Menesjärventie 4, PL 50, 99870 Inari puh. 040 723 7309, 040 723 7319 faksi (016) 671 426 www.sogsakk.fi 16