1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.



Samankaltaiset tiedostot
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Opiskeluterveydenhoito

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Oppilashuolto Koulussa

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Opiskeluterveydenhuollon tietosisältö. Opiskeluterveydenhuollon verkosto Katri Makkonen & Kaisa Mölläri

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Lapset puheeksi -menetelmä

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

Transkriptio:

1 (22) Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma 13.8.2010 LUONNOS Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin organisaatio 3. Resurssit 4. Toimintaa säätelevät lait ja ohjeet 5. Terveystarkastukset neuvoloissa Runko-ohjelmat 6. Terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Runko-ohjelma Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa 7. Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Runko-ohjelma Terveyskyselyt Yhteistyö vanhempien kanssa 8. Terveysneuvonta Terveysneuvonnan yhteinen sisältö Terveysneuvonnan täydentävä sisältö Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta 9. Suun terveydenhuolto 10. Vanhempien tuen järjestäminen Neuvolassa Kouluterveydenhuollossa Opiskeluterveydenhuollossa 11. Kirjaaminen ja tilastointi 12. Tarkastuksista poisjääneiden tuen tarpeen selvittäminen Neuvolassa Kouluterveydenhuollossa Opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollossa 13. Erilaisten perheiden huomioiminen 14. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen järjestäminen 15. Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma 16. Moniammatillisen yhteistyön periaatteet Yhteistyön periaatteet sosiaali- ja terveystoimen sisällä Yhteistyö päivähoidon kanssa Yhteistyön koulujen ja oppilaitosten kanssa 17. Kehitysympäristöihin annettava tuki Päivähoitoon annettava tuki Esikouluun, peruskouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin annettava tuki Vanhemmille ja huoltajille annettava tuki Opiskelijajärjestöille ja ammattikorkeakouluille annettava tuki Kansalaisjärjestöt, muut hallintokunnat, seurakunta ym. 18. Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus 19. Nivelvaiheitten tiedonsiirto ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Vaihde (05) 352000 Y-tunnus 0725937-3 Tarja Nylund / Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lappeen vastuualue Faksi (05) 616 5900 Postiosoite: PL 24, 53101 Lappeenranta Sähköposti kirjaamo@eksote.fi Käyntiosoite: Kaivokatu 7 C, 53100 Lappeenranta www.eksote.fi

2 (21) 1. Taustaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan 1.7.2009. Siirtymäaikaa kunnille on annettu siten, että asetuksen mukaista toimintaa pitää toteuttaa 1.1.2011 alkaen. Asetuksen tarkoituksena on taata kansalaisille riittävät, yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut. Tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Asetus velvoittaa tekemään toiminta-ohjelman, jonka hyväksyy kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Tätä toimintaohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ( (Eksote) toimipisteissä. Asetuksen tuomat muutokset nykyiseen toimintaan: Asetus tarkoituksena on selkeästi syventää ennaltaehkäisevän työn sisältöä myös varhaisen hoidon suuntaan. Tietyt palvelut tarjotaan kaikille, mutta lisäksi erityisen tuen tarpeessa olevat pitää huomioida peruspalveluissa entistä selkeämmin. Asiakkaitten osallisuutta omassa asiassaan vahvistetaan. Palveluista on myös tiedotettava väestöä. Tarkoituksena on myöhemmin luoda Eksotelle tiedotusohjelma vastuuhenkilöineen. Lähes kaikissa kunnissa laajojen terveystarkastusten ikäluokat muuttuvat tai laajenevat. Siirtymävaihe yritetään järjestää siten, ettei tule hankalia väliinputoajia. Uutena asiana asetus velvoittaa arvioimaan lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarvetta ja kun sellainen todetaan, tekemään hänelle yksilöllisen Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman, jossa määritetään tuen tarve, tavoitteet, järjestettävä tuki sekä seurantasuunnitelma. Tuen toteutumista on seurattava. Lisäksi on selvitettävä koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa ensimmäinen laaja terveystarkastus toteutetaan jo loppuraskaudessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa velvoitetaan tekemään luokkayhteenveto laajojen terveystarkastusten pohjalta. Vaikka terveystarkastukset ovat väestölle vapaaehtoisia, viranomaiset kuitenkin velvoitetaan selvittämään erityisen tuen tarve niiltä, jotka jäävät tarkastuksesta pois. On toteutettava koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveydellisten olojen valvontaa vähintään joka kolmas vuosi, sekä asetus velvoittaa seuraamaan siinä suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee seuraamaan asetuksen toteutumista, joten tilastointi ja työn kirjaaminen ovat keskeisiä ja tulevat muuttumaan jonkin verran AvoHilmo ja SPAT-luokituksen myötä. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on yhtenäistää Eksoten alueen käytännöt. Ohjelman päivitys on johtavan lääkärin vastuulla ja se on tarkoitus tehdä viimiestään kahden vuoden kuluttua..jotta asetuksen velvoitteet saadaan täytettyä, tullaan tarvitsemaan lisäresursseja ehkäisevään terveydenhuoltoon. Terveystarkastuksella tarkoitetaan Ritva Virransalon tekstiä tähän - jos tarkastus ei sisällä vanhempien hyvinvoinnin arviota, tarkastusta ei kutsuta ja tilastoida laajaksi (soveltamisohje 7, sivu 33) - erityisen tuen tarve tunnistettava kaikissa tapaamisissa ( 8) - määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitettävä (soveltamisohje 5) 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin organisaatio ja toimintaympäristö Tekstiä Ritva Simpaselta tähän.

3 (21) 3. Resurssit Valtakunnallisesti on suosituksia seuraavista henkilöstöresursseista asiakasmäärien mukaan: yksi terveydenhoitaja n. 80 synnyttäjää kohden yksi terveydenhoitaja n. 340 neuvolaikäistä lasta kohden yksi terveydenhoitaja n. 500-600 peruskouluikäistä kohden yksi terveydenhoitaja n. 600 toisen asteen opiskelijaan kohden yksi terveydenhoitaja n. 800-1000 ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden aikuisopistoon ei ole suosituksia yksi lääkäri n. 800 odottavaa äitiä kohden yksi lääkäri n. 2400 neuvolaikäistä lasta kohden yksi lääkäri n. 2100 peruskoululaista kohden toisen asteen opiskelijoille voidaan noudattaa perusopetuksen mitoitus-suosituksia (aiemmin lukioilla oli sama kuin perusopetuksessa) ammattikorkeakouluun ja aikuisopistoon ei ole suosituksia Henkilöstömitoituksessa olisi huomioitava myös se, tekeekö työntekijä työtä useammalla sektorilla, onko paljon toimipisteitä ja minkä verran sijaistyövoimaa on käytettävissä. Asiakasmäärät piirin kunnissa 31.12.2009 (lähde: Sotkanet): synnyttäjiä n. 900 0-5v 5745 esikouluikäisiä 945 7-15v 9839 lukion, ammattikorkeakoulun ja aikuisopiston opiskelijoita n. 5900-6000 Työntekijäresurssit 2010: Terveydenhoitajatarve Tilanne 2009 äitiysneuvola 11,25 9,08 lastenneuvola 16,9 15,98 (0-6vuotiaat) esikoulu 1,9-2,8 peruskoulu 19,7 15,42 toinen aste 6,3 amk ja aikuis 2,6-2,9 yht.opiskelu 8,9-9,2 yht.opiskelu 7,56 Lääkäritarve Nykytilanne äitiysneuvola 1,1 1,41 lastenneuvola 2,4 1,42 (0-6v) esikoulu 0,4-0,5 peruskoulu 4,7 1,87 toinen aste 1,8 amk ja aikuis 1 yht.opiskelu 2,8 yht.opiskelu 1,43 Asetus korostaa moniammatillista työotetta, joka asettaa omat velvoitteensa työajan käytölle ja resursseille. Kunnille on osoitettu asetuksen toteuttamisen varmistamiseksi erillistä valtionosuutta keskimäärin 3,40 euroa/asukas vuodesta 2010 alkaen.

4 (21) 4. Toimintaa säätelevät lait ja ohjeet Seuraavassa on mainittu eräitä keskeisiä lakeja ja valtakunnallisia ohjeistuksia, jotka säätelevät toimintaamme. Kansanterveyslaki (66/1972) ja asetus (802/1992) määrittää neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä asetuksessa on määritetty kouluterveydenhuollon erityistutkimukset Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kaikki viranomaiset yhteistyössä edistämään ja turvaamaan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukemaan vanhemmuutta poistamaan kasvuolojen epäkohtia ja ehkäisemään niiden syntymistä toteuttamaan ehkäisevää lastensuojelua äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa ja opetuksessa silloin kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakas järjestämään koulupsykologi- ja kuraattoripalveluita tekemään ilmoituksen lastensuojelutarpeen arvioinnista ja antaa mahdollisuuden lastensuojeluarviointipyyntöön yhdessä asiakkaan kanssa Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009) tämän toimintaohjelman sisältö Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( Potilaslaki ) 785/1992 potilaan oikeus hyvään hoitoon turvaa potilaan osallisuutta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) ohjeita työn sisällön kirjaamiseen Henkilötietolaki (523/1999) -asiakas- ja potilasrekisteriin liittyvää tietoa Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) potilaan oikeus saada nähtäväkseen hänestä kirjattuja tietoja salassapitoasioita määritelty Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja Työturvallisuuslaki (738/2002) kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen tämän toimintaohjelman asetus määrittelee koulujen ja oppilaitosten työolojen valvonnasta määräajoin Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) mainittu mm. lukiolaissa Perusopetuslaki (628/1998) oppilashuolto järjestettävä yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa määrittää kodin ja koulun yhteistyötä

5 (21) opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu, järjestetään tarvittava oppilashuolto Lukiolaki (629/1998) Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) tiedotettava ja ohjattava opiskelija tarvittaessa opiskelijahuollon palveluihin opetussuunnitelman perusteet valmisteltava yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa Voimassa olevia ohjeita: Äitiyshuollon ohjeet (Lääkintöhallitus 1988) uudet ovat valmisteilla Lastenneuvola lapsiperheen tukena, Opas työntekijöille. (STM 2004) Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM, Kuntaliitto 2004) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM 2006) YK:n lasten oikeuksien sopimus Voimassa olevia valtakunnallisia toimintaohjelmia: Terveys 2015- kansanterveysohjelma (STM), lasten ja nuorten palveluja koskevat tavoitteet: lasten hyvinvointi ja terveys paranee lasten turvattomuus vähenee nuorten tupakointi vähenee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvulla nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee väestön tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyy vähintään nykyisellä tasolla väestöryhmien väliset terveyserot pienevät Kaste-ohjelma 2008-2011 (STM) lasten syrjäytymisen ehkäisy osallisuus lisääntyy Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2007-2011 (STM) sisältää myös nuorten seksuaaliterveyteen liittyviä suosituksia seksuaalikasvatukseen liittyviä suosituksia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011 (Opetusministeriö) ehkäisevien peruspalvelujen toimivuus palvelujen toimivuus myös elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa varhainen puuttuminen ja tuki moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys

6 (21) päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta Imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2010 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM opas 2005:5) 5. Terveystarkastukset neuvoloissa Palveluihin oikeutetut tähän pyydetty kannanotto hallintojohtajalta Runko-ohjelmat Liite Äitiysneuvola-osio Liite Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana Terveystarkastus 1-4vk 4-6vk 2kk 3kk 4kk 5kk 6kk 8kk (10kk) 12kk Laaja terveystarkastus x Terveydenhoitajan tark. x x x x x osa laajaa x x x (x) x Lääkärin tarkastus x x osa laajaa X Lastenneuvolan määräaikaiset tarkastuksset ensimmäisen ikävuoden jälkeen Terveystarkastus 18kk 2v 3v 4v 5v 6v Laaja terveystarkastus x x Terveydenhoitajan tark. x osa laajaa x x x osa laajaa x x Lääkärintarkastus x osa laajaa x osa laajaa Suun terveystarkastus* x (tai 1 v) x (tai 4v) x(tai 6 v) * Lisäksi yksi terveydenhoitajan tekemä suun terveydentilan arvio lapsen ollessa 1-1,5v Lastenneuvola Liite seurantalomakkeet 1v 6 kk ja 4 v liitteeksi

7 (21) 6. Terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Palveluihin oikeutetut Odotetaan hallintojohtajan kommenttia tähän. Runko-ohjelma 1.lk 2.l k 3.l k 4.l k 5.lk 6.l k 7.l k 8.lk 9.l k Terveydenhoitajan tarkastus x osana laajaa terveystarkastusta x x x x osana laajaa terveystar-kastusta x x x osana laajaa terveystarkastusta Pituus ja paino x x x x x x x x x Ryhti ja rakenne x x x x x (skolioositut-kimus x x x (skolioositutkimus x 5-6lk) 5-6lk) Puberteetti-status x x x x x x x x x Päänympärys x x x x x Näkö x 7-8 lk. Värinäkö 7-8 lk. Kuulo x kynnysmittaus 7-8 lk. kynnysmittaus RR x x x Fyysisen kunnon arvio x x x (keskustellen tai liik.opettajan avulla) LAPS harkinnan mukaan harkinnan mukaan (harkinnan mukaan) R-BDI, Mielialakysely x x ADSUME, nuorten päihdekysely, päihdekokeilut, tupakointi, Lääkäritarkastus Haastattelut perheen hyvinvointi x osa laajaa tarkastusta opettaja (vanhempien lupa) vanhemmat (lomake ja mukana lääkärissä), audit x osa laajaa tarkastusta opettaja (vanhempien lupa) vanhemmat (lomake ja mukana lääkärissä),audit x x osa laajaa tarkastusta Opettajilta tieto?(tapa suunnitteilla) Vanhemmat (lomake ja mukana lääkärissä),audit x Henkilökoht. terveydenhoitosuunnitelma x x x

8 (21) fyysisen kunnon arvio (anamneesilla: liikunnan määrä(suositus 2 tuntia/pv), pysyykö ikätoverien mukana, liikuntanumero, opettajan arvio) Muuta: seerumin kolesterolipitoisuus riskiperhekartoituksen perusteella- Ritva Virransalo tarkistaa missä iässä suositeltavaa / näyttöön perustuvaa Liitteiksi: Alakoulun lomakkeet Yläkoulun lomakkeet Audit(vanhemmille) Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti seuraavat erikoistutkimukset: 1. silmätautien erikoislääkärin tekemä näön tutkimus tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tekemä kuulon tutkimus ja heidän määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset OHJE: ensin optikolle terveydenhoitajan lähetteellä, tarvittaessa sitten silmälääkärille optikon suosituksesta tai lääkärin lähetteellä - lähete/palaute kaavakkeet liitteenä 2. psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi OHJE: alakoulussa LAPS-lomake apuna määritetään Eksoten hoitopolut :Rajan lapset-konsultaatio, merkkareiden osuus, erityisen tärkeää on määrittää perheen kokonaishyvinvointi ennen jatkotoimia myöhemmin tehdään Eksoten psykososiaalisen tuen hoitoketju OHJE: ensiarvio 13v-22v SIHTI tai kuntien psykiatriset sairaanhoitajat ja paikalliset hoitoketjut 3. psykologin tekemä tutkimus nykykäytäntö: ostopalveluna Länsi-saimaan ja Pohjoisen alueella, Lappeen alueella koulupsykologit 7. Terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille palvelut on järjestettävä Eksoten alueen oppilaitoksissa opiskeleville heidän kotikunnastaan riippumatta myös terveyskeskuksen palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä samoilla perusteilla kuin alueella asuvalla väestöllä hoitoon pääsyn kriteerit ovat samat kuin muilla alueen asukkailla järjestettävä äitiysneuvolapalvelut opiskelijan lapsen lastenneuvolapalvelujen järjestämisvastuu on lapsen kotikunnalla

9 (21) opiskelijalla on oikeus sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palveluihin sinä aikana kun oleskelee opiskelupaikkakunnalla asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset maksut, lääkärien antamat avohoidon sairaanhoitopalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut sekä kotisairaanhoito ja fysioterapia ovat 18v täyttäneille maksullisia, muut opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia sairaanhoitopiiri on oikeutettu laskuttamaan opiskelijan kotikuntaa palvelun käytöstä terveystarkastuksen ja neuvonnan lisäksi tarjotaan: mahdollisten mielenterveyshäiriöitten varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus Parikkalassa yli 18v päihdevastaanotto, Lappee A-klinikka, psykiatrinen sairaanhoitaja seksuaaliterveyttä edistävät palvelut suun terveydenhuollon palvelut sisältäen terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman Runko-ohjelma: Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien terveystarkastukset Terveystarkastus 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Terveyskysely x Terveydenhoitajan tark. x Lääkärin tarkastus* x erityisopiskelija, opiskelualan ja ammatin vaatimukset, tarv. x sis.kutsuntatarkastuksen) Suun terveystarkastus x vähintään kerran opiskeluaikana *Lääkärin tarkastus 1. vuonna, jos terveydenhoitajan tarkastuksessa nousee tarve esille tai on erityisopiskelija, tai on opiskelualan ja ammattiin liittyviä erityisvaatimuksia, eikä lääkäritodistusta ole vaadittu opiskelijaksi ottamisen yhteydessä, Pääsääntöisesti lääkärin tarkastus tehdään toisena opiskeluvuonna, jolloin vastaanotolle tullessa opiskelija tuo audit/adsume - kaavakkeen ja R-Bdi:n täytettynä Ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset Terveystarkastus 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Terveyskysely Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärin tarkastus Suun terveystarkastus x (x) tarvittaessa terveyskyselyn perusteella (x) tarvittaessa terveydenhoitajan tarkastuksen perusteella x vähintään kerran opiskeluaikana Terveyskyselyt Liitteiksi: Terveyskyselylomake lukiolaisille: esitietolomake, Adsume tai Audit, R-Bdi Terveyskyselylomake ammattiopistolaisille, esitietolomake, Adsume tai Audit, R-Bdi Terveyskyselylomake ammattikorkeakoululaisille, esitietolomake, Audit, R-Bdi? Toisen asteen alle 18-vuotiaitten opiskelijoitten vanhemmille lähetetään kysely oppilaaksi ottamisen yhteydessä, liite

10 (21) Terveystarkastusten sisältö Terveydenhoitajan tarkastus 1.vuoden opiskelijalle: Terveyskysely/haastattelulomake on pohjana, siihen liitetään alle 18v Adsume ja 18v täyttäneille Audit lomake sekä R-Bdi paino, pituus, BMI, vyötärönympärys, rr, näkö, kuulo, tarvittaessa Hb, tarkistetaan rokotukset, tupakoivilta nikotiiniriippuvuus fyysisen kunnon arvio opiskelijan omana arvioina sisältyy terveyskyselyyn terveysneuvonta esille nousseitten asioitten pohjalta tarvittaessa lääkäriin jo ensimmäisenä vuonna Lääkärin tarkastus 1. tai 2.vuoden opiskelijalle: Audit/ Adsume ja R-Bdi mukana täytettynä haastatellen: opiskelun sujuminen, sosiaaliset suhteet, mieliala, elämäntavat, oireet fyysinen terveystarkastus lääkärin tarkastuksessa arvioidaan laboratorio ja muitten jatkotutkimusten tarve kutsuntatarkastusta varten terveydenhoitajan esitäyttämä kaavake ja puolustusvoimien kaavake Yhteistyö vanhempien/huoltajien kanssa alle 18v vanhemmalta kysytään nuoren tilanteesta esitietokaavakkeella, tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua tarkastukseen, nuorelle varataan myös omaa aikaa 8. Terveysneuvonta Terveysneuvonta on terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa, jossa lasten, nuorten ja heidän kehitysympäristöjensä hyvinvointia tuetaan suunnitelmallisella terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä sekä yksilö-, ryhmä- että väestötasolla. Terveysneuvonnan yhteinen sisältö(9 ) toteutettava yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa siten että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja asiakkaan oman vastuun ottamista terveydestään sisällön on oltava näyttöön perustuvaa tietoa esim. Käypä hoito- ja Hoitotyön suosituksiin. Nämä löytyvät www.terveysportti.fi sivustoilta huomioidaan palvelujen käyttäjän äidinkieli, moninaisuus ja kulttuuri aineisto on puolueetonta aineisto on kaikkien saatavilla esteettömästi imeväisten ravitsemusta koskevassa aineistossa ei saa olla viittauksia äidinmaitokorvikkeiden tavaramerkkeihin neuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa Neuvontaa on toteuttava vähintään seuraavilla alueilla: Kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys

11 (21) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvontamateriaali on yhtenäistä koko Eksoten alueella. Esitykset käytettävästä materiaalista tehdään valmistelevassa työryhmässä, joka kootaan Eksoten alueen neuvola-, koulu-, opiskelu- ja suun terveydenhuollossa toimivista viranomaisista. Materiaalit hyväksytetään vielä Perhepalveluiden sekä Avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon johtoryhmissä. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Perhevalmennus toteutetaan vähintään kahden kunnan tai laajempana yhteistyönä ja sisällöt ovat yhteneväiset Eksoten alueella. ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti Ritva V tarkennusta tähän Muita kotikäyntejä järjestettävä tarpeen mukaan. Lasta odottavan perheen terveysneuvonta tarjotaan molemmille vanhemmille tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonta tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta valmistellaan perhevalmennuksen tapaan toteutettavia alueellisia kohderyhmille tarkoitetuttuja vanhempainiltoja eri aiheista. Tehdään kuntayhteistyötä, non-stop ryhmät tietyistä aihepiireistä (uhmaikä, esikoululainen, ekaluokkalainen, murrosikä, yläaste, jatko-opintoihin siirtyvä, itsenäistyvä nuori, suun terveys ) - videoyhteysmahdollisuuksien hyödyntäminen tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta tätä toteuttaa mm.neuvolan perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kodinhoitoapu Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonta tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista opiskelijalle annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä (tähän tarvitaan oppilaitoksen/koulutusalan yhteistyötä) Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta

12 (21) seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti kuuluu neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin neuvontaa voidaan järjestää myös muiden palvelujen osana, joten tätä toteutetaan myös avosairaanhoidossa, perhesuunnitteluneuvoloissa ja erikoissairaanhoidossa selvitetään mahdollisuus seksuaalineuvojan palveluihin järjestämiseen yhtenäistetään ehkäisyn aloituksen käytännöt Eksoten alueella 9. Suun terveydenhoito Tähän tulee tekstiä Jenni Enbuskelta 10. Vanhempien tuen järjestäminen Laaditaan lapsen mielenterveystyön hoitoketju, johon vanhempien tuki sisältyy. Neuvolassa - neuvolapsykologin ja psyk sh:n palvelut- tarkempaa tekstiä Ritva V. Kouluterveydenhuollossa vanhemmat mukana laajoissa terveystarkastuksissa tilapäistä kodinhoitoapua on tarvittaessa saatavilla kouluikäisen perheeseen arjen tukemiseksi vertaistukiryhmiä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmille tarvittaessa tehdään kotikäyntejä lisäkäynnit(tukikäynnit) vanhemmille: terveydenhoitajan luona, kuraattorin luona, merkkarin luona, koulupsykologin luona tarvittaessa ohjataan vanhemmat aikuisten palveluihin (mielenterveys, päihde, perheasianneuvottelu)( esitteitä ja yhteystietoja oltava kaikilla työntekijöillä sekä tieto palveluvalikosta) tarvittaessa ohjataan vanhempia olemassa olevaan vanhempainpolkutoimintaan (ehkäisevä lastensuojelu) ollaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alueellisia ja koulukohtaiset vanhempainiltoja yhdessä kasvatus- ja opetustoimen kanssa non-stop- vanhempainillat Eksoten alueella samalla periaatteella kuin perhevalmennus: ekaluokkalainen, murrosikäinen, yläkouluun siirtyvä, mediataidot, oppimisvaikeudet otetaan käyttöön sähköisiä palveluja sen mukaan kuin Eksoten alueelle saadaan niitä luotua Opiskeluterveydenhuollossa suuri osa toisen asteen opiskelijoista on vielä alaikäisiä ja asuu kotona, heidän osaltaan yhteydenpito vanhempiin on tärkeää. Huomioitava kuitenkin että kehitystason mukaisesti nuorella on oikeus kieltää yhteys vanhempiin, tällöin jos asia vaatii, eikä lupaa saada, hoidettava asia lastensuojelun kautta yksilöllinen tuki vanhemmille nuoren itsenäistymisen tukemiseksi mutta samalla riittävän huolenpidon ja kiinnostuksen tarpeen esiin tuominen nuoren kehitysasteen mukaisesti vanhemmilla mahdollisuus osallistua terveystarkastukseen kysely vanhemmille lapsen asioista ensimm. opiskeluvuonna, katso liite ja toimintatapa

13 (21) tarvittaessa ohjataan vanhemmat aikuisten palveluihin oman hoidon piiriin (valikko ja yhteystiedot työtekijöitten tiedossa) tarvittaessa kotikäynnit (opiskeluterveydenhuollon toimijat, harkinnan mukaan työpari oppilaitoksesta) 11. Kirjaaminen ja tilastointi kirjattava potilaan hoidon järjestämiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot pääsääntöisesti 5 vrk:n sisällä kontaktista Eksoten ohje Potilasasiakirjoista (linkkin tähän) valtakunnalliset AvoHILMO ja SPAT-toimenpideluokitukset tulossa käyttöön 1.1.2011, näitä käytetään peruskirjaamiseen, lisäksi käytetään sovittuja mittareita asetuksen velvoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain, THL:een tiedot menevät jatkossa Avo- Hilmo-järjestelmän kautta, joten kirjaamisen on oltava yhdenmukaista ja kattavaa liitteet: Laajan terveystarkastuksen kirjaaminen ja tilastointi Kirjataan sisältö:th2jat tai OPISK lehdelle (tehdään fraasisto muistin tueksi) lisäksi lääkäri laittaa käyntirivin ja fraasin YLE-lehdelle tehty laaja terveystarkastus, katso TH2JAT tai tehty laaja terveystarkastus, katso OPISK jos tulee ilmi asioita, jotka pitää huomioida avosairaanhoidossa, laitetaan tieto myös YLE-lehdelle Tulosyy: A98 Toimenpide: SPAT Laaja terveystarkastus Jos todetaan erityisen tuen tarve, kirjataan vielä: SPAT (sovittu terveystarkastuksen seurata, yksilöllisen tarpeen mukaan tehty terveystarkastus) ja kirjataan Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma Mittarit (minimi THL-ohjeitten mukaan + omat sovitut) Määräaikaisen terveystarkastuksen kirjaaminen ja tilastointi Erityisen tuen tarpeen toteaminen ja hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman kirjaaminen Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma Efficassa Otsikko Suunnitelma, avataan fraasisto: tuen tarve, asiakaskeskeiset tavoitteet, järjestettävä tuki ja seurantasuunnitelma Spat (sovittu terveystarkastuksen seuranta) Erityisen tuen järjestämisen seurannan kirjaaminen ja tilastointi Spat (sovittu terveystarkastuksen seuranta) voi liittyä käynti vastaanotolla, puhelu, s-posti, verkostokokous, kotikäynti Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveydellisten olojen valvonnan kirjaaminen ja tilastointi odotetaan THL ohjetta (Effica-pääkäyttäjä Paula Marttinen luvannut kysyä) Verkostokokouksen kirjaaminen ja tilastointi verkostokokouksen kirjaaminen: AvoHILMO:ssa ryhmävastaanotto = vähintään kaksi ammattihenkilöä tapaa lapsen/perheen, jokainen osallistuja tekee sairauskertomusmerkinnän-sovittava kuitenkin kuka kirjaa pääasiat ja muut kirjaavat vain: katso käynti XXX, jokainen ammattihenkilö tilastoi osallistumisensa verkostokokoukseen

14 (21) Terveystarkastuksesta pois jääneen tuen tarpeen selvittämisen kirjaaminen ja tilastointi Tilastoidaan: kontaktilaji 8 (perumaton poisjäänti), SPAT Laaja terveystarkastus TH2JAT lehdelle kirjataan miten on selvitetty, mitä on tarjottu sekä jatkosuunnitelma Suun terveyden tarkastus ohje hammashuollosta 12. Terveystarkastuksesta poisjääneen tuen tarpeen selvittäminen Neuvolassa - tekstiä Ritva V. Kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuolto 1-3 uutta kutsua puhelimella, sähköpostilla, kirjeellä harkinnan mukaan jos ei tule lääkärintarkastukseen, terveydenhoitaja soittaa ja tarjoaa uutta aikaa harkinnan mukaan tarjotaan kotikäyntiä tai ilta-aikaa voidaanko ajasta ilmoittaa opettajan välityksellä? taustatietojen voidaan koota potilastietojärjestelmästä, muilta yhteistyökumppaneilta kysyttäessä on oltava vanhempien kirjallinen lupa - miten kysytään ja milloin? Voidaanko kysyä yksi kirjallinen lupa asiakassuhteen alussa, joka olisi voimassa koko neuvola-ajan tai peruskoulun ajan? MILLOIN KYSYTÄÄN LUPA VANHEMMILTA ETTÄ SAADAAN KYSYÄ TIETO OPETTAJALTA, VOIKO SAMASSA YHTEYDESSÄ KYSYÄ LUPA KURAATTORITIEDON OSALTA? Voidaanko kysyä 1. LK OPPILASILMOITUKSEN YHTEYDESSÄ KOKO PERUSKOULUN AJALLE TARKISTETTAVA KOULUTOIMELTA! JOS EI SAA LUPAA, MILLOIN LASTENSUOJELU MUKAAN?? Opiskeluterveydenhuollossa katso liite prosessikaavio kirjaaminen OPISK -lehdelle kuten kouluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollossa tekstiä hammashuollosta 12. Erilaisten perheiden huomioiminen lapsen huoltajan selvittämiseksi riittää neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jommaltakummalta vanhemmalta saatu tieto huoltajasta - tieto kirjataan Effican perhe-lehdelle ja myös se, keneltä tieto on saatu (ensisijaisesti terveydenhoitaja, tarvittaessa muu potilaan hoitoon osallistuva)

15 (21) pyritään selvittämään myös se, ketkä ovat tämän lapsen kasvatusvastuussa ja haluavat osallistua lapsen asioitten hoitoon - tieto kirjataan perhe-lehdelle terveydenhoitaja päivittää perhelehteä jatkuvasti terveydenhoitajan tavatessaan lasta/perhettä Monikulttuuriset perheet monikulttuurisuudesta ja tulkkipalveluista saa tietoa Momentista Merja Heino-Kukkuraiselta Kotoutumissuunnitelma tehdään, jos perhe toivoo tai viranomaisella herää siihen tarve. Tämä suunnitelma on ensimmäinen, joka tehdään, jos monikulttuurisen perheen asiassa on huoli, liite hyvä avauskysymys: Haluaisitteko kertoa millaisten vaiheitten kautta olette Suomeen tulleet? kulttuuritaustaan perehtyminen tärkeää koulutusta ja tietoa haettava tarvittaessa Momentista Sateenkaariperheet pyritään selvittämään ketkä ovat tämän lapsen kasvatusvastuussa ja haluavat osallistua lapsen asioitten hoitoon kirjataan perhelehdelle Huoltajuus/oheishuoltajuus/isovanhempien hoidossa olevat pyritään selvittämään ketkä ovat tämän lapsen kasvatusvastuussa ja haluavat osallistua lapsen asioitten hoitoon kirjataan perhelehdelle todellinen lähiomainen merkitään asiakirjoihin 13. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Tuen tarpeen tunnistaminen tavoitteena lapsen, nuoren tai perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarvittava tuki järjestetään viiveettä ja oikea-aikaisesti ehkäisevissä palveluissa on käsitteet YLEINEN TUKI (= koko ikäluokkaa koskevat toimenpiteet) ja ERITYINEN TUKI (= yksilöllisen tuen suunnitelma) huolen puheeksiottaminen helpottaa huolen esille ottoa ja parantaa asiakasyhteistyötä (www.sosiaaliportti.fi) huolen vyöhykkeistön käyttö auttaa työntekijää jäsentämään omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä ja lisävoimavarojen (perheen läheiset tai muut työntekijät) tarvetta (www.sosiaaliportti.fi) voidaan hyödyntää myös lapsen ja nuoren omaa arviota huoleen asteesta: ei huolta, pieni huoli, tuntuva huoli, suuri huoli (www.sosiaaliportti.fi) Erityisen tuen tarve selvitetään ainakin seuraavissa tilanteissa: lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti, mukaan lukien kuritusväkivalta, puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, mikä voi olla merkki niin kaltoin kohtelusta kuin mielenterveys- ja päihdeongelmistakin vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat maahanmuuttajat

16 (21) lastensuojelulaitoksissa olevat, sijoitetut lapset rikosseuraamuksen kohteeksi joutuneet erityisenä tavoitteena on estää ongelmien siirtyminen seuraaville sukupolville, jolloin selvitettävä mm. diabetes, depressio, kaksisuuntainen mielialahäiriö, familiaarinen hyperkolesterolemia, psykoosi, oppimisvaikeus, ylipaino, tupakointi, päihderiippuvuus, läheisväkivalta vastaavasti sellaisia vanhempien tietoja, joilla ei ole merkitystä lapsen hyvinvoinnille ei saa kerätä erityisen tuen tarpeen tunnistamisen ja tuen järjestämisen apuna voidaan käyttää myös verkostokokousta tai muuta perheen ja viranomaisten tapaamista jos erityisen tuen tarve todetaan, laaditaan Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma Tuen järjestäminen Psykososiaaliset oireet LAPS-lomaketta voidaan käyttää apuna arvioitaessa erityisen tuen järjestämisen tasoa ja toimijoita 4-15-vuotiaitten lasten asioissa: LAPS alle 4 p.: riittää normaali seuranta LAPS 4-7 p : tuki järjestetään pääsääntöisesti peruspalveluissa, lähitiiminä tai perheneuvola/lapsi- ja nuorisovastaanotto LAPS 4 pistettä voi täyttyä myös pelkästään perheen aikuisten huolista, jolloin lähitiimin tehtävänä on ohjata aikuisia oikeisiin hoitopaikkoihin LAPS yli 7 p : tarkoittaa yleensä laajemman psykososiaalisen arvion tekemistä ja harkintaa erikoissairaanhoidon ja /tai lastensuojelun arvion tarpeesta, konsultaatiotyöryhmän käyttö suositeltavaa Koko perheen tilanteen arvio tehtävä. Somaattiset oireet hoitoketjujen ja käypä hoito-suositusten mukaiset toimet Vanhemmille ja huoltajille annettava tuki Lapsella ja huoltajalla on mahdollisuus keskustella oppilashuollonpalvelujen henkilöstön kanssa Tehdään perheen hyvinvoinnin arvio terveystarkastuksissa ja aina kun lapsesta on huoli; ja jos havaitaan lapsen kasvuun, kehitykseen, oppimiseen tai hyvinvointiin vaikuttavia asioita, annetaan itse/ lähipalveluverkoston kanssa tuki ja/tai ohjataan tarpeen mukaisen avun piiriin Suunnattu ryhmämuotoinen tuki vanhemmille on kehitteillä. Vanhempien keskinäisen toiminnan / vanhempainneuvostojen toiminnan vahvistaminen niillä keinoin kuin se on mahdollista esim. vanhempien mielipiteitten kysyminen ja kuuleminen = osallisuuden vahvistaminen 14. Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma potilasasiakirjoihin tehdään erityisen tuen tarpeessa olevalle Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman kirjaa lääkäri laajan terveystarkastuksen yhteydessä ja se tehdään yhdessä perheen /nuoren kanssa suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida * terveystarkastuksissa

17 (21) * lisäkäynneillä * kotikäynneillä tehtävä yhteistyötä muitten toimijoitten kanssa lisäkäynti * tavoite ja tarkoitus on kirjattava * määritettävä lisäkäyntien tiheys * määritettävä milloin tehdään uusi arvio kotikäynti tehdään ainakin opetuksesta poisjättäytyville ja eristäytyville ellei heihin muuten saada riittävää kontaktia, tarvittaessa laajasta terveystarkastuksesta poisjääneille tehdään työparina: terveydenhoitaja/merkkari/kuraattori/opettaja/lääkäri/ muu ammattihenkilö käynnin tavoite ja tarkoitus on kirjattava 15. Moniammatillisen yhteistyön periaatteet Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sisällä Neuvolassa tekstiä Ritva V Oppilashuollon palveluissa Oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin osallistuminen: terveydenhoitaja osallistuu aina. Muusta oppilashuoltohenkilöstöstä osallistuu ainakin henkilö, jolle huoli on herännyt. Jokainen osallistuja kirjaa olleensa ryhmässä, se joka jatkaa asian eteenpäin viemistä, kirjaa sovitut asiat, joihin muut viittaavat omissa kirjaamisissaan (katso ed. kohdasta verkostokokouksen kirjaaminen). Tuen tarpeen loppuminen kirjataan myös. Sosiaali- ja terveystoimen (lähipalvelutiimi) sisällä sovittava siitä, kenellä on vastuu seurata prosessia ja kun vastuu siirtyy, on siitä selvästi sovittava ja kirjattava. Tulevassa Lasten mielenterveystyön hoitoketjussa määritellään myös näitä vastuita. Lähipalvelutiimin käytänteet: suositellaan työparin ottamista sokeiden pisteiden välttämiseksi ja työsuojelullisista syistä (pääsääntöisesti muu kuin saman ammattikoulutuksen omaava), (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi, merkkari) Yhteistyössä ei voi liikaa korostaa ammatillisuutta, toisen työn ja ammattitaidon arvostusta ja kunnioittamista ohjenuorana on kuitenkin aina LAPSEN tai NUOREN ETU. Eksote on yksi rekisterin pitäjä, joten niitä tietoja joita ammattihenkilö tarvitsee potilaan asian hoitamiseksi saa katsoa. Toisen tekstiä ei kuitenkaan saa suoraan lainata tai tulostaa potilaalle ilman ko. merkinnän tehneen lupaa. (Sellaiset asiakirjat, joista on mennyt jakelu potilaalle, tai esim. epikriisi on lähetetty peruspalveluihin jatkohoidon järjestämiseksi, ovat poikkeus) Moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa tekstiä Ritva V. Moniammatillinen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa

18 (21) Oppilashuoltotyöryhmien käytänteet kunnittain, koska oppilashuoltotyöryhmät ovat rehtorin vastuulla. Huolikortit käyvät saatteeksi kaikille oppilashuollon palvelujen ammattilaisille (paitsi Rajan lapset hankkeen ajan merkkareille oltava erillinen) Jos opettajalla nousee huoli, on tavoitteena, että hän on yhteydessä vanhempiin ja täyttää huolikortin. Huolikortin pohjalta asian käsittelyä jatketaan oppilashuoltotyöryhmässä tai jos asia on kiireellinen, asian voi tuoda kouluterveydenhoitajalle tai muulle oppilashuollon palvelujen työntekijälle, jonka velvollisuus on viedä asiaa eteenpäin lähipalvelutiimissä Yhtenäiset pöytäkirjat Oppilashuoltotyöryhmien työssä tavoitteena: oppilaan asiasta keskusteltaessa ja päätettäessä olisivat aina vanhemmat ja oppilas mukana, viranomaisista vain ne, joita asia koskee - kysytään huoltajilta ketä toivovat olevan läsnä ( vertaa Perusopetuslaki ) konsultoivia kokouksia voidaan järjestää ennen vanhempien tapaamisia, joissa esim. mietitään onko asia sellainen, että pitääkö asiasta huolestua tms. isoja hallinnollisia kokouksia, joissa mietitään kouluyhteisöön liittyviä asioita, on oltava myös kokouksen tavoite ja tarkoitus on oltava kokouksen alussa kaikkien tiedossa sekä on sovittava myös puheenjohtajuus ja aikataulu Rehtorin vastuulla on laatia yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa syksyn alussa talven toimintasuunnitelma. Jos aikataulu sovitaan ajoissa on mm koululääkäreillä parempi mahdollisuus osallistua kokouksiin Linkki sisäiset käytänteet (oh kehittämishankkeen linkki tai liitteet) AMMATTIOPISTOSSA: Järjestetään ns. opiskelijahuollollisia työkokouksia joissa käsitellään pienemmällä kokoonpanolla opiskelija-asioita. Näissä ovat läsnä terveydenhoitaja ja lääkäri, koulun edustaja, ryhmän ohjaaja sekä opiskelija ja tarvittaessa huoltajat. Lisäksi on ns. isoja opiskelijahuoltotyöryhmäkokouksia, joissa käsitellään opiskeluyhteisöön liittyviä asioita sekä virallisia hallinnollisen päätöksen tarvitsevia asioita. Näihin osallistuu aina terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös lääkäri, psykologi tai opiskelukuraattori. LUKIOSSA: Opiskelijahuoltotyöryhmien käytänteet kuten peruskouluissa, opiskelija ja huoltaja aina kutsuttuna mukaan kun yksittäistä asiaa käsitellään AMMATTIKORKEAKOULUSSA: Opiskelijan tukiryhmäkokouksia ( huoltsikka ), jossa läsnä terveydenhoitaja ja lääkäri, opiskelija sekä koulun edustaja ja ryhmänohjaaja. 16. Kehitysympäristöihin annettava tuki Päivähoito tekstiä Ritva V. Esikouluun, peruskouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin annettava tuki Koulun henkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida oppilashuollon palvelujen ja opiskeluterveyden henkilöstöä: Ajantasaiset yhteystiedot. löytyvät www.eksote.fi Suunnattu ryhmämuotoinen tuki on kehitteillä Oppimisvaikeuksien selvittely

19 (21) Alkuselvittely oppilasta koskevissa huolissa, jatkohoitoon ohjaus Vanhempien tuen tarpeen selvittely ja hoitoon ohjaus Yhteisöllinen tuki yhteistyössä oppilaitosten kanssa (mm. kiusaamisen selvittely, väkivallan ennaltaehkäisy, päihdekäytön ehkäisy, ilmapiiri, terveydellisen olot) Tuki opiskelijajärjestöille Hyvinvointityöryhmien toimintaan osallistuminen / perustaminen Järjestöyhteistyö Iltapäivätoiminnan ja vanhempien ryhmämuotoisen tuen asioissa tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pýritään järjestämään säännöllisiä tapaamisia. Nuorisotoimi, muut hallintokunnat, seurakunta, kansalaisopisto Osallistutaan kehittämis-/yhteistyöryhmiin tarpeen mukaan 17. Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveydellisyys ja turvallisuus Asetuksen mukaan tehdään yhteistyössä opettajien työterveyshuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon työterveyshuollon, työsuojelun, terveystarkastajien, oppilaitten ja huoltajien kanssa Joka 3.vuosi, yhteyshenkilönä terveydenhoitaja kouluterveydenhuollon osalta. Vuosittain seurattava sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Tarkkailtava ergonomiaa, sisäilmaa, pihoja, liikenneturvallisuutta, välipala-automaatteja, väkivaltaja kriisitilanteita, päihteitä (tupakointi ja muut päihteet) Pelastus- ja kriisisuunnitelmat ovat rehtorin vastuulla, kouluterveydenhoitaja osallistuu suunnitelmien päivittämiseen. Kouluterveyskyselyn ja koulujen hyvinvointikyselyjen tulosten läpikäyminen, ja niiden pohjalta suunnitellut toimenpiteet. (oppilas- ja opiskelijahuollon käytänteinä) Yhteinen tarkistuslista työpaikkakäynnille linkki/liite (savitaipale, Ote) Linkkin Koulun kosteus- ja homevauriot 18. Nivelvaiheitten tiedonsiirto Koska Eksote on yksi rekisterinpitäjä siirtyvät terveys- ja sairaustiedot automaattisesti. Neuvolasta esiopetukseen: tiedonsiirrosta terveydenhuollossa sovitaan lapsen viimeisessä neuvolatarkastuksessa sovitaan miten tarpeellinen tieto siirretään tarvitseville tahoille (esim. koulu); tämä osa hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaa

20 (21) Alakoulusta yläkoululle tiedonsiirrosta sovitaan lapsen viimeisessä terveystarkastuksessa sovitaan miten tarpeellinen tieto siirretään tarvitseville tahoille (osana hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaa) Perusopetuksesta toiselle asteelle tiedonsiirrosta sovitaan lapsen viimeisessä terveystarkastuksessa (8.lk / 9.lk) sovitaan miten tarpeellinen tieto siirretään tarvitseville tahoille (osana hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaa) Erityisopetukseen tai luokalle siirtyminen sovitaan HOJKS:n teon yhteydessä Ilman opiskelupaikkaa jääneet kopparitoiminnan käytäntö tähän (mitenkä Länsi-Saimaan ja Pohjoisen alueen perusopetuksen lopettaneet tai ilman päättötodistusta /opiskelupaikkaa jääneet: opo laittaa tiedon mihin voisi hakeutua, etsivä nuorisotyö) Jopo-luokan oppilaat vanhempineen käyvät kopparin kanssa läpi jatkosuunnitelmat 9.lk:n jälkeen jos oppilashuoltokokouksessa tai muuten tulee ilmi huoli jatko-opintoihin pääsemisestä tai jatko-opintokykyisyydestä, sopii perusopetuksen terveydenhoitaja kesäkuulle neuvottelun, jossa on mukana oppilas, vanhempi, muu tarvittava ammattihenkilö (koppari, kuraattori) sekä vastaanottava terveydenhoitaja(mikäli jatkopaikka on tiedossa) TARVIT- TAESSA JOS TIETO EI MUUTEN SIIRRY, VANHEMPIEN VASTUU! KOULUTOIMEN ROOLI, OPON ROOLI Paikkakuntaa vaihtava oppilas tiedonsiirto sovitaan yksilöllisesti Maahanmuuttaja tehdään laaja terveystarkastus tulovuonna ja kotoutumissuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen kesken pyydetään KIRJALLINEN LUPA VANHEMMILTA linkkejä: www.kivakoulu.fi www.kaypahoito,fi www.hotus.fi www.hyvakaytanto.fi www.tervesuomi.fi www.painokas.fi www.paihdelinkki.fi