Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain



Samankaltaiset tiedostot
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Diabeteksen hoidon kehittäminen

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Suoritehinnat Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot ovk Terveyspalvelut

Voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari, Prof., LT Iisalmi

Työmatkat Pohjois-Karjalassa

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Henkilökuljetukset Siun sotessa


Kainuun omahoitolomake

Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

DEHKO-raportti 2005:3. Dehko Outokummun terveyskeskuksessa Väliarvio vuoden 2005 alussa

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

Strategian päivitys KV

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta

Liikkeellä voimaa vuosiin

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Digiväylä hankekokonaisuus

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Joensuun selvitysalue yhdessä

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Projektikoodi

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Suoritehinnat Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Lihavuus terveyden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke Eeva Korpi-Hy Kuntakierros 2007

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Vammaispalveluhanke Eteva. Asiaa aivovammasta-tilaisuus Espoo Miia Koski

Suoritehinnat Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Enon terveysasema. Yhteystiedot: Enontie 52, Eno faksi (013) Kiireetön ajanvaraus: ma - pe klo p.

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Sote + henk res yksikkö 1/10

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Vakava Akusti seminaari

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Transkriptio:

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu Pikkukaupunki Itä-Suomessa, Kuopioon 90 km, Joensuuhun 50 km Asukkaita noin 7400 Ikärakenne: 24% väestöstä 65 v tai yli SOTE-yhteistyö Liperin kunnan kanssa 2009 alusta, väestöpohja hiukan vajaa 20 000. 2013 alusta mukaan Polvijärven kunta, jolloin väestöpohja vajaa 25 000 1

Historiaa Kiinnostusta diabeteshoidon kehittämiseen jo 80- luvulta alueellinen diabetesvastuulääkäreiden ja hoitajien verkosto 80-luvun puolivälistä Kansallinen DEHKO 2000 -> outokumpulaisen diabetesstrategian laadinta -> Outokummun Dehko 2002-2010 2002 sote-ltk: pysyvä diabetestiimi, seuraamaan ja kehittämään diabeteksen hoitoa Dehko-raportti 2005:3: Dehko Outokummun terveyskeskuksessa. Väliarvio vuoden 2005 alussa 1/2009 yhteistoiminta-alueen ensimmäinen sote-ltk perusti diabetestyöryhmän Liperin terveyskeskukseen (koordinoimaan diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa, yhtenäistämään riskitestausta ja hoitokäytäntöjä, kehittämään diabeteksen ohella muiden valtimotautien hoitopolkuja, hoitamaan ravitsemustyöryhmien tehtäviä, hyödyntämään hoidon laadun arviointia kehittämistyössä) 2010 Liperin diabetestyöryhmä -> TE-työryhmä Käytännössä Koko henkilöstö vastaanottoavustajista ylilääkäriin koulutettu diabetesriskin ja valtimotautiriskin arviointiin Kaikkiin toimintayksiköihin (neuvolat, työterveyshuolto, MTT, vastaanotot ) jalkautettu diabetesriskitestin ohjeistus FINRISKI-arviointi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotoille Valtimotautikartta sairauskertomusohjelmiston rinnalla ohjeistaa tavoitteelliseen aktiiviseen hoitoon Yhteistyö potilasyhdistysten kanssa tiivistynyt 2

Liperin-Outokummun TE-työryhmä 2012 Diabetesvastuulääkäri Liperin ja Outokummun diabeteshoitajat Vastaava työterveyshoitaja Alueravitsemusterapeutti (PKSHP) Jalkojenhoitaja (ostopalvelu) Fysioterapeutti (tk) Erityisliikunnanohjaaja (liikuntatoimi) Sote-ltk edustaja Diabetes-, sydän-, reuma- ja hengitysyhdistysten edustajat Tyyne 2011 Käytännössä Tiimityö potilas tärkeä osa hoitotiimiä Kaikki ammattilaiset osaavat ja tekevät sitä minkä parhaiten osaavat, toinen toistaan täydentäen ja toisensa vahvuudet tuntien Terveydenhuollon ryhmät: PPP, Tulppa, seniorisaliryhmät Potilasyhdistysten ryhmät: OMA-ryhmä, Sydänallasjumppa, Reuman vesijumppa, Senioritanssi, Hessun ryhmät Elintavat ovat hyvän hoidon perusta 3

T2 diabeetikoiden määrät ja hoitotasapaino Outokummussa 1999, 2003 ja 2010 1999 2003 2010 Liperi 2009 Liperi 2010 lukumäärä 242 500 670 275 632 HbA1c alle 7.0% 71 = 29.3% 200 = 42.9% 473 = 75.6% 181 = 68.0% 385 = 64.2% HbA1c ei mitattu 21 = 8.7% 34 = 6.8% 44 = 6.6% 9 = 3.3% 32 = 5.1% Alueellisen tietojärjestelmän tuoretta T2 DM hoitotasapainotietoa: HbA1c ja LDL keskiarvoja eräissä Pohjois- Karjalan kunnissa v. 2010-2012 Kunta T2 määrä % Outokumpu 514 7.0 Liperi 628 5.1 Polvijärvi 252 5.3 Joensuu 3450 4.7 Juuka 438 8.0 Lieksa 751 6.0 HbA1c ja LDL -keskiarvot 6.6% 2.41 6.8% 2.61 6.7% 2.34 6.8% 2.48 6.9% 2.47 7.3% 2.64 4

Onko seulonnasta ja varhaisesta toteamisesta hyötyä? Yksilön kannalta Jos tunnistetaan riski (tai esiaste) jo ennen kuin on tautia, voidaan ehkäistä diabeteksen puhkeaminen Varhaisessa diabeteksessa ei ole ennättänyt kehittyä liitännäissairauksia (silmänpohja-, munuais- ja hermostovauriot, sydän- ja aivoinfarktit ) Varhain hoitaminen on helpompaa ja halvempaa kuin taudin edettyä pitkälle 5

Yhteiskunnan kannalta - mitä tapahtunut Outokummussa ja Pohjois- Karjalassa Kela: Diabeteserityiskorvaukset 6

Kela: Sepelvaltimotaudin erityiskorvaukset PKSSK: Diabeteskomplikaatiot Akuutit sydäntapahtumat (infarktit ja epästab.angina pectoris) 1000 as kohti 1995 2000 2005 2009 PKSHP 8,14 7,13 5,09 4,08 Oku 5,51 7,56 4,10 3,73 Pj 10,53 7,41 6,00 5,83 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 PKSHP Oku Pj 2,00 0,00 1995 2000 2005 2009 7

Mitä maksaa? Varhaisen diabeteksen hoito: metformiini 2-3 g /pv, 7-11 e/kk = n. 90-130 e/v Diabetesriskin havaitseminen ja diabeteksen estäminen käytännössä ilmaista Akuutin infarktin tai uhkaavan infarktin hoitojakso on n 4879 ja jos vielä siihen tulee 1 pkl-käynti, niin hoitojaksopaketti on yli 5.000 Ohitusleikkaus KYS:ssa noin 9000-10000 euroa Haasteita Pohjois-Karjalassa Suomen lihavimmat synnyttäjät: BMI > 25 eniten Suomessa, BMI >30 kolmanneksi eniten! Lasten ja nuorten lihavuus: pediatrit hoitavat jo T2 diabeetikkolapsia! Tarvitaan laajaa yli hallintokuntien ja virallisten organisaatioiden yltävää yhteistyötä lihavuus- ja diabetesepidemian taltuttamiseen! Tarvitaan ryhtymistä ja tekemistä! Kiitos mielenkiinnosta! 8