TOIMINTA JA TALOUSKATSAUS TAMMI-HEINÄKUU 2019
1 1. VUODELLE 2019 ASETETUT PAINOPISTEALUEET a. Hoitoprosessien ja yhteistyön tehostaminen Palveluita tuotetaan asiakaslähtöisesti huomioimalla olemassa olevat taloudelliset voimavarat, väestön todelliset tarpeet (tiedolla johtaminen) sekä toimintaympäristön tulevat muutokset (sote-lainsääntö). Kehittäminen pohjautuu hoitoprosessien sujuvoittamiseen ja yhteistyön lisäämiseen sekä toimialueen sisällä että palvelujen yhdyspinnoilla. Tehtäväalueiden toimintojen kehittämisen kärjet ovat: Vastaanottopalvelujen sisällön kehittäminen ja saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on, että muutokset toteutetaan pääsääntöisesti ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, uusilla palvelutuotannon järjestämistavoilla sekä suunnitelmallisella, perustoiminnan tunnistetuista tarpeista lähtevällä sähköisten palvelujen ja uuden teknologian hyödyntämisellä asiakastyössä. Kotiin annettavien palvelujen onnistuminen edellyttää hoitoprosessien saumatonta toimivuutta ja erittäin hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön yhteistyötä. Koti- ja sairaalapalvelujen sisäistä painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin ja tehostettuja kotikuntoutusjaksoja jatketaan. Toimintatapoja uudistetaan ja palveluita sähköistetään hyödyntämällä teknologiaa ja digitaalisia mahdollisuuksia. Kuvantamispalveluiden tarkastelu sote-uudistuksen mukaisesti. Neuvottelut kokonaisuudesta Satadiag:n kanssa sisältäen ajanmukaisen ja toimivan laitteistokokonaisuuden. Perusterveydenhuollon sujuvien palveluiden taustalla on toimivat sairaanhoidollisten tukipalvelut. Kuvantamisen häiriöttömällä toiminnalla on oleellinen merkitys hoitoprosessien sujuvuuden kannalta. Mittarien toteuma 2019/1-7: - valinnanvapaus: tulijat 45 /lähtijät 20; nettovaikutus + 25 - henkilöstömäärä 31.7.2019: 221 henkilöä (vakinaiset 210, määräaikaiset 11) - osaston kuormitus kuukausikeskiarvoista 78,7 %, kotisairaalan potilasmäärä kuukausikeskiarvoista 8,9 - asiakaspalaute: asiakaspalautemittarin arvot NPS-luku asiakaspalautteesta 1-3/2019 arvo oli 54,44, 1-7/2019 oli 53, mikä oli laskenut hieman alkuvuodesta. Jonotusaikaan oltiin tyytymättömiä (n. 31 % vastauksista) ja tyytyväisiä oltiin ammattitaitoon (52 % vastauksista). Kokonaisvastausmäärä oli 2561 heinäkuun loppuun mennessä. Sähköisen Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönottoa on valmisteltu. Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava tukee jatkossa kuntalaisia oma- ja itsehoidossa sekä ohjaa heitä tarvittaessa tarkoituksenmukaisen hoidon piiriin. Anonyymiä chat-palvelua pilotoitiin neuvolatoiminnassa. Chatpalvelusta puuttui henkilökohtaisen tunnistautumisen mahdollisuus ja palvelu lopetettiin, koska käyttöä ei juurikaan ollut. Yhteydenottajat olisivat halunneet henkilökohtaista terveyspalvelua sähköisesti. Vastaanottopalveluiden kehittämistyö on sujuvoittanut asiakaspalvelua ja lyhentänyt hoitoon pääsy aikoja. Kuvantamispalveluiden liikkeenluovutus Satadiag:lle toteutui 1.4.2019. Hoitoprosessien ja yhteistyön kehittämistä sisältöjen osalta on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2. tehtäväalueittain.
2
3 b. Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja henkilöstön muutostuki Sote-uudistuksessa on kysymys merkittävästä julkisen palvelutuotannon ja järjestämisvastuun muutoksesta. Sote-uudistuksen mukaisesti 1.1.2020 tai myöhemmin toiminta ja työntekijät tulevat siirtymään maakunnallisen toiminnan piiriin. Muutoksessa olennaisinta on saada henkilöstö muutokseen mukaan siten, että muutos toteutuu mahdollisimman hallitusti, suunnitellusti ja vaiheistetusti. Sote-uudistus koskee kaikkia; sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelutyöntekijöitä. Tuetaan henkilöstöä muutoksessa Tiedotetaan asioista riittävästi
4 Pidetään yllä hyvää työnantajaimagoa Tuetaan henkilöstön hyvinvointia Tuetaan kuntayhtymän tehtävän mukaista henkilöstön osaamisen kehittämistä Mittarien toteuma 2019/1-7: - henkilöstön vaihtuvuus 9,04 (31.7.2018: 5,70) - sairauspoissaolot laskivat vuoden alkuneljännekseen verrattuna: 31.7.2019: 6,99 % ja 31.3.2019: 9,1 % - kiinnostus avoimiin tehtäviin: alkuvuodesta 2019 avoimia toistaiseksi voimassa olevia tehtäviä/virkoja oli 11 kpl, joihin hakijoita oli yhteensä 31 - koulutuksia yhteensä 127 henkilöllä heinäkuun loppuun mennessä - työtyytyväisyys kysely toteutetaan vasta vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä. c. Yhteistyö kuntayhtymän alueella ja Sote-valmistelu Kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat tuottavat yhteistyössä asiakaslähtöisiä palveluja. Näin varmistetaan hoitoprosessien toimivuus. Palvelukokonaisuutta kehitetään osaksi tulevaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää. Muutoksia suunnitellaan ja muutoksen vaikutusten arviointi toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä (esim. vanhainkotien ulkoistukset, neuvolatyö, ennalta ehkäisevä työ, tietosuojatyö, vanhustenhuollon kokonaisuus, liikuntapalvelutyö, rekrytointien pegasos käyttöoikeus). Satakunnassa organisoitumista jatketaan hallituksen linjausten mukaisesti maakuntauudistuksen ja soteuudistuksen yhteisellä valmistelulla. Soten osalta valmisteluryhmät jatkavat valmistelua vuonna 2019. Väliaikainen valmisteluelin valmistelee maakunnan sote-järjestämistä maakuntahallitukselle. Satakunnan maakunta sai rahoitusta 3,5 M henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin. Pilotti voidaan aloittaa lainsäädäntöpakettien hyväksymisen jälkeen ja valinnanvapauslain sisällön ja aikataulun täsmennyttyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnat vastaavat edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia, että kuntiin jää riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntemusta. Maakuntien tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Alueellisen yhteistyön tarve terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tulee entisestään korostumaan. Kuntayhtymä on mukana vuonna 2019 jatkuvissa Satasoten maakunnallisissa hankkeissa, jotka tukevat palvelujen kehittämistyötä. Näitä ovat mm. Sata-Lipake, Vesote, Satakunto, Sataosaa, Satula, Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen sekä Neuvokas perhe -hankkeet. Lisäksi kuntayhtymä on mukana ikäihmisten hoidon kehittämisen I&O -muutosohjelmassa ja Yhteensä sata -hankkeessa, jonka päämääränä on innostaa henkilöstöä ja esimiehiä osallistumaan muutokseen sekä tukea heitä muutosarjessa. Selvitetään sosiaalipalvelujen kehittämistä jäsenkuntien kanssa integraation parantamiseksi. Mittarien toteuma 2019/1-7: Satasoten piloteissa mukana oleminen ja valmistelutyössä mukana olevien määrä/kattavuus kuntayhtymässä Sote-uudistuksen valmistelu loppui Sipilän hallituksen ilmoittaessa 8.3.2019 hallituksen eroamisen ja soteuudistuksen kaatumiseen. Alku vuoden sote- ja maakuntavalmistelua on tehty, mutta maaliskuun alkupuolen jälkeen Satakunnan maakunta valmistelun projektitoimistoa ajettiin alas, sekä työryhmätyöskentely lopetettiin. Kehittäminen ja suunnittelu maakuntavalmistelun osalta päättyi maaliskuussa. Jäsenkuntien kanssa on tehty yhteistyötä alku vuosi. Kehy-ryhmä eli kuntayhtymän johto ja jäsenkuntien perusturvajohtajat ovat kokoontuneet kuukausittain yhteistyöasioissa ja muutostarpeita on viety systemaattisesti eteenpäin. Yhteistyötä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kesken on tehty mm. nepsy-koulutuksen hankinnassa ja päihdehuollon prosessien parantamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilaselvitystä jäsenkuntien kanssa on käynnistelty. Satakuntaliitto toteutti toukokuussa kuntakyselyn. Kyselyn mukaan kuntien tahtona on sote-uudistuksen jatkovalmistelusta siten, että yhteistyötä jatketaan hankkeittain ilman hallinnollista organisaatiouudistusta tässä vaiheessa.
Keski-Satakunnan kuntayhtymän jäsenkunnat ovat tehneet kesäkuussa hallitustasoiset päätökset valmistelun aloittamisesta sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseksi Ksthky:lle. Valmistelu prosessi on käynnistetty kesällä talousarvion 2020 laadinnan yhteydessä. 5 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän palvelutuotannon lähtökohtana on oma toiminta, jota täydennetään tarpeellisin osin ostopalveluilla. Kansanterveystyössä poikkeuksen muodostaa Eurajoen terveysasema, joka on ollut kokonaan ulkoistettu kunnan mukaan tullessa kuntayhtymään 2011 alusta. Päihdehuollon avopalveluissa, psykososiaalisissa avopalveluissa sekä vammaispalveluissa kuntayhtymä tukeutuu huomattavassa määrin ostopalveluihin. Myös suun terveydenhuollon vaikean henkilöstöpulan vuoksi on jouduttu turvautumaan yksittäisiin ostopalveluhammaslääkäreihin. Ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon toiminta on perustunut valtakunnallisiin terveyden edistämisen suunnitelmiin sekä osaksi myös omassa toiminnassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Osaamistasoa on kehitetty asiantuntijahoitajajärjestelmää kehittämällä ja täsmentämällä henkilöstön koulutuksen vuosittaisia painopistealueita sekä parantamalla prosessien toimivuutta. Toiminnan painopisteen suuntaaminen avopalveluihin on vähentänyt huomattavassa määrin hoitopäivien määrää. Hoitopäivien vähentämiseen on vaikuttanut myös kotiin annettavien palveluiden lisääminen. Toimintakertomusvuonna on valmisteltu edelleen terveyskeskussairaalan paikkaluvun vähentämistä sekä kehitetty edelleen uusia kokeilussa olevia kotiin annattavia palveluja esim. tehostettua kotikuntoutusta ja kotisairaalatoimintaa. Nämä toimet osaltaan kehittävät toiminnan vaikuttavuutta sekä taloudellisten tavoitteiden saavutettavuutta. Erikoislääkärijohtoisen toiminnan myötä kuntayhtymä pystyy osaltaan vaikuttamaan jäsenkuntien terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla toteuma 1-7 2.2.1 Hallinnon ja talouden tehtäväalue Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, välinehuolto sekä varastotoiminta), toimistopalvelu (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (potilasasiamies, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) sekä luottamuselinhallinto (yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin). TAVOITTEET: 1. Asiakaspalvelun kehittäminen 1. Kustannuslaskennan jatkaminen ja kehittäminen suoran valinnan palveluissa 2. Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen Pegasos-ohjelmissa 3. Tiedottaminen potilaan oikeuksista potilaalle itselleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille toimijoille 4. Asiakasta helpottavien asiointitapojen kehittäminen 5. Muistutusten ja kanteluiden kehityksen seuraaminen ja reagointi tarvittaessa 2. Toimivat ja tehokkaat tukipalvelut 1. Arkistointisuunnitelman jalkauttaminen eri toiminnoille. Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon 2. Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon 3. Ostolaskujen seurannan kehittäminen 4. Kerätyn asiakaspalautteen perusteella parannetaan ja kehitetään annettuja tukipalveluja (ravintohuolto, siivous, huolto, atk-palvelut ja toimistopalvelut) ydintoiminnoille 3. Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja henkilöstön muutostuki 1. Edistetään työnantajamyönteistä imagoa ja informaatiota 2. Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen 3. Koulutussuunnitelmassa huomioidaan ammatillinen osaaminen ja täydennyskoulutustarpeet Kehityskeskustelujen kautta määritellään yksilöllisten koulutustarpeet 4. Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle ja poistumisharjoitukset 5. Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa: ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen 6. Tietohallinnon tehtävien keskittämisen selvittäminen ja sähköisen asioinnin vaiheittainen käyttöönotto 7. Muutosjohtamisen tuki, viestintä, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen
6 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2019/1-7 Taloustoimiston osalta normaalit vuosittaiset hallinnon tehtävät on hoidettu. Maaliskuussa järjestelyerää koskevat neuvottelut saatiin valmiiksi. Satasoten muutosjohtamisvalmennus esimiehille toteutui kaksi kertaan tammihelmikuussa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosille 2019-2020 laadittiin kevään aikana. Liikkeenluovutusneuvottelut Satadiag/röntgentoiminnot sekä yhteistoimintamenettely toteutettiin tammikuussa ja helmikuussa yhtymähallitus päätti liikkeenluovutusasian röntgentoimintojen siirtymisestä Satadiagille 1.4.2019 alkaen. Työterveyshuollon osalta käytiin liikkeenluovutusneuvotteluja kevään aikana, mutta ne päättyivät tuloksettomina johtuen liikkeenluovutuksen saajan toimenpiteistä. Kuntayhtymän henkilöstökerho huolehtii henkilökunnan virkistystoiminnasta tukemalla yksilöllistä sekä yhteisöllistä harrastustoimintaa. Yhteisöllisenä toimintana henkilökunnalle on tiistaisin järjestetty liikuntaryhmiä sekä keväällä virkistysilta. Yksiköllisenä toimintana työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaettiin toukokuun lopussa tyky-setelit. Kevään henkilöstöinfossa jokaisella terveysasemalla käytiin läpi tilinpäätösasioita, maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun lopettamista, hyvää asiakaspalvelua ja ajankohtaisia asioita henkilöstön kanssa. Kuntalain 122 mukaiset hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut kaudelle 2019 2021 (+ optiot -22, -23 ja -24) kilpailutettiin kevään aikana. Kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi valittiin tarjouskilpailun perusteella BDO Audiator Oy (Yhtymävaltuusto 22.5.2019/ 7). Potilasasiamiespalvelut hankitaan kuluvan vuoden osalta yksityiseltä palveluntuottajalta. Toimintaa ja taloutta koskevaa riskikartoitusta varten laadittiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan katsaus, johon koottiin tärkeimmät tehdyt toimenpiteet ja tulevat valmistelut riskienhallintaan liittyen (Yhtymähallitus 12.6.2019 41) Tukipalveluiden osalta ict-palveluissa uuden virtuaaliympäristön asentaminen, suun terveydenhuollon Lifecare päivitykset ja palvelinvaihdokset ajoittuivat alkuvuodelle. Huollon osalta kuntayhtymän kiinteistön perushuollot on toteutettu ja korjauksia tehty. Vainajien kylmiöpaikkoja on lisätty tk-sairaalan yhteyteen ja piensaneerausta on tehty tk-sairaalan omaistentilojen osalta. Lisäksi röntgenin saneeraus on toteutettu aj. 13.5.- 20.6.2019 Satadiag:n uuden laiteasennuksen osalta. Siivous ja ruokahuolto ovat toteutuneet suunnitellusti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Sijaisten saaminen tukipalveluihin on ollut haastavaa. 2.2.2. Avohoidon tehtäväalue Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: alueellinen avohoito (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohoito (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto sekä erikoislääkärijohtoinen toiminta) TAVOITTEET: 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja koko tehtäväalueella yhteistyössä tulevan sote-organisaation kanssa 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä 4. Motivoidaan ja sitoutetaan potilas omaan hoitoonsa ja varmistetaan hoidon jatkuvuus ajan tasalla olevilla yksilöllisillä hoitosuunnitelmilla 5. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (erilaiset Käypä hoito - suositukset, verkko-/mobiilipohjaiset menetelmät ) 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkärijohtoisissa palveluissa 2. Valmistellaan käyttöön uutta työnjakomallia lääkärin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteistyössä toimivalla akuuttivastaanotolle 3. Kartoitetaan paljon palveluita käyttävät asiakkaat ja otetaan heille käyttöön omahoitaja/omalääkärimalli. Omahoitaja/omalääkäri paneutuu laaja-alaisesti asiakkaiden yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseen 4. Yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa kehitetään asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteissuunnittelua tukeva toimintamalli vastaanottotyöhön ja vakiinnutetaan sosiaaliohjausta terveysasemilla
3. Kustannusvaikuttavat ja riittävät suun terveydenhuollon palvelut 1. Työnjaon kehittäminen ja yhteistyön lisääminen muun avohoidon ja koti- ja sairaalapalveluiden kanssa. 2. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen ja omahoidon merkityksen korostuminen 3. Käypä hoito-suosituksien noudattaminen 4. Henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen sekä kannustava palkkapolitiikka 5. Kustannustiedon lisääminen 6. Ostopalveluista luopuminen 4. Hyvinvoinnin edistäminen avopalveluissa 1. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa ja ollaan aktiivisesti mukana luomassa uutta kaikki ikäryhmät huomioon ottavaa toimintamallia uuteen sote-organisaatioon 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. Mahdollistetaan osaltaan jokaiselle lapselle yksi turvallinen aikuinen 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta huomioiden erityisesti imetysohjaus kansainvälisen Vauvamyönteisyys-ohjelman mukaisesti (Baby Friendly Hospital Initiative) 5. Kerätään asiakaspalautteita systemaattisesti, reagoidaan palautteisiin ja kehitetään omaa toimintaa palautteiden perusteella (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen) 6. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa 2. Fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Vakiinnutetaan tehostetut kotikuntoutusjaksot osaksi kotisairaalatoimintaa 4. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa niin, että asiakkaan hoitoketju saadaan joustavasti siirrettyä kuntien peruspalveluihin 5. Sovitaan arvioinnista ja käyttöön otettavista mittareista yhteistyössä tulevan sote-organisaation kanssa 6. Työterveyshuollon kehittäminen 1. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen 2. Työterveyshuollon palvelut turvataan nykyisessä laajuudessa kuntayhtymän omana toimintana vuoden 2018 loppuun saakka 3. Korvaavan työn mahdollistaminen 4. Osallistutaan aktiivisesti työterveyshuollon palvelujen kehittämiseen osana sote-uudistusta 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen 1. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan edelleen alueellinen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia selvitetään 2. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto 3. Kuvataan tukipalveluiden ydinprosessit yhteistyössä tulevan sote-organisaation toimijoiden kanssa 4. Päivitetään röntgenin laatukäsikirja ja auditointi 8. Erikoislääkärijohtoinen toiminta 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä 6. Mahdollistetaan kiireelliset radiologilausunnot 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä 1. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on tasalaatuista ja oikea-aikaista 2. Kehitetään kotisairaalan ja lääkärinvastaanoton yhteistyötä 3. Kanta-arkiston käyttö juurrutetaan päivittäiseen toimintaan 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä 2. Koottua tutkimus- ja seuranta-aineistoa hyödynnetään väitöskirja- ja opinnäytetöihintöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 5. Informoidaan tulevasta sote-muutoksesta henkilökuntaa 6. Huomioidaan työergonomian mahdollisuudet työntekijän työntekijän voimavarojen sekä työ- ja toimintakyvyn säilyttämisessä 7
8 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2019/1-7 Avohoidon suoritteet ovat toteutuneet alle arvioidun mukaisesti tarkastelujakson aikana. Tähän vaikuttaa ensisijassa se, että tarkastelukausi 1-7/2019 on ollut rauhallinen infektiosairauksien osalta. Vastaanoton toimintamallien muutos etenee lisäten hoitajien työn vaikuttavuutta joka suunnitellusti vähentää jonkin verran lääkärikäyntien määrää. Vastaanoton toimintatapojen muutos ja alkuvuoden hyvä lääkäritilanne ovat nopeuttaneet kiireettömään hoitoon pääsyä, joka tarkastelujaksolla on ollut keskimäärin 10,5 vrk Harjavallan lääkärinvastaanotolle, 10,6 vrk Kokemäen lääkärinvastaanotolle ja 9,1 vrk Nakkilan lääkärinvastaanotolle hoitotakuun lakisääteisen rajan ollessa 90 vrk. Ensiavun tiimin toiminta on vakiintunut. Hoitopolkukuvausten päivittämistä on jatkettu ja astmapotilaan hoitopolku on nyt kuvattuna. Korvaushoidossa olevien potilaiden kuntoutumisen edellytyksiä ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu aloittamalla viikonloppujen valvotut lääkejaot myös Harjavallan terveysasemalla. Lisäksi käyttöön on otettu pitkävaikutteinen injektiovalmiste, joka vapauttaa aikaa valvonnasta varsinaiseen päihdehoitotyöhön. Viikonloppujaon toiminta on toteutettu lääkärinvastaanoton ja osaston yhteistyönä. Toimiva viikonloppujako helpottaa potilaiden hoitoa ja kotilääkeoikeuksien ansaitsemiseen liittyvien sääntöjen luomista sekä lisää hoitohenkilökunnan turvallisuutta. Lastenneuvolatoiminnassa on aloitettu keväällä isäneuvolat. Ryhmäneuvola isille korvaa kuuden kuukauden ikäisen vauvan käynnin. Tavoitteena on huomioida isät entistä enemmän neuvolatoiminnassa, vahvistaa isyyttä ja mahdollistaa vertaistuki jakamalla kokemuksia ja arjen tilanteita. Alueen asukkaiden toivomaa CHATpalvelua pilotoitiin. Kokemusten mukaan avoin keskustelukanava ei ole riittävä, vaan toiveena olisi henkilökohtaisempi palvelu. Neuvolan vuoden 2018 asiakaspalautekyselyn tulokset valmistuivat toukokuulla. Kuntayhtymän tulokset ovat samansuuntaisia kuin valtakunnalliset tulokset. Perheet kiittelivät ammattitaitoista toimintaa ja neuvolasta saamaansa tukea. Palautteissa toivottiin parempaa imetystukea ja sähköisiä palveluja. Sähköisen asioinnin ja etenkin sähköisen ajanvarauksen kerrottiin toimivan huonosti. Keväällä järjestetyn kuntayhtymän ja jäsenkuntien sivistystoimen yhteisen kokouksen tavoitteena oli sopia selkeät käytännöt ja toimintamallit yhteistyötä edellyttävien toimintojen osalta (mm. suun terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon hyvät yhteistyökäytännöt) ja keskustella mahdollisista palvelutasomuutoksista. Kokemukset yhteistyökokouksesta olivat myönteisiä ja vastaavaa yhteistyötä toivottiin jatkettavan jäsenkuntien erityispiirteet huomioiden. Fysioterapiapalvelujen kysyntä on ollut arvioitua suurempaa. Ymmärrys palvelujen merkityksestä osana potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa on lisääntynyt. Tavoitteena on ollut palvelujen liittäminen kuntoutujan hoitoprosessiin ja kiinteäksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Fysioterapeuttien suoravastaanottoa kehitetään edelleen. Toiminta tuo kustannussäästöjä, koska asiakkaan ei tarvitse jonottaa ensin lääkäriin lähetteen saamiseksi ja sen jälkeen erikseen fysioterapiaan. Liikuntaneuvojan toiminta on vakiintunut ja kuntayhtymän toimintamallia on esitelty valtakunnallisissa tapahtumissa. Suunterveydenhuoltopalvelujen kysyntään on pystytty vastaamaan melko hyvin tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson lopulla kiireettömään suun terveydenhuoltoon odotusajat vaihtelevat toimipisteittäin kahdesta kolmeen kuukauteen. Tammikuussa suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmään tehtiin suuri päivitys (Efficasta Lifecareen). Käyttöönotto sujui ilman suurempia ongelmia. Suun terveydenhuollossa otettiin samalla Kantayhteys käyttöön. Pitkiä työvapaita ja sairauspoissaoloja on alkuvuoden aikana ollut tavallista vuotta enemmän, mikä on vaikuttanut sijaisten käyttöön sekä osin myös toiminnan sujuvuuteen, suoritteisiin ja hoitoon pääsyyn. Työvoimatilanne parantui tarkastelujakson lopulla. Työnjakoa on edelleen kehitetty, mikä näkyy hammashoitajakäyntien kasvuna tarkastelujakson aikana viime vuoteen verrattuna (+21 %), vastaavasti hammaslääkäri- (- 4 %) ja suuhygienistikäyntejä (-8 %) oli viime vuotta vähemmän. Työterveyshuollon palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta seuraavaan uudelleenorganisointiin liittyvää selvitystyötä on jatkettu. Työterveyshuollon lääkäriresurssia on tarvittaessa täydennetty lääkärinvastaanotolta. Painotusta KELA I käynteihin on pyritty lisäämään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Röntgenpalvelut siirtyivät liikkeenluovutuksena SataDiagille 1.4.2019. Liikkeenluovutuksen valmistelu eteni suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä. Myös röntgenlaitteiden uusiminen ja tilojen saneeraus toteutuivat suunnitellussa aikataulussa. Sekä potilasturvallisuus että henkilöstön työtyytyväisyys ovat parantuneet tilojen ja laitteiden päivityksen myötä. Erikoislääkäritoiminnassa uusinta palvelua on lastenneurologin erikoislääkärin toiminta. Kokemukset palvelusta ovat erittäin myönteisiä ja yhteistyö kuntayhtymän sisällä sekä kuntien työntekijöihin on ollut tiivistä. Tarve lastenneurologin varsinaiselle erikoislääkärivastaanotolle ja moniammatilliselle työskentelylle on osoittautunut tarkastelujaksolla ennakoitua suuremmaksi ja vastaanotolle on ollut n. 2kk jono. Erikoislääkäriresurssin siirto koululääkärin työstä varsinaiseen erikoislääkärin vastaanottotyöhön tulevaisuudessa näyttää todennäköiseltä. Las-
tenneurologin vastaanoton tarve sekä geriatrin ja psykiatrin erikoislääkärityön tarve ovat olleet ennakoitua suurempia. Erikoislääkärisuoritteiden toteuma on 84 %. Uutena toimintana yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Harjavallan kaupungin kanssa aloitettiin kerran kuukaudessa toteutuva fysiatrin ja psykiatrin sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien moniammatilliset yhteisvastaanotot vajaakuntoisille työnhakijoille. Toiminta on ensimmäisen puolen vuoden kokemuksen perusteella erittäin tuloksellista ja asiakaskeskeistä vähentäen olennaisesti potilaiden hoidon pirstaloitumista sekä epätarkoituksenmukaista ja kustannustehotonta palveluiden käyttöä lisäten siten tehdyn työn kustannusvaikuttavuutta. 9 2.2.3 Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaala-kotisairaalatoiminnan. Terveyskeskussairaalassa on Harjavallassa 30 ja Eurajoella 10 akuuttisairaansijaa. TAVOITTEET: 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen 1. Toimitaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä ilman rajapintoja 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden käyttö 4. Sairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen 5. Yhtenäistetään Harjavallan ja Eurajoen osastojen toimintatapoja 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Yhteistyön vahvistaminen oman organisaation sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa (mm. palveluja hoitokodit) 4. Sas-palaverien toiminnan tehostaminen (yhtenäiset kriteerit ksthky:n alueelle) 5. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 6. Tehostettujen kotikuntoutusjaksojen toteutus 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Potilaan ja omaisten osallistaminen hoidon suunnittelussa 4. Vastuuhoitajamallin kehittäminen 4. Hoidon laadun parantaminen 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tarvepohjainen ja oikeanlainen ammattitaitoinen resursointi ja toiminnanohjauksen kehittäminen kotihoidossa 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto-/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa 2. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 3. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa 6. Kotihoidon laajentaminen 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä kotisairaalan, terveyskeskussairaalan ja kotisairaanhoidon sekä alueen kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Informoidaan tulevasta sote-muutoksesta henkilökuntaa
8. Saattohoidon kehittäminen 1. Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta vakiinnutetaan ja toiminnan kehittämistä jatketaan 2. Kuntayhtymän alueen päivitetyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen 3. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus turvataan 4. Kehitetään kotisairaalan ja palliatiivisen hoidon poliklinikan yhteistyötä Mittarit: Osaston hoitopäivät ja jaksot Kotisairaalan käyntimäärät Hoitoisuusluokka Keskimääräinen hoitoaika, Hoitajamitoitus ja kuormitusprosentti NPS asiakaspalaute TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2019/1-7 Tarkastelujaksolla kuormitusprosentti Harjavallan osastolla on ollut 78,6 (keskimäärin 23,6 potilasta) ja Eurajoen osastolla 83,9 (keskimäärin 8,4 potilasta). Hoitojaksojen pituus on Harjavallan osastolla ollut keskimäärin 5,9 päivää ja Eurajoen osastolla 8,3 päivää. Terveyskeskussairaala Harjavallan osasto (30 ss) Eurajoen osasto (10 ss) kuormitus% pot. keskim. keskim. hoitoaika (pv) kuormitus% pot. keskim. keskim. hoito-aika (pv) tammikuu 71,3 21,4 5,5 85,8 8,6 8,4 helmikuu 85,4 25,6 5,7 95,4 9,5 10,9 maaliskuu 90,2 27,0 6,2 89,7 9,0 10,7 huhtikuu 85,1 25,5 6,0 96,0 9,6 10,9 toukokuu 75,6 22,7 6,0 89,7 9,0 6,8 kesäkuu 74,7 22,4 6,2 72,0 7,2 6,4 heinäkuu 68,9 20,7 5,6 59,4 5,9 5,9 10 Harjavallan osastolla on hoidettu useita saattohoitoja. Palaute on ollut erinomaista. Omaiset ovat olleet aktiivisesti mukana hoidossa. Omaisille tarkoitettu lepohuone osastolla on valmistunut. Potilashoidossa tarvittavia apuvälineitä on uusittu ja lisätty. Syksyllä toteutuvat potilassiirtojen Ergonomiakorttikoulutukset. Koulutuksessa on määritelty fyysisten riskien hallintaan sekä potilaiden perusliikkumisen avustamisen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto-taito -taso, jonka koulutukseen osallistuja todentaa näyttökokeella. Epidemiat kuormittivat helmi-maaliskuussa. Hoivapalveluissa asetettiin varotoimia konsultoimatta Satasairaalan infektioyksikköä. Kotiutushoitajan tehtävä on ollut hyvin haastava ja merkittävä. Jatkohoitojen sujuvassa toteuttamisessa (mm. intervallijaksot) on ollut huomattavia kuntakohtaisia eroja. Jonotusaika on saattanut kestää jopa yli kuukauden. Siirtoviivemaksuja tuli maalis-huhtikuulta. Loma-ajan tauko Tekoja-tiimin toiminnassa vahvisti käsitystä, että Tekoja-tiimillä on huomattava vaikutus joustaviin ja nopeisiin kotiutuksiin. Keväällä Satasairaalan kanssa yhteistyössä käyttöön otettu Uoma-palvelu on osoittautunut hyvin toimivaksi ja erityisesti kotiutushoitajan työtä helpottavaksi. Palvelun avulla potilassiirtojen organisoinnista poistetaan aikaa vievä soitteluketju ja potilassiirtoja organisoidaan käyttäjäystävällisen mobiili- ja web-palvelun kautta. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tehtiin ennalta ilmoittamaton tarkastus Harjavallan osastolle kesäkuulla. Välitön tarkastuspalaute kertoi osaston resurssien ja toimintatapojen olevan asianmukaisia. Lopullinen tarkastuskertomus saadaan syksyllä 2019. Tammi heinäkuun aikana Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan alueella kotisairaalan päivittäinen potilasmäärä on edelleen vaihdellut suuresti ollen minimissään kaksi potilasta ja maksimissaan 19 potilasta. Kuukausittain tarkasteltuna päivittäisissä keskimääräisissä potilas- ja käyntimäärissä ei ole yhtä suurta vaihtelua.
11 Harjavalta, Kokemäki, Nakkila pot. min pot. max pot. keskim. käynnit/kk käynnit/pv (ka) konsultaatiot/kk tammikuu 7 18 11,7 596 19,2 169 helmikuu 5 17 8,3 340 12,1 134 maaliskuu 3 15 8,0 396 12,8 91 huhtikuu 4 19 9,5 520 17,3 117 toukokuu 5 15 9,2 507 16,4 125 kesäkuu 4 13 8,1 363 12,1 117 heinäkuu 2 17 7,6 364 11,7 71 Ruuhkahuipuista on selvitty kohdentamalla tilapäisesti kotisairaalan, osaston ja kotisairaanhoidon joustavaa ja ammattitaitoista hoitajaresurssia joko osastolle tai kotisairaalaan kuormitusta vastaavasti. Osastonlääkärin säännölliset kierrot Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan tehostetun palveluasumisen yksiköissä toteutuivat keväällä. Palveluasumisen asukkaiden kokonaisvaltainen terveyden arviointi sekä ennakoivien hoitosuunnitelmien laatiminen saatiin pääsääntöisesti toteutettua Harjavallassa ja Nakkilassa. Ennakoivien hoitosuunnitelmien ja hoidon linjausten kirjaaminen on vähentänyt varsinkin virka-ajan ulkopuolista konsultaatiotarvetta sekä sairaalasiirtoja. Kuitenkaan geriatrin erikoislääkärin konsultaatiot eivät ole vielä tarkastelujaksolla vähentyneet ennakoidusti, mikä näkyy avohoidossa erikoislääkärisuoritteiden toteumassa. Tavoitteena oli selvittää kokeilun kautta, kyetäänkö toiminnan kohdentamisella asumisyksiköihin painamaan Harjavallan osaston paikkalukua alemmas siten, että vanhan nk. C-siiven tilat riittäisivät osaston käyttöön. Tarkastelujakson kokemuksen perusteella tämä ei vaikuta mahdolliselta. Päivystävä kotisairaanhoitaja -toimintakokeilu alkoi tammikuun lopulla Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Lääkärikonsultaatioissa pilotoidaan etälaitteita. Potilaat ohjautuvat nyt kotihoidosta entistä paremmin oikeaan aikaan oikeaan hoitopaikkaan. EKG-tutkimusten Nea-link sähköinen tietojärjestelmä on otettu myös kotisairaanhoidon käyttöön. Kokemäen kaupungin kotihoidon alkuvuoden henkilöstövajeeseen vastattiin nopeasti lisäämällä sisäisin järjestelyin resursseja Kokemäen kotisairaanhoitoon. Pegasos Mukanan raportointimahdollisuuksia on hyödynnetty kotisairaanhoitajien toimintatapojen arvioinnissa. Jatkossa panostamme erityisesti paljon palveluja käyttävien kotihoidon asiakkaiden seuranta- ja arviointikäyntien säännöllisyyteen ja viiveettömiin konsultaatiokäynteihin. Kaatumisen ennaltaehkäisyyn liittyen on yhteistyössä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa järjestetty kaksi työkonferenssia. Keskeisimmät kehitettävät asiat ovat riskien ja riskiasiakkaan tunnistaminen sekä yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyvät kysymykset. 2.2.4 Erityispalvelujen tehtäväalue Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: psykososiaaliset erityispalvelut (Psykologipalvelut, perheneuvola, puheterapiapalvelut ja kuntoutusohjaus) sekä sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, psykososiaaliset asumispalvelut sekä lastenvalvojan palvelut) Tehtäväaluetta koskevat mittarit: Sosiaalipalvelut: - oikaisuvaatimuksia 6, valituksia hallinto-oikeuteen 1, muistutukset/kantelut 1 - Päätösten pitävyys oikeusasteissa: 3 valitusta hyväksytty hallinto-oikeudessa - Käsittelyajat: Hakemukset pystytään ottamaan käsittelyyn määräajassa (7pvä), samoin päätökset pystytään tekemään määräajassa (3kk). Lastenvalvojapalveluihin on jonoa n 2-3 viikkoa. Psykososiaaliset palvelut: - NPS palaute 88,00. Yksikkö: Psykososiaaliset erityispalvelut Terveyskeskuspsykologit ja opiskeluhuollon psykologit TAVOITTEET: 1. Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä psyykkisissä ongelmissa ja autetaan löytämään omia voimavaroja ja hallintakeinoja. Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä kriisitilanteissa. 2. Osallistutaan asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn selvittelyyn kuntoutustarpeen arvioimiseksi.
3. Selvitellään alle kouluikäisten lasten kehitysongelmia ja erityisvaikeuksia, jotta voidaan käynnistää varhaista tukea ja tarvittavia kuntoutustoimia. 4. Kehitetään psykologipalveluja osana terveyskeskuksen psykiatrista työryhmää. 5. Ohjataan psyykkistä tukea ja psykiatrisia palveluja tarvitsevia asiakkaita heidän tilanteeseensa parhaiten soveltuvan avun piiriin. 6. Tarjotaan sopimusten mukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja perus- ja toisen asteen oppilaitoksille. 7. Kehitetään edelleen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä käytäntöjä. 8. Vakiinnutetaan yhteisöllistä psykologista vaikuttamista sekä tarjotaan yksilöllistä psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukea. Perheneuvola TAVOITTEET: 1. Alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen, tunne-elämän ongelmien ja sosiaalisen tilanteen arviointi ja hoidon järjestäminen; tarvittaessa ohjanta erikoissairaanhoitoon. 2. Mahdollisimman nopea avun saatavuus akuuteissa lasten, parien ja perheiden kriiseissä 3. Perheen ja parin omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen ongelmatilanteessa 4. Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen perheiden tukemisessa 5. Perheneuvolatyön kehittäminen vastaamaan asiakkaiden ja yhteistyötahojen nykyisiä ja muuttuvia tarpeita Puheterapiapalvelut TAVOITTEET: 1. Todetaan puheen, kielen ja kommunikaation häiriöt varhain ja käynnistetään kuntoutustoimia. Arvioidaan lasten ja aikuisten syömiseen ja nielemiseen liittyviä vaikeuksia. 2. Tarjotaan puheterapiapalveluja niitä tarvitseville. 3. Tuetaan lapsen kielen, puheen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä ja pyritään lieventämään kielellisiä oppimisvaikeuksia yhteistyössä päivähoidon ja koulun erityisopetuksen kanssa. Pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi vaikeuksien kasaantumiseen. 4. Kehitetään yhteistyötä ohjaavien tahojen kanssa puheterapiaresurssin kohdentamiseksi ja toiminnan suunnittelemiseksi. Kuntoutusohjaus TAVOITTEET: 1. Asiakaslähtöinen kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta. Kuntoutuspalveluiden oikeaaikainen toteutuminen. 2. Toimitaan asiakaslähtöisesti ja tarveperusteisesti kuntoutuksen asiakaspalvelun toteuttamisessa. Tehdään yhteistyötä muiden asiakkaan kuntoutusprosessiin liittyvien toimijoiden kanssa ja hyödynnetään kuntoutuksen eri palvelujärjestelmien tuntemusta. 3. Osallistutaan olemassa olevien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen valtakunnallisten suositusten mukaisesti. 4. Osallistutaan tarvittaessa vammaispalvelulain mukaisten päätösten valmisteluun sosiaalipalvelujen työryhmässä. 5. Tehdään kuntoutussuunnitelma monialaisesti ja moniammatillisesti yhdessä kuntoutujan ja/tai hänen omaistensa kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2019/1-7 Psykososiaalisten erityispalveluiden suoritteiden toteuma heinäkuun loppuun mennessä on 50 %. Perheneuvolassa ja puheterapiassa on ollut resurssivajetta. Toiminta on ollut suunnitellun mukaista. Koulutuksiin on osallistuttu suunnitelmien mukaan ammattitaidon ylläpitämiseksi. Psykologipalvelut ovat toteutuneet suunnitellusti. Erityisesti lastenneurologin työhön liittyvien tutkimusten tarve on kasvanut. Konsultatiivinen työmalli otettiin koulupsykologityössä käyttöön ja epätarkoituksenmukaiset laajat tutkimukset ovat vähentyneet konsultaatioiden myötä. Kokonaisuutena lasten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen sairauksien diagnostiikka ja hoito on tarkastelujaksolla suurelta osin toteutunut peruspalveluissa erikoissairaanhoidon sijaan. Perheneuvolan palveluiden kysyntä on ollut suurta ja palveluun on jonoa. Jonotilanteen vuoksi heinäkuulla aloitti osa-aikainen sosiaalityöntekijä työskentelyn perheneuvolassa tarjoten perhe- ja pariterapiapalveluita. Perheneuvolan psykologin osallistuminen systeemisen lastensuojelun tiimiin ei ole resurssipulan takia vielä toteutunut. Tämä tarkoitus aloittaa syksystä eteenpäin. Psykologin tutkimuksia ostettiin suunnitellusti Coronaria Con- 12
textia Oy:ltä perheneuvolan resurssipulan takia ja terapiajaksoja on samoin tuotettu ostopalveluna yksityisen ammatinharjoittajien toimesta. Lastenvalvojien kanssa on yhteistyötä kehitetty ja työntekijöiden säännölliset tapaamiset ovat noin 3 viikoin välein. Puheterapiapalveluja on toteutettu suunnitellusti. Osittain on turvauduttu lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettyihin ostopalveluihin erityisesti kuntoutusjaksojen osalta. Nielemisvaikeusarvioita on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Tarkastelukaudella asiakastyytyväisyyden seurantaan on panostettu suunnitellusti. Asiakaspalvelukysely tehtiin suunnatusti puheterapian asiakkaille (90 vastausta). Yhtenä osana kyselyä kartoitettiin palvelun NPS-lukua, joka oli 88,00. Kuntoutusohjaus ja kuntoutuksen työryhmät ovat toteutuneet tarkastelukaudella suunnitellusti. Yhteistyö jäsenkuntien toimijoiden kanssa on kehittynyt ja moniammatillisia vastaanottoja on toteutettu kuntoutussuunitelmien laatimiseksi. Psykososiaalisten erityispalveluiden asiantuntijat osallistuvat aiempaa enemmän yhdessä kuntayhtymän erikoislääkäreiden ja muun henkilöstön kanssa kuntoutussuunnitelmien laatimiseen tilanteissa, joissa aiemmin on tarvittu erikoissairaanhoidon palveluja. Yksikkö: Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja psykososiaaliset asumispalvelut TAVOITTEET: 1. Vaikeavammaisten asiakkaiden tarpeita vastaavat vammaispalvelulain mukaiset palvelut 2. Edistää vaikeavammaisten tasavertaista suoriutumista sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumisen tukeminen ja koordinaattorina toimiminen erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelujen välillä 4. Yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa 5. Erityispalvelujen tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin ja yhteistyön kehittäminen 6. Laadukas asiakastyö 7. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Lastenvalvojan palvelut TAVOITTEET: 1. Lapsen perheoikeudellisen aseman turvaaminen sopimusteitse 2. Uuden isyyslain mukainen toiminta isyyden selvittämisessä ja tunnustamisessa 3. Erityispalvelujen tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin ja yhteistyön kehittäminen 4. Verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisen toimintatavan valmistelu ja toteuttaminen 5. Laadukas asiakastyö 6. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2019/1-7 Sosiaalipalvelujen toiminta on toteutunut suunnitellusti. Vammaispalveluissa valmistellaan palvelusetelisääntökirjaa yhteistyössä jäsenkuntien ja Porin perusturvan kanssa vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluihin sekä työ- ja päivätoimintaan. Tavoitteena on saada sääntökirja hyväksyttyä vuoden 2019 loppuun mennessä, ja ottaa palvelusetelit käyttöön 1.1.2020 alkaen. Kuntayhtymä, jäsenkunnat ja Samk on aloittanut yhteistyössä perustason työntekijöiden neuropsykiatrisen valmentajien koulutuksen. Jäsenkuntien työntekijöistä 10 henkilöä aloittaa syksyllä 2019 koulutuksen, ja kuntayhtymä on tehnyt Samk:n kanssa sopimuksen koulutuksen järjestämisestä. Tavoitteena on vahvistaa erityisosaamista perustasolla ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien psykososiaaliset asumispalvelut on kilpailutettu loppuvuodesta 2018 ja hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa on laadittu sopimukset 1.2.2019 alkaen. Jäsenkuntien kanssa on aloitettu säännölliset yhteistyöneuvottelut päihdekuntoutujien palveluista ja hoitoprosesseista, ja tavoitteena on kehittää ja tehostaa yhteistyötä jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken. Päihdekuntoutujien palvelut ja hoitopolut on kuvattu kunnittain keväällä 2019. Toiminnan painopiste on avohuollon palveluissa. Lastenvalvojan palveluissa on kouluttauduttu 1.4.2019 voimaan tulleeseen äitiyslakiin ja valmistaudutaan uuteen lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1.12.2019 alkaen. Perheneuvolan kanssa yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty, ja työntekijöiden säännölliset tapaamiset ovat noin 3 viikoin välein. 13
14 Kunnilta siirtyneet päätökset KULJETUSPALVELU 1.1.2011 31.12.2014 31.12.2016 31.12.2017 31.12.2018 31.7.2019 Eurajoki 79 96 84 122 116 114 Harjavalta 152 164 147 147 142 134 Kokemäki 154 148 136 145 125 117 Nakkila 122 124 107 102 102 98 Luvia 41 35 0 0 0 YHTEENSÄ 507 573 509 516 485 463 HENKILÖKOHTAINEN APU Eurajoki 5 18 24 38 40 39 Harjavalta 9 45 45 44 46 46 Kokemäki 16 41 44 38 39 37 Nakkila 9 24 29 26 27 27 Luvia 6 8 0 0 0 YHTEENSÄ 39 134 150 146 152 149 ASUMISPALVELUT Psykososiaaliset Eurajoki 6 9 10 11 10 9 Harjavalta 9 16 17 18 19 23 Kokemäki 15 13 14 14 18 16 Nakkila 9 12 10 11 11 10 Luvia 3 3 0 0 0 YHTEENSÄ 39 53 54 54 58 58 Vpl:n mukaiset Eurajoki 3 2 1 5 5 5 Harjavalta 5 11 7 9 9 8 Kokemäki 3 7 8 9 10 9 Nakkila 1 4 4 3 3 3 Luvia 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 12 24 20 26 27 25 Palveluasuminen kotona Eurajoki 3 7 6 11 10 10 Harjavalta 1 3 3 5 3 2 Kokemäki 11 10 8 8 7 6 Nakkila 0 5 6 6 6 6 Luvia 7 5 0 0 0 YHTEENSÄ 15 32 28 30 26 24 ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLIN 2014 2016 2017 2018 1.1-31.7.19 Eurajoki 19 7 5 4 5 Harjavalta 16 5 11 7 5 Kokemäki 15 6 4 10 10 Nakkila 2 4 8 10 5 Luvia 6 2 0 0 0 YHTEENSÄ 58 24 28 31 25
15 Lastenvalvojan palvelut: päätösten määrät Elatussopimukset 2011 2014 2016 2017 2018 1-7/2019 Eurajoki 32 53 19 76 99 42 Harjavalta 63 40 86 69 80 42 Kokemäki 34 59 77 88 79 37 Luvia 31 45 0 0 0 Nakkila 32 34 51 39 48 37 yhteensä 161 217 278 272 306 158 Huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimukset 2011 2014 2016 2017 2018 1-7/2019 Eurajoki 45 40 36 98 95 63 Harjavalta 66 52 85 80 96 37 Kokemäki 38 64 82 69 78 38 Luvia 35 35 0 0 0 Nakkila 43 41 60 30 48 36 yhteensä 192 232 298 277 317 174 Isyyden selvittäminen 2011 2014 2016 2017 2018 1-7/2019 Eurajoki 38 14 17 29 37 24 Harjavalta 43 31 26 27 29 7 Kokemäki 22 25 30 26 26 13 Luvia 12 15 0 0 0 Nakkila 29 15 18 14 22 11 yhteensä 132 97 106 96 114 55 Olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle 2011 2014 2016 2017 2018 1-7/2019 Eurajoki 1 1 3 1 3 2 Harjavalta 2 0 1 1 2 0 Kokemäki 1 1 4 0 3 0 Luvia 0 2 0 0 0 Nakkila 2 0 2 2 2 1 yhteensä 6 2 12 4 10 3
16 3. TOIMINTATILASTOJA AJALTA TAMMI-HEINÄKUU 2019 3.1 Terveydenhuollon valinnanvapaus Terveydenhuoltolain mukaan potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta tulee tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Vuoden 2019 alusta tilastoa on lähdetty seuraamaan kuukausitasolla. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Tulleet 3 5 8 10 8 10 1 Lähteneet 5 6 1 2 0 3 3 Nettovaikutus -2-1 7 8 8 7-2 Pohjatilasto ajalta 1.1.2014 31.7.2019 31.12.2018 31.3.2019 31.7.2019 Tulleet 715 731 760 Lähteneet 202 214 222 Nettovaikutus 513 517 538
17 3.2 Kuntasuoritteet Käyntisuoritteet ovat kertyneet alkuvuoden aikana talousarviossa arvioidun mukaiset. Seuraavassa on kuntasuoritteiden toteumaraportointi 1-7 kuukauden osalta. Kuntasuoritteet 1-7 kk Eurajoki Hvalta Kmäki Nakkila YHT. Tot-arv. -19 TA 2019 Lääkärin vast.oton käynnit 11718 8073 7052 5199 32042 55000 56250 osuus kok. käynneistä 36,6 25,2 22,0 16,2 100,0 sis.käy korvaavat käynnit/asukas 1,98 1,09 0,91 0,91 1,06 konsultaatiot E-lääkärin vast.ottokäynnit 753 1415 1816 1102 5086 9687 6030 osuus kok. käynneistä 14,8 27,8 35,7 21,7 100,0 Käy korvaavien kons.osuus 76 559 812 470 1917 käynnit/asukas 0,13 0,19 0,23 0,19 0,17 Hammashuollon käynnit 5961 3324 2919 2910 15114 26200 28045 osuus kok. käynneistä 39,4 22,0 19,3 19,3 100,0 käynnit/asukas 1,01 0,45 0,38 0,51 0,50 Kotisairaanhoidon käynnit 2602 671 2240 935 6448 10850 10430 osuus kok. käynneistä 40,4 10,4 34,7 14,5 100,0 käynnit/asukas 0,44 0,09 0,29 0,16 0,21 Kotisairaalakäynnit 573 1750 1852 1009 5184 6500 7910 osuus kok. käynneistä 11,1 33,8 35,7 19,5 100,0 käynnit/asukas 0,10 0,24 0,24 0,18 0,17 Asiantuntijahoitajakäynnit 3485 5973 4382 2939 16779 27800 27771 osuus kok. käynneistä 20,8 35,6 26,1 17,5 100,0 Käy korvaavien kons.osuus 621 1058 757 647 3083 käynnit/asukas 0,59 0,81 0,56 0,52 0,56 Muut hoitajakäynnit 11668 6070 6056 4439 28233 49800 54800 osuus kok. käynneistä 41,3 21,5 21,5 15,7 100,0 Käy korvaavien kons.osuus 1428 681 428 484 3021 käynnit/asukas 1,97 0,82 0,78 0,78 0,94 Muun avohuollon käynnit 6736 7123 6615 4277 24751 37200 45000 osuus kok. käynneistä 27,2 28,8 26,7 17,3 100,0 käynnit/asukas 1,14 0,96 0,85 0,75 0,82 Vuodeosaston hoitopäivät 294 1914 2272 1046 5526 10050 10370 osuus kok. hoitopäivistä 5,3 34,6 41,1 18,9 100,0 hoitopäivät/asukas 0,05 0,26 0,29 0,18 0,18
18 3.3 Hoitotakuun toteutuminen Kiireettömään hoitoon pääsyn toteutuminen lääkärin vastaanotolla Keskimääräinen odotusaika 7/2019 Kiireettömän hoidon osalta lääkärin vastaanotolla hoitotakuu täyttyy. Keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon heinäkuun lopussa on 9,7 vrk (3/2019 8,5 vrk). Hoitoon pääsy aika on laskenut Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemien osalta. Hoidon odotuksen aika vaihtelee terveysasemittain seuraavasti: Harjavalta Kokemäki Nakkila Eurajoki Luvia 10,5 päivää 10,6 päivää 9,1 päivää 9,9 päivää 8,3 päivää Kiireettömään hoitoon pääsyn toteutuminen suun terveydenhuollossa Keskimääräinen odotusaika 7/2019 Suun terveydenhuollon osalta myös hoitotakuu täyttyy ja odotusaika kiireettömään hoitoon on 4-12 viikon välillä. Odotusajat vaihtelevat hammashoitoloiden välillä. Harjavalta Kokemäki Nakkila Eurajoki Luvia 2,5 kuukausi 2,5 kuukausi 2 kuukautta 2 kuukautta 3 kuukautta
3.4 Talous- ja toimintakatsauksen 1-7 kk:n tuloslaskelma 19
Toimintatuotot tammi-heinäkuu 2019 ovat tuloslaskelman mukaan yhteensä noin 17,8 milj. ja toimintakulut 18 milj.. Kulujen toteutumisprosentti talousarvioon nähden on ollut 59,6 %. Henkilöstökulut ovat olleet heinäkuun lopussa yhteensä 7,5 milj., toteutumisprosentin ollessa 55,8 %. Palvelujen ostot ovat nousseet edellisestä vuodesta 3,8 %. Ostopalveluja lisääntyminen johtuu laboratoriopalveluiden ja kuvantamispalveluiden liikkeenluovutuksesta. Ostopalveluita käytetään lisäksi erityisesti päihde- ja mielenterveys- sekä vammaispalveluissa sekä avohuollossa hammaslääkäritoiminnassa ja työterveyshuollossa. Avustusten toteuma heinäkuun lopussa oli yhteensä 1 milj., toteuma on hieman suurempi verraten edellisvuoteen. Avustuksiin kirjataan vammaisten henkilökohtaiset avustajakustannukset ja henkilökohtaisen avun ostopalvelut. Muiden toimintakulujen kustannukset olivat tammi-heinäkuussa noin 0,6 milj.. Muut toimintakulut ovat edellisvuoden tasolla. Muissa toimintakuluissa ovat mm. rakennusten ja huoneistojen- sekä koneiden ja laitteiden vuokrat, välittömät verot (kiinteistövero) jne. sekalaiset kulut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kulut ja tuotot ovat toteutuneet molemmat yli arvioidun. Kulut on toteutunut suhteessa budjetoituun enemmän. 1-7 tilanteessa tilikaudentulos näyttää 0,3 M alijäämäiseltä. Maksuvalmius kuntayhtymässä on kuitenkin suhteellisen hyvä. 20
21 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tammi- heinäkuussa 2019 ERIKOISSAIRAANHOITO: (ei sisällä kalliin hoidon tasauksia) a. SAIRAANHOITO (1.000 :na) Tp 2015 Tp 2016 Tp 2017 Tp 2018 Tot 1-7/2018 Tot 1-7/2019 Mu % 18/19 Eurajoki 10146 10809 11044 10660 5 652 6 521 15,4 Harjavalta 9765 9517 10058 11347 6 112 6 623 8,4 Kokemäki 9400 9974 10428 9422 5 389 5 681 5,4 Nakkila 7006 6693 6468 7085 4 047 3 915-3,3 YHT 36 317 36 993 37 998 38 514 21 200 22 740 7,3 10 000 esh,sairaanhoito 1-7 kk 5 000 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Tot 1-7/2018 Tot 1-7/2019 b. SOSIAALIPALVELUT (1.000 :na): Tp 2015 Tp 2016 Tp 2017 Tp 2018 Tot 1-7/2018 Tot 1-7/2019 Mu % 18/19 Eurajoki 1 523 1 484 1 968 1 898 1 035 1053 1,7 Harjavalta 984 1 081 1 360 1 657 992 885-10,8 Kokemäki 1 264 1 434 1 524 1 709 972 1012 4,1 Nakkila 775 818 932 898 511 514 0,6 YHT 4 546 4 817 5 784 6 162 3 510 3464-1,3 1 500 esh, sosiaalipalvelut 1-7 kk 1 000 500 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila c: Yleislääketieteen päivystys (1.000 :na): Tp 2015 Tp 2016 Tp 2017 Tp 2018 Tot 1-7/2018 Tot 1-7/2019 Mu % 18/19 Eurajoki 250 259 65 32 20 24 20,0 Harjavalta 231 237 47 28 17 20 17,6 Kokemäki 229 231 41 25 16 15-6,3 Nakkila 180 181 34 26 16 16 0,0 YHT 890 908 187 111 69 75 8,7 Eurajoen vuosien 2015 ja 2016 luvut pitävät sisällään Luvian luvut. Tot 1-7/2018 Tot 1-7/2019 Siirtoviivemaksuja jäsenkunnista on kertynyt kahdelle: Harjavalta 3 potilasta 5 hoitopäivää yht. 3000 ja Kokemäki 3 potilasta 4 hoitopäivää yht. 2400. Siirtoviivemaksuja on kertynyt vain maalis-huhtikuulta.
22 KUNTALASKUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 1-7 KK,ennuste 2019 Avohoito (1.000 ) TP 2018 Ta 2019 1-7/2o19 Tot % Tot ennuste Eurajoki 4 100 4 444 2 753 61,9 4 600 Harjavalta 3 482 3 822 2 245 58,7 3 800 Kokemäki 3 107 3 687 1 998 54,2 3 500 Nakkila 2 381 2 621 1 435 54,8 2 500 Yhteensä 13 070 14 574 8 431 57,8 14 400 Koti- ja sairaalapalvelut (1.000 sis.myös kotisairaalan ja kotisairaanhoidon) TP 2018 Ta 2019 1-7/2o19 Tot % Tot ennuste Eurajoki 431 379 297 78,4 500 Harjavalta 1 510 1 398 740 52,9 1 270 Kokemäki 1 634 1 565 952 60,8 1 630 Nakkila 1 042 918 479 52,2 830 Yhteensä 4 617 4 260 2 468 57,9 4 230 Sos.paLvelut (1.000 ) TP 2018 Ta 2019 1-7/2o19 Tot % Tot ennuste Eurajoki 1 609 1 504 935 62,2 1 600 Harjavalta 1 688 1 827 1 057 57,9 1 750 Kokemäki 1 666 1 649 952 57,7 1 600 Nakkila 825 944 540 57,2 900 Yhteensä 5 788 5 924 3 484 58,8 5 850 Muut toiminnot (1.000 ) (Psykososiaaliset palvelut) TP 2018 Ta 2019 1-7/2o19 Tot % Tot ennuste Eurajoki 97 109 47 43,1 85 Harjavalta 296 292 147 50,3 250 Kokemäki 152 126 78 61,9 140 Nakkila 197 176 87 49,4 150 Yhteensä 742 703 359 51,1 625 Kaiki yhteensä (1.000 ) TP 2018 Ta 2019 1-7/2o19 Tot % Tot ennuste Eurajoki 6 237 6 436 4 032 62,6 6 785 Harjavalta 6 976 7 339 4 189 57,1 7 070 Kokemäki 6 559 7 027 3 980 56,6 6 870 Nakkila 4 445 4 659 2 541 54,5 4 380 Yhteensä 24 217 25 461 14 742 57,9 25 105 Nakkila Kokemäki Harjavalta Eurajoki 4 380 4 659 4 445 6 870 7 027 6 559 7 070 7 339 6 976 6 785 6 436 6 237 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 Tot ennuste Ta 2019 TP 2018
23 4 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA SEKÄ ARVIO VUODEN 2019 TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ TULEVAISUUDEN HAASTEISTA Terveyskeskuksen toiminta on vastannut toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tammi-heinäkuun osalta. Palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan hyvin kaikissa vastaanottopisteissä. Lääkäritilanne on ollut hyvä ensimmäisen vuosipuoliskon ja palveluita on pystytty järjestämään suunnitellusti. Syyskaudella lääkäritilanne on heikompi, joka vaikuttaa ennakoituun suoritetoteumaan syksylle. Alkuvuodelle ei ole ajoittunut aiempien vuosien tapaan influenssan mukana tuomaa kysyntäpiikkiä, joka olisi nostanut huomattavasti suoritemääriä. Lääkärinvastaanoton toiminnallinen kehittäminen näkyy sekä avoterveydenhuollon suoritemäärissä että erityisesti hoitoon pääsy aikojen huomattavana paranemisena. Sosiaalipalveluissa kustannusarvio on pitänyt hyvin. Toteumaennuste 31.7.2019 tilanteessa näyttää toteutuneen arvioidun mukaisesti. Koti- ja sairaalapalveluissa jäsenkuntien palveluiden käyttö on ollut hieman yli suunnitellun mukaista. Joustavan jatkohoidon toteuttamiseksi ja siirtoviiveiden välttämiseksi yhteistyöhön kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä tulee edelleen panostaa. Osaston hoitopäiväarvio tasaisella kertymällä vuositasolla olisi noin 10.050 hoitopäivää. Kotisairaalan potilasmäärät ovat alle arvioidun. Erikoislääkärijohtoisen toiminnan laajentaminen lastenneurologilla on lisännyt suoritetoteumaa yli arvioidun. Lastenneurologi toiminta aloitettiin vuoden 2018 aikana. Konsultaatiot psykiatriassa ja geriatriassa ovat myöskin lisääntyneet. Toteuma-arvio koko vuodelle tulee olemaan talousarviota suurempi. Taloudenpito on ollut haastava vuoden 2019 osalta kahdesta syystä: 1) Talousarviossa on tehty siten, että neuvottelut kuvantamisen liikkeenluovutuksesta käydään vuoden 2019 aikana. Laiteuusinnan tarve tuli loppu vuonna 2018 kirittämään liikkeenluovutus ajankohtaa ja liikkeenluovutuksen toteuminen 1.4.2019 muutti kuvantamisen palvelut ostopalveluiksi. Hinnat määräytyvät Satadiag:n voimassa olevan hinnaston mukaan. Kuvantamisen liikkeenluovutus vaikuttaa talouden kulupuolen nousuna loppu vuotta kohden enenevissä määrin. Diagnostisissa palveluissa tehtiin hinnan muutos 1.7.2019 lukien röntgen suoritteessa 55 :n, jonka odotetaan tasapainottavan kuvantamisen taloustilannetta. 2) Työterveyshuollon yrityksille myytävän sairaanhoidollisten palveluiden liikkeenluovutus piti tapahtua vuoden alussa. Neuvottelut aloitettiin uuden osapuolen kanssa vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikkeenluovutus ei toteutunut, koska vastaanottavan puolen tilanne muuttui kesäkuussa. Talousarviosta siis puuttuu edellä mainittu sekä tulot että menot työterveyshuollon yksiköstä. Voimaan astuneet hinnankorotukset erityisesti Eurajoen kokonaisulkoistuksen osalta nostavat menoja kuluvalle vuodelle. Lisäksi perusterveydenhuollon pakollisia kalustopäivityksiä on jouduttu tekemään avovastaanotolle. Edellä mainitut toiminta- ja taloustiedot tiedostaen vuoden 2019 tuloksen arvioidaan olevan seitsemän kuukauden suorite ja taloustoteumalla haastava päästä talousarvion tulostavoitteeseen vuonna 2019, joka oli valmiiksi alijäämäinen. Jos lääkäritilanne jää heikoksi syksyn aikana, on suoritetoteumissa vaara jäädä alle arvioidun, mikä kasvattaa entisestään ennustettua alijäämäistä tulosta vuodelle 2019. Talouden kehitystä ja toiminnan kehittämisen kautta tulleita muutoksia seurataan tiiviisti. LIITE Kuntalaskutetut suoritteet kunnittain ja koko kuntayhtymä mukaan lukien muut kuin jäsenkunnat.
TALOUSARVIO 2020 Toimintasuunnitelma 2020 2022 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yh 10.9.2019/60
1 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat... 2 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä... 2 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta... 2 1.3 Kuntayhtymän visio... 3 1.4 Vuoden 2020 talousarvion painopisteet... 3 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät... 6 2.1 Väestörakenne... 7 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään... 7 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain... 8 2.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2018, talousarvio 2019 ja 2020 sekä suunnitelma 2021... 10 3. Talousarvioon 2020 sisältyvät vakanssit... 13 4. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista vuodelle 2020... 14 5. Yhteenveto tehtäväalueittain... 18 5.1. Hallinnon ja talouden tehtäväalue... 18 5.2 Avohuollon tehtäväalue... 21 5.3 Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue... 25 5.4 Erityispalvelujen tehtäväalue... 28 5.5 Investoinnit... 31 5.6 Rahoitus... 31 6. Hinnoittelun perusteet ja suoritehinnat... 32 Liite: Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Rahoituslaskelma 2020 Suoritteet ja jäsenkuntien maksuosuudet
2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä oli 1.1.2019 yhteensä 29.135 asukasta (29.574 asukasta v. 2018). Eurajoki 9454, Kokemäki 7226, Harjavalta 7018 ja Nakkila 5437. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa myös terveydenhuoltolaissa mainittua erikoislääkärijohtoista toimintaa. Lisäksi kuntayhtymä järjestää osan jäsenkuntien sosiaalipalveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta) ja psykososiaalisia palveluja. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ylläpitää palvelutuotantonsa ydinosaamisalueilla nykyisessä laajuudessa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä tuottaa tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Poikkeuksena Eurajoen terveysasemien toiminta, jotka aiemman sopimuksen mukaisesti toteutetaan ulkoistettuna vuonna 2020. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa ja ehkäisyä sekä kuntoutusta. Kuntayhtymän tuottamat palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaita hyödyntäen tutkimus- ja seurantatietoa sekä panostaen vaikuttaviin toimintamalleihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on moniammatillinen työyhteisö, jolla on osaava ja hyvinvoiva henkilökunta. 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta Oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä sekä ihmisläheisellä ja ammattimaisella johtamisella. Ammattitaito ja työnhallinta. Hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen
3 1.3 Kuntayhtymän visio Suomen toimivin sote-yhtymä. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ovat päättäneet keväällä 2019 valmistelun aloittamisesta Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muodostamiseksi 1.1.2021 lukien. Kuntayhtymän visio lähtee kyseisestä valmistelusta ja jo talousarvio vuonna 2020 yhteistä työtä vision saavuttamiseksi suunnitellaan kokonaisuuksissa, jotka ovat alueelle kriittisiä tai joissa on valtakunnallista ohjausta. 1.4 Vuoden 2020 talousarvion painopisteet: LAADUKKAAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Hyvä sosiaali- ja terveydenhuollon laatu tarkoittaa sitä, että asiakas saa tarpeensa mukaista palvelua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hyvä laatu on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvaa palvelua, joka tuottaa riittävän suurella todennäköisyydellä kansalaisille hyvinvointia ja terveyttä ottaen kuitenkin huomioon palvelun aiheuttamat riskit hyvinvoinnille ja terveydelle sekä palvelusta ja sen mahdollisista riskeistä aiheutuvat kustannukset yksilölle, kuntayhtymälle ja yhteiskunnalle. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä palvelun laatua arvioidaan ja kehitetään seuraavilla osa-alueilla: Palvelujen asiakaslähtöisyys: Kuntayhtymän tiedotus ohjaa asiakasta hänen tilanteensa mukaisten oikeiden palvelujen piiriin. Asiakaslähtöinen kulttuuri näkyy asiakkaan ja potilaan osallisuutena ja itsemääräämisoikeuden toteutumisena sekä yhteistyönä läheisten ja omaisten kanssa.
4 Asiakkaan tai hänen omaistensa kanssa yhteistyössä laaditut, yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat tukevat palveluun sitoutumista ja helpottavat palvelun toteutumisen seurantaa. Tavoitteena on, että asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun ja on saanut ja kokee saaneensa tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Hän saa myös riittävästi tietoa siitä, miten voi antaa palautetta palvelustaan. Hän kokee tulleensa huomioiduksi, kuunnelluksi ja kokee pystyneensä vaikuttamaan omaan hoitoonsa kuntayhtymässä. Mittarit: hoito- ja palvelusuunnitelmat spontaanit palautteet asiakaspalautekyselyt muistutukset, kantelut oikaisuvaatimukset, hallintovalitukset terveyskeskusvalinnan tehneet Palvelujen saatavuus: Kuntayhtymän tavoitteena on tarjota apua, tukea ja ratkaisuja alueensa väestön tarpeiden mukaisesti. Henkilökunnan työnjako on tarkoituksenmukainen, jotta palvelu on mahdollisimman viiveetöntä ja asiakkaiden asioita ryhdytään ratkaisemaan oikeassa palvelussa ja asianmukaisella osaamisella asioiden edellyttämällä kiireellisyydellä. Kustannuslaskennan avulla saadaan vertailtavuutta alueellisesti Mittarit: hoitoon pääsyn seuranta yhteispäivystyskäynnit sosiaalihuollon määräaikojen toteutuminen käyntiä korvaavat sähköiset asioinnit (ml. puhelut) käynnit / suoritteet ammattiryhmittäin toimipisteiden vastaanottotoiminta asiakastyytyväisyys kustannuslaskenta Palvelujen turvallisuus: Kuntayhtymän turvallisuuskulttuuri sisältää riskien arvioinnin, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Potilasturvallisuus sisältää hoidon turvallisuuden, lääkehoidon turvallisuuden ja lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuuden. Potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja lääketieteellisesti oikean hoidon ja hoivan. Hoito ja hoitoympäristö eivät aiheuta potilaalle huolellisella ja ammattitaitoisella toiminnalla vältettävissä olevaa vaaraa tai haittaa. Henkilökunnan osaaminen ja sen varmistaminen ja osaamisen kehittäminen ovat turvallisen palvelun ja hoidon perusta. Vaaratapahtumien raportointi on käytössä ja vaaratapahtumien käsittelystä on sovittu. Mittarit: henkilöstön influenssarokotekattavuus käsihuuhteen kulutus painehaavariskin arvioinnin toteutus kaatumisvaaran arvioinnin toteutus perehdytysohjelma täydennyskoulutuksen toteutuminen vaaratapahtumien ilmoitusmenettely erityispalveluiden omavalvontasuunnitelma Palvelujen vaikuttavuus: Kuntayhtymässä kohdistetaan voimavaroja erityisesti alueen väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Merkittävien kansantautien hoidolle asetetaan tavoitteet. Uusia toimintatapoja käyttöön otettaessa arvioidaan käytettävin voimavaroin mahdollisesti saavutettavaa terveyshyötyä. Tulokset saavutetaan johtajuuden ohjaamana, mutta samalla kannustetaan koko henkilökuntaa kehittämistyöhön.
5 Mittarit: hoitotasapaino erikoissairaanhoidon käyntimäärät pitkäaikaissairaiden osastohoitojaksot rokotuskattavuus toimintakykymittarien käytön peittävyys KESKI-SATAKUNNAN ALUEEN YHTEISESTI KEHITETTÄVÄT HYVINVOINTI- PALVELUT Vaikutusten ennakkoarviointi Kaikessa kunnan järjestämässä toiminnassa tulee huomioida päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tuottaa tietoa päätösten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, auttaa parhaan ratkaisun valinnassa, mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn, lisää suunnittelun ja päätöksenteon laajuutta ja avoimuutta. Terveydenhuoltolain mukaisesti terveysvaikutusten ennakkoarviointi tulee myös huomioida päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ollessa järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, tulee kuntayhtymän osallistua asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Erityisen tärkeään asemaan vaikutusten ennakkoarviointi nousee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan liittyvissä asioissa mutta vielä siinäkin, että sosiaali- ja terveydenhuolto palvelut on järjestetty Keski- Satakunnassa eri organisaatioissa. Muutoksia tulisi suunnitella ja muutoksen vaikutusten arviointi toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä (esim. vanhainkotien ulkoistukset, neuvolatyö, ennalta ehkäisevä työ, tietosuojatyö, vanhustenhuollon kokonaisuus, liikuntapalvelutyö, rekrytointien pegasos käyttöoikeus). Sosiaalipalveluiden integraation valmistelu sote-kokonaisuuteen Keski-Satakunnan jäsenkunnat ovat tehneet päätökset (Kokemäki 3.6.2019/ 117, Eurajoki 4.6.2019/ 128, Harjavalta 27.5.2019/ 120, Nakkila 10.6.2019/ 112) valmistelun aloittamisesta sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseksi kuntayhtymälle. Valmistelutyö keskeytetään, mikäli valtioneuvosto esittää valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka on ristiriidassa tämän valmistelun kanssa. Valmistelutyö aloitetaan konkreettisesti niiden palvelukokonaisuuksien osalta vuoden 2020 aikana, joissa on selvät yhteiset kehittämistarpeet tai valtakunnallinen ohjaus. Näitä ovat esim. kotikeskus- ja perhekeskustoiminnan valmistelu. Yhteistyö maakunnallisten hyvinvointipalveluiden järjestäjien ja erikoissairaanhoidon kanssa Satakunnassa sote-uudistusta jatketaan hallituksen linjausten mukaisesti maakuntapohjalta yhteisien kehittämiskokonaisuuksien eteenpäin viemisellä. Näitä ovat mm. ict -asiat, päivystysyhteistyö jne. Hallitusohjelman mukaisesti maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien ensihoito- ja pelastustoimi astuisi voimaan 2023. Satakuntaliitto toteutti toukokuussa 2019 kuntakyselyn. Kyselyn mukaan kuntien tahtona on sote-uudistuksen jatkovalmistelusta, että yhteistyötä jatketaan hankkeittain ilman hallinnollista organisaatiouudistusta tässä vaiheessa. Kuntayhtymä ja jäsenkunnat esitti maakunnallista yhteistyötä mm. ict-asioissa ja potilas- ja asiakastietojärjestelmissä, perustoimintoja tukevissa palveluissa sekä kustannushyöty näkökulmasta valitaan Satasoten työryhmien parhaimmat esitykset. Yhteistyössä kehitettäviin kokonaisuuksiin on mahdollista hakea hankerahoitusta valtiolta.
Kuntayhtymä on mukana vuonna 2020 maakunnallisissa hankkeissa, jotka tukevat palvelujen kehittämistyötä. 6 Laadukkaat asiakkaan palvelutarvetta vastaavat hoivapalvelut LAADUKAS HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen Työnantajamyönteistä imagoa ja informaatiota edistetään mm. oikea-aikaisella viestinnällä ja panostamalla henkilöstön hyvinvointiin. Työnantajakuvaa voidaan vahvistaa muun muassa edistämällä terveyskeskuksen positiivista näkyvyyttä, panostamalla henkilöstölähtöisen ja hyvän työilmapiirin rakentamiseen sekä huolehtimalla opiskelijoiden hyvästä ohjauksesta ja terveyskeskuksen tunnettuudesta opiskelijoiden keskuudessa. Vetovoimaisuutta lisääviä toimintatapoja ovat lisäksi moniammatillisten työtapojen ja toimintakulttuurin edistäminen sekä yksilöllisten ammatillisten kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen. Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvointia tuetaan suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikeaaikaisella työterveyshuollolla. Henkilöstön hyvinvointia lisätään yhteisöllisellä harrastustoiminnalla (mm. yhteiset jumpat) sekä yksilöllisellä harrastustoiminnalla (mm. liikuntaan ja kulttuuriin tarkoitetuilla tyky-seteleillä). Sisäiseen koulutukseen panostetaan mm. säännöllisesti toteutettavilla koulutuksilla, jotka on aikataulutettu koulutusvuosikelloon. 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät Väestöennuste muuttujina Alue, Vuosi ja Ikä - 6 7-64 65-74 75-84 85 - Ikäluokat yht. Yli 85v. %-osuus Eurajoki 2018 717 6506 1398 649 251 9521 2,64 % 2020 719 6246 1392 762 246 9365 2,63 % 2025 702 6182 1154 1004 320 9362 3,42 % 2030 681 6048 1062 1085 397 9273 4,28 % 2040 663 5900 993 874 615 9045 6,80 % Muutos% (2018>2040) -7,53 % -9,31 % -28,97 % 34,67 % 145,02 % -5,00 % Harjavalta 2018 468 4533 1215 663 272 7151 3,80 % 2020 427 4439 1236 776 281 7159 3,93 % 2025 398 4249 1057 953 350 7007 5,00 % 2030 383 4096 950 1027 427 6883 6,20 % 2040 371 3923 868 844 612 6618 9,25 % Muutos% (2018>2040) -20,73 % -13,46 % -28,56 % 27,30 % 125,00 % -7,45 % Kokemäki 2018 417 4817 1195 647 305 7381 4,13 % 2020 397 4702 1188 722 292 7301 4,00 % 2025 384 4414 1083 886 318 7085 4,49 % 2030 371 4213 1037 940 355 6916 5,13 % 2040 359 4040 885 870 500 6654 7,51 % Muutos% (2018>2040) -13,91 % -16,13 % -25,94 % 34,47 % 63,93 % -9,85 % Nakkila 2018 358 3670 838 475 180 5521 3,26 % 2020 387 3635 804 527 177 5530 3,20 % 2025 383 3492 679 651 221 5426 4,07 % 2030 375 3361 665 648 270 5319 5,08 % 2040 367 3263 555 570 360 5115 7,04 % Muutos% (2018>2040) 2,51 % -11,09 % -33,77 % 20,00 % 100,00 % -7,35 % KY yht. 2018 1960 19526 4646 2434 1008 29574 3,41 % v. 2018 väestöennuste päivitetty vain koko maan tasolla; ei kuntakohtaisesti. Seuraava alueellinen päivitys tehdään syksyllä 2019 (syynä vuoden 2017 muuttoliiketilastojen viivästyminen, minkä vuoksi aluetason aineistot puutteellisia) Väestörakenne 2018 (Tilastokeskus 31.12.2017) Ennuste vuosille 2020 2040 Tilastokeskus (1.8.2017) http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin
7 2.1 Väestörakenne 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 2016 2017 2018 1,0 0,5 0,0 Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila 2016 2,6 3,3 2,6 3,7 3,9 3,3 2017 2,7 3,4 2,6 3,8 4,1 3,2 2018 2,7 3,4 2,6 3,8 4 3,5 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 675) 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Mm. lisääntyneen palvelun tarpeen taustalla on viitteitä osittain ikärakenteen muutoksesta selkeästi raskashoitoisemman väestönosan lisääntyessä. Terveyseroja talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sairastavuusindeksillä erityisesti kansantautien osalta. Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan kuntayhtymän alueella eniten esiintyneitä ja kustannuksia aiheuttavia sairauksia. Eurajoen sairastavuus eroaa selkeimmin kuntayhtymän muihin jäsenkuntiin verrattuna
8 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 140 120 100 80 60 40 2015 2016 2017 20 0 Eurajoki Eurajoki Harjavalta Harjavalta Kokemäki Kokemäki Nakkila Nakkila 2015 94,2 113,8 112 106,1 2016 93,7 112,9 114,5 102 2017 94,7 116,4 114,8 100,9 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 184) Ei uudempia tietoja saatavilla! https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/184 Info 184 Mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta joudutaan resurssoimaan edelleen sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia voimavaroja maan ja Satakunnan keskiarvoa enemmän. Viimeisten vuosien panostus perusterveydenhuollossa erikoislääkärijohtoiseen toimintaan onkin vähentänyt jäsenkuntien kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Kuntayhtymän luoma toimintamalli tulee olemaan erityisen kustannusvaikutteinen tulevassa maakunnallisessa toimintajärjestelmässä. Vuoden 2020 talousarviossa lisäpanostus mielenterveyspalveluiden osalta on nuorten psykiatrisen työryhmä toiminta.
9 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 1/1000 asukasta 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila 2015 2016 2017 2018 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila 2015 2 7,3 5,4 3,4 2016 1,5 6,1 4,9 3,4 2017 2,2 5,6 3,4 3,6 2018 0,8 6,7 4,6 2,4 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 1278) Ei uudempia tietoja saatavilla! https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/1278 info ind. 1278
10 2.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2018, talousarvio 2019 ja 2020 sekä suunnitelma 2021 Kuntayhtymä yhteensä TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 Mu % MU % TA 2021 TA 2022 1 000 ta19/ta20 tp18/ta20 TOIMINTATUOTOT My-tuotot jäs.kunnilta 24 768 24 217 25 461 26 124 2,6 7,9 26 385 26 649 Muut my-tuotot 2 828 2 979 1 779 1 889 6,2-36,6 1 908 1 927 My-tuotot yht. 27 596 27 196 27 240 28 013 2,8 3,0 28 293 28 576 Maksutuotot 2 742 2 543 2 842 2 849 0,2 12,0 2 877 2 906 Tuet ja avustukset 94 84 44 44 0,0-47,6 44 45 Muut toim. Tuotot yht. 217 201 177 188 6,2-6,5 190 192 Toimintatuotot yht 30 649 30 024 30 303 31 094 2,6 3,6 31 405 31 719 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 12 446 12 405 13 475 13 497 0,2 8,8 13 632 13 768 Palvelujen ostot 11 677 12 067 11 649 12 382 6,3 2,6 12 506 12 631 Aineet tarv. Ja tavarat 2 425 2 476 2 253 2 250-0,1-9,1 2 273 2 295 Avustukset 1 553 1 642 1 622 1 742 7,4 6,1 1 759 1 777 Muut toimintakulut 1 213 1 178 1 216 1 162-4,4-1,4 1 174 1 185 Toimintakulut yht. 29 314 29 768 30 215 31 033 2,7 4,2 31 343 31 657 TOIMINTAKATE 1 335 256 88 61-30,7-76,2 62 62 Rahoitustuotot ja -kulut 16 15 1 1 0,0-93,3 1 1 VUOSIKATE 1 351 271 89 62-30,3-77,1 61 61 Poistot 301 271 257 219-14,8-19,2 221 223 TILIKAUDEN TULOS *) 1 050 0-168 -157-6,5-161 -162 2.5 Talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Kuntayhtymä tehtäväalueittain Luottamus- Hallinto ja Avo- Koti- ja sair. Erityis Yhteensä TOIMINTATUOTOT 1 000 elin hallinto talous hoito hoito palvelut My-tuotot jä s.kunnilta *) 0 0 14 495 4 454 7 175 26 124 Muut my-tuotot 0 807 906 35 142 1 890 My-tuotot yhteensä 0 807 15 401 4 489 7 317 28 014 Maksutuotot 0 0 1 650 606 594 2 850 Tuet ja avustukset 0 44 0 0 0 44 Muut toimintatuotot 0 36 22 7 123 188 Toimintatuotot yht 0 887 17 073 5 102 8 034 31 096 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 20 2 650 7 197 2 433 1 198 13 498 Palvelujen ostot 30 1 066 5 909 550 4 827 12 382 Aineet tarv. Ja tavarat 1 563 1 112 553 20 2 249 Avustukset 0 0 0 0 1 742 1 742 Muut toimintakulut 37 295 681 101 48 1 162 Toimintakulut yht. 88 4 574 14 899 3 637 7 835 31 033 TOIMINTAKATE -88-3 687 2 174 1 465 199 63 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 VUOSIKATE -88-3 687 2 174 1 465 199 63 Poistot 0 209 11 0 0 220 TILIKAUDEN TULOS -88-3 896 2 163 1 465 199-157 *) Luottamuselinhallinnon ja hallinnon ja talouden kustannukset vyörytetään muille tehtäväaloille käytön mukaisessa suhteessa
11 Huomioituja muutoskokonaisuuksia vuoden 2020 talousarviossa Toimintaa vahvistetaan nuorten mielentyön osalta perustettavalla nuorten vastaanottotiimillä. Henkilöstövaikutus on kahden psykiatrisen sairaanhoitajan ja yhden psykologin resurssi. Toiminnan kustannusvaikutus on 180 000 Selvitetään ja otetaan käyttöön hyväksi havaittuja kustannustehokkaita asiakkaita ja ammattilaisia palvelevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita (esim. sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen, etäpalveluissa tarvittavat laitteet ja yhteydet). Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa uusin tavoin ja tehostaa prosesseja. Laboratorio ja kuvantamistoiminnan kustannusrakenteen muutos liikkeenluovutusten 2018 ja 2019 myötä (ostopalvelut, henkilöstökulut, vuokrat jne.) tulee huomioida budjettivertailussa Osastonhoitajatyö kohdennetaan edelleen kehitystyön koordinointiin. Työterveyshuollon toimintakokonaisuuden muutosta valmistellaan. Henkilöstökulut muodostavat noin 43 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista (v. 2018 45 %). Liikkeenluovutukset ovat pienentäneet vuosina 2018-2019 henkilöstökulujen osuutta toimintakuluista. Palkankorotuksiin on varattu 1 %:n korotus. Lomarahakustannukset nousevat talousarviossa 2020 kiky-sopimuksen loppumisen myötä. Yleistä talousarvio vuodesta: Toimintaa muutetaan eri toimintayksiköissä pääsääntöisesti henkilöstöresursseja uudelleen kohdentamalla, teknologiaa hyödyntämällä, toimintatapojen ja toiminnan sisällöllisten muutosten kautta sekä kehittämällä yhteistyötä yksiköiden ja kuntayhtymän jäsenkuntien välillä. Vastaanottotoiminnassa (Oma Olo muutosvalmennus) henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa uudistamalla vähennetään lääkärissäkäyntejä, hyödynnetään entistä tehokkaammin hoitajien ammatillista osaamista, lisätään potilaiden omatoimista kotihoitoa ja kehitetään koko työyhteisöä ja työtyytyväisyyttä. Voimavaroja kohdistetaan terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, eniten hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten aktiiviseen tunnistamiseen sekä monisairaisiin ja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin kohdistuvaan asiakasvastaavatoimintaan. Omahoitoa tukevaa palvelua kohdennetaan tehokkaammin ja tarjotaan monimuotoisia omahoitoa tukevia palveluja (mm. ryhmävastaanotot, puhelinkontaktit, seurantakäynnit ja etäpalvelut). Tiimit toimivat yhteistyössä paitsi sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden myös muiden kunnan hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Hoitotyön resurssien tulee vastata osaston potilaspaikkoja, kotisairaalan ja kotikuntoutuksen ja kotisairaanhoidon tarpeita. Potilaspaikkojen riittävyyden varmistamiseksi on tärkeää kehittää kotisairaalan ja kotihoidon kokonaisuutta sekä kotiutuskäytäntöjä että alueellista/maakunnallista yhteistyötä. Myös sairaalan kuntoutukseen ja tehostettujen kotikuntoutusjaksojen kehittämiseen tulee panostaa. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden toimivuus vaatii sisäistä tehtäväjakoa, resurssien tarvepohjaista kohdentamista, yhteistyötä erityisesti vastaanotto- ja neuvolatoiminnan sekä jäsenkuntien sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Erityispalveluiden tehtäväalueella sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset erityispalvelut kehittävät keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Verkostomainen perhekeskusmalli otetaan osaksi kuntayhtymän organisoitumista lasten ja perheiden palveluissa. Sosiaalipalvelujen integraation valmistelu kuntayhtymälle tulee keskittymään sosiaalipalvelujen yhteistyövalmisteluun jäsenkuntien kanssa. Henkilöstösuunnittelu on kulkenut käsi kädessä toiminnan suunnittelun kanssa. Tavoitteena on ollut ennakoida tarvittava henkilöstön osaaminen, määrä, sijoittuminen ja kohdentuminen sekä kustannusten hallinta. Vapautuneiden toimien kautta tarkastellaan henkilöstörakennetta ja tehdään tarvittavat muutokset.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden työssä jaksamisen tukeminen tulee edelleen olemaan tärkeää. Varhaisen tuen -mallin ja korvaavan työn - mallin mukaisilla toimilla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja ja tukemaan työhön palaamista. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikeaaikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuollon toimintakokonaisuutta ja palvelujen järjestämistä selvitellään eri vaihtoehtojen välillä (mm. työterveyshuoltoyhtiön perustaminen tai/ja toiminnan toteuttaminen kuntayhtymän omana toimintana). Yhtymähallituksen linjauksena investoinneille on se, että kiinteistön ja laitteiston tulee olla perustoimintaa mahdollistava ja tukeva sekä ajanmukainen tulevassa sotessa. Investointeihin (sisältää poistonalaiset, yli 25.000 :n kalustohankinnat) kuntayhtymä varaa vuodelle 2020 200.000. Pääterveysaseman kiinteistön saneerauksen 150 000, ict-ohjelmistot/vuosikorjauksiin 50 000. Suunnittelussa huomioidaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tarvearviointi ja käyttötarve osana koko maakunnan tasolla toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön alueellista sotekeskustoimintaa ja hajautettua lähisairaala toimintaa. Terveydenhuollon välttämättömät kalustehankinnat ja tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3stepvuokraussopimuksella. Työterveyshuollon, alueellisen ja kuntayhtymän oman toiminnan kehittämisen osalta varaudutaan yhteistoimintalain 4 :n tarkoittamiin toimenpiteisiin. 12
13 3. Talousarvioon 2020 sisältyvät vakanssit HALLINTO JA TALOUS Yhtymähallinto (sis. Kuntayhtymän johtaja, henkilöstöpäällikkö, johtava ylilääkäri ja johtava hoitaja) Muutokset Yhteensä Huom. 2019 2020 4 4 Toimistopalvelut 17-1 16 potilasasiamiespalvelu ostopalveluna Atk-palvelut 3 3 sis. Oppisopimusopiskelijan Tekninen huolto 3-1 2 Varasto 1 1 Ravintohuolto 12 12 Laitos- ja välinehuolto 19 19 Yhteensä 59 57 AVOHOITO Käytössä olevat virat ja toimet Lääkärivastaanotto 38 38 Suun terveydenhuolto 29 29 Neuvola 21 21 Työterveyshuolto 10 10 yt-neuvottelut tth jatkovaihtoehdot Fysioterapia 10 10 Röntgen 2-2 0 Erikoislääkärijohtoinen toiminta: (sis. Geriatrian, sisätaudit, knk, neurologian, psykiatrian ym. erikoisalat) lääkärityöpanos yht. 2 2 hoitajatyöpanos yht. 14 14 Yhteensä 126 124 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT TK-sairaala 28 28 Kotisairaanhoito/-sairaala 17 17 Yhteensä 45 45 ERITYISPALVELUT liikkeenluovutus/satadiagille 1.4.2019 Psykososiaaliset palvelut 12 3 nuorten psykiatrinen työryhmään 2 15 psyk. sairaanhoit. ja 1 psykologi Sosiaalipalvelut 5 5 Yhteensä 17 20 YHTEENSÄ 247 246
14 4. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista kuluvalle vuodelle 2020 4.1 Avohoito Suoritteet 2018 lopulliset LVO HH KSH Yhteensä E urajoki 18 880 10 378 4 508 33 766 Harjavalta 13 289 5 670 1 625 20 584 Kokemäki 11 863 5 567 2 241 19 671 Nakkila 9 669 5 338 1 372 16 379 Y hteensä 53 701 26 953 9 746 90 400 2019arvio Psyk.sos. LV O E -lääk. Lää.kons. KS H Kotisair. As.hoitajat palvelut M uu avoh. Y ht. E urajoki 12 000 1 000 400 4 400 800 6 200 1 200 34 000 60 000 Harjavalta 10 000 560 2 000 1 200 2 600 10 600 3 600 23 000 53 560 Kokemäki 9 000 500 3 000 4 000 2 600 8 000 2 000 24 000 53 100 Nakkila 6 200 400 1 600 1 600 1 400 5 400 2 000 16 000 34 600 Y hteensä 37 200 2 460 7 000 11 200 7 400 30 200 8 800 97 000 201 260 Suoritearviot 2020 Lääkärin vastaanotto (pl erikoislääkärit) Eurajoki Hvalta Kokemäki Nakkila Yhteensä %-osuus Peruskäynti 9 100 3 670 3 040 2 690 18 500 33,7 Laaja käynti 3 000 5 720 5 150 3 230 17 100 31,2 Yhteensä 12 100 9 390 8 190 5 920 35 600 64,9 Konsultaatiot 8 000 4 370 3 900 3 000 19 270 35,1 Yhteensä 20 100 13 760 12 090 8 920 54 870 100,0 Erikoislääkärin vastaanotto Eurajoki Hvalta Kokemäki Nakkila Yhteensä %-osuus Käynnit 1 000 500 400 410 2 310 26,1 Konsultaatiot 350 2 000 2 700 1 500 6 550 73,9 Yhteensä 1 350 2 500 3 100 1 910 8 860 100 Suun terveydenhuolto: Eurajoki Hvalta Kokemäki Nakkila Yhteensä %-osuus *)Ha mma slä ä kä rikä ynnit 8 100 4 850 4 350 4 470 21 770 81,3 S uuhygie nisti/hoita ja 2 100 900 1 100 900 5 000 18,7 Yhteensä 10 200 5 750 5 450 5 370 26 770 100 *) sis.suukirurgia Kotihoito: Eurajoki Hvalta Kkemäki Nakkila Yhteensä %-osuus KSH-käynti 4 400 1 200 4 000 1 400 11 000 56,1 Kotisairaala 1 000 2 800 2 800 1 700 8 300 42,3 Kotikunt.jakson karto 20 100 100 100 320 1,6 Yhteensä 5 420 4 100 6 900 3 200 19 620 100,0
15 4.2 Terveyskeskussairaala Jäsenkuntien sairaalakäyttö 2016-2018, ennuste 2019-2020 Tp2017 Tp2018 SS Tot 7/2019 Ta 2019 SS Ta 2020 SS Ta2021 Eurajoki 322 82 0,2 200 0,5 500 1,4 200 Harjavalta 4267 3920 10,7 3800 10,4 3500 9,6 3500 Kokemäki 5330 4190 11,5 3900 10,7 4000 11,0 3500 Nakkila 2937 2599 7,1 2470 6,8 1900 5,2 2000 Yhteensä 12856 10791 30 10370 28 9900 27 9200 Eurajoen sairaalakäyttö nk. ylivuotoa (oma 10 paikkainen vuodeosasto vanhainkoti Jokisimpukassa) 4.3 Psykososiaalisten palvelujen erittely 4.3.1 Perheneuvolapalvelut TP2017 Tp 2018 Tot 7/2019 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021 Eurajoki 487 263 93 490 320 320 Harjavalta 1257 653 365 1100 950 950 Kokemäki *) 0 0 0 0 0 0 Nakkila 657 439 215 670 640 640 Yhteensä 2401 1355 673 2260 1910 1910 *) Kokemäen kaupunki järjestää itse perheneuvolapalvelunsa 4.3.3 Puheterapiapalvelut Tp 2017 Tp 2018 Tot 7/2019 Ta 2019 Ta 2020 Ta2021 Eurajoki 599 558 279 780 650 650 Harjavalta 871 668 440 960 940 940 Kokemäki 648 619 404 860 860 860 Nakkila 463 313 186 500 500 500 Yhteensä 2581 2158 1309 3100 2950 2950 4.3.2 Psykologipalvelut (terveyskeskus- ja opiskeluhuollon psykologit) TP2017 Tp 2018 Tot 7/2019 Ta 2019 Ta 2020 Ta2021 Eurajoki 130 161 97 160 200 200 Harjavalta 1057 1753 743 1400 1840 1840 Kokemäki 553 650 298 500 1050 1050 Nakkila 797 1310 404 900 1440 1440 Yhteensä 2537 3874 1542 2960 4530 4530 Uuden toiminnan: Nuorten psykiatrisen työryhmän suoritteet mukana 4.3.4 Kuntoutusohjaus (aikaperusteinen suorite) Tp 2017 Tp 2018 Tot 7/2019 Ta2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 153 186 151 150 150 150 Harjavalta 527 593 336 560 560 560 Kokemäki 332 571 319 410 410 410 Nakkila 292 385 227 360 360 360 Yhteensä 1304 1735 1033 1480 1480 1480
16 Sosiaalipalvelut Asiakkuudet Kuljetuspalvelut TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 122 116 114 115 110 Harjavalta 147 142 134 135 130 Kokemäki 145 125 117 115 110 Nakkila 102 102 98 95 90 Yhteensä 516 485 463 460 440 Asumispalv./VPL TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 5 5 5 5 5 Harjavalta 9 9 8 7 6 Kokemäki 9 10 9 8 7 Nakkila 3 3 3 3 3 Yhteensä 26 27 25 23 21 Henk.koht.apu TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 38 40 39 35 35 Harjavalta 44 46 46 40 40 Kokemäki 38 39 37 35 35 Nakkila 26 27 27 25 25 Yhteensä 146 152 149 135 135 Palv.asuminen kotona TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 11 10 10 8 8 Harjavalta 5 3 2 5 8 Kokemäki 8 7 6 8 10 Nakkila 6 6 6 6 5 Yhteensä 30 26 24 27 31 Asunnon muutostyöt TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 5 4 5 8 8 Harjavalta 13 7 5 10 10 Kokemäki 4 10 10 10 10 Nakkila 8 10 5 8 8 Yhteensä 30 31 25 36 36 Psykosos. Asumispalvelut TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 11 10 9 11 10 Harjavalta 18 19 23 20 17 Kokemäki 14 18 16 14 13 Nakkila 11 11 10 9 8 Yhteensä 54 58 58 54 48
17 Lastenvalvonta Isyyden tunnust. TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 29 35 24 33 33 Harjavalta 27 28 7 30 30 Kokemäki 26 26 13 30 30 Nakkila 14 22 11 20 20 Yhteensä 96 111 55 113 113 Elatussopimukset TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 76 99 42 100 100 Harjavalta 69 80 42 85 85 Kokemäki 88 79 37 85 85 Nakkila 42 48 37 59 59 Yhteensä 275 306 158 329 329 Huolto, asuminen ja tapaamisoik TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 98 95 63 105 105 Harjavalta 80 96 37 102 102 Kokemäki 69 78 38 82 82 Nakkila 30 48 36 59 59 Yhteensä 277 317 174 348 348 Olosuhdeselvitykset TP2017 TP2018 Tot 7/2019 Ta2020 Ta2021 Eurajoki 1 3 2 2 2 Harjavalta 1 2 0 3 3 Kokemäki 0 3 0 3 3 Nakkila 2 2 1 2 2 Yhteensä 4 10 3 10 10 Kuntakohtaiset kustannukset: Sos.palvelut Tp 2016 Tp 2017 Nou % Tp 2018 Nou % Ta 2019 Nou % Ta 2020 Nou% Ta 2021 Eurajoki 936 401 1 452 680 55,1 1 608 660 10,7 1 503 678-6,5 1 625 270 8,1 1 650 000 Harjavalta 1 694 314 1 736 529 2,5 1 687 709-2,8 1 826 736 8,2 1 983 588 8,6 2 000 000 Kokemäki 1 610 590 1 547 902-3,9 1 666 462 7,7 1 648 870-1,1 1 772 949 7,5 1 800 000 Luvia 472 600 0-100,0 0 0 0 0 Nakkila 777 997 799 416 2,8 824 607 3,2 944 547 14,5 949 692 0,5 960 000 Yhteensä 5 491 902 5 536 527 0,8 5 787 438 4,5 5 923 831 2,4 6 331 499 6,9 6 410 000
18 5. YHTEENVETO TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut ja välinehuolto, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja - muut hallinnon palvelut (potilasasiamiehen palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) Tukipalvelutehtävissä tehdään yhteistyötä kuntien työpajojen ja kuntoutumis- ja työllisyyspalvelujen kanssa. Huollon tehtävissä jatkaa oppisopimusopiskelija. Tehtäväalue sisältää myös luottamuselinhallinnon - luottamuselinhallinto Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Perussopimuksessa määritellään mm. eri luottamuselinten määrä, kokoonpano, paikkajako kuntien kesken sekä kuntaosuuksien maksuperusteet. Hallintosääntö määrittelee tarkemmin kuntayhtymän organisoinnin ja toimivaltuudet. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on aloittanut 2017. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee talous- ja toimintasuunnitelman toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. Henkilöstö Määrä 57 Muutos -2 TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: LAADUKKAAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö ASIAKASOSALLISUUS sisäisen asiakaspalaute Ky johtaja, esimiehet asiakaspalvelun parantaminen PALVELUIDEN SAA- asiakasta helpottavien toimistotarvike- Ky johtaja, henkilöstöpäällikkö, TAVUUS asiointitapojen kehittäminen, ja postituskulut laskentasihteeri, hal- myyntilaskut lintosihteeri sähköiseen muotoon palveluiden saatavuus alueellisesti TURVALLISUUS Sisäiset/ulkoiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle, poistumisharjoitukset kustannuslaskenta koulutuksiin osallistujien lkm Ky johtaja / Innosata Oy työsuojelujaosto/työsuojelupäällikkö, Ky johtaja
19 KESKISATAKUNNAN ALUEEN YHTEISESTI KEHITETTÄVÄT SOTEPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö LAADUKKAAT ASIAK- Digitalisaatio, ohjelmien päällekkäisten ICT, Ky johtaja KAAN PALVELUTARVET- kattava hyödyntäminen ohjelmien TA VASTAAVAT PALVE- LUT Tietohallinnon kehittämistä vähentäminen, käytettävyyskyselyt ja keskittämistä selvitetään osana sote-uudistusta LAADUKAS HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö VETOVOIMAISEN Positiivinen viestintä, panostetaan tyky-setelien käyttäjä- esimiehet, henki- TYÖNANTAJAKUVAN henkilöstön hymäärlöstöpäällikkö VAHVISTAMINEN vinvointiin, mm. tykysetelit HENKILÖSTÖN HY- VINVOINTI Työturvallisuuden kehittäminen/riskienhallinta työpaikkaselvitykset, Haiproturvallisuusilmoitukset, työnohjausten lkm työterveyshuolto, työsuojelujaosto Sairauslomien vähentäminen: Työkyvyn ylläpito, varhainen tuki, korvaava työ, panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan, mm. työnohjaus korvaavan työn määrät, työnohjausten lkm, sairauslomapäivien lkm työterveyshuolto, työsuojelu, esimiehet Ammatillisen osaamisen ja täydennyskoulutustarpeiden kartoittaminen kehityskeskustelujen lukumäärä esimiehet Yhteisöllinen harrastustoiminta osallistujien määrä henkilöstökerho
20 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 HALLINTO JA TALOUS TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 850 161 806 600 337 512 806 600 0,0 TUET JA AVUSTUKSET 72 982 44 000 0 44 000 0,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 30 746 26 100 21 652 36 100 38,3 TOIMINTATUOTOT 953 888 876 700 359 164 886 700 1,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -2 474 224-2 642 872-1 207 309-2 669 660 1,0 PALKAT JA PALKKIOT -1 993 486-2 134 961-965 463-2 137 663 0,1 HENKILÖSIVUKULUT -480 738-507 911-241 846-531 997 4,7 ELÄKEKULUT -411 024-424 824-205 465-447 856 5,4 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -69 714-83 087-36 381-84 141 1,3 PALVELUJEN OSTOT -1 063 809-1 100 700-580 038-1 095 050-0,5 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -511 814-564 965-273 009-564 550-0,1 MUUT TOIMINTAKULUT -305 546-336 610-162 649-331 760-1,4 TOIMINTAKULUT -4 355 393-4 645 147-2 223 005-4 661 020 0,3 TOIMINTAKATE -3 401 504-3 768 447-1 863 840-3 774 320 0,2 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -260 140-251 400-131 151-208 500-17,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -260 140-251 400-131 151-208 500-17,1 TILIKAUDEN TULOS -3 661 645-4 019 847-1 994 991-3 982 820-0,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -3 661 645-4 019 847-1 994 991-3 982 820-0,9
21 5.2 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto), keskitetty avohuolto (ensiapu, fysioterapia, työterveyshuolto, erikoislääkärijohtoinen toiminta) Tehtäväalueen toimintaa uudistetaan avovastaanoton toimintojen uudelleenjärjestelyllä, jota tukee muutosvalmennus ja Omaolo-palvelu digitaalinen oirearviotyökalu. Keskeisin muutos kohdentuu vastaanottopalveluiden toteuttamiseen. Työntekijät jaetaan terveyshyöty- ja reaktiotiimeihin, jotka pyrkivät vastaamaan potilaiden tarpeisiin mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Muutoksen tavoite on siirtää työn painopistettä potilaan ongelmien välittömään ratkaisuun. Potilaan asia ratkaistaan oikeassa palvelussa ja asianmukaisella osaamisella asioiden edellyttämällä kiireellisyydellä. Pitkäaikaissairaiden potilaiden omahoitoa tuetaan kokonaisvaltaisesti. Soveltuvin osin toiminnan muutos ulottuu koko tehtäväalueen toimintakenttään. Vuodelle 2020 ajoittuvien toiminnan muutosten yhtenä tavoitteena on työn mielekkyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen. Henkilöstö Määrä 124 Muutos -2 TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: LAADUKKAAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö OSALLISUUS Yksilölliset ja yhteistyössä tehdyt hoitosuunnitelmat potilaan oman tavoitteen mukaisesti. Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä Palautteet Potilaan osallistuminen tavoitteiden asettamiseen. SAATAVUUS Vastaanoton toimintamallia kehitetään muodostamalla vaikuttavia palveluita tarjoavia terveyshyöty- ja ratkaisutiimejä. Tavoitteiden kirjaamisen seuraaminen Hoitoon pääsyn ja yhteydensaannin seuranta Suoritteet ammattiryhmittäin Terveyskeskusvalinnan tehneet Kevyiden määrät kontaktien Potilaat saavat nimetyn yhteys-/vastuuhenkilön tiimeistä Käynnit yhteispäivystyksessä Ratkaistujen palvelutarpeiden määrä
22 Yhteydensaanti toteutuu jatkossa suoraan tiimin nimettyyn yhteys- / vastuuhenkilöön. Potilas voi myös tehdä kotoaan sähköisen oirearvion, jonka tulos ohjaa häntä itsehoitoon tai ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon. (omaolooire-arvio) Aktiivisten hoitosuhteiden määrä yhteys- / vastuuhenkilöillä Tehdyt sähköiset omaolo-oirekuvaukset Konsultaatioiden määrät TURVALLISUUS VAIKUTTAVUUS Potilaan palvelutarpeen ratkaisee yhteys- / vastuuhenkilö tarvittaessa moniammatillisesti asioiden edellyttämällä kiireellisyydellä. Tiimien luoma hoitosuhteen pysyvyys ja suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä auttavat kohdentamaan resursseja vaikuttavaan hoitoon. Sähköisten palveluiden käyttö kasvaa (Omaolo) Muutoksen myötä hoitajakäynnit ja lääkäreiden konsultaatiot lisääntyvät ja asiakas saa entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Tiimit jakavat hoitovastuun henkilöstöresurssimuutoksissa Potilaan ongelmia hahmotetaan kokonaisuuksina Potilasturvallisuus paranee yksilöllisen hoitovastuun ja hoidon jatkuvuuden myötä Moniammatilliset tiimit profiloituvat ja tiimin jäsenien osaaminen päivittyy. Palautteet ja riskitilanteet käydään läpi henkilöstön kanssa. Potilas ei ole hoidon kohde, vaan aktiivinen osapuoli (vuorovaikutus) Hoitosuunnitelmien arvosisältö on vaikuttavaa ja potilaan oman tavoitteen mukaista. Vaaratapahtumien raportointi (mm. HaiPro) Muistutukset Kantelut Hoitosuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Hoitosuunnitelmien määrä
23 Hoitosuunnitelmat sisältävät arvosisällöltään ainoastaan vaikuttavaa hoitoa, jolloin henkilöstöä voidaan reallokoida uudelleen Erikoissairaanhoidon käyntimäärät Pitkäaikaissairaiden osastohoitojaksot Rokotuskattavuus Terveystarkastusten kattavuus TEA-viisari Sisäisten ohjeiden ja toimintamallien päivittäminen Terveystarkastusten kattavuuden ja tasalaatuisuuden varmistaminen Asiakaspalutteet Henkilökunnan työhyvinvointi Moniammatillisen yhteistyön tehostaminen tiimien ja yksiköiden välillä. Soveltuvien mittareiden selvittäminen KESKI-SATAKUNNAN ALUEEN YHTEISESTI KEHITETTÄVÄT SOTEPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö LAADUKKAAT ASIAK- Yhteistyö sosiaalitoimen Palautteet yhteistyökumppaneilta KAAN PALVELUTAR- VETTA VASTAAVAT kanssa. PALVELUT Yhteistyö koulutoimen kanssa. Vaikuttavia hoitosuunnitelmia ja kehittämistä tukeva riittävä lääkäriresurssi toiminnassa Lääkärityön resursointi erityispalveluiden tiimeihin. Työttömien terveys- ja kuntoutuspalveluiden kokonaisuuden suunnitteluun osallistuminen.
24 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 AVOHOITO TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 14 970 986 15 505 027 8 306 667 15 400 921-0,7 MAKSUTUOTOT 1 472 268 1 663 300 791 138 1 649 600-0,8 TUET JA AVUSTUKSET 11 374 0 19 626 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 45 509 22 200 9 188 22 200 0,0 TOIMINTATUOTOT 16 500 137 17 190 527 9 126 620 17 072 721-0,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -6 617 355-7 224 230-3 294 413-7 196 534-0,4 PALKAT JA PALKKIOT -5 306 135-5 795 387-2 649 854-5 711 185-1,5 HENKILÖSIVUKULUT -1 311 219-1 428 843-644 559-1 485 349 4,0 ELÄKEKULUT -1 125 150-1 202 826-548 088-1 260 328 4,8 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -186 069-226 017-96 471-225 021-0,4 PALVELUJEN OSTOT -6 024 366-5 534 000-3 216 374-5 909 000 6,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 413 092-1 114 800-824 837-1 112 000-0,3 AVUSTUKSET 0 0-4 500 0 MUUT TOIMINTAKULUT -720 412-700 950-296 792-680 870-2,9 TOIMINTAKULUT -14 775 224-14 573 980-7 636 916-14 898 404 2,2 TOIMINTAKATE 1 724 912 2 616 547 1 489 703 2 174 317-16,9 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -11 334-5 500-4 084-10 800 96,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -11 334-5 500-4 084-10 800 96,4 TILIKAUDEN TULOS 1 713 579 2 611 047 1 485 619 2 163 517-17,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 713 579 2 611 047 1 485 619 2 163 517-17,1
25 5.3 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: ylilääkäri Terhi Holmström Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaalakotisairaalatoiminnan. 1.1.2020 terveyskeskussairaalapaikkoja on Harjavallassa 30 ja Eurajoella 10. Tavoitteena on Harjavallan terveyskeskussairaalaan laajamittaisen remontoimisen sijaan siirtyä vuoden 2021 loppuun mennessä hajautetun terveyskeskussairaalan malliin, jossa sairaansijat tulisivat olemaan kuntien tehostetun palveluasumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa osa terveyskeskussairaalahoidosta tapahtunee Satakunnan muissa terveyskeskussairaaloissa. Välivaiheena tälle suunnitelmalle on Harjavallan terveyskeskussairaalapaikkojen vähentäminen vuoden 2020 loppuun mennessä 20 potilaspaikkaan. Samassa yhteydessä tulee aktiivisesti kehittää kotisairaalatoimintaa, jalkauttaa TEKOJAtiimin toimintamallia kotihoitoon sekä kehittää ja ottaa kunnissa käyttöön erilaisia tuetun asumisen muotoja. Hoivakotien henkilökunnan koulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja lääkäriresursointia tulee lisätä sekä kotihoidossa että palveluasumisessa. Jatketaan edelleen kuntayhtymän alueella tarjottavan palliatiivisen hoidon sekä saattohoidon kehittämistä. Henkilöstö Määrä 45 Muutos - TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: LAADUKKAAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö ASIAKASOSALLISUUS YHTEISTYÖSSÄ potilaiden kanssa tehdyt hoitosuunnitelmat PALVELUIDEN SAATAVUUS POTILAS- JA ASIAKASTUR- VALLINEN TYÖ VAIKUTTAVUUS Hyvä toiminnan suunnittelu Nopea reagointi tarpeisiin Lääkityksen tuplatarkistus Hyvät kirjauskäytännöt Tarkistuslistat Apuvälineiden hyvä kunto ja oikea käyttö Hyvin suunnitellut hoitojaksot ja kotiutukset *Tehdyt hoitosuunnitelmat *SPPB-testi *käyntimäärät vastaanotoilla *sairaalahoitojaksot koti- ja laitoshoidon ylilääkäri ja osastonhoitajat *siirtoviivemaksut *odotusaika jatkohoitoon *käyttöaste *Vaaratapahtumien raportointi *henkilöstön influenssarokotus kattavuus *Käsihuuhdekulutus *Toistuvien hoitojaksojen määrä *Hoitojaksojen pituus koti- ja laitoshoidon ylilääkäri, osastonhoitajat ja kuntien vanhustyön johtajat koti- ja laitoshoidon ylilääkäri ja osastonhoitajat koti- ja laitoshoidon ylilääkäri ja osastonhoitajat
26 KESKI-SATAKUNNAN ALUEEN YHTEISESTI KEHITETTÄVÄT HYVINVOINTIPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö LAADUKKAAT ASIAK- KAAN PALVELUTAR- VETTA VASTAAVAT HOIVAPALVELUT Monipuolinen hoivapalveluvalikoima Riittävä lääkäriresurssi Panostaminen työntekijöiden koulutukseen ja motivaatioon Perhehoidossa asuvien lukumäärä Hoivapalveluasiakkaiden sairaalajaksot Koulutusmäärät Kotihoidon asiakkaiden Kuntien vanhustyön johtajat ja koti- ja laitoshoidon ylilääkäri *TEKOJA-tiimin työtavan sairaalajaksot laajentaminen koskemaan kuntien koko kotihoitoa *Kotiin annettavien palveluiden laadullinen kehittäminen
27 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 4 771 220 4 294 887 2 216 179 4 488 602 4,5 MAKSUTUOTOT 484 036 605 600 265 526 605 600 0,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 3 924 7 100 2 780 7 100 0,0 TOIMINTATUOTOT 5 259 180 4 907 587 2 484 485 5 101 302 3,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -2 378 110-2 567 706-1 283 155-2 432 993-5,2 PALKAT JA PALKKIOT -1 892 808-2 058 437-1 034 530-1 935 194-6,0 HENKILÖSIVUKULUT -485 302-509 269-248 624-497 799-2,3 ELÄKEKULUT -417 631-428 989-211 208-421 552-1,7 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -67 671-80 280-37 417-76 247-5,0 PALVELUJEN OSTOT -572 578-571 400-277 289-550 400-3,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -542 961-564 550-265 628-553 050-2,0 MUUT TOIMINTAKULUT -122 884-130 250-49 881-101 250-22,3 TOIMINTAKULUT -3 616 534-3 833 906-1 875 952-3 637 693-5,1 TOIMINTAKATE 1 642 646 1 073 681 608 533 1 463 609 36,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 642 646 1 073 681 608 533 1 463 609 36,3
5.4 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki (sosiaalipalvelut) ja johtava ylilääkäri Mika Kallio (psykososiaaliset erityispalvelut) Tehtäväalue jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat: Psykososiaaliset erityispalvelut käsittäen psykologi-, perheneuvola ja puheterapiapalvelut sekä kuntoutusohjauksen; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Sosiaalipalvelut käsittäen psykososiaaliset asumispalvelut, vammaispalvelut sekä lastenvalvonnan palvelut; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Koskela 28 Henkilöstö Määrä 20 Muutos +3 TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: LAADUKKAAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö POTILAS- JA ASIAKASTYY- TYVÄISYYS JA OSALLISUUS POTILAS- JA ASIAKASTUR- VALLINEN TYÖ Yhteistyössä potilaiden ja asiakkaiden kanssa tehdyt hoito- ja palvelusuunnitelmat Tutkitaan potilas- ja asiakastyytyväisyyttä Omavalvontasuunnitelman laatiminen Hyvät kirjauskäytännöt Osallistava kirjaaminen *Tehdyt hoito- ja palvelusuunnitelmat *Vastaanottojen, kotikäyntien ja konsultaatioiden määrät *Asiakaspalautteet *Oikaisuvaatimusten, hallintovalitusten ja muiden valitusten määrät *Vaaratapahtumien raportointi * Määräajat kirjaamisessa johtava erikoispsykologi ja johtava sosiaalityöntekijä johtava erikoispsykologi ja johtava sosiaalityöntekijä PALVELUIDEN SAATAVUUS JA VAIKUTTAVUUS Hyvä toiminnan suunnittelu Palvelun ja hoidon tarpeen arviointi Käypä hoito suositusten seuraaminen Nopea reagointi erityisesti äkillisiin tarpeisiin ja kriiseihin Hyvin suunnitellut ja selkeät hoito- ja palveluketjut Verkostotyöskentelyn hyödyntäminen *Sosiaalihuollon määräajat *Terveydenhuollon hoitotakuu *Odotusaika palveluun *Kriisikäyntien määrät *Määräajat kirjaamisissa *Asiakaspalautteet * Tuva-mittarin käyttö johtava erikoispsykologi ja johtava sosiaalityöntekijä
29 KESKI-SATAKUNNAN ALUEEN YHTEISESTI KEHITETTÄVÄT SOTEPALVELUT Tavoite Keinot Mittari Vastuuhenkilö LAADUKKAAT POTILAAN JA ASIAKKAAN PALVELUTAR- Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstömäärä johtava erikoispsykologi ja johtava PEITA VASTAAVAT PALVE- Panostaminen työntekijöiden Koulutusmäärät sosiaalityöntekijä LUT koulutukseen ja motivaatioon Monipuoliset palvelut Työnohjausmäärät Kehityskeskustelumäärät Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalvelun asumispalveluissa Palvelusetelin käyttömäärät Verkostomaisen perhekeskusmallin kehittäminen Systeemisen lastensuojelun tiimin asiantuntijana toimiminen
30 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 SOSIAALIPALVELUT TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 5 843 933 5 923 831 2 952 936 6 387 498 7,8 MAKSUTUOTOT 586 581 573 000 307 971 593 900 3,6 MUUT TOIMINTATUOTOT 120 522 121 000 59 193 122 000 0,8 TOIMINTATUOTOT 6 551 035 6 617 831 3 320 099 7 103 398 7,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -298 962-305 033-136 772-305 442 0,1 PALKAT JA PALKKIOT -242 030-245 447-110 219-243 509-0,8 HENKILÖSIVUKULUT -56 932-59 586-26 552-61 933 3,9 ELÄKEKULUT -49 486-50 013-22 806-52 338 4,6 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -7 446-9 573-3 746-9 595 0,2 PALVELUJEN OSTOT -4 288 602-4 341 000-2 150 680-4 725 100 8,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -853-1 200-1 126-1 300 8,3 AVUSTUKSET -1 642 252-1 621 700-856 106-1 742 100 7,4 MUUT TOIMINTAKULUT -17 512-35 800-18 863-35 800 0,0 TOIMINTAKULUT -6 248 181-6 304 733-3 163 548-6 809 742 8,0 TOIMINTAKATE 302 854 313 098 156 552 293 656-6,2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 302 854 313 098 156 552 293 656-6,2
31 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 ERITYISPALVELUT TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 6 603 787 6 633 078 3 295 631 7 317 171 10,3 MAKSUTUOTOT 586 581 573 000 307 971 593 900 3,6 MUUT TOIMINTATUOTOT 120 522 121 700 59 193 122 700 0,8 TOIMINTATUOTOT 7 310 890 7 327 778 3 662 794 8 033 771 9,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -935 304-1 040 067-436 278-1 197 990 15,2 PALKAT JA PALKKIOT -752 368-837 673-349 422-958 791 14,5 HENKILÖSIVUKULUT -182 936-202 394-86 855-239 199 18,2 ELÄKEKULUT -156 980-169 589-74 097-201 288 18,7 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -25 956-32 805-12 758-37 911 15,6 PALVELUJEN OSTOT -4 405 834-4 442 500-2 217 916-4 827 100 8,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -8 451-8 800-3 342-20 400 131,8 AVUSTUKSET -1 642 252-1 621 700-856 117-1 742 100 7,4 MUUT TOIMINTAKULUT -28 951-48 200-24 467-48 200 0,0 TOIMINTAKULUT -7 020 792-7 161 267-3 538 120-7 835 790 9,4 TOIMINTAKATE 290 098 166 511 124 674 197 981 18,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 290 098 166 511 124 674 197 981 18,9
32 5.5 INVESTOINNIT INVESTOINTISUUNNITELMA 2020-2021 2020 INVESTOINNIT Investoinnit jakaantuvat kahteen osioon; 1. pääterveysaseman infran kehittäminen siten, että se palvelee sote-uudistuksen jälkeenkin alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta mahdollisen kiinteistöosakeyhtiön kautta sisältäen vuosikorjaukset ja ict laitteistot/ohjelmistot sekä 2. tk-kiinteistön saneeraus ja tilakokonaisuuden kehittäminen hajautetun lähisairaala malliin ja sote-keskustoimintaan huomioiden alueen sote-tilojen kokonaiskehittäminen jäsenkuntien kanssa Keski-Satakunnassa. HANKEKOKONAISUUS TA2020 TS2021 TS2022 TK-INFRAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT VUOSIKORJAUKSET vuosikorjaukset ja ict laitteistot/ohjelmistot TK-KIINTEISTÖN SANEERAUS sisältää mm. rakennusautomaatiojärjestelmän valvonta-alakeskusten saneeraus 40 000 ja 5/5 parkkipaikkasaneerauksen valaistuksen päivityssaneeraus LED lamppuihin. 30 000 50 000 50 000 50 000 150 000 100 000 100 000 YHTEENSÄ 200 000 150 000 150 000 5.6 RAHOITUS Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Rahoitusosassa osoitetaan rahanlähteet ja rahankäyttö kokonaisuudessaan. Sisältää korkomenot, muut rahoitusmenot, talousarviolainojen muutokset, jäsenkuntien maksuosuudet, korkotulot ja muut rahoitustulot sekä toiminta-avustukset.
33 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2020 RAHOITUS TP 2018 TA+MUUT. TOT 6/2019 KYJ 2020 2019 Ero% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT 26 988 15 100 20 028 15 100 0,0 KORKOKULUT -999-1 000-84 -1 000 0,0 MUUT RAHOITUSKULUT -10 666-13 200-69 -13 200 0,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 15 322 900 19 876 900 0,0 VUOSIKATE 15 322 900 19 876 900 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 15 322 900 19 876 900 0,0
34 6. HINNOITTELUN PERUSTEET JA SUORITEHINNAT Hinnoitteluperusteet 2020 Perussopimuksen määräykset suoritteiden hinnoittelusta ja laskutuksesta: Perussopimuksen 13 :n mukaan suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot, koron sijoitetulle pääomalle sekä muiden rahoituskulujen ja tuottojen nettokustannukset. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään osajäsenyystasolla. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen 31.12. mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Vammaispalveluiden, lastenvalvonnan sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden laskutus suoritetaan aiheuttamisperiaatteella toteutuneiden kustannusten mukaan kunnittain. Perussopimuksen 14 :n mukaan olennaisen yli- tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia.
35 PALVELU Avoterveydenhuolto HINNOITTELUPERUSTE Käyntihinta Lääkärin vastaanottokäynti/laaja lääkärin vastaanottokäynti/erikoislääkärivastaanottokäynti Asiantuntijahoitajapalvelut/Muut avohuollon palvelut Suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut Hammaslääkärikäynti ja hoitaja/suuhygienistikäynti Käynnin korvaava konsultaatio Lääkäri/Erikoislääkäri Käyntihinta Konsultaatio Sairaanhoitaja/Kotisairaanhoitaja/Kotisairaalahoitaja/Asiantuntijahoitaja Audionomipalvelut Käyntihinta Käynnin korvaava konsultaatio Konsultaatio Vaativa kuulontutkijan vast.otto (1,5 h)/ Kuulokojeen sovitus (n. 4,5 h) Aikaperuste Kotisairaanhoitopalvelut Kotisairaalapalvelut Sairaalapalvelut Hoitoisuusluokat I, II ja III Psykososiaaliset palvelut Käynnin korvaava konsultaatio Sosiaalipalvelut Käyntihinta Käyntihinta Hoitopäivähinta Aikaperuste (alkava 45 min) Konsultaatio Todelliset kuntakohtaiset kustannukset Ryhmäkäynnit 1) Useamman ammattilaisen osallistuminen työryhmään Asiakäsittely 2) Hoidolliset ja hoidon korvaavat ryhmät Käyntihinta/hlö 3) Yhden ammattilaisen osallistuminen työryhmään asiantuntijana Aikaperuste (h) Käynnit muissa terveyskeskuksissa (kiireellinen hoito (päivystys), maksusitoumus-/terveyskeskusvaihto) Ko. terveyskeskuksen laskuttama käyntihinta Hallinnon yleiskustannukset Hallinnon vyörytykset jaetaan laskutettaville toiminnoille toimintakulujen suhteessa. Hallinnon ja talouden tehtäväalue pitää sisällään toimistopalvelut, ravintohuollon, huollon palvelut (tekninen huolto, sisältäen pääterveysaseman poistot, siivous ja varasto) sekä muut hallinnon palvelut (potilasasiamiestyö ja ICT). Vuoden 2020 talousarviossa yhteisiin kustannuksiin on tässä vaiheessa luettu edellä mainitut tehtäväalueiden toiminnat pois lukien ravintohuolto. Laskutettaville toiminnoille kohdistuvat yhteiset nettokustannukset ovat yhteensä 3,7 milj..
36 Suoritehinnoitteluun ja suoritemääriin vaikuttavia muutoksia Toimintasuunnitelmana vuodelle 2020 on Harjavallan osaston paikkalukua laskeminen vuoden 2020 loppuun mennessä 20, kokonaistilanteen sen salliessa. Hoitopäivien arvio on laskettu vuoden 2019 käytön perusteella (n. 25 paikkaa), koska vanhustenhuollon kokonaisuus on riippuvainen kuntien palvelutuotannosta. Toimintalinjana on asiakkaiden hoitaminen yhä enemmän kotona ja toimintaa viedään hajautetun tk-sairaalamallin mukaan osittain myös jäsenkuntien vanhainkotien osastoille. Hinta-arvio perustuu vuoden 2018 kustannuslaskentaan arvioitujen hoitopäivien mukaan (90 %:n täyttöasteella). Keskimääräinen hoitopäivähinta jakaantuu kolmeen hoitoisuusluokkaan. Tehostettu kotihoitojakso, jonka hinnoittelu perusteena käytetään kotisairaanhoidon käyntihintaa. Toimintalinjausten tarkoituksena on jäsenkunnissa vähentää ja siirtää tulevaa asumispalveluiden tarvetta ja panostaa asiakkaiden kotona asumisen tukemiseen. Suun terveydenhuollossa suoritemääriin ja ennusteisiin vaikuttaa ammattilaisresurssi. Toimintaa on tehostettu mm. toiminnanohjauksen ja hoitajaresurssia oikein kohdentamalla, jotta ammattilaisresurssia voitaisiin säädellä paremmin esim. eläköitymisten vuoksi. Kuntayhtymän kustannuslaskennan perusteella suun terveydenhuoltoon muodostetaan kaksi hintaluokkaa: hammaslääkärikäynti ja hoitaja/suuhygienistikäynti. Suukirurgin käynnit sisältyvät hammaslääkärikäyntihintaan. Ostopalvelujen, vuokrien ja muiden tuotteiden ja palveluiden hinnankorotusilmoituksia vuodelle 2020 on annettu, jonka vuoksi esim. esim. ict- ja huoltopalvelujen hinnat tulevat hieman nousemaan. Suurin ostopalveluja lisäävä tekijä on laboratorio- ja kuvantamispalveluiden ostaminen Satadiag:lta verraten vuosiin 2018 ja 2019. Psykologipalveluiden suoritemääriin on lisätty uuden toiminnan: nuorten psykiatrisen työryhmän suoritteet. Ulkokuntalaisten käynnit muissa terveysasemilla laskutetaan aikaisempaan tapaan läpilaskutuksena toteutuneen mukaan jäsenkunnilta. Kuntoutusohjauksen ostopalvelut läpilaskutetaan jatkossa toteutuneen mukaan jäsenkunnilta, jotta laskutus kohdistuu jäsenkuntien välillä oikeudenmukaisesti. Hinnoittelua on hieman tarkastettu avohoitopalveluiden osalta. Hinnoittelu perustuu kustannuslaskentaan ja toimintamuutoksiin, joka vaikuttaa suoritteiden toteumaa. Talousarviossa huomioimatta olevat seikat: Talousarviossa ei ole huomioitu potilastietojärjestelmien normaalia suurempia muutoksia/päivityksiä. Kuntayhtymä osallistuu mahdollisesti valtakunnalliseen Kaari hankkeeseen, jossa tarkoituksena on kilpailuttaa uusi potilas- ja asiakastietojärjestelmän. Jäsenkuntien kanssa suunnitellaan yhteisesti ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämistä ja KESSOTE valmistelua, talousarviossa ei ole huomioitu muutoksia vuodelle 2020. Jos palvelutuotannossa tulee odottamattomia muutoksia vuodelle 2020, kustannusmuutoksia talousarviossa ei ole otettu huomioon.
37 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ( :na) *) vuos ikatetas olla (ei pois toja) sitovuus Br-menot Tuloarvio Nettomenot KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamuselinhallinto N 87 167 0 87 167 Yleishallinto- ja talous N 4 573 853 886 700 3 687 153 Avohoito N 14 898 404 2 577 300 12 321 104 Koti- ja sairaalatoiminta N 3 637 693 647 700 2 989 993 Erityispalvelut: Päihde- ja mielenterveyspalv. 2 303 430 561 000 1 742 430 Lastenvalvonta 104 711 0 104 711 Vammaispalvelut 4 400 144 210 900 4 189 244 Muut erityispalvelut 1 026 048 86 700 939 348 Erityispalvelut yht. N 7 834 333 858 600 6 975 733 Kuntien kustannusosuudet 0 26 124 194-26 124 194 YHTEENSÄ 31 031 450 31 094 494-63 044 YHTEENSÄ TULOSLASKELMAOSA Korkotulot B 0 0 0 Muut rahoitustulot B 0 15 100-15 100 Korkomenot B 1 000 0 1 000 Muut rahoituskulut B 13 200 0 13 200 Poistot B 219 300 0 219 300 Satunnaiset erät B 0 0 0 YHTEENSÄ 31 264 950 31 109 594 155 356 INVESTOINTIOSA Tk-kiinteistön saneeraus B 150 000 0 150 000 Vuosikorjaukset ja ict-laitteistot/ohjelm B 50 000 0 50 000 (SUMU-poistoilla rahoitettavat) YHTEENSÄ 31 464 950 31 109 594 355 356 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. B 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. B 87 273 0 87 273 Lyhytaikaisten lainojen muutos B 0 0 0 Oman pääoman muutokset *) B 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 442 629-442 629 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 31 552 223 31 552 223 0 N = sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B = bruttomääräraha/-tuloarvio *) Kuntien pääomansijoitus rahoitusomaisuudesta. Ei sisälly varsinaiseen talousarvioon.
38 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA 2020 TP 2018 TA+MUUT. 2019 KYJ 2020 Ero% TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 271 474 89 192 62 487-30,0 271 474 89 192 62 487 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -279 507-150 000-200 000-33,0-279 507-150 000-200 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -8 033-60 808-137 513-226,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -87 273 0 0-87 273 0 0-69 036 0 0 6 950 0 0 87 232 0 0 171 358 0 0 196 504 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 109 232 0 0 RAHAVAROJEN MUUTOS 101 199-60 808-137 513-226,0 RAHAVARAT 31. 12. 1 414 413 1. 1. 1 313 214 101 199
TALOUSARVIO 2020 5.9.2019 KSTHKY TALOUSARVIO 2020 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä AVOHOITO (PL. SUUN TERVEYDENHUOLTO) Lääkärit 20 100 13 760 12 090 8 920 54 870 1 794 000 1 453 910 1 280 700 912 040 5 440 650 Käynnit yhteensä 12 100 9 390 8 190 5 920 35 600 1 354 000 1 213 560 1 066 200 747 040 4 380 800 * Peruskäynti 100,00 9 100 3 670 3 040 2 690 18 500 910 000 367 000 304 000 269 000 1 850 000 * Laaja käynti 148,00 3 000 5 720 5 150 3 230 17 100 444 000 846 560 762 200 478 040 2 530 800 Konsultaatiot 55,00 8 000 4 370 3 900 3 000 19 270 440 000 240 350 214 500 165 000 1 059 850 Erikoislääkärit 1 280 2 410 3 100 1 870 8 660 214 420 238 820 279 800 190 040 923 080 Käynnit 200,00 950 480 400 410 2 240 190 000 96 000 80 000 82 000 448 000 Konsultaatiot 74,00 330 1 930 2 700 1 460 6 420 24 420 142 820 199 800 108 040 475 080 Audionomipalvelut 60 147 273 67 547 10 703 27 613 37 344 14 089 89 749 Audionomin peruskäynti 86,70 33 74 209 34 350 2 861 6 416 18 120 2 948 30 345 Vaativa kuulotutkijan vastaanotto (1,5h) 119,20 1 6 6 0 13 119 715 715 0 1 550 Kuulokojeen sovitus (4,5h) 356,30 21 56 51 31 159 7 482 19 953 18 171 11 045 56 652 Konsultaatio 48,10 5 11 7 2 25 241 529 337 96 1 203 Asiantuntijahoitajat 5 974 10 239 7 612 5 038 28 863 350 991 594 934 444 596 283 400 1 673 921 Käynnit 67,20 3 780 6 190 4 702 2 640 17 312 254 016 415 968 315 974 177 408 1 163 366 Konsultaatiot 44,20 2 194 4 049 2 910 2 398 11 551 96 975 178 966 128 622 105 992 510 554 Hoitajat 20 002 10 405 10 380 7 602 48 389 671 970 357 429 369 374 262 515 1 661 289 Käynnit 38,20 14 647 8 077 8 802 5 981 37 507 559 515 308 541 336 236 228 474 1 432 767 Konsultaatiot 21,00 5 355 2 328 1 578 1 621 10 882 112 455 48 888 33 138 34 041 228 522 Fysioterapia 2 122 2 110 1 803 1 362 7 397 118 320 117 600 99 180 75 720 410 820 Käynnit 60,00 1 822 1 810 1 503 1 162 6 297 109 320 108 600 90 180 69 720 377 820 Konsultaatiot 30,00 300 300 300 200 1 100 9 000 9 000 9 000 6 000 33 000 Diagnostiikkapalvelut 9 697 10 417 9 831 6 164 36 109 395 995 422 525 398 375 250 467 1 467 362 Laboratorio 38,20 8 175 8 953 8 472 5 271 30 871 312 285 342 005 323 630 201 352 1 179 272 Röntgen 55,00 1 522 1 464 1 359 893 5 238 83 710 80 520 74 745 49 115 288 090 AVOHOITO YHTEENSÄ (PL. SUUN TERVEYDENHUOLTO) 59 235 49 488 45 089 31 023 184 835 3 556 399 3 212 831 2 909 370 1 988 271 11 666 871 SUUN TERVEYDENHUOLTO 10 200 5 750 5 450 5 370 26 770 1 068 000 616 250 571 750 572 550 2 828 550 Hammaslääkärikäynnit (sis. suukirurgian) 115,00 8 100 4 850 4 350 4 470 21 770 931 500 557 750 500 250 514 050 2 503 550 Suuhygienisti/hoitaja käynnit 65,00 2 100 900 1 100 900 5 000 136 500 58 500 71 500 58 500 325 000 AVOHOITO YHTEENSÄ 69 435 55 238 50 539 36 393 211 605 4 624 399 3 829 081 3 481 120 2 560 821 14 495 421 www.ksthky.fi 1 (3)
TALOUSARVIO 2020 5.9.2019 KSTHKY TALOUSARVIO 2020 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT Kotihoito 5 512 4 710 9 292 3 762 23 276 412 148 364 896 639 512 283 074 1 699 630 Kotisairaanhoidon käynti 73,00 4 400 1 200 4 000 1 400 11 000 321 200 87 600 292 000 102 200 803 000 Kotisairaanhoidon konsultaatio 38,50 50 140 1 884 300 2 374 1 925 5 390 72 534 11 550 91 399 Kotisairaalakäynti 86,60 967 2 753 2 782 1 699 8 201 83 742 238 410 240 921 147 133 710 207 Kotisairaalakonsultaatio 42,40 81 535 542 287 1 445 3 434 22 684 22 981 12 169 61 268 Kotikuntoutusjakson alkukartoitus 131,86 14 82 84 76 256 1 846 10 812 11 076 10 021 33 756 Terveyskeskussairaala 547 3 446 4 020 1 858 9 871 149 912 960 647 1 126 927 516 486 2 753 972 Hoitoisuusluokka 1 230,00 41 230 240 122 633 9 430 52 900 55 200 28 060 145 590 Hoitoisuusluokka 2 275,00 470 2 585 2 909 1 438 7 402 129 250 710 875 799 975 395 450 2 035 550 Hoitoisuusluokka 3 312,00 36 631 871 298 1 836 11 232 196 872 271 752 92 976 572 832 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT YHTEENSÄ 6 059 8 156 13 312 5 620 33 147 562 060 1 325 543 1 766 439 799 560 4 453 602 SOSIAALIPALVELUT Lastenvalvonta 44 693 40 969 37 244 26 071 148 978 Lastenvalvonta 240 220 200 140 800 31 413 28 796 26 178 18 324 104 711 Yhteiset kustannukset (vyörytykset) 13 280 12 173 11 067 7 747 44 267 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palvelut 309 809 802 734 428 321 245 833 1 786 697 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 2 555 7 665 4 745 3 285 18 250 160 000 580 000 359 000 159 000 1 258 000 Päihdekuntoutujien asumispalvelut 1 095 1 095 365 730 3 285 118 000 74 000 38 000 35 000 265 000 A-klinikka ja muut palvelut 17 400 111 400 11 400 40 400 180 600 Yksikön hallinnolliset kustannukset 6 733 17 446 9 309 5 343 38 830 Yhteiset kustannukset (vyörytykset) 7 676 19 888 10 612 6 091 44 267 Vammaispalvelut 1 270 768 1 139 885 1 307 384 677 787 4 395 823 Asumispalvelut 1 825 3 285 3 285 1 095 9 490 248 500 366 500 462 000 120 100 1 197 100 Palveluasuminen kotona 3 650 730 2 190 2 190 8 760 472 100 152 100 180 100 143 300 947 600 Henkilökohtainen apu 45 50 40 30 165 203 200 284 600 253 600 180 100 921 500 Kuljetuspalvelut 4 900 6 900 7 200 3 600 22 600 195 000 190 000 240 000 120 000 745 000 Asunnon muutostyöt 8 10 10 10 38 10 000 15 000 15 000 10 000 50 000 Päivätoiminta 0 100 220 440 760 2 000 3 000 7 500 24 000 36 500 Muut vammaispalvelut 11 000 13 000 16 500 11 500 52 000 Yksikön hallinnolliset kustannukset 69 249 62 116 71 244 36 935 239 544 Yhteiset kustannukset (vyörytykset) 59 719 53 568 61 440 31 852 206 579 SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ 1 625 270 1 983 588 1 772 949 949 692 6 331 498 www.ksthky.fi 2 (3)
TALOUSARVIO 2020 5.9.2019 KSTHKY TALOUSARVIO 2020 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä PSYKOSOSIAALISET ERITYISPALVELUT 1 313 4 284 2 358 2 949 10 904 100 296 330 068 184 186 229 124 843 673 Käynnit 79,80 1 066 3 574 1 800 2 478 8 918 85 067 285 205 143 640 197 744 711 656 Konsultaatiot 48,50 224 612 450 388 1 674 10 864 29 682 21 825 18 818 81 189 Kuntoutussuunnittelun työryhmät 162,91 23 98 108 83 312 4 365 15 181 18 721 12 562 50 828 ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ 1 725 566 2 313 655 1 957 135 1 178 816 7 175 171 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Avohoito (pl. suun terveydenhuolto) 3 556 399 3 212 831 2 909 370 1 988 271 11 666 871 Suun terveydenhuolto 1 068 000 616 250 571 750 572 550 2 828 550 Koti- ja sairaalapalvelut 562 060 1 325 543 1 766 439 799 560 4 453 602 Erityispalvelut 1 725 566 2 313 655 1 957 135 1 178 816 7 175 171 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 6 912 025 7 468 279 7 204 694 4 539 196 26 124 194 Maksuosuudet Tp 2018 6 030 200 6 792 860 6 483 511 4 352 422 23 658 992 Maksuosuudet Ta 2019 6 436 087 7 338 474 7 026 780 4 659 651 25 460 992 Muutos Tp 2018 / Ta 2020 14,61 % 9,89 % 11,06 % 4,20 % 10,37 % Muutos Ta 2019 / Ta 2020 7,39 % 1,72 % 2,48 % -2,67 % 2,56 % www.ksthky.fi 3 (3)