Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1
Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset ovat tukeneet ehkäiseviä palveluja Lähes kaikki perheet käyttävät neuvolapalveluja Määräaikaiset terveystarkastukset ml. laajat terveystarkastukset kaikille neuvolan asiakasperheille Vanhempien terveys ja hyvinvointi sekä terveystottumukset vaikuttavat lasten terveyteen ja hyvinvointiin Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja huolen puheeksi ottaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset 2
Elinympäristön merkitys lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille 3
Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila yleisesti hyvä ja lapset ja lapsiperheet pääosin hyvinvoivia Useita myönteisiä muutoksia, esim. kuritusväkivalta vähentynyt, päihteiden käyttö vähentynyt, liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistynyt, koettu terveys parantunut Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Monet ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti Mielenterveysongelmat ja terveyserot kasvavia haasteita 4
Uudella vuosituhannella lainsäädännöstä ja valtakunnallisista ohjeistuksista tukea Lainsäädäntö Lastensuojelulaki 417/2007 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Valtioneuvoston asetus (338/2011; aik. 380/2009) Valtakunnalliset ohjeistukset Lastenneuvolaopas 2004 Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Äitiysneuvolaopas 2013 5
Ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana Lastensuojelulaki (417/2007) 6
Valtioneuvoston asetus (338/2011; 380/2009) Tarkoitus Terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia Tavoitteet Vahvistaa terveyden edistämistä Tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä Positiivinen diskriminaatio: tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Kaventaa terveyseroja 7
Määräaikaisten terveystarkastusten periaatteita Kaikki raskaana olevat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat kuuluvat neuvolan määräaikaisten terveystarkastusten piiriin Terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta muodostavat palvelukokonaisuuden raskauden alusta alkaen jatkuen lastenneuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja hoitoketju 8
Määräaikaiset terveystarkastukset lastenneuvolassa (VNA 338/2011) Yhteensä 15 terveystarkastusta, joista kolme laajaa terveystarkastusta Yhdeksän terveystarkastusta ennen lapsen 1. vuoden ikää ml. kolme lääkärintarkastusta ja yksi laaja terveystarkastus Kuusi terveystarkastusta 1.-6. ikävuoden välillä ml. kaksi lääkärintarkastusta ja kaksi laajaa terveystarkastusta Lisäseurantaa ja -tukea tarvittaessa 9
Määräaikaiset terveystarkastukset terveille äideille, matalan riskin raskauksissa Määräaikaisia terveystarkastuksia ensisynnyttäjälle yhteensä 11 ja uudelleensynnyttäjälle 10 Ensisynnyttäjä: raskausaikana 9 ja 2 synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjä: raskausaikana 8 ja 2 synnytyksen jälkeen Näihin määriin sisältyvät Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Lääkärintarkastukset 2+1 Lisäseurantaa ja tukea tarv. 10
Laaja terveystarkastus Terveystarkastus, johon on kutsuttu molemmat vanhemmat ja ainakin toinen vanhemmista osallistuu tarkastukseen jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista jonka toteuttavat terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa 11
Laajan terveystarkastuksen tarkoitus Muodostaa yhteistyössä käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta Sopia mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä 12
Laajat terveystarkastukset - näkökulma vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin 420 000 tarkastusta vuodessa satojatuhansia vanhempia Odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista 13
Perusteluja laajoille terveystarkastuksille Vanhempien terveys ja hyvinvointi (esim. raskaana olevan stressi, mielenterveys) sekä terveystottumukset (mm. ravintotottumukset, päihteet) vaikuttavat jo raskausajalta alkaen lapsen terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveystottumuksiin Lobel ym. (2008), Martini ym. (2010), Räisänen ym. (2013) Varhaislapsuuden olosuhteet vaikuttavat lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin Kaikkonen ym. (2012), Paananen ym. (2012) 14
Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö - Kiistatonta tutkimusnäyttöä Niukat voimavarat järkevintä kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti Monet vanhemmat odottavat ja tarvitsevat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat Universaaleissa palveluissa parhaat mahdollisuudet pulmien varhaiseen tunnistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen 15
Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Raskaana olevan ja sikiön/lapsen terveys ja hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Terveystottumukset Parisuhde ja kodin ilmapiiri Perheen rakenne ja sisäinen vuorovaikutus Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Perheen elinolot ja tukiverkosto Taloudellinen tilanne Mahdollisten sisarusten vointi 16
Yhteenveto sisältää monia näkökulmia 17
Neuvolahenkilöstön kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Perheet ovat ottaneet laajat terveystarkastukset omakseen Asiakkaiden tuen tarvetta pystytään kartoittamaan aiempaa järjestelmällisemmin Vaikeista asioista puhuminen on madaltunut Esille on tullut yllättäviä perheen ongelmia Kansanterveyden perusta tulee huomioiduksi laajaalaisesti Laajat terveystarkastukset ovat olleet kehittämistyön sysäyksenä koko terveyskeskukselle Lähde: Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A & Pelkonen M. 2014. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 2012. THL, Raportti, Käsikirjoitus. 18
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville (VNA 338/2011) Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä siten, että raskaana olevan ja perheen lisätuen ja erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään mahdollisimman varhain Lisätuen ja erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäseurantaa Tuen tarve selvitettävä, jos on lapsen tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä 19
Lisäseurannan tarpeen arviointi Tarve lisäseurantaan arvioidaan jokaisessa määräaikaisessa terveystarkastuksessa/ tapaamisessa Varauduttava siihen, että osa lapsista ja vanhemmista tarvitsee tukea, neuvontaa ja lisäseurantaa pulmien tarkemman selvittelyn vuoksi Lisäseurantaan varataan 20 % sekä terveydenhoitajan/kätilön että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013. Äitiysneuvolaopas (2013) 20
Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista äitiysneuvolassa Raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Pre-eklampsia/raskaushypertensio Raskausdiabetes Raskaana olevan sairaudet tai ongelmat Krooniset sairaudet mm. diabetes, RR, astma, Mielenterveysongelmat Aikaisemmat raskauden komplikaatiot Raskaana olevan ja perheen erityistilanteet Vanhempien päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta Lähde: Klemetti & Hakulinen-Viitanen (2013) Äitiysneuvolaopas. 21
Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista lastenneuvolassa Lapseen liittyviä Lapsen kaltoin kohtelu, ml. puutteet perushoivassa Sairaus, vamma Kiusaaminen, mielenterveysongelma Neurologisen kehityksen ongelmat kuten käytös- ja oppimishäiriöt Vanhempiin liittyviä Päihde- ja/tai mielenterveysongelma, läheisväkivalta Vakava sairaus Parisuhdeongelma, puutteet perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa Perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyviä 22
Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen Säännölliset terveystarkastukset: tuttuus Erilaisia apulomakkeita tuen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen tukena esim. Voimavaralomakkeet EPDS-lomake: synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen Audit-lomake: alkoholin käytöstä keskusteluun Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Systemaattinen käyttö Palveluja käyttämättömien tuen tarpeen tunnistaminen Kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö 23
Huolen puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli Terveystarkastuksen perusteella syntynyt huoli Terveydenhoitajille syntyi huoli lapsen tai perheen tilanteesta noin 25 % terveystarkastuksia Poutiainen ym. (2013) Tuen tarve tunnistetaan Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Osallisuutta ja aktiivisuutta tukevien keskustelumenetelmien käyttö Voimavarojen vahvistaminen 24
Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Neuvonta, tuki, lisäseuranta terveydenhoitajan/kätilön/lääkärin vastaanotolla Stressin vähentäminen ja pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Vertaistuki Moniammatillinen yhteistyö Terveyskeskuksen erityistyöntekijät Sosiaalityö, lastensuojelu Neuvola erikoissairaanhoito - neuvola Hoito- ja palveluketjut! 25
Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset Vaikuttavat työmenetelmät Vastavuoroinen vuorovaikutussuhde perustana Tuen porrastaminen tarpeen mukaan Universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki Erityisasiantuntijat peruspalvelujen tueksi Moniammatillinen verkosto - suuntana palveluverkostot Varautuminen vaikeiden asioiden esille tuloon, Johtamisen tuki, strategiset päätökset Koko työyhteisön vastuu Henkilöstö mukana kehittämässä 26