Muistio 1 2.9.2014 NIITTYKUMMUN AJANKOHTAISET HANKKEET, RIIHITONTTU JA TONTTUMUORI ASEMAKAAVAEHDOTUSTEN TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS Aika 2.9.2014 klo 17.30-19.40 Paikka Niittykummun koulu, Niittyportti 3 Läsnä arkkitehti Sampo Sikiö projektijohtaja Markus Saari maisema-arkkitehti Aino Aspiala vuorovaikutussuunnittelija Anna Suihko, sihteeri 1. Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus Niittykummun ajankohtaisiin asioihin Markus Saari avasi tilaisuuden ja esitteli paikalla olevat henkilöt. Aluksi Markus Saari kertoi, että Niittykummun kehityksen tavoitteena on mahdollistaa Niittykummun tulevan metroaseman ympäristön rakentuminen keskustamaiseksi palvelujen ja asumisen alueeksi. Niittykummun metrokeskuksen arvioitu avaus on syksyllä 2016 samaan aikaan, kun metron liikennöinti alkaa. Kun Fortumin ilmakaapelointi on poistunut alueelta, voidaan aloittaa metrokeskuksen rakentaminen keväällä 2015. Korkeat tornit valmistunevat vuosina 2017-2018. Metrokeskukseen tulee kaksi päivittäistavarakauppaa ja muita liikkeitä sekä palveluja. Niittykummun nykyinen ostoskeskus säilyy, kunnes uusi metrokeskus on valmis ja toiminnassa syksyllä 2016. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle on tavoitteena rakentaa asuntoja. Metrokeskukseen rakennetaan pysäköintilaitos, johon tulee 245 autopaikkaa. Noin puolet paikoista on korttelin asukkaille ja puolet liikekeskuksen asiakkaiden ja metron liityntäliikenteen tarpeisiin. Katujen rakentamisesta kerrottiin, että uusi alikulku Olarinluomasta rakennetaan metrokeskukseen. Nykyinen Niittykadun risteys siirretään ja rakennetaan väliaikainen katu nykyisen urheilukentän poikki. Risteys siirtyy pysyvästi, mutta kadun lopullinen rakentaminen ei voi toteutua, koska sen alueen suunnittelu on vielä kesken. 2. Riihitontun ja Tonttumuorin kaavaehdotukset Sampo Sikiö aloitti esityksensä kertomalla, että Niittykummun kaavamuutos käynnistyi vuonna 2010, kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Niittykummun metrokeskuksen rakentamisesta samassa aikataulussa muun Länsimetron kanssa. Perusajatuksena on tiivistää asumista Niittykummun metroaseman läheisyydessä. Valtuusto hyväksyi lokakuussa 2013 Niittykummun keskuksen (nk. Metrokeskuksen) asemakaavan. Riihitontun alueelle on tulossa kaksi uutta asuinkerrostalokorttelia (AK-1). Kerrostalot (4-8 -kerrosta) korvaavat nykyiset autopaikat ja muut liiketilat. Tulossa on monimuotoista asumista (vapaarahoitteinen, vuokra, tuki- tai palveluasuminen), asuinkerrosalaa yhteensä 91 600 k-m 2.. Katutasolle on suunniteltu liikekerrosalaa 900 k-m 2. Olarin kirkon eteen on tulossa Gräsantori, joka korvaa nykyisen huoltoaseman. Torialueelle on suunniteltu kioski- tms. liikekerrosalaa 100 k-m 2 ja torin alle liityntäpysäköintiä (120 ap) ja asuntojen paikkoja. Riihitonttu -asemakaavamuutokseen kuuluu myös Gräsanojan puisto- ja vesialueita. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) 81621 FAKSI (09) 8162 4016 WWW.ESPOO.FI/KAAVOITUS ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB 43 02070 ESBO STAD TEL. (09) 81621 FAX (09) 8162 4016 WWW.ESBO.FI/PLANLAGGNING FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI
2 Tonttumuorin alueelle on tulossa uusi asuinkerrostalokortteli (AK), joka korvaa nykyisen pienteollisuus/liiketilojen alueen ja puistokaistaleen. Kerrostaloihin (3-6 -kerrosta) on suunniteltu yhteensä 11 800 k-m 2 asuinkerrosalaa. Alueelle on myös tulossa uusi tiivis pientalokortteli (A, 2-kerroksiset talot, asuinkerrosalaa yhteensä 2880 k-m 2 ) sekä nykyiseen pientalokortteliin täydennysrakentamista (AP). Riihitontun ja Tonttumuorin alueille on tulossa yhteensä noin 107 000 k-m 2 uutta asumista ja noin 2100 uutta asukasta. Kaavaehdotuksesta esitetyt kirjalliset muistutukset on toimitettava viimeistään 9.9.2014 klo 15.45 mennessä osoitteeseen Espoon kaupungin kirjaamo PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostilla kirjaamo@espoo.fi. Aineistoihin voi tutustua internet - sivuilla: Riihitonttu ja Tonttumuori. Tavoitteena on, että asemakaavat saavat lainvoiman valtuuston hyväksymisen jälkeen kevään 2015 aikana. 3. Asukkaiden kysymyksiä ja mielipiteitä Kun Niittykatu siirtyy nykyisen urheilukentän keskelle, siirtyykö bussipysäkki? Pallokentän uudesta liittymästä on tulossa liikennesumppu, liikenne idästä päin on vilkasta. Menetetäänkö luistinrata? - Markus Saari: Bussipysäkki ei siirry. - Sampo Sikiö: Nykyisen urheilukentän alueen suunnittelu on kesken. Rakentamisaikana on varmasti rankkaa, kun tehdään tilapäisratkaisuja. Niittykummun päiväkodin lähelle on tulossa uusi pienempi urheilukenttä, Matinniittyyn iso jalkapallokenttä ja koulun lähelle suunnitellaan lasten leikkipuistoa ja skeittipuistoa. Paljonko metrokeskukseen tulee parkkipaikkoja? - Markus Saari: Metrokeskukseen rakennetaan pysäköintilaitos, johon tulee 245 autopaikkaa. - Sampo Sikiö: Uusi rakentaminen ei vie vanhoja autopaikkoja. Riihitontun ja Tonttumuorin alueille on tulossa autopaikkoja kannen alle ja kadunvarsille. Mikä on aikataulu? - Markus Saari: Parhaillaan ovat käynnissä katusuunnittelut, jotka ovat vuoden 2014 loppuun mennessä valmiit. Metrokeskuksen rakentaminen voisi alkaa keväällä 2015. Mitä palveluja on tulevassa metrokeskuksessa ja kuinka kauan nykyinen ostoskeskus toimii? Kuinka korkeat ovat tulevat tornit? - Markus Saari: Niittykummun nykyinen ostoskeskus säilyy, kunnes uusi metrokeskus on valmis ja toiminnassa syksyllä 2016. Metrokeskukseen tulee kaksi päivittäistavarakauppaa, muita liikkeitä ja palveluja (mm. pari ravintolaa). Tornit ovat 12- ja 24-kerroksiset. Milloin Riihitonttu rakentuu? Jääkö squash-halli? - Sampo Sikiö: Squash-halli pysyy paikallaan (ei kuulu kaava-alueeseen). Riihitontun alueen rakentamine voisi alkaa vuosina 2017-2018, riippuu yksityisten maanomistajien kanssa tehtävistä sopimuksista. Ehkä vuonna 2025 on koko alue rakennettu. Merituulentien liikenne vilkastuu, tuleeko liikennevaloja lisää? - Sampo Sikiö: Merituulentien liikenne tulee lisääntymään, mutta katua tullaan suunnittelemaan aikaisempaa viihtyisämmäksi (bulevardimainen katu). Liikennettä tullaan ohjaamaan suurempia väyliä pitkin.
3 Tuleeko asuintaloja molemmin puolin Merituulentietä? - Sampo Sikiö: Merituulen pohjoispuolella on tällä hetkellä vähän asutusta. Nyt näille Riihitontun ja Tonttumuorin alueille on tulossa yhteensä 2100 uutta asukasta. Mitä tapahtuu Niittykummun koululle? Jääkö asuntorakennus koulun viereen? Tuleeko puita koulun eteen kaivetun montun kohdalle sitten, kun monttu tasataan? Kova tuuli käy asuntoihin. - Sampo Sikiö: Koulu on suojeltu kohde. Koulua varaudutaan laajentamaan. Asuntorakennus ei ehkä säily. Puita varmaan tulee. Mikään asukkaan toive ei ole toteutunut. Esimerkiksi joudutaan luopumaan isosta urheilukentästä, joka olisi ollut lapsille lähellä hyvä ja yhteisöllinen urheilupuisto. - Sampo Sikiö: Tässä asukastilaisuudessa ei käsitellä nykyisen urheilukentän kohtaloa. Uusi tuleva urheilukenttä on keskellä aluetta ja helposti saavutettavissa. - Aino Aspiala: Hulevedet joudutaan ottamaan huomioon alueen suunnittelussa. Gräsantorista pyritään tekemään viihtyisä, yhteisöllinen tori. Onko viisasta suunnitella niin paljon autoille parkkipaikkoja? Tulevaisuudessa liikennekäyttäytyminen voi muuttua. - Sampo Sikiö: Espoon kaupungilla pysäköintiä parhaillaan pohditaan (laadinnassa pysäköintistrategia). Pysäköinti on iso poliittinen kysymys, ennustaminen on vaikeaa ja joukkoliikenteen kehittyminenkin on otettava huomioon. Missä ovat parkkipaikat? - Sampo Sikiö: Tonttumuori: Uusien pientalojen pysäköinti on p-alueella ja asuntojen edessä. Kerrostalojen autopaikat ovat kannen alla. Riihitonttu: Autopaikat ovat kansien alla ja kadun varsilla, palveluasumista varten on varattu autopaikkoja maan pinnalle. Gräsantorilla on maantasopaikkoja ja kannen alla olevia autopaikkoja. Ketkä alueella rakentavat? - Sampo Sikiö ja Markus Saari: SRV suunnittelee asuinrakentamista yhdessä SATO:n ja Varman kanssa Riihitontun alueelle ja Haukilahdenkadun itäpuolelle. Metrokeskuksen toteuttaa SRV ja SATO. Länsiauto suunnittelee aluettaan itsenäisesti. Olisiko mahdollistaa rakentaa vähemmän Riihitontun ja Tonttumuorin alueille? - Sampo Sikiö: Alueet täytyy rakentaa tehokkaasti, jotta kaupunki saa tarpeeksi tuloja maankäytöstä infrarakentamista varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta vaati tehokasta rakentamista. - Markus Saari: Alueelle velvoitetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan vaihtelevia, mielenkiintoisia kortteleita, mikä voi johtaa siihen, että saadaan korkea ympäristöluokitus. Vanhojen asuntojen arvo säilyy Onko alueella liito-oravia? - Aino Aspiala: : On liito-oravia. Kevättalvella 2014 alueella tehtiin liito-oravahavaintoja yksityishenkilön toimesta. Alueelle käynnistettiin liito-oravaselvitys. Selvittäjien oli tarpeen käydä tonteilla, jonka vuoksi maanomistajille lähetettiin kirjeet asiasta. Selvityksessä löydettiin useita puita, joiden juurella oli liito-oravan papanoita. Asukkaan ilmoitettua ettei ole saanut kirjettä Aino Aspiala lupasi selvittää, miksi näin on tapahtunut. Selvityksessä kävi ilmi, että kirje on lähetetty normaalin käytännön mukaisesti kiinteistörekisteriin merkitylle isännöitsijälle.
4 Alueelle toivottiin kokonaisvaltaista vihersuunnittelua. Jääkö Niittykummun huolto? - Aino Aspiala: Suunnittelussa on otettu huomioon puistot, kortteleiden pihat ja kansipihoista tehdään mahdollisimman vehreitä. Maavaraisia istutusalueita, jotka mahdollistavat isotkin puut, on jätetty Riihitontun alueelle. - Markus Saari: Niittykummun huollon toiminnan jatkamisesta ei vielä tiedetä. Montako uutta asukasta tulee? Tuleeko vuokrataloja? Milloin asunnot tulevat markkinoille? Miten suhdanteet vaikuttavat? Milloin Tonttumuorin paritalot rakennetaan? - Markus Saari: 24-kerroksinen tornitalo tulee normaaliin myyntiin, 12-kerroksisessa tornissa on vuokra-asuntoja. SATO ja Varma rakentavat vuokrataloja Haukilahdentien itäpuolelle ja Merituulentien varteen. Rakennuslupien jälkeen voisi asuntojen markkinointi lähteä käyntiin. Taloussuhdanteet voivat vaikuttaa aikatauluihin. Rakennuttajat mieluusti hakeutuvat metroasemien läheisyyteen. Kaava-alueen asunnot rakennetaan kaavan vahvistumisen jälkeen. Pääseekö metroasemalle suoraan Olarinluoman puolelta? - Markus Saari: Sieltä pääsee alikulkutunnelin kautta. Metroasemalle pääsee myös maan päältä. Mitä tapahtuu Gräsanojalle? Miten vanhojen asuntojen kohdalla mahdollinen maanpinnan nostaminen otetaan huomioon? - Markus Saari ja Sampo Sikiö: Oja pannaan putkeen maan alle Riihitontun alueella. Rakentamista varten joudutaan maanpinnan korkeutta nostamaan. Hulevesien käsittely hoidetaan niin, että vesi ei tule pihoille. Pysäköinnin kansiratkaisut ovat ongelmallisia, mutta hulevesien aiheuttamat ongelmat ratkaistaan. - Aino Aspiala: Gräsanoja on maakunnallinen viheryhteys, jonka asemaa uusi kaavoittaminen parantaa. Gräsanojan laakso jää ekologiseksi yhteydeksi. Mitä tapahtuu Olarinluomalle? - Markus Saari: Outokummun pääkonttori siirtynee muualle tulevaisuudessa. Olarinluomasta ei ole suunnitelmia tiedossa, jotain uudistamista voi tapahtua. Tuleeko kivijalkamyymälöitä? - Sampo Sikiö: Liiketilaa on osoitettu maltillisesti Merituulentien varteen. Kivijalkamyymälät lisäävät kaupunkimaisuutta, mitä pidetään hyvänä asiana. - Markus Saari: Länsiauton kortteliin on tulossa pienliiketiloja, myös kotitoimistot voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Onko nuoriso huomioitu suunnittelussa? - Aino Aspiala: Uusi leikkipaikka metrokeskuksen vieressä on suunniteltu isompien lasten käyttöön. Lisäksi koulun viereen on tulossa skeittipaikka. - Sampo Sikiö: Riihitontun kaava-alueelle on tulossa palveluasumista. Pohjakerroksessa on yhteistä tilaa, jota voisi käyttää nuorten kerhotilana. - Markus Saari: Niittykummun kappeli (suojeltu kohde) voisi toimia yhteisenä tilana. Asiaa voi tiedustella seurakunnalta. Säilyvätkö kirkon parkkipaikat? Miten metroasemalta pääsee kirkkoon? Saadaanko hissi luiskan sijaan? - Sampo Sikiö: Kirkon parkkipaikat säilyvät (eivät ole tällä kaava-alueella). Kirkon puolelle pääsee joko maanlaista käytävää la luiskaa pitkin tai katutasossa valoohjattujen suojateiden kautta. Merituulentien alittavaan käytävään ei ole tulossa hissiä, sillä sen ylläpito on hankalaa.
5 - Markus Saari: Gräsantorille on tulossa noin 30 maantasopaikkaa, joita kirkkokin voi käyttää. 4. Niittykummun tulevat kaavavaiheet Sampo Sikiö: Niittykummun keskuksesta on erotettu kaava-alue, jossa maankäyttösopimusneuvottelut taloyhtiöiden ja kaupungin välillä ovat vielä kesken. Alue esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Gräsankartano: - kirkon ja hautausmaan säilyttäminen - kirkon mahdollinen lisärakentaminen - Gräsanojan säilyttäminen - polttoaineen jakeluasemalle on tutkittu paikkaa Luomanportin risteykseen Niittykallio: - nykyisten kerrostalojen säilyttäminen - uutta asumista (pääasiassa kerrostaloja, mahd. myös toimistotaloja) - katuyhteys Niittykadulta Haukilahdenkadun suuntaan - kappelin käyttö tulevaisuudessa 5. Tilaisuuden päättäminen Markus Saari ja Sampo Sikiö kiittivät asukkaita mielenkiintoisesta tilaisuudesta. Sampo Sikiö muistutti vielä lopuksi vaikuttamismahdollisuuksista. Kaikki saatu palaute käydään läpi suunnittelijoiden kanssa ja tarvittavat muutokset menevät kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2014 lopussa. Lautakunnan hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotukset ja sitten ne menevät (maankäyttösopimukset tehty) hyväksymisen jälkeen valtuustoon. Valtuusto lopullisesti hyväksyy kaavat ja ne saavat lainvoiman mahdollisesti keväällä 2015. Tilaisuus päättyi klo 19.40, paikalla oli 40 asukasta.