Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1
Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2
taustaa kohtaamisille Terveyden eriarvoisuudella tarkoitetaan sellaisia väestöryhmien välisiä terveyseroja, jotka eivät johdu ainoastaan yksilön omista valinnoista. Sosioekonominen terveyden eriarvoisuus perustuu yhteiskunnan sosiaalisiin mekanismeihin, jotka johtavat terveyteen vaikuttavien tekijöiden epätasa-arvoiseen jakautumiseen eri yhteiskuntaryhmien kesken. Tällaisia terveyseroja pidetään yleensä epäoikeudenmukaisina 3
Sosioekonominen asema ohjaa yksilöitä erilaisiin elinoloihin, elintapoihin sekä terveyspalveluiden saantiin. Myös valikoituminen tulee ottaa huomioon, sillä huono terveys ja terveyserot voivat ruokkia sosiaalista eriarvoisuutta, ts. huono terveys johtaa huonoon sosioekonomiseen asemaan 4
Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveyttä myös väestöryhmittäin, ja tällä lain pykälällä tarkoitetaan myös sosiaalisen aseman mukaista tarkastelua. Terveyserojen kaventamisen tavoitteen voi löytää kirjatun myös Suomen lainsäädäntöön, ainakin periaatteena. Suomen perustuslain 6. toteaa, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki 1999). 5
Olemme tarjonneet vuosina 2008 2010 kainuulaisille työnhakijoille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Seuraavaksi pääpiirteittäin terveystarkastukseen ohjautuminen, sisältö ja jatko-ohjaus. 6
Kohtaamisia Miten tarkastukseen pääsee? Miten tarkastukseen saa ajan? Mitä tarkastus sisältää? Mitä tarkastuksen jälkeen? 7 (Kuva: Microsoft Clipart )
Depressiokouluryhmät Opi masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja 8
Kurssi on alun perin kehitetty masennuksen hoitoon Suomessa kurssia on käytetty myös - työuupumuksen - pitkäaikaistyöttömyyden - päihde- ja muiden riippuvuuksien - pitkittyneen kivun - raskaus- ja lapsivuodeajan ongelmien - sekä lasten ja nuorten psyykkisen kasvuoireilun hoidossa. 9 (Koffert & Kuusi 2009 )
Ryhmässä opiskellaan työkirjan tehtävien avulla masennuksen itsehoitoa Ryhmäkoko 4-8 ryhmäläistä (suljettu ryhmä) Ryhmätapaamiset kerran viikossa 2 tuntia kerrallaan 8-10 viikon ajan Kurssilla opitaan taitoja, jotka tukevat arkipäivässä selviytymistä ja antavat voimavaroja elämän vaikeista tilanteista selviytymiseen 10
Jokaisella tapaamisella on jokin teema, johon liittyy kotona harjoiteltavia tehtäviä Kurssilla harjoitellaan tunnistamaan asioita ja toimintoja, jotka vaikuttavat oman mielialaan Opiskelu edellyttää päivittäistä itsenäistä työskentelyä, jonka tuloksena mieliala paranee 11
Ryhmään valittavalla on mielialan laskua tai lieviä tai keskivaikeita masennusoireita Kykenee ja jaksaa tehdä kotitehtäviä Kykenee toimimaan ryhmässä ei ole liian ahdistunut kyetäkseen puhumaan ryhmässä antaa myös muille tilaa puhua Kaikki ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmän alkua KURSSI EI OLE TERAPIAA VAAN TAITOJEN OPISKELUA JA ITSEHOITOHARJOITTELUA 12
Kokemuksia kuntotesteistä terveyskunnon koordinaattori Hannele Karppinen 13
Fyysinen terveys ja toimintakyky Tuki- ja liikuntaelimistö Hengitys- ja verenkiertoelimistö Motoriikka lihaskunto liikkuvuus kestävyys tasapainon hallinta kehonkoostumus Mitä hyötyä? Kuntotestit Kannattaako? 14
Kenelle tuloksista on hyötyä? Liikunnan annostelu Vahvuudet ja kehittämisalueet Liikuntasuositukset ja -ohjeet Työn kuormittavuus Toimintakyvyn mahdollisuudet ja rajoitukset Jatkotoimenpiteet (lääkäri, fysioterapia, kuntoutus..) Fyysinen tekeminen terveyttä ylläpitävää Työn kuormitus voi olla noin 50 % maksimaalisesta suorituskyvystä, kun työ on hyvin tauotettu. (Matikainen E., Aro T. ym. 1995) 15
Teho 50% arvioidusta maksimista miehet N=92, naiset N= 151 Teho [W] 160 140 120 100 80 60 40 20 Naiset Miehet Lin. (Miehet) Lin. (Naiset) 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Ikä 16 (Aro, ym. 2004. )
Kun on ollut töitä niin niveletkin on olleet paremmat, mutta paljon enempää ei sitten jaksa. Mikä olisi nivelten kannalta sopiva liikuntamuoto jota tulisi tehtyä silloin, kun töitä ei ole? Sauvakävely, kotijumppa, kuntosali kevyillä painoilla Jaloissa ja selässä leposärkyä. Kävellessä aristaa toista polvea. Pyrkinyt kuntoilemaan kevyesti. Tilanne ollut parempi, koska ei ole ollut töissä. Työt alkamassa, mutta kokee, ettei pysty tekemään seisomatyötä. Onko nivelkipujen syytä tutkittu? Onko soveltuva kyseiseen työhön? Voisiko kuntoutus olla vaihtoehto? 17
Milloin? Eeen minä taida... Onko se ihan pakollinen? Esiharkinta (Liikkumaton) Harkinta Oishan se varmaan hyvä käydä. Mutta tässä on nyt muitakin asioita. Voisiko myöhemmin? Valmistatuminen Toimintavaihe Joo, olin tässä jo ootelluki. Milloin niitä aikoja on? Ylläpitovaihe (Liikkuja) 18
Käypä hoito -suositukset sairaudet tai tilat, joissa liikuntaa tulisi käyttää osana ennalta ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta osteoporoosi niskakipu fibromyalgia nivelreuma selkärankareuma lihavuus kohonnut verenpaine rasva-aineenvaihdunnan häiriöt metabolinen oireyhtymä tyypin 2 diabetes sepelvaltimotauti aivoinfarkti ja aivoverenvuoto perifeerinen valtimotauti sydämen vajaatoiminta sydämen rytmihäiriöt ahtauttavat keuhkosairaudet syövät masennus virtsan karkailu raskaus 19 (Liikunta & Tiede 47 5/2010)
Työttömien kokemuksia terveyspalveluista ja moniammatillisesta yhteistyöstä KaiTo -hankkeessa terveydenhoitaja Tuija Hyttinen 20
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite Kuvata työttömien kokemuksia heille suunnatuista terveyspalveluista ja moniammatillisesta yhteistyöstä hankkeessa Kehittää tutkimustiedon avulla työttömien terveyspalveluita 21
Tutkimustehtävät Miten työttömät ovat kokeneet KaiTohankkeen terveyspalvelut? Minkälaisia kokemuksia työttömillä on ollut moniammatillisesta yhteistyöstä KaiTo - hankkeessa? 22
Aineisto ja menetelmät Teemahaastattelu yksilöhaastatteluina Kolme haastateltavaa Induktiivinen eli aineistolähtöinen sisällönanalyysi 23 (Kuva: Microsoft Clipart )
Tulokset ja johtopäätökset Työttömille suunnatut terveyspalvelut ovat tarpeellisia työttömät saavat tietoa terveydestään ja kunnostaan Osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen Merkitys työllistymisprosessiin Terveyspalveluiden sisältö ns. sopiva paketti Palveluiden pysyvyys ja jatkuvuus tärkeää, samoin läheisyys, tavoitettavuus ja maksuttomuus Riittämätön tiedottaminen Asenteet työttömiä kohtaan? Terveystarkastus väylä jatkohoitoon Kokemukset moniammatillisesta yhteistyöstä olivat myönteisiä; henkilökohtainen, räätälöity palvelu, parempi tiedonkulku, asioiden eteneminen, tärkeää asiakkaan osallistuminen 24
Jatkotutkimushaasteet Työttömille suunnattujen terveystarkastusten vaikuttavuus työttömän terveyteen ja työllistymiseen Hoitohenkilökunnan asenteet työttömiä kohtaan 25
Lähteet Aro E., Matikainen E. ym. 2004. Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. Kustannus Oy Duodecim. Kaikkonen, R., Kostiainen,E., Linnanmäki,E., Martelin,T., Prättälä, R., ja Koskinen,S. (toim.) Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 27/2008 Koffert T. & Kuusi K. 2009. Depressiokoulu. Opi masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja. SMS-Tuotanto Oy. Liikunta & Tiede 47. 5/2010. Matikainen E., Aro T. ym. 1995. Hyvä työkyky. Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Työterveyslaitos Suomen perustuslaki 2009 Suomen perustuslaki. Säädös 11.6.1999/731. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 26