parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006
varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys vuorovaikutukseen. Lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pieni lapsi tarvitsee erityisen turvallisen kasvuympäristön, joka takaa suotuisan psykososiaalisen kehityksen. Psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen kasvuympäristö muodostuu läheisistä aikuis- ja toverisuhteista. Se on välttämätön pohja lapsen kaikenpuoliselle myönteiselle kehitykselle. Lastentarhanopettaja tunnistaa lapsen yksilölliset tarpeet ja taidot ja huomioi ne opetussuunnitelmissa. Suunnittelemalla ja järjestämällä toimintaa lapsen kehityksellisiä tarpeita vastaavaksi hän luo edellytyksiä lapsen oppimiselle ja kehittymiselle. Lastentarhanopettaja vahvistaa lapsen itsetuntemusta ja käsitystä muista lapsista ohjaamalla lasta toimimaan tälle merkityksellisten asioiden parissa yhdessä muiden lasten kanssa. lapsiryhmässä hioutuu taitavaksi Lapsen päivittäiset, toisten lasten kanssa kodin ulkopuolella saamat kokemukset edistävät monenlaisten taitojen kehittymistä. Vertaisryhmässä lapsi samaistuu sekä kasvuympäristöönsä että ryhmän muihin lapsiin. Kokemus liittymisestä yhdeksi ryhmän jäseneksi on lapselle merkittävä ja se muokkaa hänen tulevaa sosiaalisen kanssakäymisen tapaansa; sitä, miten hän liittyy erilaisiin ryhmiin ja on niiden jäsen. Lapsi tarvitsee myönteisiä kokemuksia vertaisryhmään kuulumisesta, sillä silloin hänen ymmärryksensä sosiaalisista suhteista kasvaa ja itsetuntemuksensa kehittyy. Edellytyksenä ovat sopiva ryhmäkoko ja pysyvät lapsi- ja aikuissuhteet. 3
Leikki on alle kouluikäisten lasten elämän ja toiminnan perusmuoto. Lapselle leikin merkitys on leikissä itsessään. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Leikin avulla lapsi käsittelee kokemuksiaan ja työstää tunteitaan. Leikissä lapsi ratkoo sosiaalisia pulmia, joita hän kokemuksiensa kautta kohtaa, ja oppii vuorovaikutustaitoja. Leikissä opitaan toimimaan tavoitteellisesti yhdessä toisten kanssa ja jakamaan tehtäviä. Monipuolisen, innostavan, lasten taidoille sopivan ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävän oppimisympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeä osa lastentarhanopettajan työtä. Opetussuunnitelmassa huomioidaan, että aikuisen suunnittelema ja ohjaama toiminta on tasapainossa lapsen oma-aloitteisen toiminnan kanssa. herkkyys, tieto ja taito Vertaissuhteiden ohella merkityksellistä varhaiskasvatuksessa on lapsen ja aikuisen vuorovaikutus. Jos vuorovaikutus on lämmintä, läheistä ja keskustelevaa, lapsi viihtyy päiväkodissa ja oppii uusia taitoja. Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää on, että lastentarhanopettaja havaitsee herkästi lapsen fyysiset ja psyykkiset tarpeet ja osaa vastata niihin. Päiväkodissa on tunnistettava kunkin lapsen temperamenttiin, sosiaaliseen kompetenssiin sekä muihin kehityksen osa-alueisiin liittyvät yksilölliset piirteet, jotka vaikuttavat lapsen tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen yksilöllinen huomiointi vaatii kasvattajalta monipuolisia taitoja ja herkkyyttä havaita, miten kukin lapsi oppii ja ajattelee. 4
Päiväkodin kasvattajayhteisön on oltava lapsia kohtaan johdonmukainen, empaattinen ja tarvittaessa myös vaativa ja tiukka lasta kunnioittaen. Sillä pitää olla yhteinen näkemys kasvatuksen arvopohjasta. Kasvattaja arvioi lasten taitoja ja heidän edellytyksiään osallistua toimintaan. Lapsikeskeisen ajattelun, emotionaalisesti lämpimän ilmapiirin, selkeiden rajojen asettamisen ja toiminnan valvonnan avulla kasvattajayhteisö luo lapselle turvallisen ympäristön, jossa oppiminen mahdollistuu. tunnistamaan lasten tarpeita, vastaamaan niihin ja keskustelemaan niistä vanhempien kanssa. Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja. Turvallinen ilmapiiri, hyvät, lämpimät ja pysyvät lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet muodostavat hyvän psyykkisen oppimisympäristön, mikä lisää lapsen emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä ratkaisevampi on aikuisen vaikutus lapsen hoivaan, oppimiseen ja kasvatuksen laatuun. vanhemmat ja asiantuntijat lapsen parhaaksi Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välillä on lapsen hyvän kasvun ja kehityksen perusta. Hyvässä kasvuympäristössä ammatikseen lasta kasvattavat ja hoitavat aikuiset keskustelevat yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Vain yhteistyössä syntyy kokonaisvaltainen näkemys lapsesta ja sitoutuneisuus lapsen kehityksen tukemiseksi sovittaviin toimintatapoihin. Jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa, omat tapansa ja vuorovaikutusmallinsa. Samoin päivähoidolla on oma kulttuurinen tapansa toimia lasten kanssa. Erilaisten perhekulttuurien ymmärtäminen ja vanhempien kuuleminen ovat lastentarhanopettajan työn keskeinen lähtökohta. Aikuiset määrittävät, mikä on lapselle eduksi. Kasvattajalla tulee olla paljon tietoa lapsen kehityksestä, jotta hän pystyy teksti: Erityispedagogiikan lehtori Eira Suhonen, Helsingin yliopisto, Lastentarhanopettajaliiton varhaiskasvatuksen työryhmä kuvat: Pekka Uotila taitto: Satu Salmivalli Lastentarhanopettajaliiton julkaisu 2006 6
LASTENTARHANOPETTAJALIITTO Akavatalo, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, vaihde 020 7489 400, e-mail lastentarha@lastentarha.fi, www.lastentarha.fi