Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007



Samankaltaiset tiedostot
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Validoinnin suunnittelun opas

Mittaustekniikka (3 op)

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Kliinisten määritysten näytteet

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mat Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

Tiina Päällysaho ANALYYSIMENETELMÄN KEHITTÄMISEN TOIMIN- TAMALLI

Mittausten jäljitettävyysketju

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Autoimmuunitutkimusten validointi. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mihin sairaalakemisti tarvitsee sisäistä laadunohjausta?

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet. Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Hyväksytyt asiantuntijat

ANALYYSIMENETELMÄN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Bakteerivasta-ainetestin validointi

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CRP-VIERITUTKIMUSLAITTEIDEN LAADUNARVIOINTI

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

VITEK2 -käyttökokemuksia

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Six sigma asteikko käytännön sovelluksena. mittaamisessa. Martti Ojanen, ohjelmistoasiantuntija

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

mylife Unio : tarkka, luotettava ja käyttäjäystävällinen Uusimmat tutkimustulokset

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Limsan sokeripitoisuus

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Akkreditointi menestyksen takeena

metallianalytiikan työkalu

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Toiminta hyväksyttynä laboratoriona, tulevia muutoksia ja hyviä käytäntöjä. Taija Rissanen Elintarvikemikrobiologian jaosto

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

LOPPURAPORTTI Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

CHEM-AXXX Kurssin nimi TYÖN NIMI. Ryhmä X Anonyymi Oppilas, 12345G Kaisa Kemisti, 43210A Teemu Teekkari, Joku Muu,

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Hematologia Solulaskennan autovalidointi. Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE

SHY Turun paikallisosasto seminaariristeily EN sertifiointi

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Transkriptio:

Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan (FINAS S33/1996 ISO 3534-1)

Laboratoriotulos on aina likiarvo analyytin todellisesta pitoisuudesta

Kansallinen mittanormaalitoiminta ja sen kehittäminen 2007-2011 (MIKES J7/2002006)

Mittausepävarmuus Tulokseen liittyvä arvio llmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan Ilmoitetaan joko keskihajontana (SD) tai variaatiokertoimena (coefficient of variation, CV% = SD/mean x 100)

Miksi pitää selvittää? Kertoo kliinikolle, kuinka luotettava tulos on Auttaa arvioimaan eroaako saatu tulos oikeasti aiemmasta tuloksesta Akkreditoinnin yksi edellytys Siloaho M, ym. Moodi 4/1997:196-203

ISO/IEC 17025 akkreditointistandardi Akkredidointi edellyttää asiakkaan tarpeen tyydyttävää tulosten tarkkuutta ja siihen liittyvää epävarmuuden arviointia (5.4.5.3) Mittausepävarmuuden osatekijät tulee ensin tunnistaa ja sitten laskea (jos mahdollista) tai arvioida (5.4.6.)

Epävarmuuksia arvioitaessa on hyvä pohtia, mikä biologinen, biokemiallinen tai tekninen ilmiö kulloinkin aiheuttaa mittaustuloksen hajonnan.

Mittausepävarmuus Kouri T ym. Moodi 4/2002:139-48

Preanalyyttiset tekijät Tulosten kliininen tulkinta vaatii ottamaan huomioon näytteenottoa edeltävät tekijät Epävarmuuslaskelmissa tätä on käytännössä mahdotonta ottaa huomioon Voidaan ohjeistaa (aamu-, paastonäytteet jne.) Tautikohtaisten vertailuaineistojen käyttö Näytteenotosta ja säilytyksestä johtuvat tekijät tulisi kirjata ja ottaa huomioon tulosta tulkittaessa (standardi 5.7.) näytteen konsentroituminen (haihtuminen) yhdisteen hajoaminen (lämpötila, aika, sentrifugointi) pitoisuuden nousu (soluista vapautuminen, metabolia) häiritsevien matrix-tekijöiden lisääntyminen (aika)

Näyte Kontrollinäytteestä puuttuu todellisen näytteen epävarmuustekijöitä, mm. näytteenotto- ja käsittely näytteen säilytys ja lähetys näytteen matriisi Näitä on vaikea mitata Ei tarvitse ottaa huomioon, jos työvaiheet vakioitu ja on hyvät tutkimuskohtaiset ohjeet riippuu kuitenkin osatekijöiden määrästä ja koosta (FINAS S39/1997; FINAS S33/1996)

Mittausepävarmuuden arviointi Kokeellisesti saatu kvantitatiivinen tieto Kirjallisuudesta, valmistajalta tai menetelmän validoinnista saatu tieto Ulkoisten laadunvalvontaohjelmien tai laboratorioiden välisten vertailumittausten tulokset Kokeneen kliinisen kemistin tai mikrobiologin harkintaan perustuva arvio

Mittausepävarmuuden osatekijät voidaan jaotella Systemaattisiin Satunnaisiin

Systemaattinen virhe CV(syst): ei ole epävarmuutta, voidaan korjata Voi johtua menetelmästä kalibroinnista vakioinnista matriisierosta (kalibraattori/ näyte) lämpötilasta

Satunnaisepävarmuus Satunnaisvaihtelua ei voi kokonaan poistaa Voi johtua reagensseista (lot to lot) pipetoinnista työtavoista mittausolosuhteista (lämpötilan vaihtelu) näytteestä (esikäsittely, säilytys, matriisi) tulostamisesta (mittasignaali, datan käsittely) laitteista (laitteen vaihtuminen)

Kokonaisepävarmuus (U) CV = SD/mean x 100 CV(sis): sarjan sisäinen CV CV(väl): sarjojen välinen CV CV(syst): Systemaattisen virheen tuottama epävarmuus CV(muut): muiden osatekijöiden aiheuttama lisävariaatio Tarv myös CV(pre) Siloaho M, ym. Moodi 4/1997: 196-203

Toistuvuus (repeatability) CV = SD/mean x 100 Sarjan sisäinen toistuvuus omat kontrollinäytteet tai potilasnäytteet 20 näytettä Sarjojen välinen toistuvuus potilasnäytteet tai pooli, jos stabiili 20 näytettä - vähintään 1 kk ajan - jos reagenssien erät vaikuttavat tuloksiin, mittauksia vähintään 2 erän reagensseilla - jos tehdään eri laitteilla, tuloksia kaikilta mukaan

Systemaattisen virheen tuottama epävarmuus Systemaattisen virheen aiheuttama epävarmuus voidaan laskea vertaamalla omalla menetelmällä saatuja tuloksia kansainvälisten tai kansallisten varmennettujen vertailumateriaalien (certified reference material) tuloksiin Voidaan käyttää myös ulkoisen laadunarvioinnin oman määritysmenetelmän keskiarvoa, jos tulostusryhmässä osallistujia on vähintään 6 Kun havaitaan systemaattinen virhe, arvioidaan onko poikkeama hyväksyttävä ja pyritään korjaamaan virhe Jos korjausta ei tehdä, lasketaan epävarmuus (CVsys) Jos laboratorio käyttää menetelmää, jolle on itse määritetty viiteväli, ei systemaattista epävarmuutta tarvitse ottaa huomioon

Muut tekijät Niiden näytteen käsittelyvaiheiden aiheuttama vaihtelu, jotka eivät ole mukana kontrollinäytteen tuloksissa, otetaan mukaan kokonaisvariaatioon mikäli ovat suuruudeltaan 1/3 suurimmasta osatekijästä Esimerkkejä käytetään 2 tai useampaa laitetta /menetelmää: lasketaan CV niin, että kaikilla laitteilla tehtyjä tuloksia mukaan näyte esilaimennetaan, kontrollinäytteet eivät mukana: lisätään laimentajan aiheuttama variaatio toistuvuus (CV) tuloksiin

Mittausepävarmuus serologiassa Kokonaisepävarmuus kuten kemiassa Tiitterit muutetaan log2-muotoon, esim. Crithidia lucilae (ndna) CV(sis), CV(väl), CV(sys), esimerkki Kokonaisepävarmuus, raportti

Säilyvyys Määritysrajat LLOQ/ULOQ Toistettavuus intra-assay inter-assay Haavoittuvuus Täsmäävyys Havaitsemisraja Spesifisyys/ selektiivisyys Saanto Lineaarisuus