Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyöohje

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyöohje Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012

2 ESIPUHE Tämä opinnäytetyöohje on käytössä kaikissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmissa. Ohjeistus perustuu ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskevaan lainsäädäntöön (A 15.5.2003/352), Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöön (Tutkintosääntö 2010) sekä valtakunnallisesti, ylempien ammattikorkeakoulujen kehittämisverkoston puitteissa, sovittuihin yhteisiin linjauksiin. Ohjeistusta täydennetään tarvittaessa koulutusohjelmakohtaisilla ohjeilla. Opinnäytetyön kirjoittamisessa, lähteiden käytössä ja lähdeviitteiden tekemisessä noudatetaan SeAMK:n Kirjallisten töiden ohjetta (Kirjallisten töiden 2012).

3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 SISÄLTÖ... 3 1 YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖ... 4 1.1 Opinnäytetyön yleiskuvaus ja laajuus... 4 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet... 5 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI... 7 2.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus... 7 2.2 Opinnäytetyöaiheen valinta... 9 2.3 Opinnäytetyön aloitus: aiheanalyysistä työsuunnitelmaksi... 9 2.3.1 Aiheanalyysi... 9 2.3.2 Työsuunnitelma... 10 2.4 Opinnäytetyön toteutus ja ohjaus... 11 2.5 Opinnäytetyön päättäminen ja valmistuminen... 13 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN... 16 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI... 18 5 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS JA TEKIJÄNOIKEUDET... 19 LÄHTEET... 20 LIITTEET... 21

4 1 YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖ 1.1 Opinnäytetyön yleiskuvaus ja laajuus Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (A 15.5.2003/352, 7a ). Asetuksen mukaan ylempään amk-tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn 3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä 5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Myös opinnäytetyön yleiset tavoitteet on kuvattu asetuksessa. Asetuksen mukaan opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä kehittää valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön. Kuten edellisestä ilmenee, opinnäytetyöt ovat luonteeltaan työ- ja elinkeinoelämästä kumpuavia tutkimus- ja kehittämistehtäviä. Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä eli merkittävä osa 60 90 opintopisteen laajuisesta tutkinnosta. Opinnäytetyön rooli on ylemmässä amk-tutkinnossa keskeinen, ja sen tekeminen aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa.

5 Opinnäytetyö on ensisijaisesti ammatillinen kehittämistyö, joka tukee opiskelijan henkilökohtaista ammatillista osaamista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Se perustuu työelämän ajankohtaisen kehittämisidean tai ongelman määrittelylle ja se toteutetaan yhdessä työelämän, ensisijaisesti oman työpaikan kanssa. Työpaikka ei ole välttämätön, jos toimeksiantaja ja sopiva opinnäytetyön aihe löytyy. Opinnäytetyön voi tehdä yksityisellä tai julkisella sektorilla, projektiorganisaatiossa tai järjestössä. Opinnäytetyö voi kytkeytyä myös omaan yritystoimintaan. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään todellisissa työelämän tilanteissa ja myös sen arviointi perustuu osaksi työelämän tarpeisiin. Täten henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen lisäksi opinnäytetyö tukee myös organisaatioiden toimintaa. Opinnäytetöiden avulla voidaan vaikuttaa yleisemminkin alueen työ- ja elinkeinoelämän kehitykseen. Opinnäytetyö voi kytkeytyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Mikäli opinnäytetyö tehdään ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeessa, opiskelijan tulee toimia siinä aitona kehittäjänä, ja siihen on sisällyttävä työelämäkontakteja. 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia tutkivan työotteen käyttöön työyhteisöissä ja samalla kehittää uusia työskentelytapoja saa valmiuksia tiedonhankintaan tutustuu alansa uusimpaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen kehittää kirjallista ja suullista ilmaisuaan syventää kriittistä ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan etsii itsenäisesti ratkaistavan ongelman ja pystyy arvioimaan prosessin ja taustayhteisön toimintaa kehittää projektinhallinta-, johtamis-, arviointi- ja organisointitaitojaan. Siinä missä ammattikorkeakoulun alemman tutkinnon opinnäytetyössä korostuu tiedon soveltaminen esimerkiksi toimenpide-ehdotusten muodossa, ylemmän amk-

6 tutkinnon opinnäytetyössä korostuu uuden tiedon tuottaminen ja tuotetun tiedon hyödyllisyyden käytäntölähtöinen arvioiminen. Opinnäytetyöskentelyssä vastuu työn etenemisestä ja onnistumisesta on opiskelijalla. Työskentelyssä korostuu ammatillisen sisältöosaamisen ja menetelmien hallinta, työelämälähtöisyys ja tulosten soveltuvuus käytäntöön. Opinnäytetyössä on keskeisellä sijalla, itse työn suorittamisen lisäksi, kyky johtaa ja koordinoida. Opinnäytetyön tekemisessä tarvitaan myös kykyä hankkia ja arvioida tietoa, taitoa organisoida työ ja johtaa sen toteutusta, valmiutta ja halua ongelmien ratkaisemiseen ja tehtyjen ratkaisujen arviointiin sekä valmiutta työn tulosten kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Pari- ja ryhmätyössä jokaisen opiskelijan osuus on oltava osoitettavissa. Jokaisen suoritus arvioidaan erikseen.

7 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI 2.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus Opinnäytetyön tekeminen aloitetaan heti opintojen alussa. Taustalla voi olla jo opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama opinnäytetyön aihe. Tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintojen tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa opinnäytetyön tekemiseen tarvittavien lähestymistapojen ja menetelmien hallintaan. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmiuksia alan tutkimustiedon kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Taulukossa 1 on tiivistäen esitetty opinnäytetyön etenemisvaiheet ja eri vaiheiden tuotokset. Opinnäytetyöprosessin tarkemmat sisällöt, vaatimukset ja aikataulutus määritellään koulutusohjelmittain erikseen annettavalla ohjeistuksella. Opinnäytetyöprosessin etenemistä on kuvattu myös liitteessä 1 olevalla SeAMK:n laatukäsikirjaan sisältyvällä prosessikaaviolla.

8 Taulukko 1. Opinnäytetyöprosessin vaiheet TYÖVAIHE SISÄLTÖ TUOTOS ALOITUS Aloituskeskustelu Itsenäinen työ Ohjausistunnot Aiheen valinta ja alustava työn rajaus Aiheanalyysi ja aiheen hyväksyminen Ohjaajan/ohjaajien nimeäminen Sopimuksen tekeminen ja mahdollisesti tutkimusluvan anominen Aiheanalyysi Toimeksiantosopimus Tutkimuslupa SUUNNITTELU Itsenäinen työ ja mahdollinen aloitusseminaari Työsuunnitelman laadinta, esitys ja hyväksyminen Työsuunnitelma TOTEUTUS Itsenäinen työ Ohjausistunnot Tiedonhankinta ja aineiston kerääminen Aineiston jäsentely Opinnäytetyön tarkoituksen ja rajauksen tarkentaminen Opinnäytetyön edistymisen seuranta Edistymisraportit PÄÄTTÄMINEN Loppuseminaari Opinnäytetyön loppuunsaattaminen Urkund-tarkistus Loppuseminaari /päättämiskokous Opinnäytetyön suullinen esitys Urkund-raportti Valmis opinnäytetyö ARVIOINTI JA VALMISTUMINEN Ohjaajan ja toimeksiantajan edustajan arviointi Arvosana Kypsyysnäytteen kirjoittaminen Kypsyysnäyte Theseus-tallennus Julkaistu opinnäytetyö Opinnäytetyöseminaarit järjestetään pääsääntöisesti lähiopetuspäivien yhteydessä. Seminaareissa ryhmän muut jäsenet toimivat opponentteina.

9 2.2 Opinnäytetyöaiheen valinta Opinnäytetyön aihealue vaihtelee toimeksiantajaorganisaation / työelämän tarpeiden ja opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Opinnäytetyön tulisi liittyä pääsääntöisesti opiskelijan ammatilliseen tehtäväalueeseen ja syventää hänen ammatillista asiantuntijaosaamistaan. Aiheen valinnassa opiskelijan tulee erityisesti ottaa huomioon se, että hänellä on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet opinnäytetyön toteuttamiseksi. Aiheen tulisi kiinnostaa opiskelijaa aidosti pitkäjänteisyyttä, organisointitaitoja, itsenäistä työtä ja yhteistoiminnallisuutta vaativana kokonaisuutena. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita opinnäytetyön aihe on runsaasti. Oleellista on, että aihe perustuu todellisen ongelman määrittelylle ja toteutetaan läheisessä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Opinnäytetyön aihetta valittaessa opiskelijan on keskusteltava opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Hyvin suppea aihe tai yksinkertainen käsittelytapa ja/tai tekninen toteutus voi aiheuttaa opinnäytetyön arviointivaiheessa sen, että opiskelijan ja ohjaajan näkemys työn vaativuudesta ja arvioinnista eivät kohtaa toisiaan. Opinnäytetyö on ylemmän amk-tutkinnon opiskelijan asiantuntijuuden osoitus ja aiheen valinnassa tulisi pyrkiä haasteellisiin, omaa asiantuntijuutta laajentaviin tehtäviin. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy koulutuksesta vastaava yliopettaja / koulutusohjelmapäällikkö. 2.3 Opinnäytetyön aloitus: aiheanalyysistä työsuunnitelmaksi 2.3.1 Aiheanalyysi Opinnäytetyöprosessin ensimmäinen varsinainen askel on kirjallinen aiheanalyysi. Aiheanalyysissa käsitellään ytimekkäästi (2 3 sivua) seuraavat asiat: tutkimusongelma / kehittämistehtävä tutkimuksen / kehittämisprojektin merkitys keskeiset kirjalliset lähteet ja aikaisemmat tutkimukset (alustavasti) tutkimuksen lähestymistapa, menetelmä ja aineisto työskentelyaikataulu

10 työhön mahdollisesti liittyvät eettiset kysymykset ja tarvittavat luvat. Opinnäytetyön opettajaohjaaja nimetään aiheanalyysivaiheessa. Vastaavasti opiskelija hankkii toimeksiantajaorganisaatiosta nimetyn henkilön, joka toimii toimeksiantajan edustajana opinnäytetyöprosessissa ja osallistuu arviointiin. Opinnäytetyöstä tehdään kirjallinen sopimus toimeksiantajan kanssa (Sopimus opinnäytetyöstä, liite 2). Sopimuksessa sovitaan mm. toimeksiantajan, opinnäytetyön tilaajan tai yhteistyötahon edustaja, opinnäytetyöhön kuuluvat tehtävät sekä työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Opinnäytetyön sopimuksessa määritellään myös työn TKI-tavoitteet, TKI-opintopisteet ja arvio toimeksiantajalle luovutettavan raportin laajuudesta.opiskelija huolehtii siitä, että toimeksiantosopimus tehdään ja toimittaa siitä kopion sekä toimeksiantajalle että ohjaajalle. Opiskelijan tulee tehdä tutkimuslupa-anomus, mikäli tutkimuksen toimeksiantaja tai muu taustayhteisö sitä edellyttää. Ulkopuoliseen organisaatioon tai yritykseen kohdistuvassa tutkimuksessa on pyydettävä tutkimuslupa. Tutkimuslupa pyydetään vapaamuotoisella kirjeellä ja/tai noudatetaan kyseisen organisaation tai yrityksen käytäntöjä. Jos tutkimus kohdistuu SeAMK:n opiskelijoihin tai henkilökuntaan, noudatetaan SeAMK:n tutkimuslupakäytänteitä (liite 7). Kaikkiin SeAMK:ssa tehtäviin tutkimuksiin tarvitaan tutkimuslupa, joka anotaan liitteen 7 mukaisella lomakkeella.tutkimuslupa tulee hyväksyttää opinnäytetyötä ohjaavalla opettajalla ja opinnäytetyön toimeksiantajan edustajalla. 2.3.2 Työsuunnitelma Aiheanalyysin jälkeen tehdään laajempi kirjallinen työsuunnitelma. Työsuunnitelma on noin 10 20 sivuinen esitys. Siinä kuvataan aiheanalyysia laajentaen työn tavoite, keskeiset työskentelytavat ja menetelmät, niiden teoreettiset perusteet, käytettävät välineet sekä aiheen liittyminen toimeksiantajan kehittämishankkeeseen. Työsuunnitelman tarkempi sisältö kuvataan liitteessä 3.

11 Opinnäytetyö voi liittyä toimeksiantajan kehittämishankkeeseen seuraavilla tavoilla joko osittain tai kokonaan: a) Toimeksiantajan kehittämishanke saattaa olla niin laaja, että sitä ei voi kokonaisuudessaan ottaa opinnäytetyön aiheeksi. Tällöin opinnäytetyön työsuunnitelmassa tulee kuvailla toimeksiantajan kehittämishanke koko laajuudessaan ja kertoa, miten oma opinnäytetyön aihe sijoittuu hankkeen sisälle. b) Toimeksiantajan kehittämishanke voi sisältää useita osaprojekteja. Opinnäytetyö voi olla yksi näistä kehittämishankkeen osaprojekteista tai se voi sisältää osia useammasta osaprojektista. c) Toimeksiantajan kehittämishanke kokonaisuudessaan on sama kuin opinnäytetyö. Tällöin toimeksiantajan projektisuunnitelmasta saadaan suoraan siirrettyä joitain asioita opinnäytetyön työsuunnitelmaan. Toimeksiantajan projektisuunnitelma voidaan tarvittaessa liittää opinnäytetyön työsuunnitelmaan. Työsuunnitelma toimitetaan kirjallisena koulutusohjelmapäällikölle tai jo nimetylle ohjaajalle. Työsuunnitelma esitetään seminaarissa, jossa ovat mukana opiskelijat, ohjaava opettaja ja vastuuyliopettaja. Opinnäytetyön ohjaaja joko hyväksyy suunnitelman sellaisenaan tai vaatii siihen tarkennuksia, lisäyksiä tai muutoksia. 2.4 Opinnäytetyön toteutus ja ohjaus Vasta työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen opiskelija voi aloittaa työn varsinaisen tekemisen. Oleellista tässä opinnäytetyön vaiheessa on opiskelijan oma panos ja suunnitelmallinen työote. Työn alkuvaiheessa voidaan järjestää myös aloituskokous, johon osallistuvat opiskelija, opinnäytetyön ohjaaja ja toimeksiantajan edustaja. Kokouksen tarkoituksena on varmistua siitä, että kaikki osapuolet ovat käsittäneet opinnäytetyön toteuttamisen samalla tavoin ja siitä, että kaikki oleelliset asiat ovat työsuunnitelmassa. Tärkeitä ennakkoon sovittavia käytännön asioita ovat myös esimerkiksi kulujen korvaus, palkkiot sekä salassapitoon ja tekijänoikeuksiin liittyvät seikat.

12 Opinnäytetyön tekeminen sisältää lukuisia vaiheita ja ongelmanratkaisuhaasteita. Opiskelija on tämän oppimisprosessin vastuullinen omistaja. Opiskelija vastaa siitä, että työn sisältö täyttää toimeksiantajan vaatimukset ja siitä, että myös opinnäytetyön tutkimukselliset arviointikriteerit täyttyvät mahdollisimman hyvin (Liite 5). Työn sisällön määrittelyssä opiskelijalla on tukenaan toimeksiantajan nimeämä ohjaaja. Työn opettajaohjaaja tukee opinnäytetyöprosessia kokonaisuudessaan ja ohjaa tutkimusmenetelmällisissä asioissa. Ohjauksen suunnitelmallinen käyttö on keskeistä opinnäytetyön etenemisen kannalta. Tavoitteena on, että ohjaava opettaja ja opiskelija keskustelevat kehittämistehtävän etenemisestä ja sen sisällöstä säännöllisin väliajoin. Opiskelijan on hyvä hakea yksilöohjausta jo opinnäytetyön idean kehittelyvaiheessa. Opiskelijan tulee varata aika ohjaukseen opettajalta omatoimisesti. Opiskelijan tulee yksilöohjauksessa ottaa esille työnsä ongelmia sekä niitä ratkaisuvaihtoehtoja, joita hän haluaa pohtia ohjaajansa kanssa. Opinnäytetyön ohjaus on kommentoivaa, opastavaa ja opiskelijan omia näkemyksiä selkiyttävää. Opinnäytetyön ohjaus ei ole yksityiskohtia korjaavaa tai opiskelijan puolesta tekemistä. Ohjaaja esittää näkemyksiään mm. työn rakenteesta, ongelmanasettelusta, sisällöstä ja menetelmistä. Opiskelijan tulee itsenäisesti hyödyntää tutkimuskirjallisuutta ja ohjaajan palautetta. Viimekädessä opiskelija itse ratkaisee millaisia valintoja hän työssään tekee. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ryhmäohjauksia, esimerkiksi silloin, kun usealla opiskelijalla on samantyyppinen aihe. Ryhmäohjauksissa käydään läpi teoriajaksojen soveltamista opinnäytetyöhön, pohditaan yhdessä työn tekemiseen liittyviä hankaluuksia ja mietitään ratkaisuvaihtoehtoja. Opiskelijat voivat tuoda ohjaustilanteisiin omia vinkkejään, esim. kirjallisuutta tai kertoa hyviksi havaitsemistaan käytännöistä. Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijalla on johtava rooli opinnäytetyöhön liittyvissä palavereissa. Opiskelijan tulee siten olla valmis aktiivisesti raportoimaan aikaan-

13 saannoksistaan sekä esittämään kysymyksiä niistä asioista, joihin hän toivoo ohjaajan kannanottoa. 2.5 Opinnäytetyön päättäminen ja valmistuminen Opinnäytetyö esitellään päätösseminaarissa, johon voivat osallistua esimerkiksi toimeksiantajan edustajat, ohjaavat opettajat ja muut ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Seminaariesityksessä tuodaan ensisijaisesti esille opinnäytetyön tavoitteet ja saavutetut tulokset. Opiskelijan tulee esitellä myös opinnäytetyössä käytetyt menetelmät. Seminaari voi myös sisältää demonstraation esimerkiksi kehitetystä tuotteesta, palvelusta tai ohjelmistosta. Opiskelijan tulee esityksessään rakentavan kriittisesti arvioida opinnäytetyönsä ansioita ja mahdollisia kehittämiskohteita. Esityksessä osoitetut taidot ja tiedot otetaan huomioon opinnäytetyön kokonaisarvosanaa määritettäessä. Opinnäytetyöprosessin päätyttyä opiskelija toimittaa opinnäytetyön ja muut mahdolliset tuotokset ja dokumentaation ohjaajalle arvioitavaksi. Opinnäytetyö tarkistetaan myös plagioinninesto-ohjelma Urkundin avulla. Urkund tarkistaa lähteiden käytön ja antaa raportin, josta ilmenee mahdollinen lähteiden luvaton lainaus. Tarkastuksen jälkeen ohjaaja voi pyytää korjauksia ja ne tehtyään opiskelija toimittaa ohjaajalle kaksi kappaletta opinnäytetyötään. Toinen näistä kappaleista jää oppilaitoksen arkistoon. Arkistokappaleen kansitustapa (pehmeät vai kovat kannet) määritellään yksikön omissa ohjeissa. Ohjaajalle jätettävien kappaleiden lisäksi opinnäytetyö toimitetaan sovitulla tavalla myös toimeksiantajalle. Kun ohjaaja on antanut luvan, opinnäytetyö tallennetaan Theseusverkkokirjastoon. Theseus on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto, jossa julkaistaan sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä että muita julkaisuja. Tallentaessaan opinnäytetyönsä Theseukseen, opiskelijan on hyväksyttävä Theseuksen käyttöehdot. Ne hyväksyessään opiskelija vakuuttaa tekijänoikeuksien olevan kunnossa ja antaa korkeakoululleen vastikkeettoman luvan julkaista

14 opinnäytetyö verkkokirjastossa. Verkkojulkaisemisessa on käytössä Creative Commons-lisenssijärjestelmä, joka mahdollistaa verkkojulkaisujen käyttöehtojen säätelyn. Creative Commons -lisensointia voi käyttää, jos työn tekijänoikeudet ovat kokonaan tekijän. Sekä painetun että verkkoaineistojen digitaalista kopiointia ja käyttöä rajoittavat tekijänoikeudelliset säännökset. Pääsääntöisesti esim. piirrosten ja kuvien sähköiseen käyttöön lähdeaineistona tarvitaan erikseen tekijän antama lupa tai tekijänoikeus käytettävään aineistoon (esim. omat kuvat ja piirrokset). Opetus- ja kulttuuriministeriö on maksanut Kopiostolle yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevan digiluvan vuodesta 2012 alkaen, mikä mahdollistaa skannatun ja vapaasti Internetissä olevan aineiston käyttöä. Kopioston digiluvalla ei saa kuitenkaan kopioida tai skannata sellaista aineistoa, jonka kopioinnin ja käytön oikeudenomistaja on kieltänyt. Aineistoa voi vapaasti ottaa lähteistä, joissa on selvästi ilmaistu, että se on tekijänoikeusvapaata. Jos on mainittu, että aineisto on julkaistu ns. Creative Commons -oikeudenluovutuksin, on aineisto yleensä käytettävissä. Sekä Theseus-tallennuksen tarkempi ohjeistus että ohje Digitaalisen kopioinnin rajoitukset ovat SeAMK:n Intrassa (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetöiden ja kirjallisten töiden ohjeet). Mikäli toimeksiantaja ei ole antanut lupaa julkaista työtä verkossa, työ toimitetaan Seinäjoen korkeakoulukirjastoon. Kirjastoon luovutettavan työn tulee olla kansittamaton ja rei ittämätön irtolehtikappale, ja työn nimiösivun tulee olla mustavalkoinen. Opinnäytetyö kansitetaan kirjastossa, ja se on sieltä lainattavissa. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty lopullisesti arvioitavaksi. Kypsyysnäytteestä säädetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä (Tutkintosääntö 2010). Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan määrittelemästä aiheesta tenttiolosuhteissa ilman taustamateriaalia. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä voi koulutusohjelmapäällikkö sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä. Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ohjaaja ja kielen

15 tarkastaa asiantuntija eli suomen kielen ja viestinnän opettaja. Jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jollakin muulla kielellä, niin kielen tarkastaa asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Hylkääminen on perusteltava opiskelijalle.

16 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä on kyse opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisestä, syventymisestä ja laajentumisesta sekä oman asiantuntijuuden esilletuomisesta. Opinnäytetyön kirjoittamisessa tulee kiinnittää huomiota sekä sisältöön että rakenteeseen. Työn tausta, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset tulee jäsentää loogisesti eteneväksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi. Malli loppuraportin rakenteesta on liitteessä 4. Opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti ylemmän amk-tutkinnon opetuskielellä. Taito ilmaista itseään on tärkeä osa asiantuntijuutta, ja siksi myös tekstin kieli- ja ulkoasuun on kiinnitettävä huomiota alusta lähtien. Esityksen tulee olla johdonmukainen ja ehyt kokonaisuus. Kielen on oltava yleispätevää ja yksiselitteistä. Tärkeää on myös opinnäytetyössä käytettyjen tiedonlähteiden laadun arviointi. Suositeltavimpia ovat ensisijaiset eli ns. alkuperäislähteet sekä alan uusimmat kotimaiset ja kansainväliset ammatilliset ja tieteelliset artikkelit. Tiedonhankintataito on yksi asiantuntijan työvälineistä ja osa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Käytetyt lähteet kuvastavat sitä, miten hyvin tekijä hallitsee oman alansa keskeiset lähteet ja kuinka syvällisesti hän on perehtynyt aiheeseen. Seinäjoen korkeakoulukirjastossa on hyvät kokoelmat opinnäytetyön tekemisessä tarvittavaa aineistoa, sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Kirjaston aineistotietokanta Plari on sopiva tiedonhaun lähtökohta. Kirjaston verkkopalvelujen kautta on tarjolla myös muita tietokantoja, e-kirjoja ja e-lehtiä sekä erityisaineistoja. Verkkopalvelut ovat käytettävissä ammattikorkeakoulun verkossa ja etäkäyttöpalvelun kautta myös verkon ulkopuolelta, esim. kotikoneelta. Tiedonhakumahdollisuuksiin voi perehtyä tiedonhankintakursseilla, omatoimisesti kirjaston www-sivujen avulla sekä pyytämällä neuvoja kirjaston henkilökunnalta. Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnalta, mukaan lukien ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt, edellytetään rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Lähdeviitteillä osoitetaan, milloin on kyse kirjoittajan omasta ajattelusta ja milloin on kyse tiedos-

17 ta, joka on saatu muualta. Tekstistä tulee koko ajan käydä ilmi, mikä on kirjoittajan omaa osuutta ja mikä on käytettyihin tiedonlähteisiin perustuvaa tekstiä. Plagiointi ja lähteiden ilmoittamatta jättäminen on tekijänoikeusrikos. Lähteiden käytössä tulee muistaa, että lähteitä ei lainata suoraan, vaan niissä olevat asiat ja ajatukset esitetään omin sanoin. Aineiston koostamisessa ja analysoinnissa sovellettujen menetelmien sekä lähteiden käytön tulee olla kenen tahansa tarkistettavissa. Terve lähdekritiikki ja tietojen luotettavuuden tarkistus kuuluvat opinnäytetyöntekijän moraalisiin velvollisuuksiin. Opinnäytetyöt tarkistetaan plagioinninesto-ohjelma Urkundin avulla. Urkund tarkistaa lähteiden käytön ja antaa raportin, josta ilmenee mahdollinen lähteiden luvaton lainaus. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on julkaissut oppaan Hyvä tieteellinen käytäntö (2002) ja sen loukkausten käsitteleminen. Ohjeiden tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäistä epärehellisyyttä kaikissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa ammattikorkeakoulut mukaan lukien. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut näiden ohjeiden noudattamiseen. Opinnäytetyön kirjoittamisessa, lähteiden käytössä ja lähdeviitteiden tekemisessä noudatetaan SeAMK:n Kirjallisten töiden ohjetta (Kirjallisten töiden 2012).

18 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1 5, josta 5 on paras mahdollinen arvosana. Arviointikriteerit on esitetty liitteessä 5. Yleisesti arvioidaan seuraavia asioita: työn aiheen valintaa teorian ja menetelmien hallintaa tuloksia prosessin hallintaa kirjallista ja suullista raportointia. Arvioinnista päättää ammattikorkeakoulun nimeämä työn ohjaaja, joka pyytää lausunnon toimeksiantajan edustajalta. Tarvittaessa työn arvioi myös toinen opettaja. Arvioinnin kohteena on sekä itse tuotos että prosessi. Toimeksiantajan edustaja arvioi työn tulosta, siitä saatuja hyötyjä ja prosessin etenemistä omasta näkökulmastaan ja antaa siitä arviointilausunnon opettajaohjaajalle (Liite 6). Toimeksiantajan edustajan arviointi otetaan huomioon annettaessa opinnäytetyön lopullista arvosanaa.

19 5 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS JA TEKIJÄNOIKEUDET Opinnäytetyö on julkinen asiakirja sen jälkeen, kun se on luovutettu arvosteltavaksi. Opinnäytetyöhön voi kuitenkin sisältyä liikesalaisuuksia tai muuta sellaista informaatiota, jonka toimeksiantaja haluaa pidettävän salaisena. Tällainen aineisto on jätettävä julkisesta opinnäytetyöstä pois. Myös ohjaavalla opettajalla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus. Luottamuksellisista tiedoista voidaan tarvittaessa koota erillinen, opinnäytetyötä täydentävä kooste, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön julkisuuden tarkoitus on mahdollistaa työn hyväksikäyttö opetuksessa ja työelämässä. Julkisuus lisää myös tekijän oikeusturvaa esimerkiksi työn arvostelussa. Kaikki opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto Theseuksessa. Opinnäytetyön sähköisestä julkaisemisesta on erilliset ohjeet SeAMK:n Intrassa: http://intra.epedu.fi/ (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeet). Jos työn toimeksiantaja ei anna lupaa Theseusjulkaisemiseen, työ toimitetaan paperiversiona (irtolehtinä, kansittamattomana) yksikön kirjastoon, josta se on lainattavissa. Opinnäytetyön käyttöoikeuksia koskevista kysymyksistä kannattaa neuvotella työn ohjaajan kanssa jo ennen työn aloittamista. Tilaustyönä tehtävän opinnäytetyön tekijänoikeudet on kirjattava toimeksiantajan, tekijän ja yksikön väliseen kirjalliseen sopimukseen. Käyttöoikeuksien luovutuksesta sovittaessa on tarkoin eriteltävä, mitä luovutetaan. Jos kyseessä on usean opinnäytetyön yhteinen hanke, luovutus on tehtävä jokaisen opinnäytetyön osalta erikseen.

20 LÄHTEET A 15.5.2003/352. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2002. God vetenskap praxis och handläggning av avvikelser från den. Good scientific practice and procedures for handling misconduct and fraud in science. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tutkimuseettinen lautakunta. [Viitattu 28.6.2010]. Saatavana: http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf Kirjallisten töiden ohje. 2012. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 14.6.2010]. Saatavana SeAMK:n intranet-verkossa: http://intra.epedu.fi/opiskelijaintra_%28seamk%29/opiskelijapalvelut/opinnayt etoiden_ja_kirjallisten_toiden_ohjeet.iw3 Tutkintosääntö 2010. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 14.6.2010]. Saatavana: SeAMK:n intranet-verkossa: http://intra.epedu.fi/opiskelijaintra_%28seamk%29/opiskelijapalvelut/tutkintos aanto,_pedagoginen_strategia_ja_jarjestyssaannot.iw3

21 LIITTEET

1(4) Liite 1. Opinnäytetyöprosessi (Saatavana pdf-tiedostona SeAMK:n Intrasta) B Opetus-/oppimisen prosessi B1 Tutkinto-opetusprosessi B1.4 Opinnäytetyö (AMK ja YAMK) Prosessin omistaja: vararehtori Prosessin AMK-koordinaatio: ko-päälliköiden työryhmät (AMK ja YAMK) ja opinnäytetyöryhmä Prosessin vastuuhenkilö yksikössä: opinnäytetyötä ohjaava opettaja Kirjaston aineistot Urkund Tietojärjestelmät Theseustietokanta Winha Opiskelija Sidosryhmät Alku Aiheet Hankkii tietoa, valitsee ja rajaa aiheen Sopimus Tekee työsuunnitelman Osallistuu seminaareihin Analysoi, kirjoittaa, tulostaa, huolehtii tyylistä, hakee ohjausta Osallistuu loppuseminaariin Antaa lausunnon Opinnäytetyö Kypsyysnäyte Itsearviointi Theseustallennus Arvosana Tyytyy saamaansa arviointiin tai hakee oikaisua tutkintolautakunnalta Loppu Ohjaajat Pyytää Urkundtarkistuksen Antaa ohjausta prosessin jokaisessa vaiheessa (mm. varsinainen opinnäytetyön ohjaus, kieliasun ohjaus, tiedonhankinnan ohjaus) Tarkistaa ja arvioi opinnäytetyön, tarkistaa kieliasun ja antaa luvan Theseus-tallennukseen Opinnäytetyöryhmä Valmistelee opinnäytetyöohjeet Opinnäytetyöohjeet

2(4) Oikaisupyyntökäsittely B1.4 Opinnäytetyö (AMK ja YAMK) Opiskelija Alku Ei ole tyytyväinen saamaansa arviointiin ja tekee oikaisupyynnön Oikaisupyyntö Tyytyy saamaansa arviointiin / päätökseen Ei Kyllä Oikaisupyyntö Loppu Ko-päällikkö Käsittelee oikaisupyynnön Päätös Tutkintolautakunta Käsittelee oikaisupyynnön Päätös (lopullinen arvosana)

3(4) B Opetus-/ oppimisen prosessi B1 Tutkinto-opetusprosessi B1.4 OPINNÄYTETYÖ (AMK JA YAMK) Prosessin omistaja: vararehtori Prosessin AMK-koordinaatio: ko-päälliköiden työryhmät (AMK ja YAMK) ja opinnäytetyöryhmä Prosessin vastuuhenkilö yksikössä: opinnäytetyötä ohjaava opettaja Prosessissa kuvataan opinnäytetyön suoritus prosessina AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja YAMK-tutkintokoulutuksessa. Lisätietoja: Jouni Niskanen, puh. 020 124 5007 tai 040 830 1130 Prosessin toimijoiden tehtäväkuvaukset ja keskeiset tietojärjestelmät: Tietojärjestelmät Sidosryhmät Opiskelija - kirjaston aineistot - Urkund - Theseus - Winha - antaa opinnäytetöille aiheita - tekee opinnäytetyösopimuksen opiskelijan ja ohjaajan kanssa - antaa halutessaan lausunnon opinnäytetyön arvioinnin osaksi - hankkii tietoa, valitsee ja rajaa aiheen - tekee opinnäytetyösopimuksen ohjaajan ja toimeksiantajan kanssa - tekee työsuunnitelman - osallistuu seminaareihin - analysoi, kirjoittaa, tulostaa, huolehtii tyylistä, hakee ohjausta - syöttää opinnäytteen Urkund-järjestelmään plagiaattitarkastusta varten - osallistuu loppuseminaariin - tarkistuttaa opinnäytetyön kieliasun ohjaajalla ja toimittaa opinnäytetyön arvioitavaksi - suorittaa kypsyysnäytteen ja itsearvioinnin - saatuaan ohjaajalta luvan tallentaa opinnäytteen Theseukseen (opinnäytteiden valtakunnallinen tietokanta) - saa opinnäytetyöstään arvosanan - tyytyy saamaansa arviointiin tai tekee asiasta oikaisupyynnön

4(4) Ohjaaja/-t - antaa ohjausta prosessin jokaisessa vaiheessa ja pyytää Urkund-tarkistuksen (plagioinnin esto) - tarkastaa ja arvioi opinnäytetyön - tarkastaa kieliasun - antaa luvan Theseus-tallennukseen Opinnäytetyöryhmä - laatii opinnäytetyöohjeet Oikaisupyyntökäsittely: Opiskelija - mikäli ei tyydy saamaansa arviointiin, tekee oikaisupyynnön ko-päällikölle - mikäli ei tyydy ko-päällikön päätökseen, tekee oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle - vastaanottaa tutkintolautakunnan päätöksen, josta ei voi valittaa Ko-päällikkö Tutkintolautakunta - käsittelee oikaisupyynnön ja tekee päätöksen - vastaanottaa oikaisupyynnön - käsittelee oikaisupyynnön ja päättää lopullisesta arvosanasta

1(1) Liite 2. Opinnäytetyösopimus Sähköinen, tulostettava sopimuslomake saatavissa SeAMK:n intrasta.

1(1) Liite 3. Opinnäytetyön työsuunnitelman sisältö Opinnäytetyön työsuunnitelman kappaleet 1. Työn tausta 2. Työn tavoitteet 3. Työn teoreettinen tausta (viitekehys) 4.Toimenpidesuunnitelma 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät 6. Tarvittavat resurssit 7. Työn rakenne 8. Aikataulu 9. Julkaisu- /tiedotussuunnitelma 10. Liitteet Kappaleiden keskeinen sisältö Tilanne yrityksessä / organisaatiossa Tilanne markkinoilla / toimintaympäristössä yms. Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat Johdetaan työn taustasta Työn päätarkoitus Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä / miten Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Mikäli työ vaatii tutkimuksen / tutkimusten tekemistä Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä / mitkä menetelmät ja miksi - keneltä - miten (konkreettisesti) - aineiston analyysin suunnittelu Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Tarvittavat henkilö- ja infrastruktuuriresurssit Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Sisällysluettelohahmotelma otsikkotasolla Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Toimenpiteiden nivoutuminen kokonaisuudeksi Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Millaisia erilaisia versioita raportista kirjoitetaan ja kenelle Pohdinta raportin (eri osien) julkisuudesta / salaisuudesta Missä erilaiset raportit mahdollisesti julkaistaan Mahdolliset erilliset projektisuunnitelmat Muu tarvittava oheismateriaali

1(1) Liite 4. Opinnäytetyön loppuraportin sisältö Opinnäytetyön rakenne voi olla esimerkiksi seuraava: 1. Johdanto 2. Toimeksiantajan esittely 3. Projektin kuvaus a. tavoitteen täsmällinen kuvaus b. aikataulu, resurssit 4. Viitekehys a. jos kyseessä uusi sovellusalue, myös sitä voi esitellä b. esittely ja arviointi, ongelmat, kattavuus 5. Menetelmät ja välineet 6. Tuote / prosessi / toimintamallin muutos a. yleinen esittely 7. Opinnäytetyön toteutuksen kuvaus a. tärkein osuus, useampia lukuja b. kuvaus tekemisestä ja tuloksesta c. toimintatapa 8. Arviointi ja pohdinta

1(2) Liite 5. Opinnäytetyön arviointikriteerit Arviointikriteerit 1 2 tyydyttävä 3-4 hyvä 5 kiitettävä Työn aihe: vaativuus, hallinta, rajaus, jäsentely, tarkoituksen / tehtävän / ongelman asettelu Työn toteuttaminen: teoriatieto, lähteet, menetelmät - Aiheen valinta ei juurikaan osoita opiskelijan omaa luovuutta tai kekseliäisyyttä, aihe ei ole vaativa eikä se juurikaan synnytä uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja. - Aiheen hallinnassa on selviä puutteita, aihetta ei ole rajattu ja jäsennelty tarkoituksenmukaisesti. - Työn tarkoituksen/tehtävän/ongelman asettelu on tehty epäselvästi, puutteellisesti ja pintapuolisesti ilman selkeitä perusteluja - (Teoreettinen) viitekehys on puutteellinen, heikosti muodostettu eikä sisällä omia yhteenvetoja, päätelmiä jne. Työn keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet jäävät epäselviksi ja viitekehyksen yhteys työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan jää etäiseksi. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa lähinnä pinnallista perehtyneisyyttä aiheen kotimaiseen ja kansain-väliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on puutteellista ja kritiikitöntä. - (Työ/tutkimus)menetelmän valinta ei ole onnistunut eikä sitä riittävästi perustella. Menetelmän hallinnassa ilmenee selviä puutteita. - Aihe on vaativa ja selvästi uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja synnyttävä, mutta aiheen valinta ei osoita erityistä luovuutta tai kekseliäisyyttä. - Opiskelija tuntee aihepiirin hyvin joko teoreettisesti tai käytännössä tai riittävän hyvin kummaltakin osa-alueelta ja on osannut rajata ja jäsennellä aiheen tarkoituksenmukaisesti. - Työn tarkoituksen/ tehtävän/ ongelman asettelu on tehty selkeästi, loogisesti ja perustellen. - (Teoreettinen) viitekehys on pääasiallisesti oikein muodostettu ja sisältää omia yhteenvetoja, päätelmiä jne. - Työn keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet tulevat selkeästi esiin ja viitekehyksen yhteys työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan on selkeä. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa perehtyneisyyttä aiheen kotimaiseen ja/tai kansainväliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on taitavaa ja kriittistä. - (Työ/tutkimus)menetelmän valinta on tehty asiallisesti standardiratkaisuin. Sen käyttö on luontevaa ja perusteltua ja osoittaa menetelmän hallintaa. - Aiheen valinta osoittaa erityistä luovuutta tai kekseliäisyyttä, aihe on ajankohtainen, tavallista vaativampi ja työläämpi sekä poikkeuksellisen paljon uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja synnyttävä. - Opiskelija tuntee aihepiirin erittäin hyvin sekä teoriassa että käytännössä ja on osannut rajata ja jäsennellä aiheen erittäin taitavasti. - Työn tarkoituksen/tehtävän/ongelman asettelu on tehty erittäin selkeästi, yksityiskohtaisesti, loogisesti ja taitavasti perustellen. - (Teoreettinen) viitekehys on erittäin taitavasti muodostettu lähdeaineiston pohjalta omia yhteenvetoja ja päätelmiä tehden sekä työn tarkoitus/ tehtävä/ ongelma koko ajan huomioon ottaen. - Työn keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet tulevat erittäin selkeästi esiin. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa syvällistä perehty-neisyyttä aiheen kotimaiseen ja kansainväliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on erittäin taitavaa, monipuolista, kriittistä ja relevanttia. - Vaihtoehtoisia (työ/ tutkimus)menetelmiä on arvioitu päätyen oikein valittuun ja perusteltuun ratkaisuun. Menetelmän hallinnassa on osoitettu erityistä taitoa ja luovuutta.

2(2) Arviointikriteerit 1 2 tyydyttävä 3-4 hyvä 5 kiitettävä Tulokset: tavoitteen saavuttaminen, tulosten merkitys, jatkotoimenpiteet Prosessin hallinta: kokonaisuus, aikataulu, itsenäisyys, seminaarityöskentely Raportointi: rakenteen selkeys, kieli ja ulkoasu - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma jää joltakin osilta ratkaisematta. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat niukkoja tai osin puuttuvat, tulosten yhteys viitekehykseen jää epäselväksi, eikä niillä ole mainittavaa käytännön tai teoreettista merkitystä. - Tulosten sovellettavuuden ja jatkotoimenpiteiden/ kehitystarpeiden pohdinta on niukkaa. - Työn kokonaisuuden hallinnassa on selviä puutteita, esim. itsenäisyyden ja ongelmanratkaisun puute, aikataulussa pysymisen vaikeus, aiheen rajaamisen ongelmat ja niistä johtuvat rönsyilyt jne. Keskittyminen työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan ei ole onnistunut. - Työssä ei ilmene mainittavaa tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua.asiantuntijuuden kehittyminen ja ilmeneminen jää epäselväksi. - Opiskelija ei osallistu aktiivisesti järjestettäviin seminaareihin eikä niissä käytävään keskusteluun. - Opiskelija ei kykene toimittamaan sovitun sisältöisiä raportteja sovitussa ajassa. Esityksiä ei ole juurikaan valmistettu eikä opiskelija kykene asiallisesti keskustelemaan raporteistaan. - Raportin rakenteessa on selviä heikkouksia, esim. lukujen järjestyksessä, määrässä ja tasapainossa jne. Työn punaista lankaa on hankala tavoittaa, ajatus katkeilee, ja työ on siinä mielessä vaikea lukea. Jotkin tarvittavat osiot puuttuvat. - Raportin kieliasussa, luettavuudessa, havainnolli-suudessa - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma tulee pääasiallisesti ratkaistua eikä merkittäviä puutteita tältä osin esiinny. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat asiallisia, tuloksilla on yhteys työn viitekehykseen ja käytännön ja/tai teoreettista merkitystä. - Tulosten sovellettavuuden ja jatkotoimenpiteiden/ kehitystarpeiden pohdinta on asiallista ja relevanttia. - Työ on rajattu, tiivis ja hallittu kokonaisuus, joka on viety pääasiallisesti itsenäisesti läpi kohtuullisessa ajassa. Työ ei juurikaan rönsyile, vaan keskittyy tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan. - Työ ilmentää selvää tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä ongelmanratkaisukykyä. Asiantuntijuuden kehittyminen on selvää. - Opiskelija osallistuu järjestettäviin seminaareihin ja niissä käytävään keskusteluun aktiivisesti. Opiskelijan esittämät raportit ovat sovitun sisältöisiä ja toimitetaan sovitussa ajassa. Esitykset ovat hyvin valmisteltuja, selkeitä ja oleellisiin seikkoihin keskittyviä. Opiskelija kykenee asialliseen ja selkeään keskusteluun raporteistaan Raportin rakenne on selkeä, johdonmukainen, tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lankakulkee läpi työn, ajatus etenee jouheasti, ja työ on siinä mielessä helppo lukea. Työstä löytyvät pääsääntöisesti kaikki tarvittavat osiot tarkoituksen-mukaisessa järjestyksessä. - Raportin kieliasu, luettavuus sekä ulkoasu ovat moitteettomia. - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma tulee kaikilta osin ratkaistua, eikä mitään puutteita tältä osin esiinny. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat syvällisiä ja perusteltuja. Tuloksilla on selkeä yhteys työn viitekehykseen sekä huomattavaa käytännön ja teoreettista merkitystä. - Tekijällä on selkeä käsitys työn ja sen tulosten sovellettavuudesta sekä jatkotoimenpiteistä / kehitystarpeista. - Työ on rajattu, tiivis ja hallittu kokonaisuus, joka on viety läpi itsenäisesti, taitavasti ja suunnitellussa ajassa tai nopeammin. Työ ei rönsyile, vaan keskittyy tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan. - Työ ilmentää huomattavaa ja syvällistä tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä erinomaista ongelmanratkaisukykyä ja alan asiantuntijuutta. - Opiskelija osallistuu erityisen aktiivisesti järjestettäviin seminaareihin ja niissä käytävään keskusteluun. Opiskelijan esittämät raportit ovat sovitun sisältöisiä ja toimitetaan sovitussa ajassa. Esitykset ovat erittäin hyvin valmisteltuja, selkeitä, havainnollisia ja oleellisiin seikkoihin keskittyviä. Opiskelija kykenee asialliseen ja selkeään keskusteluun raporteistaan - Raportin rakenne on erittäin selkeä, johdonmukainen, tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lanka kulkee selkeänä läpi työn, ja työ on siinä mielessä helppo lukea. Työstä löytyvät kaikki tarvittavat osiot tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. - Raportin kieliasu, luettavuus sekä ulkoasu ovat erittäin hyviä.

1(1) Liite 6. Toimeksiantajan/työn tilaajan/yhteistyöorganisaation edustajan arviointi opinnäytetyöstä ja opinnäytetyökäytännöistä Sähköinen, tulostettava sopimuslomake saatavissa SeAMK:n intrasta

1(1) Liite 7. Tutkimuslupahakemus Sähköinen, tulostettava sopimuslomake saatavissa SeAMK:n intrasta