POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 27.11.2013
ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 1. Monitavoitearviointi osana P-P:n uuden turvetuotannon vesistövaikutusten arviointia 2. Arvioinnin tulosten soveltaminen maakuntakaavassa 3. Pohdintaa monitavoitearvioinnin käytöstä
1. Monitavoitearviointi osana P-P:n uuden turvetuotannon vesistövaikutusten arviointia
Lähtötilanne: - suunnitteluympäristönä laaja soiden käytön suunnitteluhanke, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suoohjelma 2010-2013 - tiedossa tulosten soveltaminen maakuntakaavoituksessa selvityksen riittävyys kaavan pohjaksi: kaava luonnosvaiheessa - esille tullut sosiaalinen tarve - vaativa suunnittelutehtävä: esillä lähes 300 mahdollista uutta turvetuotantoaluetta eri puolilla maakuntaa, pitkä aikaskaala, jännitteinen ilmapiiri
Menetelmän valinta ja työn rajaus: - Aiemmin maakunnallisissa selvityksissä kuormitustarkastelut: arvostelua, ominaiskuormituslukujen käyttö, suhteellisen pienten kuormituslukujen merkitys - Keski-Suomessa oli valmistumassa liiton, ELY-keskuksen ja SYKE:n yhteistyönä monitavoitearviointi, jossa haittojen esiintymisriski oli arvioitu suokohtaisesti alapuolisten vesistöjen tilan sekä käyttö- ja suojeluarvojen perusteella - Päädyttiin monitavoitearviointiin, jonka rinnalle yleispiirteinen kuormitusarviointi
Arvioinnin rajaus: - Jakovaiheen 2 vesistöalueittain - Nykyinen turvetuotanto, VE-0 - Uusi turvetuotanto, VE-1 ja VE-2 - Tuotanto vuoteen 2040 tietyillä oletuksilla keskimääräisestä tuotantoon valmistelusta ja tuotantonopeudesta
Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutukset vuoteen 2040; arviointikehikko VE0 213 nykyistä suota 14 140 ha 59 valuma-aluetta VE1 263 uutta suota 10 216 ha 72 valuma-aluetta VE2 263 uutta suota 25 540 ha 72 valuma-aluetta Kuormitustarkastelu fosfori, typpi, kiintoaine VE0, VE1, VE2 Vesistövaikutusriski monitavoitearviointina 72 valuma-aluetta
Vesistövaikutusriskin määrittäminen monitavoitearvioinnilla Monitavoitearvioinnin avulla on mahdollista arvottaa erimitallisia tekijöitä ja verrata niitä keskenään Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös eri näkökohtia Arviointi tapahtui viidessä vaiheessa Arviointikehikko oli kaksiosainen A) Vesistön käyttö- ja suojeluarvo B) Vesistön herkkyys Työkalu Aineisto Tulokset Arviointikehikon laadinta (vaihe 1) Laskentamallin kehittäminen (vaihe 2) Vesistötietojen kerääminen (vaihe 3) Tärkeyspainojen määrittäminen arviointitekijöille (neuvottelukunta, vaihe 4) Arviointityökalun soveltaminen ja tulosten laskeminen (vaihe 5) Tulosten esittäminen: yhdistelevä tarkastelu ja erotteleva tarkastelu
Vesistön käyttö- ja suojeluarvossa huomioidut tekijät Virkistyskäyttö ja matkailu - rantarakennuspaikat, uimarannat, vesiretkeily, matkailupalvelut, virkistyskalastus, maisema- ja kulttuuriympäristöt, asutuskeskittymät Luonnon monimuotoisuus - Natura- ja suojelualueet, hydrologismorfologinen muuttuneisuus, uhanalaiset lajit VESISTÖN KÄYTTÖ- JA SUOJELUARVO Kalataloudellinen arvo - virta- ja koskipaikat, kunnostuskohteet Veden käyttö - yhdyskuntien vedenotto
Vesistön arvon alakriteerien painottaminen (työryhmä)
Vesistön herkkyydessä huomioidut tekijät Veden kirkkaus - veden väri Vesienhoidon tavoitteet - ravinnekuormituksen vähentämistavoite, ekologinen tilatavoite, happamuuden vähentämistavoite Nykyinen kuormitus - fosforikuormitus, typpikuormitus, kiintoainekuormitus VESISTÖN HERKKYYS Tulvariski Mustaliuskealueet
Vesistön herkkyyden alakriteerien painottaminen (työryhmä)
Arviointityökalun soveltamisvaihe: - Valuma-aluekohtaisten arviointikriteerien mittausarvojen skaalaus asteikolle 0-1 - Työpajassa annettujen merkittävyysarvojen muuntaminen kriteerien tärkeyspainoiksi ja niiden skaalaus asteikolle 0-1 - Suhteellisten vertailuarvojen laskeminen valuma-alueille - Valuma-alueiden järjestyksen määrittäminen pääkriteerien vertailuarvojen perusteella - Valuma-alueiden jakaminen neljään luokkaan, jotka kuvaavat valumaalueen riskin suuruutta - Viiden erilaisen tarkastelutavan muodostaminen, joilla valuma-alueet saavat oman järjestyksen ja luokan
Tarkastelutapa 3: vesistön arvo ja herkkyys yhdistettynä
Jokaisen kriteerin osalta saatiin myös erilliset tulokset
Monitavoitearvioinnin tarkempi kuvaus: Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi. Osa 2: Vesistövaikutusriskin arviointi monitavoitearviointimenetelmällä. WSP Finland Oy. Osoitteessa: www.pohjois-pohjanmaa.fi/projects/ Tunnus: aapa Salasana: suo Pääkansiossa: suo-ohjelma ja osaselvitykset
2. Arvioinnin tulosten soveltaminen maakuntakaavassa
Miten tuloksista kaavaratkaisuksi: Monitavoitearviointi: vesistöalueiden riskijärjestys eri tavoin tarkasteltuna Kuormitusarviointi: vesistöalueittaiset kuormitusarviot: turvetuotannon kuormitusosuus yleisesti ottaen alhainen (osuus kiintoainekuormituksesta 0.01 11.2 %, pääosin alle 0.5 %), mutta eroja oli Kaavatulkinta riskivesistöistä: - monitavoitearvioinnin yhdistetyn tarkastelun luokat 4 ja 3 + samanaikainen korkea pinta-alayksikkökohtainen kiintoainekuormitus tai korkea sulfaattimaariski - monitavoitearvioinnin perusteella Kiiminkijoen kokonaisuutena korkea riski => arvioinnin tarkennus + Natura-arviointi
Uuden turvetuotannon riskialueet maakuntakaavan ehdotuksessa: Suunnittelumääräys: xxxxxx Alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on vaiheistettava voimakkaasti ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota xxxxxxxxx
Suokohtainen suunnittelumääräys Kiiminkijoen uuden turvetuotannon Naturaarvioinnin perusteella: Alla lueteltujen soiden turvetuotanto on suunniteltava varmistaen, ettei nimettyjen purojen luonnontilaan voi aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia: Suon nimi ja valuma-alue Aittosuo, 60.064 Jaalangansuo, 60.074 Lavasuo- Alavuotto, 60.035 Mantilansuo W, 60.036 Murtosuo, 60.063 Pahasuo, 60.074 Pyörösuo, 60.026 Pikkujoki tai puro Aitto-oja Jaalankajoki Haaraoja Leipioja Juurikkaoja Jaalankajoki Vuotonoja Leipisuo-Kapustasuo, 60.036 Leipioja
Kaavaehdotuskuulemisen kritiikki arviointimenettelyä kohtaan: - Kokonaisuudessaan kritiikkiä ennakko-oletusta vähemmän - Pääkritiikki vesistövaikutusarvioinnin kaavallisia johtopäätöksiä kohtaan: osin pidettiin liian pitkälle vietyinä suhteessa tuloksiin, osin liian lievinä - Kuormitusarviointiin jonkin verran kritiikkiä - Monitavoitearviointiin ei suoraa kritiikkiä Muutokset kuulemisen perusteella (esitys 2.12. maakuntavaltuustolle): - Vesistöriskin takia kaavasta poistetaan 5 Livojoen keskiosan suota - Vesistöriski vaikuttaa osaltaan 3 Kiiminkijoen suon poistoon
3. Pohdintaa monitavoitearvioinnin käytöstä
POHDINTAA MONITAVOITEARVIOINNIN KÄYTÖSTÄ 1 - Täytti päätavoitteet: - hyvä kokonaisnäkemys - johdonmukainen vertailu eri vesistöosien riskeistä useiden samanaikaisten intressien kannalta - saavutti kohtuullisen hyväksynnän - kevensi kaavaprosessin paineita - Näin tehtynä tulosten suokohtainen sovellettavuus heikko. Toisaalta maakunnallinen arviointi antaa hyvää taustaa tarkemmille arvioinneille. - Johtopäätös: monitavoitearviointi soveltuu ainakin maakuntatasolla hyvin turvetuotannon vesistöriskien tarkasteluun
POHDINTAA MONITAVOITEARVIOINNIN KÄYTÖSTÄ 2 - Menettelynä melko vaativa - SYKE:n tuki oli tarpeen - Intressitahojen määrä ja edustavuus tärkeä tässä onnistuttiin - Prosessi olisi voinut olla vielä lähempänä mukana olleita intressitahoja: ymmärrettävyys, enemmän aikaa, kokoustekniikka / vuorovaikutustaidot - Kriteerien perustietojen koonti oli erittäin suuri työ => Kriteerien määrän rajaaminen? Etenkin korreloivat kriteerit? - Livojoen keskiosan riskiarvio ei noussut arvioinnissa niin korkealle kuin kaavalausunnoissa. Olisiko kriteerien painotus voinut olla vielä erottelevampi? - Monitavoitearvioinnin ja kuormitusarvioinnin synergia suuri
Kiitoksia!