AIVOTAPAHTUMA osaatko toimia? AVH- potilas neurologian strokessa sh Jaana Pussinen PHSOTEY/ PHKS Neurologian osasto & Aivohalvausyksikkö 15.11.2012
STROKE Stroke = Aivohalvausyksikkö PHSOTEY:n neurologian osaston yhteydessä Avattu 4 paikkaisena v. 2000 ja v. 2009 paikkoja lisättiin 6. Potilaat monitoroituna Akuutinvaiheen dg teko, trombolyysihoidot, seurata: komplikaatioiden & oireiden uusiutumisen esto sekä kuntoutuksen aloittaminen 1 neurologian erikoislääkäri virka-aikana ja 2 sairaanhoitajaa / vuoro
Miksi AVH potilas Strokessa? Suomessa sairastuu vuosittain 14 000 hlöä aivoverenkiertohäiriöihin ja se on neljänneksi yleisin kuolinsyy: n. 38 hlöä/ päivä saa aivohalvauksen 1/3 heistä on työikäisiä Oireseurannalla ja testauksilla sekä vitaalitoimintojen monitoroinnilla tärkeä merkitys keskeisten elintoiminto muutosten ehkäisyssä ja vähentämisessä!!!
Miksi Strokessa?... Stroke seuranta vähentää riskiä saada aivoverenkiertohäiriön yhteydessä: Keuhkokuume (aspiraatioriski) ja/ tai hengitysongelma Sydänperäinen komplikaatio Keuhko- ja/ tai laskimoveritulppa Tulehduksia Kouristelu Aivoödeema / aivopaineen nousu
AVH= aivoverenkiertohäiriöt Iskemiset aivoverenkiertohäiriöt Aivoinfarktissa kudostuho aiheutuu aivovaltimon tukoksesta TIA eli ohimenevä aivoverenkiertöhäiriö Aivovaltimoiden verenvuodot: ICH eli vuoto aivoaineeseen ->yl kons hoito/ TAYS aivopaine shuntti SAV eli vuoto lukinkalvon alle ->alkuvaihe TAYS
AVH erityispotilaat... Pikkuaivoinfarkti ja aivorunkoinfarkti: Äkillinen kiertohuimaus, silmänvärve, Horner, pahoinvointi, koordinaatio ja tasapainovaikeus, nielupareesi tajunnantasolasku pidä mielessä hydrokefalusriski 1-3 vrk tarv shuntti TAYS Kaulavaltimon dissekaatio: kaulavaltimon heikko kohta, josta veri virtaa valtimon seinämän sisään->pullistuva seinämä voi ahtauttaa/ tukkia valtimon I.V Heparin Marevan hoito
Stroken AVH potilaista erityistä Basillaaritromboosi =kallonpohjan valtimon tukos: huimaus,nielemisoireet, dysartria,tajunta laskee, kaksoiskuvat, raajojen heikkous, jäykistely tajunnan säilyessä, 90% kuolleisuus jos ei rekanalisaatiota. ->Liuotushoito 48 h oireiden alusta jos ei tehoa harkinta-> I.A trombolyysi tai mekaaninen trombektomia. -> I.V Heparin Marevan
AVH erityispotilaat Sinustromboosi= aivolaskimotukos kuivuminen, pään vamma, hyytymisongelma, veritauti, tulehdukset, e-pillerit päänsärky (SAV) tyyppinen, tajunnan heikentyminen, epilepsiakohtaukset, halvausoireet kohoasento,nesteytys hyponatremian esto, infektion hoito, kouristelun ja kuumeen hoito hormonihoitojen % I.V Heparin heti ja jatkoon Klexane pitkä Marevan
AVH potilaan tutkimukset AVH rutiini labrat: B-GHbA1c, PVK+tromb, CRP, La, KNK, TSH, fp-gluk, Tni, Rasvat, GT, Alat, INR, CK, EKG, U-kemseula + tarv lisää Pään-CT ja THX ja tarv perfuusio CT kuvaukset päivystyksenä Pään- CT kontrolli, Kaulasuonten UÄ / CT, MRI, MRA Kardiologin ja / tai verisuoni kirurgin konsultaatiot
AVH potilas Strokessa Vastaanotto Strokeen rauhallinen ja turvallinen. Vuodelepo 24 h oireista! Tehdään tulostatus/ testaukset ja kirjataan potilaan tila sekä huomioidaan omaiset ja annetaan ensitieto. Oireseuranta ja testaukset 2 tunnin välein tarv. useammin ensimmäiset 24 h GCS ja SSS testit. ->kirjaaminen OMA PROTOKOLLA. Lääkehoito määräyksen mukaan. Lääkärin informointi muutoksista 24 h tarv uusi kuvantaminen.
Potilaasta seurataan 1-2 tunnin välein Tajunnantasoa, hengitystä, verenkiertoa ja nielemistä, oireiden fluktuaatiota. Toimintakykyä, raajaoireita, puhetta, tuntoa, lihasjänteyttä. Koordinaatio, liikkeet ja tasapaino. Havaintotoimintojen häiriöt ->hahmottamien. Päänsärky, pahoinvointi, oksentelu. Epileptiset kouristukset ja raajojen jäykistely. Näköhäiriöt, kaksoiskuvat, näkökenttäpuutos.
Aivopaineen nousu mielessä Potilaalla päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, hikka, näköoireet (hämärtyminen/ 2 kuvat) muut oireet johtuen paineennousun tekijästä -> ed. paineen noustessa aivorunko puristuu ja tajunta laskee! Herniaatio vaara! TESTAUS ja HERÄTTELY! -> Strokessa osmoottiset hoidot I.V Mannitoli tai Hypertoninen NaCl x 4-6/vrk p-na seuranta / kuvantamiset ja TAYS kons/ siirto-> shuntti
Verenkierron tarkkailu ja hoito... Monitoroituna 24 h oireiden alusta ja tarv pidempäänkin. EKG kontrolli viim seuraavana aamuna. Sydämen sykenopeus ja RYHÄ valvonta-> muutosten dokumentointi ja informoinit lääkärille RYHÄ lääkityksen toteuttaminen. Tukisukat (hoitaja) ja Klexane määräyksestä.
RR seuranta ja hoito RR rajat tarkat, korkea paine altistaa infarktin ja aivoverenvuodon laajenemiselle sekä aivopaineen nousulle. Liian matalakin paine huono juttu! liuotushoidon raja 180/100 RR -rajat 220/120 180/100 160/100 (tai yksilöllinen) 1. lääke ALBETOL I.V Sairastettu AVH RR- raja 130/80 Kivun, levottomuuden hoito ja virtsarakon tyhjennys!
Verensokerin hoito... VS koholla pahentaa iskeemistä soluvauriota ja voi johtaa infarktin vuotoon aivokudokseen. VS tavoite alle 8 mmol/l, seuranta 1-4 tunnin välein ja tarv. Ins lyhyt Talon ohje ei hypoa! Hoitoperiaate sama DM ja ei DM sairastavilla. Yksilölliset erot erikseen. Sokeriton ruokavalio ei glukoosi-infuusioita alkuun.
Kuumeilun hoito... Kuumeen lasku - raja 37 kuumeilu pahentaa iskeemistä soluvauriota ja voi johtaa infarktin vuotoon aivokudokseen -> mekaaninen viilennys ja lääkehoito. Yleistilan ja tulehdusoireitten seuranta. Säännöllinen ja jatkuva lämmön kontrollointi. CRP seuranta päivittäin jos kuumeilua THX kontr.
Nestehoito AVH potilaalla aina perifeerinen kanyyli. Pyritään normovolemiaan. Nesteinä Na 0,9% ja Ringer...glukoosipitoisia vältetään alussa 3 vrk hypotilanteet hoidetaan. Nestebalanssin tarkka seuranta ja haihtumisen korvaus. NTP arvot päivittäin ja elektrolyyttihäiriöitten korjaus.
Ravitsemus Nielemisvaikeus voi aiheuttaa aspiraatiota ja heikentynyttä suun kautta syömistä->johtaa aliravitsemukseen ja kuivumiseen. Syöttäminen lisää aspiraatioriskiä. Hiljainen aspiraatio! Pneumoniaan sairastuu AVH potilaista 21-50% ja pneumoniaan sairastuneitten kuolleisuus oli 21% kontrolliryhmällä 4,8% (Hilker ym 2003, Hincey ym 2005)(FANN koulutuspv 2012). Kaikki AVH potilaat tulisi seuloa nielemisvaikeuden osalta ennen per os ravitsemusta! Seulonnan voi tehdä perehtynyt hoitaja.
Ravitsemus... Nielmisvaikeutta ei voi testata kysymällä potilaalta!! Vireystilakin vaikuttaa. Veden nielemistesti ja nielun tunnon testaus yhdessä ennustaa parhaiten aspiraatioriskin olemassaoloa. Turvataan ravinnon saanti tarvittaessa NML laitolla 3 vrk sairastumisesta. Ravitsemus toteutetaan sovitulla ohjelmalla ja lääkitys NML kautta.
Muu hoito. Eritystoiminnasta huolehtiminen virtsaus ja suolentoiminta-> katetroinnit ja vatsantoimitus. Kestokatetri perustellusta syystä (balanssi). Kivun ja levottomuuden hoito. Aivopaineen nousun riski hoitamatta! Lääkitys syyn mukaan, rauhoittaminen. Lepositeet perustellusta syystä. Asentohoito tärkeää, halvaantuneen kehonpuoliskon stimulointi, painehaavaumien esto. 30 koholla. Mobilisointi lääkärin luvalla.
Keskeistä AVH potilaasta Kommunikaatio, hahmotus- ja liikuntaongelmat edellyttävät yhteistyötä potilaan, omaisten ja eri terapeuttien kanssa. Moniammatillisuus. AVH-potilaan hoitotyössä korostuu potilasohjaus riskitekijöiden mukaan,lääkehoidon ohjaus, kuntouttava työote ja potilaan jatkohoidon järjestely. AVH infot x 1/ vko ja Ensitietopäivät PHKS:ssä sairastuneille ja läheisille 2-3 x / vuosi.
Sanastoa Dysartria=puheen epäselvyys johtuen äänielimistön osittaisesta tai täydellisestä halvaantumisesta Herniaatio=aivoparekyymin siirtyminen tai kureutuminen Hornerin oireyhtymä=toinen mustuainen on pieni ja silmäluomi alempana kuin terveen silmän luomi. Saman puolen kasvojen hieneritys voi puuttua. Hydrokefalus=oire likvorkierron häiriöstä jonka seurauksena likvortilat laajenevat
Lähteet Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansio. PHKS Neurologian osasto 2.painos, 8/2009. Ehkäise aivohalvaus. Aivoliiton sähköinen julkaisu. 2011. Käypähoito suositukset/ Potilasohjeet/ Aivoinfarkti / Verenpaine suositus 7.1.2011 (verkkonmateriaali). Neurologia. Duodecim. 2.uudistettu painos 2006.
Lähteet... Nielemisongelmien tunnistaminen neurologisissa sairauksissa. Pt Tanja Makkonen. Fann koulutuspäivät 5/2012 Tampere. Sairaanhoitajan opas. Päijät-Hämeen keskussairaala, Aivohalvausyksikkö. 4/ 2008. Intranet,Neurologian osasto, hoito-ohjeet päivitetty 4/ 2010.