soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

Transkriptio

1 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAkansiO Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli? Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin? Taivas on sininen Pyydä häntä sanomaan yksinkertainen lause. Aiheuttaako puhe ongelmia? Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti, soita 112

2 LÄÄKEKORTTI JA MAREVAN -KORTTI Marevan on veren hyytymiseen vaikuttava lääke, verenohennuslääkitys. Lääkkeen annos vaihtelee. Liian suuri annos voi johtaa verenvuotoihin ja liian pieni annos on tehoton estämään hyytymiä ja uusia verisuonitukoksia. Annos säädetään säännöllisten verikokeiden (INR) avulla. Marevan -lääkitykseen liittyy ohjeita ruokavalion, alkoholin ja muiden lääkkeiden suhteen. Nämä ohjeet löytyvät Marevan -hoitokortista. AIVOVEREN- KIERTOHÄIRIÖPOTILAAN SEURANTAkansiO (Tähän muovitasku lääkekorttia ja Marevan-korttia varten, koko 113 x 80 mm). Tämän ohjeen on tehnyt HYKS Neurologian klinikka ja siihen on voitu tehdä muutoksia paikallisessa sairaalassa. Painatuskuluissa ja jakelussa on tukenut Boehringer Ingelheim. 1. painos, 32009

3 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSLEHTI 6 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT 8 Aivoinfarkti 9 Valtimotauti eli ateroskleroosi 9 Sydänperäinen veritulppa 9 Kaulavaltimon ahtauma 10 Kaulavaltimon dissekoituma 10 Kallonpohjan valtimon tukos eli basilaaritromboosi 10 Aivolaskimotukos eli sinustromboosi 10 Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus 11 Aivoverenvuoto eli ICH 11 Lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV 11 RISKITEKIJÄT 12 Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaa 12 Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista 12 Kohonnut verenpaine 12 Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemia 13 Flimmeri eli eteisvärinä 13 Sepelvaltimotauti 13 Diabetes 13 Kaulavaltimoiden ahtauma 14 Hormonikorvaushoito ja e-pillerit 14 Tupakointi 14 Alkoholi 15 Ylipaino 15 Vähäinen liikunta 16 Ruokavalio 16 Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen 17 RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN 18 Autolla-ajo 18 Lentäminen 18 Saunominen 18 Voimakas ponnistelu 18 AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT 19 Masennus 19 Ponnettomuus eli apatia 19 Dementia 19 Epilepsia 20 Jäykkyys eli spastisuus 20 Huomioimattomuus eli neglect 20 Puheen häiriöt eli afasia ja dysartria 20 Nielemisvaikeus eli dysfagia 21 Näkökenttäpuutos eli hemianopia 21 LÄÄKKEET 22 Tietoa tavallisimmista lääkityksistä 22 Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen 22 Aspiriini + dipyridamoli 22 Klopidogreeli 23 Varfariini 23 Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteet 23 Verenpainelääkkeet 24 Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet 24 Kalsiumkanavien salpaajat 24 ACE-estäjät 24 ATR-salpaajat 25 Beetasalpaajat 25 Statiinit eli kolesterolilääkkeet 25 KUNTOUTUS 26 ETUUDET 27 Lääkkeet 27 Asiakasmaksukatto 27 Matkakustannukset 27 Kuljetustuki 27 Sairaslomatodistukset Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke 28 C-todistus 28 JÄRJESTÖT 29 AVH-yhdyshenkilöt 29 Vertaistuki 29 VERENPAINEEN SEURANTAKORTTI 30 PAINON, KOLESTEROLIN JA VERENSOKERIN SEURANTAKORTTI 32 LIIKUNNAN JA TUPAKOINNIN SEURANTAKORTTI 34 Liitteet: Lääkekortti ja Marevan -kortti 4 5

4 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSLEHTI Teillä, Nimi: Sosiaaliturvatunnus: on todettu päivämäärällä... FF Aivoinfarkti Jonka on aiheuttanut FF Suuren suonen tukos FF Sydänperäinen veritulppa FF Pienen suonen tukos Lisää tietoa sairauksista ja niiden syistä, sivut Teillä on seuraavat hoidettavat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät FF Verenpainetauti FF Tupakointi FF Hyytymishäiriö FF Sokeritauti c TIA-kohtaus FF Aivoverenvuoto (ICH) FF Muu, mikä? FF Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV)... Jonka on aiheuttanut FF Verenpainetauti FF Amyloidiverisuonisairaus FF Verisuonen pullistumaepämuodostuma FF Eteisvärinä tai muu sydänperäinen syy Lisää tietoa riskitekijöistä ja niiden hoidoista, sivut FF Muu, mikä?... FF Muu syy, mikä?... FF Syy on jäänyt epäselväksi FF Muu syy, mikä?... FF Syy on jäänyt epäselväksi c Ylipaino c Korkea kolesteroli c Riittämätön liikunta c Alkoholin liikakäyttö c Hormonilääkitys Teille on määrätty seuraava lääkitys ehkäisemään uutta tapahtumaa FFAspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä (Asasantin ) F FKlopidogreeli (Plavix ) F FAspiriini (Asperin, Disperin tai Primaspan ) F FVerenohennuslääkitys (Marevan ) Lisää tietoa lääkkeistä, sivut Hoitonne tavoitteet ovat VERENPAINETAVOITE: c Verenpainelääkitys c Kolesterolilääkitys FFalle mmhg c alle mmhg c muu... KOLESTEROLITAVOITE: FFLDL alle 2,5 mmoll ja Kol alle 4,5 mmoll c muu... FF Tupakoinnin lopettaminen FF Alkoholin käytön vähentäminen lopettaminen F FLiikunnan lisääminen, tavoitemäärä... kertaa viikossa (vähintään 30 minuuttia kerralla) F FPainon alentaminen, tavoitepaino... kg Seuraa kaikkia näitä tavoitteita, seurantakortteja sivuilla ja liitteet. Teillä on ajokielto FF1 kk c 3 6 kk c Muu aika:... c... asti. Lisää tietoja rajoituksista, sivu Päiväys ja paikka (osasto) Allekirjoitus ja nimenselvennys Jatkohoitonne tapahtuu:... FF Hoitoyhteenvedon saa lähettää jatkohoitopaikkaan (suullinen lupa). Lisää tietoja jatkohoidosta, sivu 26. Otatte osaa seuraaviin tieteellisiin aivoverenkiertohäiriötutkimuksiin:... Tutkimusasioissa lisätietoa (puhelinnumerot):

5 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Aivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja TIA-kohtauksia. Puhekielessä usein käytetty aivohalvaus-termi käsittää aivo infarktit ja aivoverenvuodot. Vaikka sairastuminen aivoverenkiertohäiriöön tapahtuu äkillisesti, on kysees sä pitkäaikainen, krooninen sairaus, joka vaa tii pysyvää hoitoa. Tehokkaalla hoidolla uudelleen sairastumisen todennäköi syys vähenee murto-osaan. Elämäntapamuutokset ja lääkitys kuuluvat aina hoitoon, joskus tarvitaan myös leikkaushoitoa. Te voitte oleellisesti vaikuttaa riskiinne sairastua uudelleen syömällä ter - veellisesti, välttämällä tupakkaa ja alkoholia, liikkumalla riittävästi ja ottamalla säännöllisesti lääkkeenne. Teidän täytyy itse huolehtia, että verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat tavoitetasolla ja tarvittaessa pyytää hoitavalta lääkäriltänne (omalääkäri, työ terveyslääkäri tai yksityislääkäri) näiden lääkehoidon tehostusta. Aivoverenkiertohäiriö on pitkäaikaissairaus Hoito jatkuu pysyvästi Riskitekijöitä ja lääkitystä on seurattava säännöllisesti Te vastaatte itse hoidostanne Äkillisesti sairastuneena on usein vaikea muistaa kaikkea sairaalassa kerrottua, jonka vuoksi olemme laatineet tämän tiiviin yhteenvedon aivoverenkierto häiriöistä, niiden riskitekijöistä ja siitä, mitä näille voidaan tehdä. AIVOINFARKTI Aivovaltimon tukos eli aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Jos tukos ei aukea nopeasti, osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja kuolee. Tukos voi johtua useista eri syistä, joita hoidetaan eri tavoin. Aivoinfarktin yleisimmät syyt ja tavallisimmat hoidot (riskitekijöiden hoito aina, ks. sivut 12 17): SYY Valtimotauti eli ateroskleroosi Sydänperäinen veritulppa Kaulavaltimon ahtauma Kaulavaltimon dissekoituma Kallonpohjan valtimon tukos Aivolaskimon tukos TAVALLISIN HOITO Riskitekijöiden hoito Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan) Leikkaus ja riskitekijöiden hoito Verenohennuslääkitys 6 12 kk (Marevan) Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan) VALTIMOTAUTI ELI ATEROSKLEROOSI Verenohennuslääkitys 6 12 kk (Marevan) Valtimotauti on yleisin aivoinfarktin syy. Valtimotauti ahtauttaa verisuonet hitaasti ja johtuu mm. seuraavista hoidettavista tekijöistä (ks. sivut 12 17): Tupakointi Verenpainetauti Korkea kolesteroli Sokeritauti Lihavuus Näiden hoidettavien riskitekijöiden lisäksi korkea ikä, perintötekijät ja miessukupuoli lisäävät riskiä sairastua valtimotautiin. SYDÄNPERÄINEN VERITULPPA Sydänperäinen veritulppa on toiseksi yleisin aivoinfarktin syy. Veritulppa kulkeutuu aivoverenkiertoon. Sydänperäinen veritulppa johtuu lähes aina eteisvärinästä eli flimmeristä. Myös sydämen rakenteen tai läppien viat voivat aiheuttaa veritulppia. Sydänperäistä veritulppaa hoidetaan yleensä verenohennuslääkityksellä (Marevan ). 8 9

6 KAULAVALTIMON AHTAUMA Kaulavaltimon ahtauma johtuu valtimotaudista ja sitä voidaan ehkäistä hoitamalla valtimotaudin riskitekijöitä. Jos kaulavaltimoon on kehittynyt vaikea ahtauma joka aiheuttaa oireita, on kaulavaltimon leikkaus joskus tarpeen. Leikkauksessa ahtauma poistetaan valtimon sisältä. Leikkaukseen liittyy riskejä ja ne punnitaan suhteessa ahtauman poistamisen hyötyihin. KAULAVALTIMON DISSEKOITUMA Joskus kaulavaltimon seinämässä on heikko kohta, josta veri saattaa virrata valtimon seinämän sisään ja tämä pullistuva seinämä voi ahtauttaa tai tukkia valtimon. Tätä kutsutaan dissekoitumaksi. Dissekoitumaa ei voi leikata, mutta verenohennuslääkitys (Marevan ) estää yleensä sen aiheuttamia uusia aivoinfarkteja. Usein dissekoituma korjaantuu itsestään 6 12 kuukauden aikana. KALLONPOHJAN VALTIMON TUKOS ELI BASILAARITROMBOOSI Kallonpohjan valtimo tuo veren mm. hengittämisen ja tajunnan kannalta välttämättömän aivorungon alueelle. Jos tähän valtimoon tulee tukos, kuoleman riski on suuri. Puolet basilaaritromboosin saaneista potilaista voidaan pelastaa liuotushoidolla. Kallonpohjan valtimon tukosta hoidetaan alkuvaiheessa useilla verta ohentavilla lääkkeillä. Pitkäaikaishoidoksi jää usein pysyvästi verenohennuslääke (Marevan). AIVOLASKIMOTUKOS ELI SINUSTROMBOOSI Aivovaltimoiden lisäksi myös aivolaskimot saattavat tukkeutua. Laskimon tukoksille altistavia syitä ovat mm. raskaus, e-pillerit, tulehdukset ja kuivuminen, ylipaino ja tupakointi. OHIMENEVÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ ELI TIA-KOHTAUS Jos aivohalvauksen oireet korjaantuvat nopeasti kokonaan, eikä kuvantamistutkimuksissa voida todeta infarktia, puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Suurin osa TIA-kohtauksista kestää muutamia minuutteja. TIA-kohtauksen syyt ja hoidot ovat samat kuin aivoinfarktissa. AIVOVERENVUOTO ELI ICH Aivoverenvuoto johtuu useimmiten verenpainetaudista. Muita tavallisia aiheut tajia ovat verenohennuslääkitys (Marevan), tupakointi tai runsas alkoholin käyttö, aivo valtimoiden sairaudet ja epämuodostumat, sekä veren hyytymisen häiriöt. Aivokudoksen sisään vuotanut veri vaurioittaa aivokudosta heti, mutta imeytyy viikkojen aikana itsestään pois, kuten mustelma ihon alta. Veren poistaminen leikkauksella on vain harvoin hyödyllistä. Aivoverenvuodon jälkeen verenpaineen tehokas hoitaminen on erityisen tärkeää. LUKINKALVONALAINEN VERENVUOTO ELI SAV Lukinkalvonalainen verenvuoto johtuu yleensä aivovaltimon pullistumasta eli aneurysmasta. Pullistuman uusintavuoto voidaan estää sulkemalla pullistuma leikkauksessa tai tukkimalla se suonensisäisesti. Pullistuman hoidon jälkeen on erityisen tärkeää lopettaa tupakointi, koska tupakka aiheuttaa helposti uusia pullistumia. Myös korkean verenpaineen hoito on tärkeää, koska paine aiheuttaa pullistuman repeämän. Joskus pullistumat ovat perinnöllisiä. Oireettoman henkilön aivovaltimot voidaan kuvata seulontamielessä, jos hänen kahdella lähisukulaisellaan (vanhemmat tai sisarukset) on todettu aivovaltimon pullistuma. Aivolaskimotukoksen hoito on verenohennuslääkitys (Marevan), jonka kesto (yleensä joko 6 12 kk tai pysyvä hoito) riippuu tukoksen aiheuttajasta

7 RISKITEKIJÄT Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaa Ikä lisää riskiä sairastua kaikkiin valtimotauteihin, myös aivovaltimotukokseen ja aivoverenvuotoon. Miesten sairastumisriski on korkeampi kuin nais ten. Sairastumis riski on korkeampi, mikäli lähisuvussa on runsaasti aivoverenkiertohäiriöön sairas tuneita tai muita valtimotauteja kuten sepelvaltimotautia, diabetesta tai ve ren paine tautia sairastavia henkilöitä. Suomalaisilla on korkeampi riski sairastua aivo veren kiertohäiriöihin verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin. Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista Kohonnut verenpaine Merkittävin hoidettava aivovaltimotukoksen ja aivoverenvuodon riskitekijä on ko hon nut verenpaine. Tuoreen selvityksen mukaan vain pieni osa suomalaisista tie tää, että verenpainetauti altistaa tukokselle tai vuodoille, vaikka yksinomaan hy vällä verenpaineen hoidolla voitaisiin estää noin 40% uusista halvauksista. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivohalvauspotilaat hyötyvät veren painelääkityksestä myös silloin, kun verenpainetaso on normaali tai lähes normaali. Aivovaltimotukokseen sairastuneet ovat uusimisriskin suhteen korkean riskin poti laita ja hyvään estohoitoon kuuluu aina verenpainelääkitys. Lääkitys aloitetaan sairaalahoidon aikana, mutta jatkossa on tärkeää seurata verenpainetasoa joko kotimittarilla, terveysaseman potilaille tarkoitetulla mittarilla, terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla, jotta lääkitystä osataan tarvittaessa tehostaa tai muuttaa. Lääkitystä ei saa lopettaa ilman keskustelua oman lääkärin (useimmiten terveyskeskuslääkäri) kanssa ja on hyvä tiedostaa, että monet potilaat tarvitsevat 2 4 lääkettä ennen kuin verenpaine on hyvällä tasolla eli useimpien kohdalla vähin tään alle Mikäli verenpaine taas laskee liikaa ja aiheuttaa esimerkiksi hui mausta ylösnoustessa lääkitystä vähennetään. Verenpaine on salakavala riskitekijä, koska vasta hyvin korkea painetaso aiheuttaa fyysisiä oireita kuten päänsärkyä tai huimausta eli suurimmalla osalla verenpainetautia sairastavista ei ole lainkaan oireita ennen sairaalahoitoon johtavaa vakavaa sairastumista. F F Kyllä, verenpaineeni on tavoitetasolla. (tavoitetaso sivulla 7) Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemiahyperkolesterolemia Korkea kolesteroli lisää riskiä saada aivovaltimotukos ja kolesterolia alentava lääke hoito eli statiinilääkitys vähentää riskiä saada uusi aivotapahtuma noin viiden nek sellä, myös sellaisilla potilailla, joiden kolesteroliarvot ovat normaalit. Tästä johtuen statiinilääkitys aloitetaan lähes kaikille aivovaltimotukokseen sairastuneille. Kolesteroliarvojen jatkoseuranta tapahtuu omassa terveyskeskuksessa. Kokonaiskolesterolin tulisi olla korkeintaan 4,5 mmoll ja LDL-kolesterolin 2,5 mmoll. Mitä matalammat arvot, sitä suu rempi hyöty. Potilaat, jotka sairastavat myös sepelvaltimotautia ovat oikeutettuja KELA-korvaukseen lääkärin kirjoittamalla B-todistuksella. F F Kyllä, kolesteroliarvoni ovat tavoitetasolla. (tavoitetaso sivulla 7) Flimmeri eli eteisvärinä Eteisvärinä on rytmihäiriötuntemus, joka voi olla pysyvä tai tulla kohtauksina. Joskus potilas tunnistaa rytmihäiriön, mutta se voi olla myös täysin oireeton. Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä ja se on tavallisin syy sydänperäiseen aivoinfarktiin. Potilas, jolla on eteisvärinä ja joka on sairastanut TIA-kohtauksen tai aivoinfarktin tarvitsee aina verenohennuslääkityksen, jonka ansiosta uudet aivotapahtumat vähenevät jopa 70 %. Lisäksi tarvitaan yleensä beetasalpaaja. F F Kyllä, eteisvärinäni on lääkehoidettu. (tavoitetaso ks. liite) F F Minulla ei ole todettu eteisvärinää. Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotautipotilailla on kaksinkertainen riski sairastua aivoveren kierto - häiriöihin. Perussairauden hyvä hoito on tärkeää, useimmiten tähän sisältyy ainakin aspiriini, beetasalpaaja ja statiini eli kolesterolia alentava lääke. FF Kyllä, sepelvaltimotautini on hoidossa ja minulla on sitä seuraava lääkäri. FF Minulla ei ole todettu sepelvaltimotautia. Diabetes Diabetes kaksinkertaistaa aivovaltimotukosriskin. Tyypin 2 diabetes yleistyy myös nuoremmissa ikäluokissa. Joskus diabetes todetaan vasta potilaan sairastuttua aivoverenkiertohäiriöön. Verensokeriarvot määritetään kaikilta potilailta säännöllisesti useita kertoja vuorokaudessa sairaalahoidon ensipäivinä. Siinäkin tapauksessa, että verensokeri arvot ovat normaalit, ne olisi 12 13

8 jatkossa hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa omalla terveysasemalla. Hyvä verenpaineen hoito ehkäisee aivotapahtumia dia bee ti koilla. FF Kyllä, diabetekseni on hoidossa ja minulla on hoitava lääkäri. FF Minulla ei ole todettu diabetesta. Kaulavaltimoiden ahtauma Kaulavaltimoista lähtenyt hyytymä saattaa aiheuttaa aivovaltimotukoksen. Joskus poti laalla on edeltävästi ohimeneviä näönmenetyskohtauksia tai toispuoleisia raaja halvaus oireita. Mikäli ahtauma on merkittävä, leikkaushoitoa voidaan harkita. Muut riskitekijät pyritään aina hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. FF Kyllä, kaulavaltimoahtaumani on leikattu tai leikkaus on todettu tarpeettomaksi. FF Minulla ei ole todettu kaulavaltimon ahtaumaa. Hormonikorvaushoito ja e-pillerit Hormonikorvaushoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja hoito lopetetaan poti laalla, joka on sairastanut aivovaltimotukoksen. Mikäli potilaan vaihde vuosioireet ovat erityisen hankalat, hoitoa voidaan jatkaa, mutta tällöin tulisi pyrkiä pieneen annokseen ja mahdollisimman lyhyeen kokonaiskäyttöaikaan. Hormonilaastari saattaa olla tablettia turvallisempi vaihtoehto, mikäli lääkitystä on välttämätön käyttää. E-pillerit lisäävät paitsi laskimo-, myös aivovaltimotukosriskiä. Hormonaalista ehkäi syä ei suositella jatkossa potilaalle, joka on sairastanut aivovaltimotukoksen. Nuorten naisten kohdalla aivovaltimotukoksen etiologia pyritään selvittämään tarkkaan ja sulkemaan verinäytteellä pois myös perinnölliset hyytymishäiriöt. Riski saada aivo valtimotukos suurenee erityisesti niillä e-pillereiden käyttäjillä, jotka ovat yli 35-vuotiaita, sairastavat verenpainetautia, aurallista migreeniä ja tupakoivat. Jatko ehkäisyn mahdollisuudet ovat pelkkää progestiinia sisältävät minipillerit, kierukka tai kondomi. FF Kyllä, hormonikorvaushoito e-pillerit on lopetettu tai en ole niitä käyttänytkään. Tupakointi Tupakointi kaksinkertaistaa riskin saada aivoverenkiertohäiriö. Kaikille aivo verenkiertohäiriöön sairastuneille tarjotaan sairaalahoidon aikana niko tiini laastaria jatai informaatiota tupakoinnin lopetuksen apukeinoista kuten tupakkaklinikkatoiminnasta ja korvaushoitomahdollisuuksista. Usein potilaasta tuntuu, että lopettaminen on helppoa eikä apukeinoille ole tarvetta, mutta kokemus on osoittanut, että monet alkavat tupakoida uudelleen sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tupakoinnin lopetta mista helpottamaan on nikotiinivalmisteita (purukumi, laastari ja inhalaattori), sekä lääkkeitä (bubropionihydrokloridi, Zyban ja varekliini, Champix ). Tupakointi lisää aivoverenkiertohäiriöriskin lisäksi myös sepelvaltimotauti-, alaraajojen valtimotauti- ja keuhkosyöpäriskiä, joten lopettaminen on tärkeää. Valtimotautien osalta sairastumisriski vähenee muutamassa vuodessa tupakoimattomien tasolle. F F Kyllä, olen lopettanut tupakoinnin en ole tupakoinutkaan. (seuranta sivulla 34) Alkoholi Runsas alkoholinkäyttö lisää aivoverenkiertohäiriöriskiä ja erityisesti hu mala hakuinen runsas kertajuominen on vahingollista. Tutkimuk sissa on kuitenkin todettu, että pieni määrä alkoholia eli maksimissaan kaksi an nosta mie hillä ja yksi annos naisilla päivässä saattaa olla jopa edullista sydän- ja veren kierto elimistön kannalta. Mikäli alkoholi ei kuitenkaan ole kuulunut elä mään aiemmin, sen käyttöä ei suositella jatkos sakaan. Run saasti kulutta vien olisi oleel lista pyrkiä vähentämään suositustasolle maksi missaan kah - teen annokseen päi vässä (miehet) ja yhteen annokseen päivässä (naiset). FF Kyllä, alkoholinkäyttöni on suositusten mukaista. Ylipaino Muuttuneet työolosuhteet ja elämäntavat ovat johtaneet siihen, että ylipaino yleis tyy kaikissa ikäryhmissä lapsuusiästä lähtien. Ylipaino on itsenäinen riskitekijä aivo veren kiertohäiriöille. Painoindeksi eli BMI tulisi olla alle 25, mutta 5 10 %:n pysyvä painonpudotus on hyödyllistä. Myös vyötärölihavuus on haitallista; vyötärönympäryksen tulisi olla miehillä < 94 cm ja naisilla < 80 cm. Laihdutus alentaa verenpainetta, vai kuttaa suotuisasti verensokeri- ja kolesteroliarvoihin sekä parantaa fyysistä suo ritus kykyä. Oman painoindeksin voi laskea kaavalla paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä eli esimerkiksi 82-kiloiselle ja 170 cm pitkälle henkilölle 82 1,7 x 1,7 = BMI 28,4, mikä tarkoittaa lievää lihavuutta. Lisätietoa esim. -sivustolta. F FKyllä, olen tavoitepainoinen. (tavoitetaso sivulla 7) 14 15

9 Vähäinen liikunta Raskastehoista liikuntaa ei suositella ensimmäisten viikkojen aikana aivo - veren kierto häiriön jälkeen. Toipumisvaiheen jälkeen liikunta on äärimmäisen suositeltavaa. Nykysuosituksen mukaan jokaisen tulisi harrastaa lii kun taa vähintään puoli tuntia päivässä 5 7 kertaa viikossa. Useimmille sopii reipas kävely, jossa pulssi nousee kohtuullisesti ja tulee lievästi hiki. Liikun naksi lasketaan myös esimerkiksi matkat bussipysäkille tai porraskävely. Päivittäisen puolen tunnin liikunnan voi suorittaa pienemmissäkin, esim. 10 minuutin jaksoissa. F FKyllä, liikun riittävästi. (tavoitetaso sivulla 7) Ruokavalio Ruokavaliossa tulisi vähentää kovia rasvoja, joita saadaan mm. voista, juustoista, rasvaisesta makkarasta ja lihasta. Ravinnon olisi hyvä sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kuituja. Kasviöljyt, kasvirasvapohjaiset kevytlevitteet ja kalat ovat hyviä pehmeän rasvan lähteitä ja kalaa olisi hyvä syödä vähintään kahdesti viikossa. Suolankäyttöä tulisi rajoittaa maksi missaan 5 grammaan päivässä. Tähän yleensä päästään valitsemalla vähäsuolaisia leipätuotteita ja välttämällä suolan lisäämistä valmiiseen ruo kaan tai ruoanlaiton yhteydessä. Valmisruoissa ja pikaruoissa on yleensä huomattavan paljon sekä suolaa että rasvaa, joten näiden käyttöä tulisi vähentäävälttää. FFKyllä, syön suositusten mukaisesti. Tehokkaalla riskitekijöiden hoidolla voidaan estää jopa 80% uusista aivohalvauksista. Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen 1. Varatkaa itse aika 1 3 kuukauden päähän kotiutumisesta! Verenpainelääkityksen, kolesterolilääkityksen ja tukoksia estävän lääkityksen seuranta, tehostaminen ja reseptiuusinnat vaativat säännöllistä seurantaa. Seuranta voi tapahtua omalla terveysasemalla, työterveyshuollossa tai yksityislääkärillä. Teidän on itse varattava aika vastaanotolle. Ottakaa aina mukaan vastaanotolle tämä kotiutuskansio, sairaalan loppu kertomus ja kaikki reseptit. 2. Jos käytätte Marevan -lääkitystä, käykää verikokeissa säännöllisesti. (Marevan -ohje ks. liite) 3. Mitatkaamittauttakaa verenpaineenne alussa vähintään kerran viikossa. Verenpainelääkitystä joudutaan usein lisäämään. Jos verenpainearvot ovat toistuvasti yli tavoitearvojen, varatkaa aika hoitavalle lääkärillenne. 4. Varmistakaa, että kolesteroli- ja verensokeriarvonne tarkistetaan 1 2 kuukauden kuluttua kotiutumisesta. 5. Älkää lopettako lääkitystänne. Lääkehoidon tarve on pysyvä, eikä lääkitystä tule lopettaa ilman keskustelua lääkärin kanssa. Keskustelkaa aina lääkärin kanssa, jos epäilette sivuvaikutuksia. 6. Huolehtikaa vuosikontrolleista. Jos voitte hyvin ja riskitekijät on hoidettu, jatkossa kontrolli omalla hoitavalla lääkärillä kerran vuodessa on riittävä. Kontrollin yhteydessä tarkistetaan verenpainelääkitys, kolesterolija veren sokeri asiat, sekä elämäntapa-asiat eli liikunnan määrä, tupakointi, alkoholin käyttö ja ravitsemus

10 RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noudatettavat varotoimet estävät uuden aivohalvauksen ilmaantumista ja suojaavat kanssaliikkujia liikenteessä. Autolla-ajo Autolla-ajo on kielletty aina vähintään kuukauden TIA-kohtauksen jälkeen. Aivoinfarktin jälkeen on yleensä syytä antaa 3 6 kuukauden ajokielto riippuen infark tin vaikeusasteesta. Ajokielto voi olla pysyvä, jos aivohalvaus on ollut vaikea tai siihen liittyy esim. huomioimattomuus-oire, laaja näkökenttäpuutos tai keskittymisvaikeus. Usein ennen ajolupaa tarvitaan neuropsykologin arvio, näkökenttätutkimus jatai ajokoe. Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan pysyvästä ajokiellosta poliisille. Ammattiajoluvan kriteerit ovat tiukemmat kuin AB-luvan. Lentäminen Lentämistä ei suositella kahteen viikkoon lievän aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Jos aivoverenkiertohäiriö on ollut vaikea, lentämistä ei suositella neljään viikkoon. Joskus toipuminen kestää kuukausia. Hoitava lääkäri voi kirjoittaa todistuksen matkan peruuttamista varten. Saunominen Saunomista ei suositella kahteen viikkoon aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kovia löylyjä on syytä välttää, mikäli verenpaine ei ole hallinnassa. Rasitusasteeltaan saunominen vastaa kävelyä. Voimakas ponnistelu Raskaat fyysiset työt, voimakas ponnistelu ja seksi ovat epäsuotavia kaksi viikkoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen, vaikka oireet olisivat korjaantuneetkin. Aivoveren vuodon jälkeen rasitusta tulee välttää pidempään, ainakin 2 3 kuukauden ajan. AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT Masennus ja uupumus Osa aivohalvauspotilaista masentuu pian aivohalvauksensa jälkeen. Masennus voi estää kuntoutumista ja sitä on syytä hoitaa. Tavalliset masennuslääkkeet (SSRI-lääkkeet ja trisykliset masennuslääkkeet) ovat tehokkai ta. Masennuksen yleisyys vähenee kun aikaa aivohalvauksesta kuluu, mutta vielä vuosien jälkeenkin 20 % aivohalvauspotilaista on masentuneita. Masennukseen liittyy usein yleistä uupumista. Aivohalvauksen jälkeen voi kehittyä halvauksen aiheuttamaa uupumista eli fatiikkia. Tämä voi esiintyä erillään masennuksesta. Ponnettomuus eli apatia Osalle aivohalvauspotilaista kehittyy keskushermostoperäinen yleinen ponnettomuus eli apatia. Tämä liittyy useammin oikean aivopuoliskon vaurioon. Myös masennukseen liittyy usein ponnettomuutta. Apatiaa ja masennusta esiintyy sekä yhdessä että erikseen. Apatia eroaa sikäli masennuksen ponnettomuudesta, että henkilö ei itse lainkaan kärsi tai ole surullinen ponnettomuudestaan siitä kärsivät omaiset. Apatiaan liittyy yleinen kiinnostuksen ja motivaation puute. Ponneton ihminen saat taa esim. istua täysin tyytyväisenä tuolissa tuntikausia tekemättä mitään. Apatia vaikeuttaa kuntoutumista motivaation puutteen vuoksi. Osa masennuslääkkeistä voi pahentaa apatiaa. Joitain lääkkeitä (vaikuttavat aineet: fluoksetiini, metyylifenidaatti, selegiliini ja koliiniesteraasin estäjät) on käytetty apatian hoitoon, joskin tieteellinen näyttö näiden tehosta puuttuu. Dementia Osa aivohalvauspotilaista sairastuu dementiaan. Riski lisääntyy varsinkin, jos aivohalvauksia on useita, niitä on molemmilla puolilla aivoja tai ne ovat suuria. Aivohalvauksesta johtuvaan dementiaan ei ole tehokasta lääkitystä. Paras demen tian ehkäisykeino on hoitaa riskitekijät (ks. sivut 12 17) mahdollisimman hyvin. Myös säännöllinen liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa

11 Epilepsia Osa aivohalvauspotilaista saa myöhemmin elämässään toistuvia kouristuskohtauk sia. Nämä alkavat tavallisimmin 6 kk 2 vuoden kuluessa aivohalvauksesta. Kolmas osalle kouristuskohtauksen saaneista kehittyy epilepsia. Epilepsialääkitys on tarpeen jos kouristelua ilmenee aivohalvauksen jäl keen. Hyvällä riskitekijöiden hoidolla (ks. sivut 12 17) voidaan estää kou ris telun ja epilepsian ilmaantumista. Kun potilas saa aivohalvauksen jäl keen elämän ensimmäisen epilepsia kohtauksen, tulee aina hakeutua päivys tyk seen arvioitavaksi. Jäykkyys eli spastisuus Spastisuus eli raajan jäykistyminen on yleinen vaiva aivohalvauksen jälkeen ja sitä esiintyy jopa yli puolella potilaista. Vaivan esto ja hoito tapahtuvat pääosin fysioterapeuttien ohjeiden mukaisesti. Hankalassa spastisuudessa voidaan käyttää lääkkeitä tai muutaman kerran vuodessa annettavia pistoksia. Huomioimattomuus eli neglect Osa aivohalvauspotilaista kärsii toispuoleisesta huomioimattomuudesta eli neglectistä. Huomioimattomuus korjaantuu kuukaudessa kahdessa tapauksessa kolmesta. Oire on haasteellinen, koska potilas ei sitä helposti itse tunnista. Toisen puolen huomioimattomuus voi koskea tilaa, mikä johtaa esim. ovenkarmiin törmäilyyn tai toisen lautasen puolen syömättä jättämiseen. Huomioimattomuus voi koskea myös itseä siten, että potilas ei havaitse toista vartalonpuoliskoaan. Tämä voi johtaa esim. vaikeuksiin kuntoutuksessa ja puutteelliseen hygieniaan. Huomioimattomuus yleensä estää autolla-ajon. Kyky kommunikoida palautuu vähitellen, kunhan potilaan kanssa vaikeuksista huolimatta keskustellaan mahdollisimman paljon. Puheterapeutti arvioi vuodeosastolla potilaan puhehäiriön luonteen ja vaikeusasteen, sekä antaa ohjeet itsenäiseen harjoitteluun tai suosittelee puheterapiaa. Nielemisvaikeus eli dysfagia Osa aivohalvauspotilaista kärsii nielemisvaikeudesta eli dysfagiasta, joka voi jatkua kuukausia. Nielemisvaikeus on vaarallista, koska se voi johtaa ruuan ja syljen valumiseen henkitorveen (näistä kaksi kolmasosaa on oireetonta) ja sitä kautta keuhkokuumeeseen. Ruokailun yhteydessä tapahtuva yskiminen ja kurkun selvittely, syljen nielemisen vaikeus ja kuolaaminen, sekä äänen muutokset ovat oireita nielemisvaikeudesta. Nielemisvaikeus on tärkeä tunnistaa. Sitä voidaan hoitaa harjoituksin ja soseuttamalla ravinto. Joskus nenä-mahaletku (NML) jatai vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun menevä letkun kautta tapahtuva ravitsemus (PEG) ovat tarpeen ravitsemuksen turvaamiseksi. Näkökenttäpuutos eli hemianopia Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksen, tavallisimmin tois puolei sena. Näkökenttäpuutoksen lisäksi näkö voi olla häiriintynyt monella muullakin ta valla, esim esineiden, värien tai kasvojen tunnistus voi olla häiriintynyt. Valitettavasti näkökenttäpuutokset korjaantuvat yleensä huonommin kuin muut aivoverenkiertohäiriön jälkitilat ja niiden kuntoutumiseen ei juuri voida vaikuttaa. Näkökenttäpuutos estää yleensä autolla-ajon. Puheen häiriöt eli afasia ja dysartria Puhe voi muuttua epäselväksi, jolloin potilaalla on dysartrinen puhehäiriö. Jos potilaalla on sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeus, kyseessä on kielellisen kyvyn häiriö eli afasia. Tuolloin sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe sujumatonta tai kommunikointi hankalaa

12 LÄÄKKEET Tietoa tavallisimmista lääkityksistä Kaikille aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen saaneille potilaille aloitetaan lääke, jonka tarkoitus on estää uusia tukoksia. Useimmiten verihiutaleisiin vaikuttava lääke eli aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, klopidogreeli, pelkkä aspiriini tai joskus har voin pelkkä dipyridamoli. Jos tukos oli lähtöisin sydämestä harkitaan verenohennushoitoa (Marevan ). Aivoverenvuodon jälkeen nämä lääkkeet laitetaan tauolle ja aloitetaan uudel leen tilanteen rauhoituttua yksilöllisen harkinnan perusteella. Joskus aivoverenvuodon jälkeen Marevanista luovutaan kokonaan ja siirrytään esimerkiksi pelkkään aspiriiniin. HUOM! Lääkkeet ovat pääsääntöisesti tarkoitettu pysyviksi. Jos epäilet sivuvaikutuksia tai muuten haluat lopettaa lääkityksiäsi, keskustele tästä ensin hoitavan lääkärisi kanssa. Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen Aspiriini + dipyridamoli (Asasantin retard tai Aspiriini + Persantin ) Jokaisella aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen sairastaneella potilaalla tulee olla käytös sään lääke, joka verihiutaleisiin vaikuttamalla estää uuden hyytymän muodostumista ja sitä kautta uuden aivohalvauksen riskiä, ellei ole aihetta verenohennuslääkitykseen (Marevan). Ensisijaiset lääkkeet ovat aspiriinin (asetosalisyylihappo) ja dipyridamolin yhdistelmävalmiste tai klopidogreeli. Yhdistelmälääke voi aiheuttaa päänsärkyä erityisesti ensimmäisen hoitoviikon aikana. Siksi lääkitys aloitetaan hitaasti siten, että aluksi otetaan aamulla yksi tabletti pelkkää aspiriinia ja illalla yhdistelmätabletti. Viikon kuluttua pelkkä aspiriini lopetetaan ja otetaan jatkossa pysyvästi yksi tabletti yhdistelmävalmistetta aamulla ja illalla. Lääkitys on tarkoitettu loppuelämän kestäväksi. Mikäli yhdistelmävalmiste edelleen aiheuttaa hankalaa päänsärkyä, keskustele oman lääkärisi kanssa. Vaihtoehtoina ovat pelkkä aspiriini annoksella mg päivässä tai klopidogreeli (Plavix ). Klopidogreeli (Plavix ) Klopidogreeli on yhtä tehokas kuin aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, mutta tois taiseksi selvästi kalliimpi. Klopidogreeli on ensisijaislääke erityisesti astma- ja sydänpotilaille, annostus on 75 mg kerran päivässä. Mikäli potilaalla on aspiriini allergia tai aikaisempi tukostapahtuma, joka on tullut aspiriinihoidon lävitse, klo pido greeli on peruskorvattava. Klopidogreeli ei aiheuta päänsärkyä. Aspiriinia ei tule käyttää yhdessä klopidogreelin kanssa, ellei potilaalla ole tuoretta sydäntapahtumaa (esimerkiksi stenttaus), koska tämä yhdistelmä lisää vuotoriskiä enemmän kuin muut vaihtoehdot. Varfariini (Marevan ) Jos aivovaltimotukoksen syyksi on todettu sydämestä lähtenyt hyytymä, esimerkiksi eteisvärinän eli flimmerin vuoksi, aloitetaan usein veren ohennus lääke eli Marevan. Marevan -lääkitys voi olla tarpeen myös muis ta syistä. Hoito edellyttää aina säännöllistä verinäytekontrollia omalla terveysasemalla. Tavoitetaso on yleensä välillä INR 2 3. Jos arvo on alle 2, riski saada uusi aivovaltimotukos kasvaa ja mikäli se on yli 3, riski saada aivoverenvuoto tai muu vakava vuoto kasvaa, joten verinäyteseuranta on tärkeää. Marevan estää seitsemän kymmenestä uudesta aivovaltimotukoksesta eteisvärinäpotilailla eli se on lääkkeenä tehokas. Marevan -lääkitys lisää verenvuotojen riskiä, joten kerro aina hoidostasi lääkä rille hammaslääkärille ja erityisesti, mikäli olet menossa leik kaukseen tai pieneenkin toimenpiteeseen, jolloin lääkitys on tauotettava jok sikin aikaa. Marevan -hoidosta on erillinen ohje Marevan -kortilla, johon merkitään hoidon syy, INR-tavoitealue ja hoidon kesto (ks. liite). Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteet Marevan -hoidon alkuvaiheessa pistetään samanaikaisesti vatsanahan alle lyhytketjuhepariinia kahdesti päivässä, kunnes Marevan on hoitoalueella. Yleensä pistoslääke lopetetaan ennen kotiutumista. Jos potilas on menossa kaulavaltimoleikkaukseen, pistoshoitoa saatetaan jatkaa leikkaukseen saakka. Pistoshoito on varsin helppoa ja voidaan opettaa potilaalleomaiselle, joten hoito ei estä kotiutumista

13 Verenpainelääkkeet Verenpainelääkitys estää uusia aivoverenkiertohäiriöitä, vaikka painetaso olisi normaalikin, joten lääkitys aloitetaan lähes jokaiselle potilaalle. Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet Diureetit lisäävät suolan eritystä ja nesteen poistumista. Niitä käytetään erityisesti yhdistelmälääkityksen osana jatai mikäli potilaalla on sydämen vajaatoiminta. Diureetit ovat vanhoja, hyvin tunnettuja ja paljon käytettyjä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amiloridihydrokloridi, furosemidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi, spironolaktoni. Kalsiumkanavien salpaajat Kalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita ja laskevat näin verenpainetta. Tavallisin sivuvaikutus on nilkkaturvotus, joka voi olla ohimenevää. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nilvadipiini, nisoldipiini, verapamiili. ACE-estäjät ACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä ja ehkäisevät valtimoiden kalkkeutumista. Monissa tutkimuksissa ne ovat olleet tehokkaita aivohalvauspotilailla ja tällä hetkellä ne ovat yhdessä nesteenpoistolääkkeiden kanssa tavallisin ensimmäinen hoitovaihtoehto. ACE-estäjät voivat aiheuttaa yskää, jonka vuoksi lääkitystä on joskus vaihdettava. Älä koskaan lopeta lääkitystä keskustelematta lääkärin kanssa. Jos yhdestä lääkkeestä tulee sivuvaikutuksia, lääkitys tulee korvata toisella lääkkeellä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): enalapriili, kaptopriili, kinapriili, lisinopriili, perindopriili, ramipriili. ATR-salpaajat ATR-salpaajat ovat uusin verenpainelääkeryhmä. Näiden etuna ovat vähäiset sivu vaikutukset ja lisäksi ne saattavat estää diabeteksen syntyä. Aivoverenkiertohäiriöpotilailla ne ovat yhtä tehokkaita kuin ACE-estäjät, mutta korkea hinta rajoittaa käyttöä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): eprosartaani, kandesartaani, losartaani, olmesartaani, telmisartaani, valsartaani Beetasalpaajat Beetasalpaajat hidastavat sydämen rytmiä ja alentavat verenpainetta. Beeta salpaaja kuuluu aina hoitoon, mikäli potilaalla on eteisvärinä tai sepelvaltimotauti. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, karvediloli, labetaloli, metoprololi, pindololi, propranololi, seliprololi, sotaloli. Statiinit eli kolesterolilääkkeet Statiinilääke vähentää uusia aivovaltimotukoksia noin viidenneksellä. Lääkitys on erityiskorvattava B-todistuksella, mikäli potilaalla on sepelvaltimotauti, mutta ei ai nakaan vielä aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Lääke aloitetaan kai kille uusille poti lail le. Statiinilääkitys voi joskus aiheuttaa lihaskipuja tai maksa-arvojen nousua. Lääkityksen aloituksen jälkeen maksa-arvot ja lihas - entsyymin voi kertaalleen tarkistuttaa omalla terveysasemalla. Yleensä statiinit ovat hyvin siedettyjä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttava aine): atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini

14 KUNTOUTUS Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaneella potilaalla saattaa olla moni - naisia oireita, jotka vaativat jatkokuntoutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeudet liikkumisessa, syömisessä, puhumisessa, peseytymisessä, muistis sa, ajatustoiminnoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä tai virtsan ja ulosteen pidätyskyvyssä. Toipumiseen voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla moniammatillisella kuntoutuksella, joka aloitetaan jo akuuttivaiheessa aivo - halvausyksikössä. Kuntoutustyöryhmässä työs kentelee lääkäreitä, hoitotyöntekijöitä ja useita erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeutti, puheterapeut ti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä), joiden yhteisen arvion perusteella pää tetään jatkokun toutustarpeesta ja -hoitopaikasta. Fysioterapeutti arvioi liikku mis ta ja toi min ta terapeutti selviytymistä päivit täis toiminnoissa kuten aterioinnissa, pukeutumi ses sa, peseytymisessä ja ruoa n laitossa. Kuntoutuksesta tehdään yleensä kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet. Suunnitelmaa tarkistetaan kuntoutusprosessin edetessä. Mikäli potilas toipuu nopeasti oireettomaksi esimerkiksi onnistuneen liuotushoidon jälkeen, jatkokuntoutusta ei aina tarvita tai se voidaan järjestää polikliinisesti. Kun aivohalvausoireet ovat vaikeita ja poti las tarvitsee pitkään moniammatillista kuntoutusta, osastolta siirrytään kuntou tussairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle, jolloin kuntoutus voi jatkua viikkoja tai kuukausiakin. Noin 70 % asuu kotona vuoden päästä aivoverenkiertohäiriöstä ja vain alle viidennes joutuu pysyvään laitoshoitoon. Kotiin on mahdollista tehdä muutostöitä, jotta asuminen helpottuu. Alle 65-vuotias AVH-potilas, joka saa KELA:n korotettua tai ylintä vammaistukea, on oikeutettu KELA:n maksamaan kuntoutukseen noin puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. KELA:n kuntoutukseen pääsemiseksi tarvitaan kuntoutushakemus, johon liitettän lääkärin tekemä B-todistus, johon on kirjattu kuntoutuksen sisältö ja tavoiteet (= kuntoutussuunnitelma). Kaikki AVH:n sairastaneet voivat hakea aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssille muutaman kuukauden kuluttua sairastumisesta. Lääkkeet ETUUDET KELA korvaa lääkärin reseptillä määräämistä lääkkeistä 42 %. Tiettyjen lääkkeiden osalta potilas on oikeutettu erityiskorvaukseen ja tällöin lääkäri kirjoittaa B-todistuksen, joka toimitetaan KELA:n paikallistoimistoon. Kun lääkekulut ovat vähintään 672,70 euroa vuodessa (vuonna 2009), potilas on oikeutettu sadan prosentin korvaukseen 1,50 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden jälkeen. Potilaan tulee itse säilyttää lääkekuitit ja hakea korvausta ylitty vältä osalta. Asiakasmaksukatto Asiakasmaksukatto täyttyy, kun sairaalakulut ylittävät noin 600 euroa kalen terivuoden aikana. Summaan sisältyvät muunmuassa sairaalahoidon päivämaksut, fysioterapia, poliklinikkakäyntimaksut, terveysaseman käyntimaksut sekä maksut päivystyskäynneistä. Maksukaton ylittymisen jälkeen käynnit ovat ilmaisia, vapaakortin saa sairaalan kassalta. Edun saamiseksi on tärkeää säilyttää kaikki kuitit. Maksukaton määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, joten summa on hyvä tarkistaa sosiaalityöntekijältä tai KELA:sta. Matkakustannukset Matkakustannusten omavastuu on 9,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti. Mikäli 157,26 euron summa vuodessa ylittyy, matkat ovat tämän jäl keen täysin kor vattavia. Jos matka tehdään julkisilla kulkuvälineillä poliklinik kamaksukuitti riittää todisteeksi käynnistä. Mikäli korvausta haetaan taksimatkasta tai kilometrikorvausta oman auton käytöstä tarvitaan lääkärin tai sairaanhoitajan todistus tai terapeutin todistus, jos kyseessä on kuntoutusmatka. Korvaukset tulee hakea kuuden kuukauden sisällä tapahtumasta. Kuljetustuki Mikäli potilas ei kykene enää liikkumaan kodin ulkopuolella tai liikkuminen on mer kittävästi hankaloitunut liikuntakyvyn heikkenemisen, muistin huononemisen tai muiden syiden vuoksi, voidaan hakea kuljetustukea. Kul je

15 tustukea varten tarvitaan lääkärin kirjoittama todistus. Kuljetustuki on tarkoitettu nimenomaan virkistys - ja asiointimatkoja varten, terveydenhuoltoon liit tyvät matkat korvataan A-todistuksella. Kuljetustuki korvaa tavallisesti 18 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Sairaslomatodistukset Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Lääkäri kirjoittaa A-todistuksen sairaslomasta työantajaa tai työvoimatoimistoa varten. Mikäli sairasloma pitkittyy (yli 2 kk) tarvitaan B-todistus, jonka lääkäri kirjoittaa ja potilas toimittaa paikalliseen KELA:n toimistoon. Pitkittyessään sairasloma jatkuu mahdollisesti kuntoutustukena, mikä tarkoittaa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Useimmiten kuntoutustukea maksetaan ainakin vuoden ajan ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. C-todistus Mikäli toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan siten, että ulkopuolinen apu on välttämätöntä, potilas saattaa olla oikeutettu eläkkeensaajan hoitotukeen. Alle 65-vuotias voi olla oikeutettu vammaistukeen jo 3 kuuka uden kuluttua. Etuus on kolmiportainen, ylin maksuluokka on noin 300 euroa kuukaudessa. Etuuden hakemiseen vaaditaan lääkärin kirjoittama C-todistus, joka toimi tetaan KELA:n sekä potilaanlähiomaisen laatima hakemus, joka löytyy KELA:n verkkosivuilta tai paikallistoimistosta. Sairaalahoidon aikana potilas tai lähiomainen voi keskustella sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyvistä asioista osaston sosiaalityöntekijän kanssa. Tar vittaessa lääkäri kirjoittaa lähiomaiselle todistuksen virallisten asioiden hoitoa varten, mikäli potilas ei tähän sairauden vaikeusasteen vuoksi itse kykene. JÄRJESTÖT Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry... aivohalvaus.dysfasia@stroke.fi Suomen Sydänliitto ry... tilaukset@sydanliitto.fi (painonhallintaopas, ruoka-ainetaulukko jne.) Diabetesliitto... KELA... Irti tupakasta... A-klinikat... Käypä hoito -potilasohjeet... Sosiaali- ja terveysministeriö... European Stroke Organisation... American Stroke Association... World Stroke Organization... AVH-yhdyshenkilöt Useissa terveyskeskuksissa on AVH-yhdyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä kotiutumisen jälkeen. Yhdyshenkilöt ovat sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja, jotka Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on kouluttanut tehtävään. AVH-yhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia omassa sairaudessa tai arjesta selviytymisessä mietityttää. Lisätietoja Vertaistuki Moni sairastunut kokee olevansa yksin ja ymmällään sairastumisen jälkeen. Toisista saman kokeneista voi olla apua ja useilla paikkakunnilla toimii aivohalvausyhdistyksiä tai aluekerhoja. Yhteystiedot saa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijöiltä tai kotisivuilta osoitteesta

16 30 31 VERENPAINEEN SEURANTAKORTTI Yleensä verenpaineen mittaaminen kerran viikossa riittää. Mittaa verenpaine aina samasta olkavarresta vähintään viiden minuutin istumisen jälkeen. Vältä kahvin, teen ja kolajuomien nauttimista sekä tupakointia juuri ennen mittausta. Merkitse ylös kahden mittauksen keskiarvo ja mittaaja. K =kotimittaus, L= lääkäri, H=hoitaja. PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA Henkilökohtainen tavoitteesi on sivulla 7. Jos mittaustulokset ovat useamman kerran tavoitteen yläpuolella, varaa aika hoitavalle lääkärillesi. PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA

17 PAINON, KOLESTEROLIN JA VERENSOKERIN SEURANTAKORTTI Paino Pituus (cm)... Merkitse tähän taulukkoon painosi kuukausittain. Pyri tavoitteeseen 1 2 kilon vauhdilla kuukaudessa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kolesteroli ja sokeri Merkitse tähän taulukkoon kolesteroli- ja verensokeriarvosi silloin kun lääkäri mittaa ne. Hyvä kolesteroli Huono kolesteroli Paastosokeri Pitkäaikaissokeri Kokonaiskolesteroli Triglyseriditelirasvat PÄIVÄ- MÄÄRÄ fp-kol fp-kol-hdl fp-kol-ldl fp-trigly fp-gluk B-GHb-A1C Henkilökohtaiset tavoitteesi painon ja kolesterolin suhteen ovat sivulla

18 LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN ja alkoholinkäytön SEURANTAKORTTI Liikunta ja tupakointi Vuosi... Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä Yhteensä Alkoholin käyttö Merkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä Yhteensä 34 35

19 LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN ja alkoholinkäytön SEURANTAKORTTI Liikunta ja tupakointi Vuosi... Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Alkoholin käyttö Merkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä Yhteensä Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä Yhteensä 36 37

20