Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015
Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä koskevat ennusteet ja analyysit siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin alueen maankäytön ja liikenneverkon jatkosuunnittelua. Osayleiskaavaehdotuksen luonnoksessa alueelle on sijoitettu noin 14 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa. Tärkeimmät lähtökohtana olevat liikenneverkon muutokset ovat kaupunkiradan jatke Espoon keskukseen saakka, pikaraitiolinja Karamalmi-Suurpelto-Matinkylä sekä ajoyhteys Kutojantien ja Karapellontien välillä. Osayleiskaavaehdotuksen luonnos 9.4.2015 2
Liikkumisen ennusteet Kera sijaitsee erittäin kilpailukykyisten joukkoliikenneyhteyksien varrella ja alueen rakenne on suunniteltu varsin kompaktiksi. Keran henkilöautotiheys (autoa/asukas) jää ennusteiden mukaan noin neljänneksen pienemmäksi kuin Espoossa keskimäärin. Liikenne-ennusteen mukaan Keran asukkailla kävely ja joukkoliikenne ovat kulkutapoina noin neljänneksen yleisempiä kuin Espoossa keskimäärin Keran asukkaiden matkat ovat keskimäärin noin 10 % lyhyempiä kuin Espoossa keskimäärin. Keran asukkaiden henkilöautolla ajettavien kilometrien määrä ja samalla henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat ennusteen mukaan noin kolmanneksen pienemmät kuin Espoossa keskimäärin. 3
Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittaminen Saavutettavuus ilman henkilöautoa on kaikkein paras noin 500 metrin etäisyydellä Keran asemalta. Tälle vyöhykkeelle onkin osayleiskaavassa esitetty valtaosa uudesta asuinrakentamisesta. Saavutettavuus ilman henkilöautoa on hyvä myös Kutojantien, Karapellontien ja Karaniityntien käytävissä, joissa kohtuullista kävelyetäisyyttä asemasta täydentää pikaraitio- ja bussiliikenne. Näihin käytäviin onkin osayleiskaavassa esitetty valtaosa työpaikoista. Osayleiskaava-alueen heikoimman saavutettavuuden ilman henkilöautoa tarjoaa Nuijalantien käytävä, joka jää kävelyetäisyyden ulkopuolelle juna-asemasta. Tästä syystä Nuijalantien varteen sopii parhaiten muu kuin toimistovaltainen työpaikkarakentaminen. Nykyistä päivittäistavarakauppaverkkoa on tärkeintä täydentää Keran keskustaan aivan aseman tuntumaan sijoittuvalla kaupalla. Peruskoulujen tulee sijaita kävelyetäisyydellä keskeisimmistä asuinalueista. Mikäli kouluja tulee vain yksi, paras sijainti on Keran aseman tuntumassa tai aseman ja Karantien välissä. Tällöin on tärkeää, että radan alikulkuyhteys on koulun kohdalla. Keran keskusta-aluetta palvelevan päiväkodin tulee sijaita kävelyetäisyydellä sekä asemasta että keskeisimmistä asuinkortteleista. Näin päiväkotimatkat voidaan yhdistää muihin asiointimatkoihin sekä joukkoliikenteellä tehtäviin työssäkäyntimatkoihin. 4
Kävely- ja pyöräily-yhteyksien kehittämistarpeet Kävely ja pyöräily ovat Keran sisäisen liikkumisen pääliikennemuodot. Alueen sisäisen liikkumisen kannalta tärkeimmät yhteydet ovat asuin- ja työpaikka-alueilta Keran keskustaan, josta löytyvät tärkeimmät seudulliset joukkoliikenneyhteydet sekä eniten käytetyt palvelut. Tärkeimmät seudulliset pyöräily-yhteydet kulkevat radanvarren laatukäytävässä, etelän suunnassa Turunväylän poikki sekä pohjoissektorissa Viherlaaksontien, Lähderannantien ja Rastaalantien suuntiin. Radan estevaikutusta tulee vähentää ainakin yhdellä uudella alikulkuyhteydellä Keran aseman ja Karantien välillä. Ennustetut pyöräilyvirrat Keran alueella ja sen ympäristössä, arkivuorokausi 2040 5
Joukkoliikenteen kehittämistarpeet Liikuttaessa Kerasta muualle Espooseen tai pääkaupunkiseudulle pääliikennemuoto on joukkoliikenne. Alueen nykyiset joukkoliikenneyhteydet tarjoavat hyvän lähtökohdan alueen ja yhteyksien vaiheittaiselle kehittämiselle. Yksi ensivaiheen tärkeimpiä muutoksia on kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen, mikä lisää junatarjontaa noin 50 % sekä poistaa kaukojunaliikenteestä johtuvat aikataulun epäsäännöllisyyden ja myöhästelyt. Toinen tärkeä ensivaiheen muutos on yhteyden Kutojantie-Karapellontien avaaminen bussiliikenteelle ja tähän liittyvät linjaston kehittämistoimet. Pikaraitiotie Karamalmi-Suurpelto-Matinkylä parantaa aikanaan alueen poikittaisia yhteyksiä, mutta ei ole ratkaisevan tärkeä alueen maankäytön kehittämisen kannalta. Ennustetut joukkoliikenteen matkustajamäärät Keran alueella ja sen ympäristössä, arkivuorokausi v. 2040 6
Tie- ja katuverkon kehittämistarpeet Osayleiskaava-alueen ruuhkasuunnan huippuliikennemäärät eivät merkittävästi kasva alueen uudistuessa, koska työpaikkojen ja asukkaiden määrät ovat paremmin tasapainossa. Liikenne kasvaa lähinnä nykyisten ruuhkien vastasuunnissa eikä osayleiskaavan toteutuminen vaikuta merkittävästi aluetta ympäröivien pää- ja seutuväylien liikennemääriin. Autoliikenteen kasvua hillitsee erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan painottuva maankäyttö sekä tie- ja katuverkkoon ja joukkoliikennejärjestelmään odotettavissa olevat muutokset. Näistä syistä osayleiskaava-alueen tie ja katuverkon välityskyvyn kehittämistarve jää suhteellisen vähäiseksi ja rajoittuu ennusteskenaariosta riippuen lähinnä Karapellontien ja Kehä II:n sekä Turuntien ja Karaniityntien liittymiin. 7