14.1.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.. 3 2. TERVETULOA PIRKKIÖN PÄIVÄKOTIIN!.. 4 3. ARVOT... 5 Turvallisuus Lapsilähtöinen toiminta ja läsnäolo Yksilöllisyys Tasa-arvoisuus Ammatillisuus 4. TOIMINTA-AJATUS..... 6 Pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajuus 5. KASVATUSKUMPPANUUS... 7 Lapsen tutustuminen päivähoitoon Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 6. TERVEYS JA HYVINVOINTI..... 9 7. KIELI JA VUOROVAIKUTUS... 10 Mantelit 1-2-vuotiaat Meiramit 3-4-vuotiaat Mintut 4-5-vuotiaat 8. LEIKKI. 11 Mantelit 1-2-vuotiaat Meiramit 3-4-vuotiaat Mintut 4-5-vuotiaat 9. LIIKKUMINEN..13 Mantelit 1-2-vuotiaat Meiramit 3-4-vuotiaat Mintut 4-5-vuotiaat 10. TAITEELLISTA ILOA, IHMETTELYÄ JA TEKEMISTÄ... 14 Mantelit 1-2-vuotiaat Meiramit 3-4-vuotiaat Mintut 4-5-vuotiaat 11. PÄIVÄKOTIMME VARHAISERITYISKASVATUS... 15 2
1. JOHDANTO Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia ohjaa Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Vasu (Stakes v. 2003, 2005). Kädessäsi olevan Pirkkiön päiväkodin päivitetyn varhaiskasvatussuunnitelman (=vasun) tavoitteena on kuvata torniolainen, pohjoissuomalainen tapa toteuttaa varhaiskasvatusta. Pyrimme kertomaan selkeästi, käytännönläheisesti ja realistisesti varhaiskasvatusta ohjaavan toiminta-ajatuksen ja yhteiset arvomme. Korostamme kasvatuskumppanuutta eli vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kerromme, miten me toteutamme lapselle ominaiset tavat toimia; leikkimällä, liikkumalla ja taiteellisella kokemisella ja ilmaisemisella. Uusi, päivitetty vasu on noin kolmen vuoden yhteisen työn tulos. Kaikki työntekijät ovat osallistuneet vasun työstämiseen. Tämä on vaatinut lukuisia suunnittelupalavereja päivisin ja iltaisin. Kaikki työntekijät ovat sitoutuneet vasun toteuttamiseen arjessa. Jokaisen lapsen oma, henkilökohtainen vasu kuvaa, miten koko talon vasua sovelletaan yksilöllisesti, yksittäiselle lapselle. Vasun päivitystyöhön ovat osallistuneet myös lapset ja vanhemmat marraskuussa 2011 toteutetun kyselyn avulla. Saimme paljon arvokasta tietoa, näkökulmia ja ideoita sekä lapsilta että vanhemmilta. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Suurin, konkreettinen toive oli päiväkodin pihan kunnostaminen. Toive toteutui loppusyksyllä 2012, kun piharemontti valmistui. Kyselyn vastauksissa saimme todella paljon positiivista palautetta pienryhmäpedagogiikan ja omahoitajuuden toteuttamisesta. Olemme erittäin iloisia siitä, että hyvänä koettu uusi toimintatapamme sai näin vankan tuen vanhemmilta. Vasu elää ja muuttuu arjessa. Vasun arvioiminen ja kehittäminen on jatkuvaa. Työ varhaiskasvatuksessa on työtä tulevaisuuden hyväksi. Lapsi on kirja, jota meidän täytyy lukea ja jonka lehtiin meidän on kirjoitettava - tuntematon- 3
2. TERVETULOA PIRKKIÖN PÄIVÄKOTIIN! Pirkkiön päiväkoti sijaitsee Torniossa, Kokkokankaalla. Pirkkiön päiväkoti kuuluu Poikkikairan päivähoitoalueeseen, jonka aluejohtajana toimii Paula Rautio. Päiväkotimme on avoinna arkisin klo 6.30-17.00. Tarjoamme kokopäivähoitoa ja osapäivähoitoa 1-5- vuotiaille lapsille. Päiväkodissamme toimii kolme kokopäiväryhmää: Mantelit 1-2-vuotiaiden kokopäiväryhmä Meiramit 3-4-vuotiaiden kokopäiväryhmä Mintut 4-5-vuotiaiden kokopäiväryhmä Jokaisella ryhmällä on kaksi isoa huonetta lasten käytössä, oma sisäänkäynti ja eteinen. Lasten lempipaikka päiväkodissamme on iso jumppasali, jota kaikki ryhmät käyttävät leikkimiseen, liikkumiseen, musisointiin jne. Lisäksi kaikkia talon huoneita käytetään pienryhmien toimintaan. Tilat ovat valoisat, toimivat ja viihtyisät. Päiväkodin piha peruskorjattiin kauttaaltaan syksyllä 2012. Henkilöstö oli mukana suunnittelemassa pihaa. Saimme runsaasti uusia, hienoja pihaleikkivälineitä. Nyt piha houkuttelee lapsia leikkimään ja liikkumaan! Pirkkiön päiväkodin henkilöstöön kuuluu neljä lastentarhanopettajaa, seitsemän hoitajaa, kaksi laitosapulaista ja ruokapalvelutyöntekijä. Myös alueen erityislastentarhanopettajan (elton) työhuone sijaitsee Pirkkiön päiväkodissa. 4
3. ARVOT Päiväkotimme henkilöstön työskentelyä ohjaavat seuraavat yhdessä sovitut arvot ja periaatteet. Turvallisuus Pidämme tärkeänä, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi päiväkodissa. Turvallisuuden tunnetta vahvistavat lapsiryhmän kanssa yhdessä sovitut säännöt sekä tutut, pysyvät aikuiset. Turvallisuuden kokemus lisää myös lasten vanhempien luottamusta päivähoitoon Jokaisen lapsen vastaanottaminen aamuisin ja palautteen antaminen iltapäivisin ovat tärkeitä toimintaperiaatteitamme. Tavoitteemme on, että lapselle jää hyvä mieli sekä mukavia muistikuvia päivästä. Lapsilähtöinen toiminta ja läsnäolo Toimintamme on lapsilähtöistä eli lapsi on kaiken toiminnan lähtökohta. Lapsi on aktiivinen tekijä, tutkija, toimija ja leikkijä. Lapsella on oikeus kasvatukseen/opetukseen, oppimiseen ja hyvään hoitoon. Kasvattaja havainnoi tarkasti yksittäistä lasta ja koko lapsiryhmää. Kasvattajan aktiivinen läsnäolo lapsiryhmässä on tärkeää. Kasvattaja kuuntelee lasta aidosti, tarkalla korvalla. Kasvattaja suunnittelee toiminnan lasta kiinnostavien asioiden varaan. Kasvattajan tulee myös herättää lapsen mielenkiintoa uusia asioista kohtaan. Vastuu toiminnan tavoitteista, sisällöstä ja menetelmistä on aina kasvattajilla. Yksilöllisyys Jokainen lapsi on aina yksilö, oma persoona. Päivähoidon tavoitteena on vahvistaa lapsen positiivista käsitystä itsestään. Kehumalla ja kannustamalla lapsen itseluottamus vahvistuu. Harjoitus tekee mestarin ja Kukaan ei ole seppä syntyessään vanhat sananlaskut ovat edelleen paikkansapitäviä! Jokaisen lapseen yksilöllinen huomioiminen osana ryhmää on kasvattajan tehtävä. 5
Tasa-arvoisuus Jokainen lapsi ja perhe on yhtä tärkeä päivähoidon asiakas. Otamme huomioon perheiden kasvatusperiaatteet, kulttuuriset taustat ja erilaiset vakaumukset. Tasa-arvoisuus koskee myös lasten ja henkilöstön välisiä suhteita. Päiväkodissamme lapset ja kasvattajat ovat tasa-arvoisia toimijoita kuitenkin niin, että kasvattaja asettaa rajoja, neuvoo oikeaa ja väärää ja laajentaa lapsen käsitystä maailmasta. Ammatillisuus Päiväkodissamme työskentelee eri ammattiryhmien kokonaisuus. Henkilöstöllä on lakisääteinen koulutus omaan perustehtävään. Työnantaja järjestää lakisääteistä täydennyskoulutusta henkilöstölle vuosittain. Jokainen työntekijä antaa oman tietotaitonsa ja ammatillisen osaamisensa koko työyhteisön hyväksi. Vaitiolovelvollisuus lasta koskevissa asioissa koskee myös koko henkilöstöä. 4. TOIMINTA-AJATUS Henkilöstömme toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita, lasta ja koko hänen perhettään palvelevia varhaiskasvatuspalveluja. Ensisijaisena tavoitteena pyrimme edistämään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se onnistuu parhaiten luomalla toimiva, avoin ja luottamuksellinen kasvatuskumppanuus kodin ja päiväkodin välille. Toteutamme varhaiskasvatusta kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat saumattomasti toisiinsa. Lapsi saa kokemuksia lapsiryhmässä toimimisesta ja voi nauttia yhdessäolosta toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Toiminta-ajatustamme tukee toimintaympäristön eli päiväkodin sisä- ja ulkotilojen jatkuva päivittäminen lapsiryhmän tarpeita varten. Pyrimme luomaan toimintaympäristön viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja mielenkiintoiseksi. Lasten töitä laitetaan esille mahdollisimman paljon. Lelujen ja muiden toimintavälineiden hankintaa suunnitellaan huolellisesti. Eri-ikäiset lapset tarvitsevat omaan ikäkauteensa sopivia toimintavälineitä. 6
Pienryhmäpedagogiikka ja omahoitajuus Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme vähitellen alkaneet toteuttaa pienryhmäpedagogiikkaa ja omahoitajuutta päiväkodin kaikissa lapsiryhmissä. Henkilöstö on saanut koulutuksissa tietoa pienryhmätoiminnasta ja on innostunut toteuttamaan uutta toimintatapaa. Pienryhmäpedagogiikan mukaan lapset jaetaan elo-syyskuussa kiinteisiin pienryhmiin: 1-3-vuotiaat: 4 lasta / hoitaja, 3-5-vuotiaat: 7 lasta / hoitaja. Jokaisella lapsella ja pienryhmällä on oma vastuuaikuinen, joka vastaa lapsen päivähoidon aloituksesta ja pienryhmän toiminnasta. Pienryhmät toimivat päivittäin aamupäivän ajan. Tavoitteena on, että pienryhmä pysyy samana koko toimintavuoden ajan. Omahoitaja käy vuosittaiset varhaiskasvatuskeskustelut oman ryhmänsä vanhempien kanssa. Pienryhmätoiminnan edut ovat selkeät. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi toimii, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on hallita omaa toimintaansa ja olla oma itsensä. Pienryhmäpedagogiikan punaisena lankana on vuorovaikutuksen vahvistaminen lapsen ja omahoitajan ja lapsen ja oman pienryhmän välillä. Pieni lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen kannattelemaa vuorovaikutusta liittyessään isoon lapsiryhmään. 5. KASVATUSKUMPPANUUS Kumppanuus lähtee aina tutustumisesta. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Päiväkodin henkilöstö tukee kodin kasvatustehtävää ja vastaa lapsen opetuksesta ja kasvatuksesta päivähoidon aikana. Kasvatuskumppanuus perustuu kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pyrimme luomaan avoimet ja luottamukselliset välit vanhempien kanssa. Pidämme päivittäisiä keskusteluja vanhempien kanssa tärkeinä yhteistyön helminä. Hyvä kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta ja toistensa kunnioittamista. Teemme työtä yhdessä lapsen parhaaksi. 7
Avoin ja välitön kasvatuskumppanuus mahdollistaa hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallistumisen iloa. Yhtenä tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisimman varhain mahdollinen tuen tarve lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella. Lapsen tutustuminen päivähoitoon Lapsen päivähoidon aloittaminen on iso muutos perheen elämässä. Lapsi työstää päivittäistä eroaan vanhempiin, rakentaa uusia suhteita päivähoidon kasvattajiin ja tulee osalliseksi lapsiryhmän toimintaan. Hoidon aloitusta helpottaa, kun vanhemmat ja henkilökunta luovat omalla positiivisella asenteellaan myönteisen ilmapiirin uutta tilannetta kohtaan. Olemme havainneet hyväksi myös sen, että tutustuminen on tehty vasta noin viikkoa, kahta ennen hoidon aloitusta. Näin lapset eivät joudu jännittämään aloitusta liian pitkän aikaa. Kun lapsi on ollut hoidossa noin parin viikon ajan, on hän yleensä jo asettunut taloksi ja turvaa hoitohenkilökuntaan. Lapsen ikätaso ja persoonallisuus saattavat luoda omat haasteensa hoidon alkuun. Ensimmäinen yhteinen askel on turvallisuuden tunteen ja luottamuksen saavuttaminen. Molemmat ovat mahdollista saavuttaa hoidon säännöllisyydellä. Lapsi tuodaan aamulla päiväkotiin ja kasvattaja ottaa hänet vastaan. Hoidon alussa ei kannata pitkittää hyvästelyjä, jos näyttää, että se ei ole lapselle hyväksi. Yleensä lapsi rauhoittuu heti, kun vanhemmat lähtevät. Vanhemmat voivat soittaa ja kysellä lapsestaan päivän aikana tai voimme lähettää esim. tekstiviestin, kun lapsi on selviytynyt pahimman yli. Lapsi voi ottaa mukaansa tutun lelun, unikaverin tai vaikkapa valokuvan. Yleensä nämä lohduttavat lasta ensimmäisinä päivinä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkodissamme on käytössä Tornion kaupungin lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Suunnitelma laaditaan kahden kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta ja sitä täydennetään ja arvioidaan säännöllisesti. Vanhemmat täyttävät lomakkeen kotona omien lasta ja hänen varhaiskasvatusta koskevien näkemysten ja toiveiden mukaan. Tämän jälkeen lapsen vasu käydään läpi yhdessä lapsen oman hoitajan ja vanhempien kanssa. 4-vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma lähetetään lapsen neuvolaan omalle terveydenhoitajalle 4-vuotistarkastusta varten. Vasu täydentää neuvolan tietämystä lapsesta. Neuvola antaa päiväkotiin palautteen lapsesta ja palauttaa vasun hoitopaikkaan takaisin. 8
6. TERVEYS JA HYVINVOINTI Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsi saa päiväkodissamme tarvitsemansa perushoidon: turvallisuuden, ruoan, puhtauden, levon, mielekkään virikkeellisen toiminnan ja lämpimän huolenpidon sekä kosketuksen luontoon. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin. Henkilökuntamme on lapsen tukena ja turvana. Lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on. Lapsi voi tuntea olevansa rakastettu, tärkeä ja ainutlaatuinen persoona. Leikki-iässä luodaan perusta lapsen myöhemmälle ruoka- ja ruokailutottumuksille. Terve lapsi pitää huolen siitä, että saa riittävästi ruokaa. Tarjoamme monipuolista ruokaa aamupalalla, lounaalla ja välipalalla. Erityisruokavalioista keskustellaan vanhempien kanssa ja niitä varten toimitetaan lääkärintodistus. Ruokailutilanteissa ohjaamme lasta hyviin ruokailutapoihin. Ulkoilemme päivittäin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa liikuntaa, motoriikka kehittyy ja lapsen ruokahalu kasvaa. Ulkoillessa voimme havainnoida ympäristöä ja lapset saavat leikkiä ja kilpailla keskenään. Kasvattajien valvonta ja lapsille opetetut pihasäännöt auttavat turvallisuuden säilyttämisessä ulkoillessa. Päivälepo on lapselle tärkeä, mutta unen tarve on yksilöllinen. Kaikenikäiset lapset tarvitsevat lepohetken, koska hoitopäivä on useimmilla lapsilla pitkä ja touhua täynnä. Päivälevosta ja lapsen päivittäisestä jaksamisesta keskustelemme ja sovimme vanhempien kanssa. Lapsiryhmissä infektiot leviävät herkästi. Erityistä huomiota kiinnitämme käsienpesuun. Infektiotartuntojen välttämiseksi tulee myös huolehtia riittävästä toipumisajasta kotona lapsen sairastuttua. Kaikki arkiset, päivittäiset tilanteet ovat kasvatustilanteita, joissa kasvattajien neuvot ja ohjeet ovat tärkeitä. Kannustamme lasta omatoimisuuteen. Rohkaisemme lasta myös ryhmässä olemiseen ja toimimiseen sekä itseilmaisuun. Autamme lasta kestämään epäonnistumisia ja pettymyksiä. Pyrimme luomaan leppoisaa ja kiireetöntä kasvuympäristöä yhdessä lapsen kanssa. Lapsen hyvinvointia edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet, jotka syntyvät omahoitaja- pienryhmätoiminnassa. 9
7. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Äidinkieli on keskeisessä asemassa kaikessa oppimisessa. Kielen oppiminen auttaa lasta jäsentämään ympäristöään ja näin muodostamaan maailmankuvaansa. Käsitykset ihmisestä, yhteiskunnasta ja luonnosta välittyvät lapselle paljolti kielen välityksellä. Kielellä on monia tehtäviä; kielen käyttö on osa lasten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja kieli on osa lasta itseään. Lapsi oppii kuuntelemaan, odottamaan omaa puheenvuoroaan ja ilmaisemaan omia mielipiteitään. Kuunteleminen ja puhuminen ovat alkavan luku- ja kirjoitustaidon perusta. Kieli- ja vuorovaikutustilanteissa on tärkeää lämmin ja molemminpuolinen hyväksyvä ilmapiiri niin puhujalle kuin kuulijallekin. Kasvattajan tehtävänä on lapsen kiinnostuksen herättäminen puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaan. Kasvattajan tuella lapsi oppii ilmaisemaan itseään, tunteitaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään. Kasvattaja ohjaa lapsia myös omalla esimerkillään selkeään ja monipuoliseen puheilmaisuun. Kielen oppiminen kaikkine osa-alueineen on jatkuva löytämisen prosessi, jossa on osallisena sekä lapsi että kasvattaja. Oppimisympäristön tulisi tarjota monenlaisia ja monentasoisia haasteita lapsen kielen kehitykselle. Oppimisympäristö järjestetään siten, että lapsella on mahdollisuus tutustua monipuoliseen kirjallisuuteen. Paras oppimisympäristö on teksti itse. Kirjoitettu kieli herättää lapsen uteliaisuuden ja se on avain lapsen mielikuvitukseen. Lapsen ympäristössä tulee olla erilaisia tekstejä ja kirjoja, joita voi tutkia ja lukea yksin, toisten lasten tai kasvattajan seurassa. Päivittäisissä lukuhetkissä lapsi saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Mantelit 1-2 -vuotiaat Lapsi oppii kieltä tiiviissä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa arjen eri tilanteissa. Kasvattaja puhuu lapselle, nimeää asioita ja esineitä, käyttää eleitä ja kehon kieltä. Hän kuuntelee ja rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään. Hän vastaa lapsen aloitteisiin, toistaa ja laajentaa lapsen ilmaisua. Esim. jos lapsi sanoo koija, aikuinen vastaa Niin, koira juoksee pihalla. Kasvattaja käyttää yksinkertaisia lauseita ja esittää yhden asian kerrallaan. Vähitellen hän ohjaa lasta noudattamaan lyhyitä ja selkeitä ohjeita. Yhteisleikit lapsen kanssa, lukuhetket, laulutuokiot ja loruttelut tukevat lapsen kielen kehitystä. 10
Meiramit 3-4 -vuotiaat Leikki-iässä lapsen kielen kehitys etenee nopeassa tahdissa. Kasvattajan ja lapsen yhdessäolo, keskusteleminen ja arjen askareiden yhdessä tekeminen vahvistavat kielen oppimista. Lämmin ja tiivis vuorovaikutus kasvattajan kanssa tukee lapsen sanavaraston laajenemista, vuorovaikutustaitojen kehitystä ja koko puheilmaisua. Hyvät kielelliset valmiudet tukevat lapsen kaverisuhteiden syntymistä ja mahdollistavat osallistumisen yhteisleikkeihin. Lapsi oppii kuuntelemaan toisia lapsia, keskustelemaan, neuvottelemaan, toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan. Erilaiset pelit, roolileikit, lukutuokiot (kuvakirjat, lorut, runot), kirjastoautoretket, näytelmät jne. ovat konkreettisia kielen oppimisen välineitä. Mintut 4-5 -vuotiaat Vertaisryhmän merkitys lapselle ja hänen kielen kehitykselleen kasvaa, mutta kasvattajan rooli on edelleen tärkeä. Kasvattaja rohkaisee lasta kuuntelemaan, keskustelemaan, keskittymään, kertomaan ja leikkimään kielellä. Hän ohjaa lasta toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti ja antaa lapselle pieniä tehtäviä. Lapsi alkaa kiinnostua kirjaimista ja numeroista omassa yksilöllisessä tahdissaan. Kasvattaja tukee lapsen kielellisen tietoisuuden heräämistä. Kasvattajan toiminta luo pohjaa alkavalle luku- ja kirjoitustaidolle. Lapselle annetaan kokemuksia puheen muuttumisesta kirjoitukseksi ja päinvastoin. Lapsi harjoittelee oman nimen kirjoittamista ja tunnistamista sekä oikeaa kynäotetta. Monipuoliset pelit, sanaleikit (riimittely),lukutuokiot, lapsen omat tuotokset (sadutus), roolileikit, näytelmät, teatteriretket toimivat kielen oppimisen keinoina. 8. LEIKKI Leikki on lapselle luontaista toimintaa ja lähtökohtana on aina lapsen oma kiinnostus. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Leikki on prosessi, jossa lapsi oppii kaikki leikissä tapahtuva on lapselle merkityksellistä ja tärkeää. Leikki vie kehitystä eteenpäin sulauttaen vanhan tiedon uuteen niin, että siinä näkyy lapsen siihen asti eletyn elämän ja ympäristön synnyttämät kokemukset. Leikkiessä lapsen mielikuvitus kehittyy ja ajattelu muuttuu abstraktimmaksi. Leikissä lapsi saa harjoitella tärkeitä sosiaalisia taitoja kuten toisten lasten huomioon ottamista, pettymysten sietämistä ja ristiriitojen ratkaisemista. Myös itsehillintä ja keskittymiskyky kehittyvät. 11
Monimuotoinen ja lasta kiinnostava leikki tukee lapsen tiedollista, kielellistä, sosiaalista, motorista, esteetistä, eettistä ja tunne-elämän kehitystä. Kasvattajan rooli leikin mahdollistajana on tärkeä. Kasvattaja luo ja järjestää tilaa, aikaa ja materiaaleja, jotta leikki syntyisi, kehittyisi ja eläisi kauan. Leikkiin uppoutuakseen lapsi tarvitsee leikkirauhan. Leikkiympäristö rakennetaan aina iän ja kehitystason mukaisesti. Kasvattajan tulee tukea leikkitaitojen kehittymistä osallistumalla itsekin leikkiin. Leikkivä kasvattaja pääsee leikkiroolissaan lähelle lasta ja myös lapsi näkee leikkivän kasvattajan uudella tavalla. Kasvattaja antaa aineksia ja ideoita leikkiin satujen, retkien, keskusteluiden ja näytelmien kautta. Havainnoimalla lapsen leikkiä, kasvattaja saa tärkeää tietoa lapsen kehityksestä. Mantelit 1-2 -vuotiaat Leikki on hyvin konkreettista ja pohjautuu lapsen omiin kokemuksiin. Leikissä harjoitellaan esimerkiksi tavaroiden jakamista, vuoron opettelua, pettymysten sietoa. Kasvattajan osallistuminen on tarpeellista leikin aloittamisen, etenemisen ja turvallisen toteutumisen kannalta. Leikkimuotoja ovat mm. tavaroiden tutkiminen, jäljittely, rakentelu ja pukuleikit (osin jo roolileikkiä). Lapset opettelevat palapelien, muisti- ja lottopelien pelaamista. Leikki kehittyy vähitellen yksinleikin kautta rinnakkaisleikkiin. Meiramit 3-4 -vuotiaat Kasvattaja on läsnä leikkitilanteissa ja auttaa ja ohjaa tarvittaessa. Leikissä harjoitellaan vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, samoin erilaisten tunteiden ilmaisua. Leikkimuotoja ovat mm. pienryhmäleikit, yhteisleikit, roolileikit, erilaiset pelit, rakentelu sekä luonto- ja ulkoleikit. Mintut 4-5 -vuotiaat Kasvattaja on läsnä ja lasten käytettävissä. Vertaisryhmässä leikkiminen antaa lapselle uusia haasteita. Leikki kehittää oppimisvalmiuksia, kuten kuuntelemista, keskittymistä ja kielellistä ilmaisua. Roolileikit, sääntöleikit, rakenteluleikit, erilaiset pelit sekä ulko- ja luontoleikit ovat tavallisimpia leikkimuotoja. 12
9. LIIKKUMINEN Liikkuminen on lapselle luonnollista ja välttämätöntä tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikunta kehittää lasta kokonaisvaltaisesti (sosiaaliset, kielelliset ja matemaattiset taidot). Liikkuessa tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta kehittyy. Elämykset, onnistumisen riemu, haasteellisuus ja ikäkausien huomioiminen auttavat lapsen terveen itsetunnon kehittymisessä Lapsi tarvitsee liikuntaa 2 h päivässä. Liikunta kehittää motorisia taitoja, rohkaisee omatoimisuuteen ja taitoon toimia yhdessä muiden kanssa. Liikkuessaan lapsi myös opettelee sääntöjä, toisten lasten huomioon ottamista ja oman vuoron odottamista. Liikkuessaan lapsi saa sekä onnistumisen että epäonnistumisen kokemuksia. Päiväkotimme lähiympäristö tarjoaa kaikkina neljänä vuodenaikana mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Lähimetsä, Kokkomäki ja leikkipuistot mahdollistavat mukavien retkien tekemisen. Hiihtämiseen ja mäenlaskuun lähistöltä löytyy useita eri paikkoja. Luistelemassa olemme käyneet Kokkokankaan koulun kentällä ja jäähallissa. Syksyisin ja keväisin teemme myös pyöräretkiä. Iso jumppasalimme monipuolisin liikuntavälinein mahdollistaa ympärivuotisen sisäliikunnan. Salissa lapsilla on mahdollisuus sekä vapaaseen että ohjattuun liikuntaan. Henkilökunta järjestää ohjattua liikuntaa kerran viikossa joka lapsiryhmälle. Päiväkoti osallistuu vuosittain myös Nuoren Suomen järjestämään Vauhtivarvasliikuntatempaukseen. Päivittäisen ulkoilun merkitys on tärkeä. Ulkoilemme lähes säällä kuin säällä kaksi kertaa päivässä. Päiväkodin oma piha antaa mahdollisuuksia mm erilaisille pihapeleille, juoksemiselle ja liikuntaleikeille. Pihasta löytyvät lisäksi kiipeilyteline, liukumäki, mäki ja keinut. Jotta liikkumisen ilo välittyy lapsille, on tärkeää, että päiväkoti ja vanhemmat tekevät aktiivista ja vastavuoroista yhteistyötä mm. että lapsilla on asianmukaiset välineet. Mantelit 1-2 -vuotiaat Ulkoilu 2 kertaa päivässä, ohjattu jumppa kerran viikossa. Kehon hahmottamisen ja hallitsemisen alkeita harjoitellaan päivittäin kävellen, juosten ja kiipeillen. Erilaisia liikuntavälineitä on myös omalla osastolla. 13
Meiramit 3-4 -vuotiaat Perusliikuntataitojen harjoittelua päivittäin (kävely, juoksu, kiipeily jne.). Tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. Opetellaan noudattamaan ohjeita ja tutustutaan liikuntaan liittyviin käsitteisiin. Liikunta kehittää sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja (toisten huomioiminen, vuoron odottaminen). Liikunnan suunnittelussa huomioidaan lapsen ikäkausi ja yksilöllisyys Mintut 4-5 -vuotiaat Ryhmässä toimiminen korostuu. Opetellaan noudattamaan pelien ja leikkien sääntöjä, sekä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Liikunnalliset käsitteet tulevat tutuiksi. Lapselle annetaan mahdollisuus harjoitella jo opittuja taitoja. Lasta kannustetaan myös kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia taitoja ja liikkumaan rohkeasti. Uusien myönteisten liikuntakokemusten kautta lapsen rohkeus ja itsetunto kehittyvät. Viikoittaisten ohjattujen liikuntatuokioiden lisäksi lasta kannustetaan liikkumaan myös omatoimisesti. 10. TAITEELLISTA ILOA, IHMETTELYÄ JA TEKEMISTÄ Taiteellisia peruskokemuksia lapsi saa musiikista, kuvallisesta ilmaisusta, kirjallisuudesta sekä tanssista ja draamasta. Lasten taiteellinen ilmaisu ja osaaminen on tärkeää nähdä prosessina, johon on sisältynyt paljon lapsen omaa ajattelua, tutkimista, kokeilua ja elämyksellisyyttä. Tekeminen on tärkeämpää kuin tuotos: se, mikä itseilmaisun ja yrittämisen kautta syntyy, on hyvä. Tavoitteena on iloinen, aktiivinen, kokeilunhaluinen ja tunteitaan ilmaiseva lapsi. Kasvattaja toimii taiteellisen ilmaisun kannustajana ja mahdollistajana. Kasvuympäristö pyritään järjestämään siten, että lapsi voi mahdollisimman paljon omatoimisesti piirtää, maalata, muovailla, askarrella ja näytellä. Tutkivaan toimintaan ei tarvita tavarapaljoutta, vaan utelias ja hämmästelevä mieli, joka ajaa etsimään ratkaisuja ongelmiin. Kasvattajan tehtävänä on myös dokumentoida lasten taiteellista toimintaa ja tuoda sitä positiivisesti esille. Lasten tekemät piirustukset/askartelut laitetaan päiväkodissamme esille, niistä keskustellaan ja lopuksi annetaan kotiin mukaan. Arvostamalla lasten töitä ja ilmaisua kasvatamme lapsia arvostamaan itseään, toisia ja ympäristöään. Päiväkodillemme on ominaista luonnosta ja luonnon läheisyydestä nauttiminen. Retket, luonnon-materiaalit ja vuodenaikojen havainnointi ovat luonnollinen osa toimintaamme. 14
Mantelit 1-2 -vuotiaat Lähtökohtana on luoda ryhmässä iloinen ja positiivinen ilmapiiri. Taide-elämykset koetaan kokonaisvaltaisesti kuulo-, näkö-, maku-, haju-, ja tuntoaistien kautta. Taide-elämykset ovat erilaisten kokemusten keräämistä. Tärkeää on, että lapsi kokee osallistumisen ja onnistumisen iloa. Ominaisia toimintatapoja Manteleilla ovat muun muassa loruttelut, laululeikit, köröttelyt, sormivärimaalaukset ja muovailu. Meiramit 3-4 -vuotiaat Lapselle tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä monipuolisesta taiteellisesta ilmaisusta. Häntä rohkaistaan omatoimiseen tekemiseen ja ilmaisuun. Ryhmä- ja pitkäkestoinen työskentely kehittyy ja se mahdollistaa erilaiset työt, joissa eri taiteenaloja yhdistetään kokonaisuuksiksi. Yksin ja yhdessä esittämisen halu ja uskallus kasvaa. Ominaisia toimintatapoja Meirameilla ovat muun muassa rooli- ja kuvitteluleikit, sormi- ja laululeikit, omat laulut ja esitykset, leikkaaminen, pujottelu ja muovailu. Mintut 4-5 -vuotiaat Tavoitteena on rohkeuden ja itsetunnon kehittäminen edelleen. Lapsella on jo uskallusta olla oma itsensä ja hyväksyä itsensä ja toiset. Ilo omista taidoista ja osaamisesta uskalletaan tuoda esille ja lapset haluavat oppia uusia taitoja. Ryhmässä tekeminen ja kokeminen vahvistuu ja lapset osaavat ilmaista itseään jo monipuolisesti taiteellisten keinojen avulla esimerkkinä lasten omat näytelmät ja lauluesitykset. 11. PÄIVÄKOTIMME VARHAISERITYISKASVATUS Lapset kasvavat ja kehittyvät yksilöllisesti. Päivähoidon tehtävänä on myös erilaisten kehitysviivästyminen ja -häiriöiden mahdollisimman varhainen toteaminen, korjaaminen ja hoitaminen. Päivähoidon työntekijä on usein ensimmäinen perheen ulkopuolinen henkilö, joka huomioi lapsen kehityksessä esiin tulevan huolen. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea, sitä paremmin voidaan ennen kouluikää ehkäistä erilaisia kehityksen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Varhainen puuttuminen on ennen kaikkea lapsen etu. Erityisen tuen tarvetta voi lapsella ilmetä: fyysisen kehityksen tai motoriikan alueella tarkkaavuuden suuntaamisessa tai ylläpitämisessä kielen ja kommunikaation alueella sosiaalisella ja emotionaalisella alueella kognitiivisella alueella tai oppimisvalmiuksissa Lapsen vamma, synnynnäinen ominaisuus tai pitkäaikaissairaus voi myös olla erityisen tuen tarpeen perusteena. Tuen tarpeen arvioinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien ja tarvittaessa erityislastentarhanopettajan, neuvolan, puheterapeutin sekä muun terveydenhuoltoalan henkilöstön kanssa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalla lapsella on periaatteessa 15
oltava erikoislääkärin tai muun asiantuntijan antama lausunto, mutta arjen tukitoimet käynnistetään yleensä jo ennen lausunnon saamista. Torniossa varhaiserityiskasvatus toteutetaan osana tavallista päivähoitoa. Erityispedagogiset toimenpiteet viedään sinne, missä lapsi päivänsä viettää. Lapsen kuntoutus yhdistetään osaksi lapsen arkea. Lähtökohtana ovat aina lapsen vahvuudet. Päivähoitolaki velvoittaa laatimaan lapselle kuntoutussuunnitelman lapsen kasvun ja oppimisen seurannan tueksi. Kuntoutussuunnitelma tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vanhemmat ovat aina mukana lastansa koskevissa palavereissa (lähde: Tornion kaupungin varhaiserityiskasvatuksen suunnitelma 2008-2009) 16