Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti
Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen Mitä leikki on? Miten leikki rakennetaan? Erilaisia leikkityyppejä Ajatuksia leikin ohjaamisesta ja aikuisen paikasta lasten leikissä
Mikä ihmeen sosiologinen näkökulma? Yhteiskuntatieteellinen lapsuudentutkimus: Lapset ovat yhteisöjen ja yhteiskuntien jäseniä ja toimijoita. Lapsuus on osa yhteiskuntaa, sen rakenteita ja kulttuuria. Lapsuus muodostuu ajassa ja paikassa. Lapsuus arjen elettynä ja koettuna ilmiönä.
Mitä leikki on? Leikki on sellaista, sellaista monihauskaa ja sellaista monimutkaista, ettei sitä oikein voi osata selittää Laura, 6 v. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Mitä leikki on? Leikki on aktiivista toimintaa ja osallistumista, johon liittyy näkyvä innostus. Leikki on vapaaehtoista ja spontaania. Leikkijälle leikki on positiivinen kokemus, vaikka leikki toimintana voi toisinaan olla vakavaakin. Leikkiin ei liity ulkoisia tavoitteita, vaan motivaatio on sisäistä. Ketään ei voi pakottaa leikkimään. Leikkitoiminta itsessään tuottaa leikkijälle nautinnon. Lopputuloksella ei ole merkitystä. Leikki tapahtuu kuvitteellisessa todellisuudessa, jota eivät kahlitse arkiset lainalaisuudet. Leikkiä luonnehtii ulkoinen sääntöjen vapaus, mutta sisäinen säännönmukaisuus. (Hännikäinen 1992)
Mikä leikissä on tärkeää? Lapset korostavat leikissä iloa, hauskanpitoa ja ystävien seuraa. Lapsille on tärkeää, että he ovat leikkijöinä ylivertaisia aikuisiin verrattuna. Leikki on lasten omaa aikaa. Silloin lapset ovat vapaita aikuisten säännöistä ja toimivat aikuisten kontrollin ulottumattomissa. (Mayall 2002)
Leikki vuorovaikutuksena Osa lasten jakamaa ryhmätoimintaa. Vertaisryhmän jäseninä lapset ovat myös leikkiyhteisön jäseniä. Tuottaa lasten välille yhteisiä kokemuksia. Määrittelee lapsen sosiaalista asemaa ryhmässä. Leikki on vuorovaikutuksen väline.
Leikin rakentaminen Leikki rakennetaan neuvotellen. Ennen kaikkea tekoja ja toimintaa. Sitoutuminen yhteiseen toimintaan tärkeää. Leikkitaidot ovat yhtä lailla leikissä toistuvien tapojen ymmärtämistä kuin kekseliäisyyttä ja luovuutta.
Ajankululeikki Avointa Nopeaa ja vaihtelevaa sekä sisällön että osallistujien suhteen Keskustelevaa, paljon neuvottelua ja monenlaisia tarjouksia Yhteisen leikki-idean etsimistä Ajan kuluttamista, leikki on lasten tapa olla yhdessä Ensisijaisena tavoitteena on omaan vertaisryhmään osallistuminen
Valtapeli Leikkiä rakennetaan kuvitteellisesti, mutta se ei ole toiminnan keskeisin sisältö. Tavoitteena on vaikuttaa yhteisiin jaettuihin kokemuksiin ja lasten välisiin suhteisiin. Vain tietyt tarjoukset hyväksytään. Valta pyritään kanavoimaan omaksi eduksi, ei yhteisen leikkitarinan kehittämiseksi. Leikkijöiden keskinäinen epätasa-arvoisuus ja epäluottamus. Leikkijöiden keskinäistä sosiaalista kilpailua ja asemien määrittelyä. Kiusaamista?
Ydinleikki Positiivista, keskittynyttä ja innostavaa Toisten tarjousten arvostaminen Sitoutuminen yhteisen leikkitarinan kehittelyyn Leikin suojeleminen Leikin säännönmukaisuus Leikkijät joustavat ja neuvottelevat taitavasti.
Leikin ohjaaminen ja aikuinen leikissä Lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri. Lasten on leikittävä itse, mutta ei ilman aikuisten tukea. Leikkiä voi ohjata monella tasolla Puitteiden luominen Aikuisen ohjaus, tuki ja kannustus leikkitilanteissa
Kiitos! Mari Vuorisalo: Ken leikkiin ryhtyy Leikki lasten välisenä sosiaalisena ilmiönä päiväkodissa Teoksessa Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta (toim. Leena Alanen & Kirsti Karila, 2009) Mari.Vuorisalo(at)jyu.fi