Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

SIMON KUNTA tuulivoimapuiston Kaavaselostus Kunnanvaltuusto hyväksynyt 6.10.2014 42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.9.2014 P19456

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (92) tuulivoimapuiston 12.9.2014 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 6 1.1 Tausta... 6 1.2 tuulivoimapuistohankkeen kuvaus... 6 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet... 6 1.4 Osayleiskaavan kuvaus... 6 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet... 7 1.6 Osalliset... 7 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat... 9 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat... 9 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 2.1.2 Länsi-Lapin maakuntakaava... 10 2.1.3 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava... 13 2.1.4 Yleis- ja asemakaavat... 14 2.2 Muut tuulivoimahankkeet... 14 2.3 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 17 2.3.1 Maankäyttö... 17 2.3.2 Asutus... 17 2.3.3 Maanomistus... 18 2.3.4 Poronhoito... 18 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö... 19 2.4.1 Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet... 19 2.4.2 Maisemamaakunta... 19 2.4.3 Lähiympäristön maisemakuva... 20 2.4.4 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt... 20 2.5 Muinaisjäännökset... 24 2.6 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 25 2.7 Pinta- ja pohjavedet... 25 2.8 Kasvillisuus ja luontotyypit... 26 2.8.1 Kasvillisuustyyppien yleiskuvaus... 26 2.8.2 Arvokkaat luontokohteet... 26 2.8.3 Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto... 31 2.9 Linnusto... 32 2.9.1 Pesimälinnusto... 32 2.9.2 Muuttolinnusto... 33 2.10 Eläimistö... 33 2.10.1 Eläimistön yleiskuvaus... 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (92) tuulivoimapuiston 12.9.2014 2.10.2 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 33 2.11 Natura-alueet... 35 2.12 Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet... 36 2.13 Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet... 36 3 Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet... 38 3.1 Tuulivoimaloiden sijoitus... 38 3.2 Tuulivoimaloiden rakenne... 40 3.3 Tiestö... 41 3.4 Sähkönsiirto... 42 4 Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen... 44 4.1 Tavoitteet... 44 4.2 Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde... 44 4.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 45 4.4 Kaavan valmisteluvaihe... 45 4.5 Kaavaehdotus... 46 4.5.1 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo... 49 4.5.2 Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 50 5 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset... 51 5.1 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät... 51 5.2 Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät... 52 5.3 Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät... 52 5.4 Muut kaavamerkinnät... 53 5.5 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset... 54 6 Osayleiskaavan vaikutukset... 55 6.1 Vaikutusten arviointi... 55 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 55 6.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 56 6.3.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella... 58 6.3.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna... 58 6.3.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna... 62 6.3.4 Yhteisvaikutukset... 63 6.3.5 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 64 6.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 66 6.5 Vaikutukset maaperään ja vesistöön... 67 6.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin... 67 6.7 Vaikutukset linnustoon... 68 6.8 Vaikutukset muuhun eläimistöön... 69 6.9 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin... 69 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (92) tuulivoimapuiston 12.9.2014 6.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 70 6.11 Vaikutukset äänimaisemaan... 70 6.11.1 Rakentamisen aikainen melu... 70 6.11.2 Tuulivoimaloiden aiheuttama melu... 70 6.11.3 Melumallinnuksen periaatteet... 71 6.11.4 Melumallinnuksen tulokset... 73 6.11.5 Matalataajuinen melu... 75 6.12 Vaikutukset valo-olosuhteisiin... 80 6.12.1 Varjomallinnuksen periaatteet... 80 6.12.2 Varjomallinnuksen tulokset... 81 6.13 Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön... 83 6.14 Vaikutukset porotalouteen... 84 6.15 Vaikutukset liikenteeseen... 85 6.16 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen... 85 6.17 Vaikutukset viestintäyhteyksiin... 85 6.18 Vaikutukset tutkien toimintaan... 86 6.19 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 86 7 Osayleiskaavan suhde kaavoituksen sisältövaatimuksiin ja ylemmän tason tavoitteisiin... 89 7.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ssa... 89 7.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan... 89 7.3 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 90 7.4 Osayleiskaavan suhde tuulivoimakaavoitusta koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin... 91 8 Osayleiskaavan toteuttaminen... 92 LIITTEET 1. Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin 2. Linnuston seurantasuunnitelma 3. tuulivoimapuiston melumallinnuskartta (A3) 4a. tuulivoimapuiston melumallinnusraportti 4b. tuulivoimapuiston melumallinnustiedot 5. tuulivoimapuiston varjomallinnuskartta (A3) 6. tuulivoimapuiston varjomallinnusraportti 7. tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysikartta (A3) 8. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden melumallinnuskartta (A3) 9. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden varjomallinnuskartta (A3) 10. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden näkymäalueanalyysikartta (A3) 11. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden havainnekuvat (A3) 12. Vastineet kaavaehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin TAUSTA-AINEISTO TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 30.9.2013) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (92) Yhteystiedot Simon kunta Ratatie 6, 95200 Simo rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro puh. (016) 269 253, 0400 344 075 mika.tiiro(a)simo.fi kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 950, 00601 Helsinki projektipäällikkö Emmi Sihvonen puh. 050 390 5761 emmi.sihvonen(a)fcg.fi tuulivoimapuistohankkeesta vastaava TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, 00381 Helsinki suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen puh. 010 557 4753 hannu.kemilainen(a)st1.fi tuulivoimapuiston n on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Emmi Sihvonen, DI, YKS-491 Jari Alatalo, artenomi, tekninen avustaja Riikka Ger, maisema-arkkitehti MARK Ville Suorsa, FM (biologi) Minna Tuomala, FM (biologi) Leila Väyrynen, yo-merkonomi Kari Kreus, DI Hans Vadbäck, ympäristötekniikan insinööri AMK Mauno Aho, insinööri

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (92) 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta Simon kunnanhallitus on 27.9.2012 hyväksynyt TuuliWatti Oy:n tekemän aloitteen tuulivoimapuiston n laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. tuulivoimapuistohanke on sisältynyt TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimahankkeista toteutettuun ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). YVA-menettely käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn tuottamaan aineistoa on hyödynnetty tuulivoimapuiston n laatimisessa. 1.2 tuulivoimapuistohankkeen kuvaus hankealue sijaitsee Simon kuntakeskuksen kaakkoispuolella noin 2-5,5 kilometrin etäisyydellä, valtatien 4 itäpuolella. Alueelle on suunnitteilla 11 voimalaa. Hankealueen koko on noin 700 hehtaaria. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulee olemaan noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Liikenne tuulivoimapuistoon ja tuulivoimapuiston alueella suunnitellaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. tuulivoimapuistoon rakennetaan uusi sähköasema. tuulivoimapuiston sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa- Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet tuulivoimapuiston laaditaan tehtyjen selvitysten, suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamien tietojen perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. 1.4 Osayleiskaavan kuvaus tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu pääasiassa tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Kaavoitusprosessin aikana tuulivoimapuiston kaava-aluetta on laajennettu ja alueelle on lisätty yksi tuulivoimala siten, että

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (92) kaavaehdotuksessa osoitetaan 11 tuulivoimalaa. YVA-menettelyssä ja kaavaluonnosvaiheessa tarkasteltiin 10 voimalan sijoittamista alueelle. Lisäksi voimaloiden sijainteihin on tehty pieniä tarkistuksia. Lisätyn voimalan osalta selvityksiä on kaavaehdotusvaiheessa täydennetty. YVA-menettelyn jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty etenkin maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva päärata, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pääradasta, voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-1). Lisäksi on osoitettu energiahuollon alue (EN) tuulivoimapuiston sähköasemaa varten. Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 11 tuulivoimalaa ja niiden ylin pyyhkäisykorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet 1.6 Osalliset tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille 14.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 14.1.-15.2.2013. Yleisötilaisuus 11.2.2013 (YVA-ohjelman kanssa yhteinen tilaisuus) Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 18.4.2013. Osayleiskaavaluonnos Simon kunnanhallituksessa 10.10.2013 ( 231). Osayleiskaavaluonnos nähtävillä 21.10.-20.11.2013. Yleisötilaisuus 30.10.2013 (YVA-selostuksen kanssa yhteinen tilaisuus) Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa 29.4.2014. Osayleiskaavaehdotus Simon kunnanhallituksessa 22.5.2014 ( 128) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 4.6.-4.7.2014 Osayleiskaava Simon kunnanhallituksessa 23.9.2014 ( 194) Osayleiskaavan hyväksyminen Simon kunnanvaltuustossa 6.10.2014 ( 42) Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (92) asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Simonkylän kyläyhdistys ry, Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry, Maksniemen kyläyhdistys ry. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Simon riistanhoitoyhdistys, Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys, Isosydänmaan paliskunta, MTK Lappi, Paliskuntain yhdistys. erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Rantakairan sähkö, Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Ilmatieteen laitos. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Simon kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Iin kunta Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Puolustusvoimat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (92) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminta-mahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tuki-alueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (92) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat rannikkoalueita ja poronhoitoalueita koskevat seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. 2.1.2 Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa 26.11.2012 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014. Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa alueella aiemmin voimassa olleen Länsi-Lapin seutukaavan. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (92) sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv1 2380 Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee osittain tv 2385 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ympäristöministeriö jätti myös vahvistamatta riittämättömien selvitysten (MRL 9 ) vuoksi Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut merituulivoima-alueet. Merialueelle jää voimaan vanha vuonna 2004 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. tuulivoimapuisto Kuva 1. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto 26.11.2012, Ympäristöministeriö 19.2.2014). tuulivoimapuiston sijainti on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (92) alueen ja valtatie 4:n lounaispuolella on maakuntakaavassa osoitettu ma 8139 merkinnällä Simojoensuun kulttuurimaisema ja ma 8144 merkinnällä Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus. Simojoensuun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Simonkylän ja Simoniemen kyläsutus on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue (RKY 2009). alueen länsipuolella on ma 8140 merkinnällä osoitettu Simojokivarren kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti merkittävä alue (RKY 1993). tuulivoimapuiston alue sijoituu maakuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Kaavamääräyksen mukaan mm. kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvata maiseman ja luonnontaloiden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä tulee edistää. tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla osoitetaan pääasiassa maametsätalotuskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesti käyttötarkoitusta haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. tuulivoimapuiston hankealueen läpi on maakuntakaavassa osoitettu voimajohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu myös Simojen suuntainen viheryhteystarpeen kehittämisperiaatemerkintä. Viheryhteystarve -merkintää koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on merkinnän osoitta-malla vyöhykkeellä turvattava virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. alueen itäosaan kunnanrajalle on osoitettu paliskunnan rajaa/esteaitaa osoittava merkintä. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan yleisen määräyksen mukaan maankäytön sunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloita ja muita korkeita rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto asiasta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (92) Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. tuulivoimapuistosta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Taivalkosken sähköasemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. Maakuntakaavassa voimajohtoyhteyden alueet on pääasiassa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa- Pikkarala välille toista 400 kv voimajohtoa nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia. Hankkeen YVAmenettely on päättynyt 2001. Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin. 2.1.3 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava tuulivoimapuiston hankealue rajoittuu Simon ja Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston hankealueen lähiympäristö on ns. valkoista aluetta eikä sille ole osoitettu aluevarauksia. alueen eteläpuolelle maakuntakaavassa on osoitettu pohjavesialue ja arvokas kulttuuriympäristö. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu rannikon suuntainen viheryhteyden merkintä sekä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (Pohjanmaan rantatie). Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmäkartasta. Pohjois-Pohjanmaan alueella on parhaillaan käynnissä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2.12.2013 1. vaihemaakuntakaavan, joka on

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (92) ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa eteläpuolelle on osoitettu ask-merkinnällä arvokas suokehityssarjan alue. Kyseessä on Iin Nybyn Iso Heposuon ja Röyskärin moreenipohjan suokehityssarjat, joiden säilyminen perustuu vesien luontaiseen liikkumiseen aluen soilla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia. Noin 3,5 kilometrin etäisyydelle alueesta itään on 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-1, 307). Lisäksi noin 10 kilometrin etäisyydellä Halmekankaasta on 1. vaihemaakuntakaavaan osoitettu Olhava-Myllykangas tuulivoimaloiden alue (tv-1, 310). Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä kulttuuriympäristön, maaseudun asutusrakenteen, virkistyksen ja matkailun, seudullisten jätteenkäsittelyalueiden ja seudullisten ampumarata-alueiden osalta. 2.1.4 Yleis- ja asemakaavat tuulivoimapuiston hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. tuulivoimapuiston länsipuolella Simojoen ranta-alueilla on voimassa Simojoen yleiskaava (hyväksytty vuonna 2000), jonka muutos on parhaillaan vireillä. Suunnitellun 110 kv voimajohtoreitin alueella on voimassa yleiskaava ainoastaan Simojoen ylittävällä osalla, jossa on voimassa Simojoen yleiskaava. Lisäksi alueen ja Simojoen länsi- ja lounaispuolella on voimassa Simonkylän ja ja Simoniemen (hyväksytty vuonna 2003). Keminmaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty 1970-luvulla. tuulivoimapuiston hankealueella tai 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. hankealue rajautuu Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa hankealueen läheisyydessä ja kunnan raja-alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Kuivaniemen merenrannikon alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty yleiskaava. Kuivaniemen taajama-alueella on olemassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka tarkistaminen Iin kunnan kaavoitusohjelman mukaan tarkoitus aloittaa lähivuosina. 2.2 Muut tuulivoimahankkeet tuulivoimapuiston lisäksi TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla Simon kunnan alueelle Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistot, joiden yleiskaavoitus on käynnissä. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon, Leipiön, ja Onkalon tuulivoimapuistoja toteutettiin vuosina 2012-2014. YVA-menettelyyn sisältyneen Karsikon tuulivoimapuiston yleiskaavoituksesta ei ole tehty päätöksiä. YVAmenettelyssä tarkasteltiin yhteensä 34 uuden voimalan rakentamista (Leipiö 13, Halmekangas 10 ja Onkalo 11). YVA-menettelyn jälkeen ja Onkalon tuulivoimapuistojen voimaloiden lukumäärää on tarkistettu siten, että kaavaehdotusvaiheessa Halmekankaalle suunnitellaan 11 uutta voimalaa ja Onkaloon kolmea uutta voimalaa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Simon Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistoihin molempiin kolme tuulivoimalaa. Voimalat ovat Vestaksen toimittamia V112 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 3 MW, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m. Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistot ovat valmistunteet vuoden 2011

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (92) lopussa. Lisäksi TuuliWatti Oy on toteuttanut Leipiön alueelle neljä tuulivoimalaa. Voimalat ovat Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 4,5 MW, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Onkalon, Putaankankaan ja Leipiön rakennetut voimalat on otettu huomioon TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA). LEIPIÖ HALMEKANGAS ONKALO Kuva 3. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen sijainnit. Rajakiiri Oy suunnittelee Simon Seipimäen ja Tikkalan alueille kahta tuulivoimapuistoa. Hankkeen YVA-menettely ja kaavoitus on käynnissä. Leppikosken Sähkö Oy:n tuulivoimapuistossa Iin Vatungissa, Kuivaniemellä toimii kahdeksan tuulivoimalaa. Innopower Oy:llä on Kemin Ajoksessa tuulivoimapuisto, jossa on 10 tuulivoimalaa osin merellä ja osin maalla. Innopower Oy suunnittelee Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston laajennusta. Ajoksen lännen ja etelän puoleisille merialueille jo perustettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen suunnitellaan yhteensä noin 60 uutta tuulivoimalaa. Laajennusta koskeva YVAmenettely on päättynyt. Lisäksi Innopower Oy suunnittelee kolmea uutta tuulivoimalaa Ajoksen saarelle nykyisen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Rajakiiri Oy on toteuttanut Tornion Röyttään Outokummun terästehtaan merenrantaalueelle kahdeksan tuulivoimalan tuulivoimapuiston (Puuska). Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän teollisuusalueelle viittä uutta tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Lisäksi Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän edustan merialueelle rakennettavaa tuulivoimapuistoa, jonne sijoittuisi enintään 45 tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (92) Taaleritehdas Oyj rakentaa parhaillaan Iin Myllykankaalle ja Nybyhyn yhteensä 27 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Iin Olhavan kylän pohjoispuolelle kahdeksan tuulivoimalaa (vaihe I). Olhavan tuulivoimapuiston vaiheessa II on rakennettu lisäksi kolme voimalaa vaiheen I alueen pohjoispuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2009 energiatukea Iin Energia Oy:lle 1 MW voimalan rakentamiseen ja Kansallistuuli Oy:lle kahteen hankkeeseen, joissa Laitakariin rakennetaan kaksi yhden megawatin voimalaa. Toistaiseksi vain Iin Energia on toteuttanut Laitakariin yhden tuulivoimalan. Lumituuli Oy on toteuttanut Iin Laitakariin yhden tuulivoimalan. wpd Finland Oy suunnittelee Iin edustalle, Suurhiekan matalikon alueelle enintään 80 tuulivoimalan merituulipuistoa. Suurhiekan etäisyys rannikolta on noin 25 km. Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja hankkeella on lainvoimainen vesilain mukainen lupa. Hankkeen kaavoituksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 aikana. Innopower Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja Haukiputaan edustalle Nimettömänmatalalle ja Hoikka-Hiue Luodeletolle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Metsähallitus, Lumituuli Oy ja Oulun Seudun Sähkö Oy suunnittelevat Hailuodon merituulipuistoa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle alueelle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Kuva 4. Muut olemassa olevat tai suunnitteilla olevat tuulivoimapuistohankkeet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (92) 2.3 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus 2.3.1 Maankäyttö 2.3.2 Asutus tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen keskelle sijoittuu Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueen itäosaan on rakennettu metsäautoteitä. Hankealueella ei ole nykyisin rakennuksia. Hankealue rajoittuu etelässä Oulu-Kemi -rautatiehen. Hankealue sijaitsee lähimmällään noin kahden kilometrin etäisyydellä Simon kuntakeskuksesta ja noin kilometrin etäisyydellä Halluajärvestä, jonka rannalla sijaitsee yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta. Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. tuulivoimapuiston hankealueen ympäristössä asutusta on myös Iin Kuivaniemen alueella. Vastaavasti vapaa-ajan asutus on pääosin sijoittunut meren ranta-alueille sekä Simojokivarteen. tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Simon kuntakeskuksesta kaakkoon. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Simojoen itärannalla yli kilometrin etäisyydellä. Hanke-alueen pohjoispuolella on noin kilometrin päässä Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi vapaa-ajan asuntoa. tuulivoimapuiston edellyttämä uusi 110 kv voimajohto sijoittuu pääasiassa asumattomille alueille. Voimajohto toteutetaan Taivalkosken sähköasemalle pääosin nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalla. Yhteyksien varrella asutusta on erityisesti Keminmaan Maulan kylällä, Simon keskustan pohjoispuolisella Malininperän alueella sekä Pömiön kylän alueella. Tuulivoimapuiston lähialueiden asukas- ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilasto-keskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukasmäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Taulukko 1. suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaiden, asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät (Lähde: Väestötiedot Tilastokeskus, ruututietokanta 2013; rakennukset Maanmittauslaitos, maastotietokanta 2014.) Alue Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Loma-asuntoja Asuinrakennuksia Halmekangas Alle 1 kilometriä 0 0 0 Alle 2 kilometriä 245 10 103 Alle 5 kilometriä 2034 185 775 Alle 10 kilometriä 3179 309 1443

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (92) 2.3.3 Maanomistus 2.3.4 Poronhoito Kuva 5. Vakituinen asutus (punaiset pisteet) ja vapaa-ajan asunnot (siniset pisteet) suhteessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin. (Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2014) Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy vastaa maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Poronhoitolaissa (848/1990) säädetään poroelinkeinolle vapaa laidunnusoikeus ja sen 3. pykälän mukaan poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta tietyin rajoituksin (esim. pihapiirit ja viljelykset saamelaisalueen ulkopuolella). Laki myös velvoittaa viranomaisen neuvotteluihin (53 ) paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Lisäksi poronhoitolain 2. pykälän mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueen kaksikymmentä pohjoisinta paliskuntaa lukeutuvat tähän erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Simon tuulivoimapuistojen hankealueet sijoittuvat poronhoitoalueen eteläosaan Isosydänmaan paliskunnan alueille, eivätkä lukeudu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Isosydänmaan paliskunta sijoittuu Simon ja Ranuan kuntien alueelle, sisältäen koko Simon kunnan ja merkittävän osan Ranuan kuntaa. Isosydänmaan paliskunnan alue on pinta-alaltaan 2200 km 2. Poronomistajia on 69. Suurin sallittu poromäärä paliskunnassa on 2000 ja teurasmäärät ovat 700 1000 poroa vuosittain.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (92) Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan, porojen syyslaidunalueille. Paliskunnan etelä- ja lounaisosan poronomistajilla on kiinteitä pyyntiaitoja tuulivoima-alueiden läheisyydessä, etenkin Onkalon alueen tuntumassa. Lisäksi paliskunnalla on siirrettäviä aitoja. Pyyntiaidoilla porot kootaan loppusyksyllä ja siirretään talviaitauksiin. Sitä ennen loppuvuodesta porot ovat syyslaitumillaan niin pitkään, kuin pärjäävät lumitilanteen puolesta. Kevättalvella porot lasketaan kevätlaidunkierrolleen, jolloin ne suuntaavat vasomis- ja kesälaidunalueille, jotka sijaitsevat kauempana tuulipuistojen hankealueista. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 2.4.1 Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo metsäautotie, joita tullaan hyödyntämään hankkeen huoltotienä. Hankealueella on pienialaisia suoalueita, joilla maisematila on avointa tai puoliavointa. Hankealuetta halkoo voimajohto, jonka molemmin puolin tuulivoimaloiden sijoituspaikat on suunniteltu. Voimajohto muodostaa alueelle maisemahäiriön ja aluetta voimakkaasti rajaavan elementin. Hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Hankealue rajautuu lounaassa rautatiehen ja noin 500 metrin etäisyydelle jää rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4 (Kemintie). Hankealueen koillispuolella on pieni Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi loma-asuntoa. Simon kuntakeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta Simojoen rannalla. Simojoen varteen on sijoittunut asutusta ja viljelysalueita Pohjois- Pohjanmaan tyypillisten jokilaaksojen tapaisesti, joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Simojoen suun kulttuurimaisemat maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km Halme-kankaan voimaloista ja Simojokivarren kulttuurimaisema noin 1,2 km etäisyydellä. 2.4.2 Maisemamaakunta Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Simo kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaa-kuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (92) 2.4.3 Lähiympäristön maisemakuva Hankealueen lähiympäristön maisemakuvaa leimaa metsäisyys. Männyn ja kuusen ohella esiintyy myös lehtipuustoa. Sulkeutunutta maisematilaa on runsaasti, joskin avohakkuuaukeitakin löytyy metsän lomasta. Ranuantien varteen sijoittuu myös melko runsaasti asutusta ja siltä osin maisema on puoliavointa. Simojoen läheisyyttä ei Ranuantien varresta aisti kuin suhteellisen lyhyeltä jaksolta. Rakennuskanta on peräisin eri aikakausilta. Vanhimmat rakennukset ovat jälleenrakennuskauden rintamiestaloja ja uusimmat tältä vuosituhannelta. Pihapiirien yhteydessä on kookasta puustoa: paikoin komeita mäntyjä ja koivuja sekä kuusia aidanteen omaisesti. Hankealueen lähiympäristöön, Ranuantien varteen, sijoittuu myös joitakin pieniä avotiloja, kuten peltoja tai niittyjä. Hankealueen koillispuolelle sijoittuu pieni erämaahenkinen Halluajärvi. 2.4.4 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Simon tuulivoimapuistoalueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on esitetty kuvassa Kuva 6.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (92) Kuva 6. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (92) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 ). Hankealueet eivät sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista uusista tuulivoimaloista. Simojoen suu edustaa hienosti Perämeren rannikon perinteistä kulttuurimaisemaa. Seuraavassa on kuvaus Maisema-aluetyöryhmän mietinnöstä II Arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö 1993): Alueen kulttuurimaisema koostuu peräkkäisistä, pienten metsiköiden tai niitä laajempien metsäalueiden toisistaan erottamista tienvarren kylä- ja peltoaukeista. Viljelyaukeilla näkymiä hallitsevat vanhat talot useita talousrakennuksia käsittävine pihapiireineen. Uudet rakennukset, joita on melko runsaasti eikä läheskään aina harkiten ympäristöönsä sijoitettuna, jäävät kaikesta huolimatta komeiden talonpoikaistalojen varjoon. Näkymiä elävöittävät pihapiirejä sivuavat kylätiet, komeat pihapuut ja puurivistöt sekä kukkivat pientareet ja hakamaat. Merenrantamaisemat ovat suojaisia jokisuun edustalla olevan sokkeloisen saariston ja useissa kohdin lähelle rantaviivaa yltävän kuusimeren vuoksi. Maisemakuvaa häiritsevät merenrantojen ja jokivarsien pusikoituminen, huonosti ympäristöön sopiva uudisrakentaminen sekä kyläaukeille että rannoille ja uudet tielinjaukset. Simon rannikolla maasto on heikosti kumpuilevaa Kallioperä on pääosin graniittigneissiä. Merkittäviä kalliopaljastumia ei ole. Maaperä on moreenia, mutta Simojokisuulle on kasautunut viljavia jokisedimenttejä. Simojoella ei ole selväpiirteistä laaksoa Jokisuun saarisokkelo koostuu matalien, lietepohjaisten uomien toisistaan erottamista alavista saarista sekä ulompana olevista moreenisaarista. Merenrannan kasvillisuutta luonnehtii selkeä vyöhykkeisyys Muutamassa kohtaa on reheviä merenranta- ja tulvalehtoja, muutoin metsät ovat tuoreita kuusivaltaisia kankaita. Alueella on melko paljon perinnebiotooppeja, hakamaita, ranta-, saari- ja metsälaitumia, joista osa on edelleen käytössä. Asutus vakiintui Simoniemessä jo 1400-luvulla ja Simonkylässäkin 1500-luvulle tultaessa. Rakennusryhmät ovat keskittyneet kyläteiden varsille nauhamaisesti tai tiiviisiin ryppäisiin. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt Historiallinen kerrostuneisuus ilmenee moniin pihapiireihin vanhojen päärakennusten viereen rakennetuista uusista asuinrakennuksista. Uutta omakotiasutusta on noussut melkein jokaiselle peltoaukealle. Yleensä se on sovitettu ympäristöönsä melko huonosti, joskin myönteisiäkin poikkeuksia on. Tiestön arvokkaimmat osat ovat kauniisti maisemassa mutkittelevat Sinihaaran sillalta Jokipäähän vievä Simonkylän museotie sekä Simonien vanha kylätie.simoniemen kalasataman muuttuneet tiejärjestelyt sekä Simoniemen tien oikaisu ovat vaikuttaneet kulttuurimaiseman arvoa heikentävästi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (92) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009 kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 listauksessa mukana, on kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) Simon kunnassa ovat Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Pohjanmaan rantatien linjaus sekä Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". Simon rautatieasema sijaitsee Simon kuntakeskuksessa. Seuraavassa on kuvaus kohteista (Museovirasto RKY 2009): Pohjanmaan rantatie "Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. " " Lapin läänin alueella lähes koko rantatien pituus, 70 kilometriä, on paikallistettavissa maastossa. Parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie ja Palokankaantie sekä Viantie, Keminmaalla ja Torniossa Hisikankaantie ja Torniossa Hietaharjuntie, Laivajärventie sekä Färimäentie. Simon kunnassa Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo 1600-luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan. " Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus "Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2- kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen. Simonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie." Simon rautatieasema Oulu-Tornio -radan pieniä asemapaikkoja edustavalla Simon rautatieasemalla on yhtenäinen rakennuskanta radan valmistumisajalta vuosilta 1903 1904. Hyvin alkuperäisellään säilyneellä asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen."

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (92) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee Kuivaniemessä noin 2,5 km:n etäisyydellä Onkalon hankealueesta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi voidaan lukea myös RKY 1993 luettelossa mainitut Kuivaniemen kirkonkylä, Simojokivarren kulttuurimaisema sekä Karsikon entinen kalastajakylä. "Kuivajoen pohjoisranta on rantaviljelysten ja talouskeskusten muodostama maisemakokonaisuus. Alue on ollut asuttuna ainakin 1650-luvun puolivälistä. Maatalouden ohella kalastus on ollut asukkaiden tärkeä elinkeino. Verkkovajat ja venesuojat ovatkin jokirannan tunnus omaisia rakennusryhmiä. Uusrakentaminen on sijoittunut ulkopuolelle vanhoista pihapiireistä, jotka ovat säilyneet perinteisessä asussaan. Vanha kylätie kulkee tyypillisesti pihapiirin läpi." Kuivaniemen kirkonkylä sijaitsee Kuivajokisuun etelärannalla. Kirkon lisäksi kyläraitin varrella on säilynyt on runsaasti vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa mm. Tuutun, Särpön, Kaukolan, Vahtolan, Väätäjän ja Prusilan tiloilla. Simojokivarren kulttuurimaisema näyttäytyy edustavana aina Yli-Kärpän kylästä, kunnan rajalta, Simon keskustaan saakka. Vanha asutus seurailee jokivartta tiiviisti sen molemmilla rannoilla. Peltoalat ovat pieniä ja katkeileivat paikoin kylien välillä. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt mm. Jokikylässä, Alaniemessä sekä Yli- Kärpässä. Karsikon niemen kaakkoisrannalla on neljän tiiviisti toisiinsa tukeutuvan talon merellinen ryhmä. Viime vuosisadalta olevien harmaantuneiden talojen lomitse kiemurtelee tie meren rantaan. Taloissa on asunut kalastajia ja luotseja. 2.5 Muinaisjäännökset YVA-menettelyn yhteydessä arkeologisesta inventoinnista on laadittu erillisraportti, jonka laatimisesta on vastannut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä arkeologi Kalle Luoto. hankealueelta ei tunneta entuudestaan yhtään kiinteää muinaisjäännöstä. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Yhteinenmaa [muinaisjäännösrekisterinumero 751010071]. Yhteinenmaa nimellä tunnettu ajoittamaton rakkakuoppa sijaitsee Iin kunnan puolella tuulivoimapuiston itäpuolella yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. hankealueella havaittiin kaksi uutta kohdetta. Kotakangas on historiallinen rajamerkki Simon ja Iin rajalla harjumuodostuman laella. Rajamerkki, johon kuuluu pystykivi ja 4 viisarikiveä. Pystykiven korkeus 0,5 m, 0,5 x 0,5 m, viisarikivet sijaitsevat noin 0,5 m etäisyydellä pystykivestä. Kotakangasta ehdotetaan inventoinnin perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Halmekangas on historiallinen rajamerkki metsäautotien laidassa suunnitellun voimalapaikan H2 eteläpuolella. Kyseessä on pienemmillä kivillä pystyyn tuettu rajakivi, jota tukeva röykkiö on suorakaiteen muotoinen. Rajamerkin koko on 1,6 x 1,6 x 1 m. Pystykiveä tukevan röykkiön korkeus on 0,4 m.