SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OSA KAIKILLE YHTEINEN OSA SamFlOITU ORGANSAATIO Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä:,/"l -:?' <... Koulutuksen järjestäjän osa 17.6.2015 1.0 Yhtymähallitus Yh 8/17.6.2015 61 Kaikille yhteinen osa 1.8.2015 1.1 AL Suupohjan koulutuskuntayhtymä Postiosoite Puh. (06) 231 8500 s-posti: hallinto@saiedu.fi Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) 231 8559 web: www.saiedu.fi 61800 Kauhajoki 61801 KAUHAJOKI
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OSA 2
3 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Sisällysluettelo: Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 1 Johdanto... 4 2 Koulutuksen tarkoitus, tavoitteet ja yhteydet työelämään... 4 3 Koulutustehtävän sisältö ja toteuttaminen... 5 4 Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen... 6 5 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmakokonaisuus... 7 6 Koulutuksen järjestämismuoto... 8 7 Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus... 8 8 Oppisopimuskoulutus... 9 9 Koulutuksen arviointi... 10 Sisällysluettelo: Kaikille yhteinen osa 1. Suupohjan ammatti-instituutin perustehtävä, visio ja toiminta-ajatus... 13 2. Koulutuksen järjestäminen... 13 3. Opetussuunnitelmajärjestelmän rakenne... 15 4. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa... 15 5. Oppisopimuskoulutus... 19 6. Opetuksen järjestämismuodot... 19 7. Opetuksen yksilöllistäminen... 20 8. Arviointi... 23 9. Todistukset... 28 10. Opinto-ohjaus... 28 11. Erityistukitoimet... 30 12. Opiskelijahuolto ja koulun sekä kodin yhteistyö... 31 13. Henkilökohtaistamissuunnitelma aikuiskoulutuksessa... 32
4 1 Johdanto Suupohjan koulutuskuntayhtymä ylläpitää Suupohjan Ammatti-instituuttia, joka tarjoaa koulutusta kolmessa yksikössä Kauhajoella. Lisäksi kuntayhtymä järjestää aikuiskoulutusja oppisopimuskoulutusta. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat, Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Närpiö ja Teuva. Suupohjan koulutuskuntayhtymällä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät koulutuksen järjestämisluvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen ja oppisopimustoimintaan. Koulutusta varten koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) ja lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) sekä Opetushallituksen opetussuunnitelmia ja näyttötutkinnon perusteita koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. Suupohjan koulutuskuntayhtymän strategiat on määritelty ISO-laatujär-jestelmän mukaisissa laatu- ja ympäristönhallinnan käsikirjoissa. Suupohjan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelmassa määritellään koulutustehtävän tarkoitus, tavoitteet ja sisältö sekä koulutuksen järjestämisen arvioinnin toteuttamistapa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määritellään myös koulutuksen järjestäjän koulutusta säätelevä opetussuunnitelmakokonaisuus ja suunnitelmien hyväksymismenettely sekä koulutuksen järjestäjän L 630/1998, 24 ja L 631/1998, 15 mukainen koulutuksen arviointi. 2 Koulutuksen tarkoitus, tavoitteet ja yhteydet työelämään Koulutuksen tarkoitus, tavoitteet ja yhteydet työelämään on määritelty laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 2-3 ja 5-6) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998, 1-3). Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tulee tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.
5 Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään. Koulutusta järjestettäessä tulee tehdä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon nykyiset ja tulevat työelämän tarpeet. Koulutusta ja näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. 3 Koulutustehtävän sisältö ja toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän koulutustehtävää säädellään opetusministeriön myöntämien koulutuksen järjestämisluvan Dnro 48/531/2013, 27.6.2013 ja lisäkoulutuksen järjestämislupa 40/530/2007, 21.2.2007 mukaisesti. Koulutustehtävän toteuttaminen Ammatti-Instituutin tulosalueilla: Nuorten koulutus, Suupohjan ammatti-instituutti järjestää opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta. Kaikilla aloilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinto joka toteutetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksena järjestetään aikuisten ammatillista perus- ja lisäkoulutusta näyttötutkintoperusteisena. Aikuiskoulutusta toteutetaan omaehtoisena, työvoimapoliittisena, henkilöstökoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta järjestetään kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Oppisopimus Suupohjan koulutuskuntayhtymän oppisopimuskoulutus järjestää oppisopimuskoulutuksena ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta pääosin näyttötutkintona. Ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa myös ammatillisena peruskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tärkeimpiä viranomaistehtäviä: Oppisopimuskoulutuksen kokonaisvaltainen johto ja valvonta Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista tiedottaminen sekä työnantajien ja opiskelijoiksi pyrkivien neuvonta Opiskelijan koulutustarpeen ja edellytysten sekä koulutustyöpaikan soveltuvuuden arviointi
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinta ja henkilökohtaistamisen toteutumisesta huolehtiminen Oppisopimuskoulutusta toteuttavien tahojen työnjaosta sopiminen Oppisopimusten hyväksyminen ja sopimusjärjestelyiden toteuttaminen Koulutusjärjestelyjen toteutumisen seuranta, työpaikalla tapahtuvan opiskelun seuranta ja valvonta sekä oppisopimusopiskelijoiden osaamisen kehittymisen seuranta Tietopuolisen opetuksen laadunvarmistus ja hankinta Tutkinnon suorittamisen järjestelyt Opintososiaalisia etuuksia ja koulutuskorvausta koskevien päätösten valmistelu, päättäminen ja maksaminen Tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien hankkiminen sekä oppisopimuskoulutusta koskevan todistuksen antaminen Yhteistyöverkoston ylläpito ja eri osapuolten sovittuihin velvoitteisiin sitoutumisen varmistaminen Oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva muu hallinto 6 4 Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen Suupohjan koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyötä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kuntayhtymä voi hankkia osan palveluista muilta koulutuksen järjestäjiltä, muulta yhteisöltä tai säätiöltä. Suupohjan koulutuskuntayhtymä vastaa koulutuksen järjestäjänä siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
7 5 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmakokonaisuus Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmakokonaisuus rakentuu seuraavista koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmalle alisteisista opetussuunnitelmista. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa Näyttötutkintotoiminnan ja muun aikuiskoulutuksen suunnitelma Opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat Yhteisten opintojen ja valinnaisten opintojen opetussuunitelma Tutkintokohtaiset valmistavan koulutuksen suunnitelmat Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat Muut koulutussuunnitelmat Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Henkilökohtaistamissuunnitelmat Kuva 1. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmakokonaisuus Opetussuunnitelmaperusteista koulutusta säätelevät tutkintoaloittain valtakunnalliset ammatillisten perustutkintojen perusteet. Opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaa säätelevät seuraavat opetussuunnitelmat: opetussuunnitelman yhteinen osa, opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat sekä yhteiset tutkinnon osat ja valinnaisten opintojen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmaa täydennetään liitteillä kuten, opiskelijahuollon suunnitelma, erityisopetussuunnitelma, tasa-arvo suunnitelma jne.. Liitteet hyväksyy rehtori. Opetussuunnitelman yhteinen osa pohjautuu kuntayhtymän hallituksen hyväksymään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmän tavoitteisiin. Se käsitellään johtoryhmässä ja sen hyväksyy rehtori. Opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat sekä ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen opetussuunnitelman käsittelee kunkin oppilaitoksen koulutusjohtaja osastonjohtajien kanssa ja rehtori hyväksyy ne. Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen näytöt hyväksyy Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. Hyväksytyt opetussuunnitelmat saatetaan hallitukselle tiedoksi.
Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan, ryhmänohjaajan/luokanvalvojien ja opinto-ohjaajan välinen jatkuva opintojen suunnittelu- ja arviointiprosessi, joka tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan. 8 Näyttötutkintoperusteista koulutusta säätelevät valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Aikuisten tutkintotavoitteinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus järjestetään Suupohjan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintoperusteisena. Muu kuin tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelmien perusteella. Näyttötutkintotoiminnalle ja muulle aikuiskoulutukselle laaditaan suunnitelma, joka pohjautuu kuntayhtymän hallituksen hyväksymään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sekä aikuiskoulutus tulosalueen tavoitteisiin. Se sisältää näyttötutkintojen ja niihin valmistavien koulutusten sekä muun aikuiskoulutuksen järjestämisen linjaukset ja toteuttamisperiaatteet Suupohjan koulutuskuntayhtymässä. Tutkinnoittain laaditaan näyttötutkintotoiminnan ja muun aikuiskoulutuksen suunnitelman ja valtakunnallisten tutkinnon perusteiden pohjalta näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat ja valmistavan koulutuksen suunnitelmat. Muulle kuin tutkintotavoitteiselle koulutukselle laaditaan koulutussuunnitelmat. Jokaisen opiskelija / tutkinnon suorittajan opiskelu rakentuu opetussuunnitelmakokonaisuuden pohjalta laadittavien henkilökohtaistamissuunnitelmien tai henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti. Tutkintokohtaiset valmistavan koulutuksen suunnitelmat ja muun aikuiskoulutuksen suunnitelmat hyväksyy aikuiskoulutusjohtaja. Hyväksytyt suunnitelmat saatetaan tiedoksi kuntayhtymän hallitukselle. Henkilökohtaistamissuunnitelmat hyväksytään opiskelijan/tutkinnon suorittajan ja ohjaavan opettajan välisessä keskustelussa ja vahvistetaan allekirjoituksin. Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat hyväksyy tutkintotoimikunta. 6 Koulutuksen järjestämismuoto Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. 7 Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu Suupohjan koulutuskuntayhtymän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimuksen allekirjoittavat, opiskelua ohjaava opettaja, opiskelija ja työpaikanedustaja. Toteutus on säädetty tarkemmin asetuksella ammatillisesta koulutuksesta (A 811 / 1998), Opetushallituksen määräyksillä. Muu kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija / tutkinnon suorittaja ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus.
9 8 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan seuraavia säännöksiä: Opetustoimen lainsäädäntö: laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998, A811/1998) o nimike muuttuu 1.8.15 alkaen: laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998, A812/1998) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L1705/2009) ja siihen liittyvä asetus (A1766/2009) henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006 määräykset tutkinnon perusteista Työoikeus: työsopimuslaki (55/2001) työntekijän työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja työntekijän muuta suojelua koskevat säännökset (esim. työturvallisuuslaki 738/2002) alaa koskeva työehtosopimus. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) 17 :ssä säädetään oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen periaatteista. Sen mukaan oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta, joka perustuu opiskelijan / tutkinnon suorittajan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen, määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus), virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus). Yrittäjille voidaan järjestää koulutusta omassa yrityksessä (yrittäjän oppisopimus). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 :ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ovat sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Työnantaja järjestää työpaikalla ammattitaidon hankkimisen kannalta tarpeellisen ohjauksen ja opetuksen ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Sen estämättä, mitä 12 :ssä säädetään, oppisopimuskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taideaineiden eikä terveystiedon opintoja. (L630/1998, 17 ). Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteenä on, että siinä tärkeimpänä oppimisympäristönä toimii työpaikka. Oppiminen työpaikalla on yhteisöllinen prosessi, mihin vaikuttaa koko työpaikan oppimiskulttuuri ja yhteisö. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä erityisen huomioitavaa on työsuhdeperustan vaikutus koulutuksen käytäntöön. Oppisopimuskoulutus voi toteutua vain kun työpaikan oppimisedellytykset, työtehtävien laatu, työpaikalla tapahtuva ohjaus, työsuhteen kesto ja sen ehdot täyttyvät oppisopimuskoulutukselle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydentää asiantuntevasti suunniteltu tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa, joka ottaa huomioon em. koulutusmuodon erityispiirteet. Opiskelijalla on mahdollisuus osana koulutustaan suorittaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetty näyttötutkinto (L 630/98, 17 ). Lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998, 12 ja 13 ) mukaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Oppisopimuskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti näyttötutkintomuotoisena (OPH:n määräykset voimassa olevista tutkinnon perusteista). Perustutkintoon johtavaa koulutusta on mahdollista järjestää myös ammatillisena peruskoulutuksena. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi: sopimuksen voimassaoloaika koeajan pituus tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa opiskelijan palkkauksen perusteet. Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A811/1998, 6 ) sanotaan, että oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta ilmenevät: suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle vastuulliset kouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa on otettava huomioon ja luettava hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä ja se liitetään oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä. Henkilökohtaista opiskeluohjelmaa päivitetään tarvittaessa ja muutoksista sovitaan kirjallisesti. 10 9 Koulutuksen arviointi Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. (L630/1998, 24 ja L 631/1998, 15).
KAIKILLE YHTEINEN OSA 11
12 Sisällysluettelo: Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 1 Johdanto... 4 2 Koulutuksen tarkoitus, tavoitteet ja yhteydet työelämään... 4 3 Koulutustehtävän sisältö ja toteuttaminen... 5 4 Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen... 6 5 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmakokonaisuus... 7 6 Koulutuksen järjestämismuoto... 8 7 Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus... 8 8 Oppisopimuskoulutus... 9 9 Koulutuksen arviointi... 10 Sisällysluettelo: Kaikille yhteinen osa 1. Suupohjan ammatti-instituutin perustehtävä, visio ja toiminta-ajatus... 13 2. Koulutuksen järjestäminen... 13 3. Opetussuunnitelmajärjestelmän rakenne... 15 4. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa... 15 5. Oppisopimuskoulutus... 19 6. Opetuksen järjestämismuodot... 19 7. Opetuksen yksilöllistäminen... 20 8. Arviointi... 23 9. Todistukset... 28 10. Opinto-ohjaus... 28 11. Erityistukitoimet... 30 12. Opiskelijahuolto ja koulun sekä kodin yhteistyö... 31 13. Henkilökohtaistamissuunnitelma aikuiskoulutuksessa... 32
13 1. Suupohjan ammatti-instituutin perustehtävä, visio ja toiminta-ajatus Suupohjan ammatti-instituutin (SAI) perustehtävä on opetus ja kasvatus ja tuotteena on oppiminen. Oppilaitoksessa annetaan sentasoista opetusta, että aktiivisen opiskelijan on mahdollista saavuttaa kiitettävä taso kaikissa tutkinnon osissa. Opiskelijat saavat hyvät valmiudet sijoittua työelämään tai jatko-opintoihin. Laatutoiminnan tärkeänä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Oppilaitoksen vision mukaan Suupohjan ammatti-instituuttiin on kaikille peruslinjoille ainakin sama määrä ensisijaisia hakijoita kuin on aloituspaikkoja. Kaikki nuorisoasteen opiskelijat suorittavat ammatillisen perustutkinnon, ja tutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelevista aikuisopiskelijoista 80 % suorittaa näyttötutkinnon tai tutkinnon osia. Kaikki opiskelijat sijoittuvat opintojensa jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin. Henkilöstö on ammattitaitoista ja kehittää jatkuvasti itseään ympäristön muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Toiminta-ajatuksena on, että saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden ammatillisten taito- ja tietotasojen nousun. Kasvatamme opiskelijoista yhteiskunnan toimintaa ymmärtäviä ja vastuullisia kansalaisia. 2. Koulutuksen järjestäminen 2.1 Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Suupohjan ammatti-instituutti järjestää nuorten opetussuunnitelmaperusteista koulutusta koulutusjohtajien alaisuudessa seuraavilla koulutusaloilla ja seuraavissa tutkinnoissa: Koulutusala/Tutkinnon nimi Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka: Autoalan perustutkinto Arkkitehtuuri ja rakentaminen: Rakennusalan perustutkinto Kulttuuriala: Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kone-, metalli- ja energiatekniikka: Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Luonnontieteiden ala: Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala: Maatalousalan perustutkinto Ammattinimike Ajoneuvoasentaja Talonrakentaja Media-assistentti Koneenasentaja Levyseppähitsaaja Datanomi Maaseutuyrittäjä
14 Maatalousalan perustutkinto Majoitus- ja ravitsemisala: Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka: Puualan perustutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: Hiusalan perustutkinto Sähköala: Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: Liiketalouden perustutkinto Eläintenhoitaja Kokki Puuseppä Parturi-kampaaja Sähköasentaja Merkonomi 2.1 Kahden tutkinnon suorittaminen Ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto Ammatti-instituutti, Teuvan ja Kauhajoen lukiot järjestävät yhteistyössä opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Tutkinnon suorittajat opiskelevat vähintään neljää lukioainetta, joilla hyväksiluetaan yhteisiä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Opetus tapahtuu lukion tai instituutin toimipisteiden tiloissa. Lukioaineita opiskellaan tasaisesti kolmen vuoden ajan ja oppitunnit ovat muiden tuntien tapaan normaalien koulupäivien aikana. Lukio-opintoja opiskellaan seuraavissa aineissa: - äidinkieli - toinen kotimainen kieli - vieras kieli - matematiikka (pitkä tai lyhyt) - reaali
15 2.3 Näyttötutkintoperusteinen koulutus Suupohjan ammatti-instituutilla on tällä hetkellä voimassa olevat tutkinnon järjestämissopimukset seuraavissa ammatillisissa tutkinnoissa: - Koneenasennuksen ammattitutkinto - Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto - Karjatalouden ammattitutkinto - Maatalousalan perustutkinto, maatilatalouden osaamisala - Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon osaamisala - Puutarhatalouden perustutkinto, viheralan osaamisala Näiden tutkintojen lisäksi valmistavaa koulutusta ammatillisiin näyttötutkintoihin annetaan maatalousalan perustutkinnossa. 3. Opetussuunnitelmajärjestelmän rakenne Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa 1. Ammatillisen koulutuksen yhteinen sisältö 2. Opetussuunnitelmaperusteiset koulutuksen osat 3. Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat Vapaasti valittavien tutkinnon osien opetussuunnitelmat 4. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa Suupohjan ammatti-instituutin tutkintokohtaiset, opetussuunnitelmaperusteiset opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelmat laaditaan ottaen huomioon arvioinnin kohteet, jotka ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan siten, että ne sisältävät seuraavat asiat: - tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista, ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä tutkinnon osista - opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan - suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien
(perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä - suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä - suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista - paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 16 Perustutkintoon (180 osp) johtavaan koulutukseen kuuluvat seuraavat tutkinnon osat: Ammatillisia tutkinnon osia (135 osp), Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 4.1 Ammatilliset tutkinnon osat Ammatilliset tutkinnon osat muodostavat suurimman osan tutkinnon laajuudesta, 180 osp. Ne vaihtelevat tutkinnoittain, koska ne on muodostettu kunkin alan työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksien pohjalta. (Liitteet 1 12 Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmat)
17 4.2 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Suupohjan ammatti-instituutin yhteiset tutkinnon osat jaetaan valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin seuraavasti: 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 3 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta.
18 Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. Tutkintojen perusteissa on koottuna arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. (Liite 13 Ammattitaitoa täydentävien opintojen opetussuunnitelma)
19 4.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelija sisällyttää tutkintoonsa 10 osp vapaasti valittavia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Kauhajoen kaupungissa olevat toisen asteen oppilaitokset järjestävät ns. yhteistarjotinkursseja kerran viikossa. On järjestetty sellainen yhteistyöaika, jolloin kaikki koulut tarjoavat samaan aikaan omissa tiloissaan erilaisia kursseja. Lukio-opinnot ja työssäoppimisjaksot voivat olla esteenä valinnoille. 5. Oppisopimuskoulutus Suupohjan ammatti-instituutin aikuiskoulutusosasto järjestää oppisopimuskoulutusta ammatillisiin perustutkintoihin, tutkintotavoitteelliseen lisäkoulutukseen sekä muuhun lisäkoulutukseen. Oppisopimuksia tehdään kaikille koulutusaloille yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Omasta organisaatiosta hankitaan koulutusta niille aloille, josta on järjestämissopimus. 6. Opetuksen järjestämismuodot 6.1 Lähiopetus Suupohjan ammatti-instituutti toteuttaa perusopetuksen opetusta lähiopetuksena ja työssäoppimisena. 6.2 Työssäoppiminen Suupohjan ammatti-instituutissa ammatillisiin opintoihin sisältyy vähintään 30 osp työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä ammatti-instituutin ja työelämän välillä. Opiskelija oppii työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten. Työssäoppiminen arvioidaan pääosin ammattiosaamisen näytöillä. Ammatti-instituutin vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimispaikka. Oppilaitoksen tehtävä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa ja työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseksi työpaikalla.
20 Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen puitesopimus SAI:n ja työnantajan kesken. Lisäksi käytännön toteutuksesta laaditaan opiskelijakohtainen sopimus työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken. Suupohjan ammatti-instituutti vastaa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, ellei opiskelija ole työsuhteessa tai yrittäjä. Opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisen ajalle. Työssäoppiminen ja työturvallisuus Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Suupohjan ammatti-instituutin tulee ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan järjestää turvallisesti. Oppilaitoksessa on varmistettava, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle. Nuori työntekijä saa tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaarallista työtä, jos on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänelle itselleen eikä muille erityistä vaaraa. Ennen vaarallisen työn aloittamista on instituutin yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen tapaturman sattuessa työssäoppimispaikalla. 7. Opetuksen yksilöllistäminen 7.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) HOPS laaditaan jokaiselle opiskelijalle opintojen alussa. Se sisältää seuraavat tiedot: opiskelijan perustiedot, oma opintopolku, osaamisen tunnustaminen, valinnaisuus, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä opiskelun tuki. Tarvittaessa se sisältää myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden pedagogisen tuen sekä HOJKSin. Opiskelija täyttää lomakkeen sivut 1-4 yhdessä huoltajansa kanssa ja palauttaa sen opiskelupaikan vahvistamis-lomakkeen kanssa oppilaitokseen ilmoitettuun päivämäärään mennessä. HOPSia laajennetaan HOPS-keskustelussa, jonka luokanvalvoja käy yhdessä opiskelijan kanssa opintojen alkuvaiheessa. Suunnitelmaa täydennetään koko opiskelun ajan pääasiassa luokanvalvojan toimesta. Tarvittaessa myös muut tahot osallistuvat suunnitelman täydentämiseen (esim. opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja). 7.2 Henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopiskelijaksi nimetylle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä opiskelijan (ja lisäksi huoltajan, jos opiskelija on alaikäinen) kanssa.
Päätös erityisopiskelijaksi nimeämisestä tehdään syyslukukaudella 20.9. mennessä ja kevätlukukaudella 20.1. mennessä. Alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä tarvitaan huoltajan suostumus, täysi-ikäinen antaa itse suostumuksen erityisopiskelijaksi nimeämiseen. HOJKSit laaditaan ja päivitetään syyslukukaudella lokakuun loppuun mennessä ja kevätlukukaudella helmikuun loppuun mennessä. HOJKSien toteutumista seurataan tarpeen mukaan, mutta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. 7.3 Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma Opiskelija laatii ennen työssäoppimisjaksoa henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelman, jonka allekirjoittavat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. 7.4 Henkilökohtainen näyttösuunnitelma Opiskelija laatii ennen ammattiosaamisen näyttöä yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman, jossa hän asettaa itselleen tavoitteet tulevaa näyttöä ja sen arviointia ajatellen. Näyttösuunnitelman allekirjoittavat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. 7.5 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. SAI:n opiskelijoille kerrotaan hyväksilukemisesta ensimmäisen lukuvuoden alussa tai ainakin viimeistään ennen kyseessä olevan tutkinnon osan tai kurssin alkua. Luokanvalvoja tiedottaa asiasta ryhmälleen, opiskelija hakee hyväksilukemista, opinto-ohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti opiskelijan kanssa ja hän tai ammatillisten aineiden opettaja harkit- 21
see, voiko opiskelija hyväksilukea aiemmin hankittua osaamista. Hankitun osaamisen tunnustaminen kirjataan oppilaitoksen lomakkeelle, jonka allekirjoittavat opiskelija, opettaja/opo ja jonka koulutusjohtaja allekirjoituksellaan hyväksyy. Lomakkeen tiedot siirretään opiskelijahallinto-ohjelmaan. Koulutusjohtaja säilyttää lomakkeen ja kopio siitä annetaan opiskelijalle, opolle ja kansliaan. Päivitetty yhteenveto hyväksiluetuista opinnoista on saatavilla kansliasta, josta opettajat voivat käydä tarkistamassa myönnetyt hyväksilukemiset. 22 7.6 Suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osien suorittamiseksi Koko tutkinnon suorittaminen on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottavan tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on hänen opiskeluvalmiuksiensa, elämäntilanteensa tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tällöin opiskelijan ja mahdollisen työnantajan kanssa laaditaan suunnitelma siitä, miten opiskelijan on mahdollista suorittaa koko tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, miten tutkinnon eri osat pääsääntöisesti sijoittuvat eri opintovuosille. Tätä kuvausta käytetään pohjana opiskelijan suunnitelmaa tehtäessä. Opiskelijan tutkinnon suorittamissuunnitelmaan kirjataan soveltuvin osin seuraavia asioita: - suoritetut tutkinnon osat arvosanoineen - puuttuvat tutkinnon osat, niiden alustava suoritusaikataulu sekä erilaiset suoritusmahdollisuudet (päätoiminen opiskelu, työssäoppiminen/ammattiosaamisen näyttö, oppisopimus/näyttötutkinto, tenttiminen yksityisopiskelijana jne.) - mahdolliset määräpäivät: suunnitelman tarkentamispäivä, päivä, jolloin opiskelijanviimeistään on ilmoitettava opintojen jatkamisesta, jne. - mahdollisen työnantajan sitoutuminen tutkinnon suorittamisen tukemiseen - allekirjoitukset Siinä tapauksessa, että aikaisemman opetussuunnitelman mukaiset perustutkinnon opinnot ovat keskeytyneet (erotodistus), opiskelijan tulee hakeutua uudelleen opiskelijaksi vapaamuotoisella hakemuksella. Jäljellä oleva opiskeluaika on tällöin suorittamattomien opintojen laskennallinen suoritusaika lisättynä yhdellä vuodella. Tässäkin tapauksessa laaditaan kirjallinen suunnitelma tutkinnon suorittamisesta.
23 7.7 Opintojen täydentäminen SAI tukee opintojen loppuunsaattamista. Jos opintojen suorittaminen koulumuotoisena osoittautuu mahdottomaksi, opinnot saatetaan loppuun työvaltaisesti työssäoppimista ja näyttöjä hyödyntäen tai vaihtoehtoisesti oppisopimuksen kautta. 8. Arviointi 8.1 Tehtävät ja tavoitteet Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 8.2 Tiedottaminen Opiskelijoille tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista. Tiedotettavia asioita ovat arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 8.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet.
24 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmissaan. 8.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista tutkinnon osista, mikäli ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samalla ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Suupohjan ammatti-instituutin näyttötoimikunnan hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Ammatti-instituutti huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen.
25 8.5 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu - työprosessin - työmenetelmien, välineiden ja materiaalin - työn perustana olevan tiedon ja - elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 8.6 Arvosanasta päättäminen Arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin 135 osp kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 8.7 Arviointiaineiston säilyttäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan arvioinnin kohteittain. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osalle. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Kaikki opiskelijan arviointia koskeva arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 603/2005 11 a ).
26 8.8 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, tulee järjestää mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen. - Opiskelijalla on oikeus uusia opintojakson tai näytön hylätty arvosana kaksi kertaa. - Opiskelijalla on oikeus yrittää yhden kerran opintokokonaisuuden tai näytön hyväksytyn arvosanan korottamista erityisistä perustelluista ja hyväksyttävistä syistä johtuen. - Suorituksista parempi arvosana jää voimaan. 8.9 Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin osalta noudatetaan samaa menettelyä kuin edellisessä kappaleessa. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. 8.10 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, siitä tehdään merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista tehdään alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. SAI laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisesti. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.
27 Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 8.11 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. 8.12 Arvosanojen muuntaminen Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5
28 9. Todistukset 9.1 Tutkintotodistus Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana näyttötodistukseen. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen teksti: Työssäoppiminen ja laajuus ja sisältö lyhyesti, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. 9.2 Todistus suoritetuista opinnoista Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista opinnoista, jos opiskelija eroaa kesken koulutuksen suorittamisen. Todistus suoritetuista opinnoista tulee antaa opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana. Todistus päivätään aina antopäivän mukaan. 10. Opinto-ohjaus SAI:ssa opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutustaan ja elämänuraansa koskevia valintoja. Opinto-ohjaukseen on kaikilla oikeus ja sitä järjestetään sekä henkilökohtaisesti että ryhmäohjauksena. 10.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella