Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen
Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2
Terveysseurannan kohteet ja tietolähteet 3
Terveysseurannan pääkohteet 1) Terveys ja toimintakyky a) Kuolleisuus b) Koettu terveys, sairastavuus, taudit c) Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämänlaatu 2) Elintavat a) Ravinto, liikunta, lihavuus, uni b) Tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö ym. riippuvuudet 3) Elinympäristö a) Fyysinen b) Sosiaalinen 4) Palvelujen käyttö, vaikuttavuus ja kohdentuminen 5) Väestöryhmien väliset erot 4
Terveysseurannan tietolähteitä 1) Kuolleisuus- ja kuolemansyytilastot (Tilastokeskus) 2) Tautirekisterit mm. tarttuvat taudit ja syöpä (THL) 3) Terveyteen liittyvät palvelut ja etuudet - lääkeostot, erityiskorvaukset, sairauspäivärahat, tuet (/Kela) - sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri HILMO ym. (THL) - työeläkkeet ym. (Eläketurvakeskus) 4) Muut rekisterit (Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, ) 5) Palvelujärjestelmän paikalliset/alueelliset tiedot (+Kanta) 6) Kysely- ja haastattelututkimukset 7) Terveystarkastustutkimukset 5
Mitä hyvä terveysseuranta tuottaa? päteviä tietoja tärkeistä ilmiöistä niiden yleisyydestä ja muutoksista eri väestöryhmissä (ikä, sp, alue, sos.asema, perheasema ym.) päätöksenteon perustaksi mihin voimavaroja on suunnattava (priorisointi) mitä voimavaroilla saadaan aikaan (arviointi) tulkittuina / tulkintaohjeilla varustettuna maailman muuttuessa muuttuvat myös seurattavat ilmiöt niiden pätevä mittaaminen relevantit väestöryhmitykset tulosten tulkinta rutiinitilastointi uhkaa jäädä ajastaan jälkeen 6
Kysely- ja haastattelututkimukset Aikuisten terveys- ja hyvinvointikysely (ATH) vuosittain kansallisesti edustava 10 000 henkilön otos joka 4. vuosi alueiden ym. rahoituksella otos kasvatetaan 150 000:een Aikuisten hyvinvointi- ja palvelututkimus (APH/HYPA) 4 vuoden välein ATH-tutkimuksen alaotokselle (6 000 henkilöä) Ulkomaista syntyperää olevien hyvinvointitutkimus (UTH) 5 vuoden välein ATH-tutkimuksen lisäotokselle (6 000 henkilöä) EHIS (eurooppalainen terveyshaastattelu) 5 vuoden välein ATH-tutkimuksen yhteydessä Huumekysely 4 vuoden välein (15 69-vuotiaille, otos 5000) Juomatapatutkimus 8 vuoden välein (15 69-vuotiaille, otos 3500) Kouluterveyskysely 2 vuoden välein (10 19-vuotiaille, otos 300 000) THL:n ohella mm. Tilastokeskus ja Työterveyslaitos kokoavat väestön terveyttä ja/tai siihen vaikuttavia tekijöitä koskevia kyselytietoja 6.3.2015 THL:n väestötutkimuk 7
Terveystarkastustutkimukset FINTERVEYS (FINRISKI- ja Terveys 2000/2011 tutkimusten fuusio) otos n. 10 000 suppeammassa muodossa 10 vuoden välein 2017, 2027, 2037, laajemmassa muodossa 10 vuoden välein 2022, 2032, 2042, Suunnitteilla: Lasten terveys- ja hyvinvointitutkimukset 5 vuoden välein anturi terveyskeskusten neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa 7 ikäryhmälle (0 15 v.), otos yhteensä n. 7 000 6.3.2015 THL:n väestötutkimuk 8
Hyvän terveysseurannan edellytykset Tiivis kytkentä ja yhteistyö tietovarantojen (sisällön ja käytettävyyden kehittäminen) seurannan / tilastoinnin tutkimuksen terveyden edistämisen / sairaanhoidon (ml. politiikkojen ja palvelujärjestelmän toimet) kesken tutkimus tietovarannot seuranta, tilastointi vaikuttaminen - politiikat - palvelut - edistäminen 9
Suomalaisten terveyden kehitys eri osoittimien valossa 10
Elossa Elossa Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen 1971 75 ja 1901 10 elinajan taulujen perusteella Miehet Naiset 100000 100000 90000 90000 80000 80000 70000 60000 1901-10 70000 60000 1901-10 50000 1971-75 50000 1971-75 40000 30000 2011 40000 30000 2011 20000 20000 10000 10000 0 0 50 100 0 0 50 100 Ikä Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 11
vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina 1881 2013 sukupuolen mukaan Miehet Naiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 12
Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971 2011 4000 65 79-vuotiaat naiset 3500 3000 2500 2000 1500 Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia 1000 500 0 1971 1981 1991 2001 2011 Lähde: Tilastokeskus 13
Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64- vuotiaat miehet % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:504 518. 14
Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s. 77 79. 15
Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys 65 99-vuotiailla vuosina 1978 80, 2000 2001 ja 2011 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Naiset Miehet 1978-80 2000-01 2011 1978-80 2000-01 2011 Pukeutuminen 15 18 14 16 19 13 Asunnossa liikkuminen 14 16 9 13 12 7 Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) 44 38 26 33 28 15 Puolen kilometrin kävely 45 38 29 44 32 23 Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym. 2013 16
Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s. 141 144. 17
Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s. 50 65. Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 18
Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 *** 65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+ *** Naiset Miehet 2000 2011 Lähde: Tuulio-Henriksson AM, Sainio P, Sulkava R. Kognitiivinen toimintakyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s. 134 136. Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 19
Myönteistä kehitystä muillakin alueilla 2000 2011. mm. - sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on pienentynyt - tapaturmien aiheuttamat vammat ovat vähentyneet - suun terveys on parantunut - elämänlaatukin on parantunut Lähde: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012. Päivi Sainio, Seppo Koskinen: Iäkkään väestön toimintakyvyn kehitys. HY, Suomi ikääntyy 20
65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s. 66 71 21
YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky ovat monilta osin kohentuneet vuodesta 2000, mutta alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisiä monet terveysongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä naisista vain 30 % ja miehistä 40 % normaalipainoisia kolmanneksella 75+ miehistä on sepelvaltimotauti 55 vuotta täyttäneistä naisista 40 %:lla kyykistymisvaikeuksia joka neljännellä työssäkäyvällä on työuupumuksen merkkejä yli puolella on iensairauksia on viitteitä joidenkin terveysongelmien yleistymisestä: diabetes, masennus, TULE-oireet elintavoissa kielteisiä muutoksia: ruisleipä, voi, naisten vapaa-ajan liikunta, miesten työmatkaliikunta, alkoholinkäyttö 22
Väestöryhmien väliset erot 23
Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397-1405 24
35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä 1988 2007 3,9 v. 50 45 Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) 30 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health, 2010 25
63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki/ 26
Päivittäin tupakoivien ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin vuosina 2000 ja 2011, 30 74-v. 45 40 35 30 25 20 15 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 10 5 0 2000 2011 2000 2011 Miehet Naiset Lähde: Talala K, Härkänen T, Martelin T, Karvonen S, Mäki-Opas T, Manderbacka K, Suvisaari J, Sainio P, Rissanen H, Ruokolainen O, Heloma A, Koskinen S. Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suomen Lääkärilehti 2014; 69(:36):2185 2192 27
Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 28
Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n. 50 75 Alkoholikuolemat n. 50 60 Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n. 30 50 Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n. 20 45 Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n. 20 40 Syöpäkuolemat n. 20 30 Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s. 78 92. 29
Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vrk:n aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä Lähde: Castaneda AE, Lehtisalo R, Schubert C ym. Psyykkiset oireet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Raportti 61/2012, Helsinki 2012, s. 145 150. 30
Terveys alueilla ja kunnissa 31
THL:n sairastavuusindeksi Lähde: www.terveytemme.fi 32
THL:n sairastavuusindeksin osiot: 1. Syövän yleisyys (Suomen Syöpärekisteri) 2. Sepelvaltimotautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 3. Aivoverisuonitautitapahtumat (THL/ Sydän- ja verisuonitautirekisteri) 4. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 5. Mielenterveysongelmat: Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Kuolemansyyrekisteri; THL/Hoitoilmoitusrekisteri)) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus) 6. Tapaturmat: sairaalassa hoidetut potilaat (THL/Hoitoilmoitusrekisteri) 7. Dementiaan liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (KELA) 33
Terveystietoja alueittain ja kunnittain www.terveytemme.fi www.terveytemme.fi/avainindikaattorit Menetetyt elinvuodet, THL:n sairastavuusindeksi ym. www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi Karttaraportti, profiiliraportti Sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit www.hyvinvointikompassi.fi Hyvinvointi Palvelut Väestö www.terveytemme.fi/ath/tulokset www.sotkanet.fi 34
Kiitos!