Kaupunginvaltuusto 27.5.2019 33
HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSOHJELMA 2019-2025 1. Taustaa ja työryhmän toimeksianto Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haastava viimeisen kymmenen vuoden ajan ja tilanne on saatu ajoittain korjattua kaupunginvaltuuston hyväksymillä talouden tasapainottamisohjelmalla ja talousohjelmalla päivityksineen. Ilmenneiden uusien haasteiden johdosta kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2018 43 tuloveroprosenttia vahvistaessaan, että vuoden 2019 alusta aloitetaan tavoitteellisen talouden tasapainottamisohjelman laatiminen. Kaupunginhallitus päätti 27.11.2018 218 nimetä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys kaupungin talousohjelmaksi 2019-2025. Kaupunginhallitus asetti kohdassa 2. kerrotut tavoitteet työryhmän työlle ja totesi lisäksi, että esityksessä on huomioitava mm. väestökehityksen aiheuttamat muutokset palvelujen tarpeeseen ja palvelurakenteeseen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että palvelurakenteen muutokset tehdään ns. luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Talousohjelmaesityksen tuli olla valmiina 30.4.2019 mennessä. Työryhmään nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (työryhmän puheenjohtaja), kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto. valtuustoryhmien puheenjohtajat, kolme työntekijäjärjestöjen nimeämää jäsentä, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja (työryhmän sihteeri) sekä sivistys- ja tekninen johtaja. Lisäksi työryhmälle annettiin aikataulu kuudelle kokoukselle. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä tarkensi talousohjelmalle asetettavat tavoitteet sekä sopi työohjelmasta, jolla työ laaditaan. Toisessa kokouksessa käytiin viranhaltijavalmisteltua luonnospaperia, jonka mukaisia toimenpiteitä arvioitiin päätösten ennakkoarvioinnin menetelmällä. Kolmannessa kokouksessa käytiin läpi työryhmän jäsenten uusia esityksiä toimenpiteiksi. Neljännessä kokouksessa kuultiin Selänteen edustajia. Viidennessä kokouksessa keskusteltiin alustavasta luonnoksesta talousohjelmaksi. Kuudennessa kokouksessa on tavoitteena hyväksyä esitys kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle talousohjelmaksi 2019-2025. Työryhmä päätti myös toteuttaa koko henkilökunnalle kyselyn 25.2.-8.3.2019, jossa pyydettiin työntekijöiltä esityksiä menojen vähennyksiksi, tulojen lisäämiseksi sekä toimintojen kehittämiseksi. Kyselyyn tuli runsaasti vastauksia, mitä pidettiin työryhmässä hyvänä asiana. Osa esille tulleista asioista toteutuu talousohjelmaesityksessä. Osa asioista tulee esille johtoryhmien palautepalavereissa käytännön toimintojen ja henkilöstöhallinnon kehittämistehtävinä. Vastauksissa oli myös sellaisia kehittämiskohteita, jotka jäävät laajuutensa vuoksi odottamaan talousohjelman jälkeistä aikaa. 2
2. Kaupungin taloussuunnitelmassa ja muissa kaupungin päätöksissä asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2018 hyväksymässä taloussuunnitelmassa 2020-2022 on asetettu tavoitteeksi suunnitelmavuosille yhteensä 1,7 miljoonan euron positiivinen vaikutus vuosikatteeseen. Keinoina voivat olla menojen vähennykset tai tulojen lisäykset. Lisäksi taloussuunnitelmassa on esitetty investointisuunnitelma ja sen vaikutukset rahoituslaskelman muodossa mm. lainojen määrään. Kaupunginhallitus asetti talousohjelmaa laativalle työryhmälle tavoitteeksi, että vuoden 2022 tilinpäätöksessä kaupungilla ei saa olla taseen mukaista kumulatiivista alijäämää ja velkaantuneisuusastetta on alennettu vuoden 2017 tilinpäätöksestä. Talousohjelmaa laativa työryhmä kävi ensimmäisessä kokouksessaan keskustelun talousohjelmalle asetettavista tavoitteista. Työryhmä linjasi, että valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman tuloslaskelmaan vaikuttavat tavoitteet ovat hyviä ja sen mukaisesti kumulatiivinen alijäämä on saatu katettua vuoden 2021 tilinpäätöksessä ja vuoden 2022 tilinpäätöksessä on jo kumulatiivista ylijäämää. Investointien määrä vuosille on liian suuri vuosille 2019 ja 2020 ja lainakantaa tulisi saada pienennettyä nopeammin. 3. Talousohjelman mukaiset toimenpiteet ja seuranta 3.1. Toimenpiteet Kiinteistöverotulot lisääntyvät vuonna 2021 merkittävästi Välikankaan ja Ristiniityn alueiden 24 tuulivoimalan valmistuttua. Kiinteistöverotuloja lisätään myös kiinteistöverotettavien rakennusten tarkistamisella, jolla on monessa kunnassa todettu saatavan lisää kiinteistöverotuloja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pajuperänkankaan alueen tuulivoimakaavan, mutta tämän alueen tuulivoimaloiden vaikutuksia ei ole huomioitu talousohjelmassa, koska kaava ei ole lainvoimainen. Sivistyspalvelujen osalta väestönkehitys ja alentunut syntyvyys vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Työryhmässä keskusteltiin kahdesta päävaihtoehdosta reagoida tilanteeseen: keskittämällä opetus keskustaan ja lakkauttaa kyläkouluja tai antaa mahdollisimman kauan opetusta myös neljällä kyläkoululla, mutta vähentää yksi rinnakkaisluokka kultakin vuosiluokalta keskustassa ja ottaa vapautuvia tiloja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön. Työryhmä päätyi esittämään jälkimmäistä vaihtoehtoa. Talousohjelmatyöryhmän työn yhtenä lähtökohtana oli nykyisten perusopetuksen alakoulujen oppilasmäärien ja -ennusteiden mukainen 130 oppilaan väheneminen ohjelmakaudella vuoteen 2025 mennessä. Kyseinen oppilasmäärän väheneminen tarkoittaa reilun kuuden luokanopettajan vähentämistarvetta. Kaupunginhallituksen toimeksiannon mukaisesti henkilökunnan määrän väheneminen hoidetaan ns. luonnollisella poistumalla ja esimerkiksi vaihtamalla tarvittaessa opettajien työpaikkoja eri kouluille. Talousohjelmatyöryhmä päätyi siis esittämään K.J.Ståhlbergin koulun muuttamista 3-sarjaisesta koulusta 2-sarjaiseksi kouluksi, jolloin opettajien määrä vähenee tarvittavalla kuudella luokanopettajalla. Opetusryhmien koot eivät saa kasvaa järjestelyissä kohtuuttoman suuriksi, josta huolehditaan sivistystoimen toiminnallisella suunnittelulla ja koulujen välisellä yhteistyöllä. Mikäli oppilasmäärät ja -ennusteet vähenevät edellä mainittua 130 3
oppilaan määrää enemmän, niin vuosittaisen tarkastelun perusteella joudutaan tarkastelemaan myös kyläkoulujen määrää. Varhaiskasvatuksen osalta on ilmennyt pidempään tarvetta saada uusi tila Kartanon päiväkodille. Kaupungin vaikea taloudellinen tilanne, useiden päällekkäisten isojen rakennusinvestointien takia, ei mahdollista uuden päiväkodin rakentamista. Mikäli löytyy tilaratkaisuja, jotka ovat talousohjelman puitteissa toteutettavissa, esim. nykyisten tilojen käyttöä tehostamalla, niin tilaratkaisu hoidetaan ensi sijaisesti siten. Mutta, jos päiväkodin tila-asia ei ole muutoin ratkaistavissa, niin selvitetään palvelusetelin käyttöönottoa, josta valtuusto tekee erillisen päätöksen. Päiväkotien lapsiryhmät yhdistetään vanhempien loma-aikoina erityisesti kesällä jopa yhteen päiväkotiin ja -ryhmään. Päiväkoti Satakielen tilojen käyttöastetta nostetaan esim. siirtämällä vuorohoito sinne. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja kunnossapidossa voidaan yhteistyötä lisätä kaupungin ja tytäryhtiöiden välillä. Esityksenä on konsernin yhteisen kunnallistekniikan yksikön perustaminen, jolla voidaan tehostaa toimintaa sekä saavuttaa säästöjä kone- ja laitekustannuksissa sekä henkilöstömenoissa. Myös siivous- ja kiinteistönhoidon mitoitukset tehdään. Toimintojen uudelleen organisointi vaikuttaa myös rakennusten käyttöön ja siihen, että osasta rakennuksista voidaan luopua kaupungin toiminnassa. Selänteessä on meneillään omat selvitykset taloudellisen tilanteen johdosta ja viranhaltijat ovat tehneet esityksiä palvelurakennemuutoksista. Kaupungin talousohjelmassa huomioidut muutokset Selänteen toiminnassa edellyttävät siis kuntayhtymähallituksen ja jäsenkuntien valtuustojen erillisiä päätöksiä. Toimenpiteet ja niiden yksityiskohtaiset taloudelliset vaikutukset ovat liitteenä nro 1. Investoinnit ja erityisesti talonrakennusinvestoinnit vaikuttavat merkittävästi kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Erityisesti investoinnit vaikuttavat kaupungin velan määrään, koska investointeja ei pystytä rahoittamaan omarahoituksella. Tuloslaskelmassa investoinnit vaikuttavat merkittävästi poistoina. Valtuuston iltakoulussa on pohdittu useammassa yhteydessä eri vaihtoehtoja investointien rahoittamiseksi. Uusia rahoitusvaihtoehtoja ovat kiinteistöleasing tai rakennuksen vuokraaminen sijoittajalta. Lisäksi kaupunki on aikaisemminkin käyttänyt sijoitusten tulouttamista investointien rahoitukseen. Kyläkouluille tehdään suunnitteluaikana vain välttämättömät vuosikorjaukset. Liitteenä nro 2 on investointiohjelma, jossa on esitetty isot talonrakennusinvestoinnit aikatauluineen erikseen sekä investointien rahoitusvaihtoehdot. Investoinneista sekä niiden rahoituksesta tullaan päättää vielä erikseen talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä, mutta talousohjelmassa on esitettävä sitova suunnitelma, jolla saadaan taloussuunnitelmaa pidemmällä tähtäimellä kaupungin taloudellinen tilanne oikeansuuntaiseksi. Liitteenä nro 4 ja 5 arvio talousohjelmakauden tulos- ja rahoituslaskelmasta 4
3.2. Talousohjelman seuranta ja tarkistaminen Talousohjelmassa esitetyt asiat ja toiminnalliset muutokset huomioidaan vuosittain lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksissä. Talousohjelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain samanaikaisesti kaupunkistrategian toteutumisen kanssa eli vuosittain joulukuussa. Tarvittaessa talousohjelmaa voidaan tarkistaa myös kesken vuotta, jos tapahtuu olennaisia muutoksia menokehityksessä tai tulojen kertymässä. Merkittävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. 4. Talousohjelman vaikutusten arviointia Työryhmä teki osana työtään toimenpide-esitysten vaikutusten ennakkoarviointia, jossa vaikutuksia arvioidaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä kaupungin talouden kannalta. Kouluverkon muutosten arviointiin tuli eniten näkökulmia ja perusteluja. Kyläkouluilla turvataan kylien elinvoimaisuutta ja koulumatkat säilyvät kohtuullisina oppilaille. Koulukuljetukset vaikuttavat kaupungin talouteen ja oppilaisiin sekä niiden reittejä tulee jatkuvasti kehittää. Ikäluokkien pieneminen vaikuttaa väistämättä toiminnan volyymiin ja oppilasryhmien määrään. Varhaiskasvatus tarvitsee asianmukaiset ja hyvät tilat. Syntyvyyden aleneminen vaikuttaa myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään pidemmällä aikavälillä. Tilojen yhteiskäyttöä muiden sivistyspalvelujen toimintojen kanssa tulee selvittää. Tuulivoimaloilla todettiin olevan vaikutusta maisemaan ja terveydellisistä vaikutuksistakin keskustellaan. Mutta taloudellisesti ja uusiutuvan energian kannalta tuulivoima koettiin vaikutuksiltaan positiiviseksi. Konserniyhteistyön tiivistäminen vaikuttaa myös henkilökunnan asemaan, jos työnantaja vaihtuu. 5. Liitteet Liite nro 1. Taulukko, jossa esitetään yksityiskohtaisesti toimenpiteet ja niiden ajoitus sekä taloudelliset vaikutukset Liite nro 2. Yhteenveto kaupungin merkittävistä talonrakennusinvestoinneista, niiden ajoituksesta ja rahoituksesta. Liite nro 3. Talousohjelmassa myytäviksi tai purettaviksi esitettyjen rakennusten tasearvot ja arvio purkamiskustannuksista sekä päiväkoti-investoinnin vaikutuksesta poistoina talousohjelmakaudelle Liite nro 4. Talousohjelmakauden tuloslaskelma Liite nro 5. Talousohjelmakauden rahoituslaskelma 5
6
Liite nro 1. HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSOHJELMA 2019-2025 Toiminnallinen muutos Lisätietoja 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yhteensä Kiinteistöverotulot Tuulivoimalat Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimalat valmistuvat 2020 720 000 702 000 684 000 660 000 648 000 3 414 000 Verotettavien rakennusten tarkistus Erillisen selvityksen perusteella kiinteistöveron piiriin tulevat 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 120 000 rakennukset, joista ei ole aikaisemmin maksettua niille kuuluvaa kiinteistöveroa. Kiinteistöverotulot yhteensä 20 000 740 000 722 000 704 000 680 000 668 000 3 534 000 Sivistyspalvelut 1 luokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun 1 vuosiluokka 2-sarjaiseksi lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 355 000 1 luokanopettaja Väliojan koulu 2-opettajaiseksi lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 355 000 1 erityisluokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun pienryhmät viidestä neljään lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 55 000 55 000 245 000 1,5 aineenopettajaa Yläasteen tuntikehyksen muutos lukuvuoden alusta 45 000 90 000 90 000 90 000 90 000 405 000 1 luokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun 1 vuosiluokka 2-sarjaiseksi lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 300 000 1 luokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun 1 vuosiluokka 2-sarjaiseksi lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 55 000 190 000 1 luokanopettaja Tiiton koulu 4-opettajaiseksi lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 135 000 1 esiopettaja 5 esiopetusryhmästä 4 ryhmään lukuvuoden alusta 25 000 55 000 55 000 135 000 1 luokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun 1 vuosiluokka 2-sarjaiseksi tai kyläkoulun luokanopettaja lukuvuoden alusta 25 000 55 000 80 000 1 luokanopettaja K.J. Ståhlbergin koulun 1 vuosiluokka 2-sarjaiseksi tai kyläkoulun luokanopettaja lukuvuoden alusta 25 000 25 000 Koulunjohtajien tehtävien yhdistäminen Siirrytään neljästä koulunjohtajasta kahden koulunjohtajan 6 000 14 000 14 000 14 000 48 000 järjestelmään Tulojen lisäykset Mm. vuokrat ja koulukuljetusten omavastuut 25 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 325 000 Varhaiskasvatuksen tilajärjestelyt tilojen käyttöä tehostamalla Selvitetään Kartanon päiväkodin tilapäis- ja pysyvien tilojen järjestämistä olemassa olevista tiloista ja tilojen käyttöä tehostamalla. Mikäli tilajärjestelyä ei saada muutoin hoidettua, niin selvitetään palvelusetelin käyttöön ottoa kahden päiväkotiryhmän osalta. 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 200 000 Sivistyspalvelut yhteensä 75 000 185 000 325 000 431 000 519 000 604 000 659 000 2 798 000 Tekniset palvelut Kiinteistönhoidon ja ulkoalueiden hoidon Mitoitus tehdään kiinteistönhoidossa ja ulkoalueiden hoidossa 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 180 000 sekä siivoustyön mitoitukset ulkopuolisella ja siivoustyössä pääosin omana työnä Konsernin yhteisen kunnallistekniikan Käynnistetään neuvottelut kaupungin sekä vesi- ja lämpöyhtiön 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 250 000 yksikön/yhtiön perustaminen yhteisen kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon yksikköstä, jolla on yhteinen henkilökunta sekä koneet ja laitteet. Toiminallista säästöä henkilöstö- sekä konekustannuksissa. Tekniset palvelut yhteensä 30 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 430 000
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSOHJELMA 2019-2025 Toiminnallinen muutos Lisätietoja 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yhteensä Kiinteistöt ja rakennukset Karjalahden Kartanon myynti tai vuokraaminen ulkopuoliselle Myydään ulkopuoliselle (käyttömenot ja poistot) tai vuokrataan (vuokratuloja). Päätöstä tehtäessä huomioidaan myös Karjalahden alueen maankäytöllinen kokonaisuus. Seurakunta ilmoitti olevansa kiinnostunut vain rakennuksen alakerrasta 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 250 000 Kirjaston tontilla olevan rakennuksen vuokraaminen seurakunnalle 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 12 000 Vuokratulot Välikankaan tuulimyllyistä 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 50 000 Kukkaniemen omakotitalon käyttömenot ja Myynnissä kiinteistönvälityksessä poistot 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 140 000 Kauppakatu 31 omakotitalon käyttömenot ja Puretaan (purkukustannukset ja alaskirjaus vuodelle 2019) 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 60 000 poistot Hotelli-ravintola-uimallin käyttömenot ja Puretaan tai myydään (purkukustannukset ja alaskirjaus yhdelle 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 500 000 poistot vuodelle). Päätöstä tehtäessä huomioidaan myös Samulinrannan maankäytöllinen kokonaisuus. Koulukadun paloasema Myydään, mutta uuden paloaseman käyttömenot ja poistot ovat nykyisiä menoja isommat Kiinteistöt ja rakennukset yhteensä 20 000 32 000 192 000 192 000 192 000 192 000 192 000 1 012 000 Selänne Palvelurakenneuudistuksen vaihe 1 Palvelurakenneuudistuksessa palveluja keskitetään Selänne kuntiin 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 600 000 erillisellä päätöksellä. Palvelurakenneuudistuksen vaihe 2 Palvelurakenneuudistuksessa palveluja keskitetään Selänne kuntiin 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 500 000 erillisellä päätöksellä. Selänne yhteensä 100 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 1 100 000 YHTEENSÄ 95 000 367 000 1 537 000 1 625 000 1 695 000 1 756 000 1 799 000 8 874 000 Lisäys 95 000 272 000 1 170 000 88 000 70 000 61 000 43 000 1 799 000 2
Liite nro 2. 3
Liite nro 3.
Liite nro 4. TULOSLASKELMA TP2018 TA2019 TS2020 TS2021 TS2022 2023 2024 2025 Toimintatuotot 10 666 363 9 719 956 Toimintakulut -57 050 283-56 163 055 TOIMINTAKATE -46 383 920-46 443 099-46 655 530-46 672 085-47 032 806-47 415 134-47 804 286-48 227 328 Verotulot 23 161 057 24 250 300 24 512 803 25 477 931 25 714 710 25 953 857 26 189 396 26 439 290 Valtionosuudet 23 466 571 23 235 300 23 467 653 23 702 330 23 939 353 24 178 746 24 420 534 24 664 739 Rahoitustuotot ja kulut -211 442 410 900 600 000 600 000 600 000 600000 600000 600000 VUOSIKATE 32 266 1 453 401 1 924 926 3 108 175 3 221 257 3 317 470 3 405 644 3 476 701 Poistot ja arvonalent. -2 055 572-1 914 000-1 964 000-2 100 000-2 200 000-2400000 -2400000-2400000 Satunnaiset erät 482000 TILIKAUDEN TULOS -2 023 306 21 401-39 074 1 008 175 1 021 257 917 470 1 005 644 1 076 701 Poistoeron lis. -/väh. + 85 466 85 500 85 500 85 500 85 500 85500 85500 85500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJ. -1 937 840 106 901 46 426 1 093 675 1 106 757 1 002 970 1 091 144 1 162 201 Kumulatiivinen yli-/alijäämä -2 083 733-1 976 832-1 930 406-836 731 270 026 1 272 996 2 364 140 3 526 341 Suunnitelma vuosina 2020-2025 on vuosittain huomioitu 1 %:n kasvu toimintakatteessa, verotuloissa ja valtionosuuksissa Tasapainottamistyöryhmän esitykset on huomioitu toimintakatteessa ja verotuloissa sekä investoinneissa ja poistoissa 2
Liite nro 5. RAHOITUSLASKELMA TP2018 TA2019 TS2020 TS2021 TS2022 2023 2024 2025 euro euro VUOSIKATE 32 266 1 453 401 1 924 926 3 108 175 3 221 257 3 317 470 3 405 644 3 476 701 Satunnaiset erät 482 000 Tulorahoituksen korjauserät -5 919 Tulorahoitus 26 347 1 935 401 1 924 926 3 108 175 3 221 257 3 317 470 3 405 644 3 476 701 Investoinnit, netto -1 298 255-3 122 000-7 685 000-1 835 000-4 980 000-1 600 000-900 000-900 000 Varsinaisen toim. ja inv. kassavirta -1 271 908-1 186 599-5 760 074 1 273 175-1 758 743 1 717 470 2 505 644 2 576 701 Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 890 000 6 045 000 7 460 000 2 925 000 3 455 000 2 780 000 2 700 000 2 630 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 120 788-5 000 000-5 200 000-5 200 000-5 200 000-5 200 000-5 200 000-5 200 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 039 800 Lainakannan muutokset -270 588 1 045 000 2 260 000-2 275 000-1 745 000-2 420 000-2 500 000-2 570 000 Vastaavien muutokset taseessa 751 031 Vastattavien muutokset taseessa 883 877 Rahoitustoiminnan kassavirta 1 364 320 1 045 000 2 260 000-2 275 000-1 745 000-2 420 000-2 500 000-2 570 000 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 92 412-141 599-3 500 074-1 001 825-3 503 743-702 530 5 644 6 701 Lainakanta, kumulatiivinen 34 090 524 35 135 524 37 395 524 35 120 524 33 375 524 30 955 524 28 455 524 25 885 524 Lainat /as. 4 769 4 915 5 231 4 913 4 669 4 330 3 980 3 621 Vuoden 2020 investoinneista rahoitetaan 3.500.000 euroa sijoituksia tulouttamalla ja kiinteistöleasingilla Vuoden 2021 investoinneista rahoitetaan 1.000.000 euroa kiinteistöleasingilla Vuoden 2022 investoinneista rahoitetaan 3.500.000 euroa sijoituksia tulouttamalla ja kiinteistöleasingilla Vuoden 2023 investoinneista rahoitetaan 700.000 euroa sijoituksia tulouttamalla 3