Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?



Samankaltaiset tiedostot
Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Sosiaaliturvan selvittäminen

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia)

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Osatyökykyisten TE-palvelut

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Mikä muuttui projektin tuloksena?

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

PALKOn avoin seminaari

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Olkapään sairauksien kuntoutus

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Nuoren niska-hartiakipu

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

GAS-menetelmää käytetty

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Moniammatillinen kipuselvitys

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Fyysinen kuntoutuminen

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Move On! Nuorten työllisyyshanke Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Hotelli Scandic, Kuopio

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Transkriptio:

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? VKK:n miniseminaari 19.1.2016 Maija Haanpää, dosentti, neurologi, Etera ja HYKS Taina Lahti, kliininen asiantuntija YAMK, HYKS

Havaintoja Parasta hoitoa on se, joka korjaa kipupotilaan tarinan. Oikea-aikainen vaikuttava hoito kannattaa. Kipupotilaat eivät ole hankalia, mutta heillä on hankalia kipuja (ja usein muita haasteita).

Pitkäkestoisen kivun hoito Hoitoon pääsyn kriteerit (STM 2007) Lääkärin tehtävänä on tutkia potilas, asettaa diagnoosi, järjestää tarvittavat lisätutkimukset, hoito ja kuntoutus sekä laatia potilaan pyytäessä tarvittavat lausunnot. Lääkäri vastaa hoitokokonaisuudesta Kivun hoidossa moniammatillinen työote on hyödyllinen Kipupotilaiden hoito onnistuu parhaiten biopsykososiaalisesta viitekehyksestä ottaen huomioon biomedisiinisten seikkojen lisäksi potilaan psyyke, elämäntilanne ja odotukset.

Kipupotilaan hoito ja kuntoutus Syynmukainen hoito Ensisijaista Oireenmukainen kivun hoito Lääkkeet, fysioterapeuttiset menetelmät, psykologiset menetelmät, stimulaatiomenetelmät Kannustava ja aktivoiva hoito-ote Lääkinnällinen kuntoutus Työjärjestelyt, ammatillinen kuntoutus

Kivun lääkkeettömiä hallintakeinoja mielihyvää tuottavat asiat hyväksyvä asennoituminen kipuun liikunta unihuolto rentoutuminen, hengitysharjoitukset tarkkaavaisuuden suuntaaminen pois kivusta Kuva: N.Hagelberg

Mia (synt. 1988) Aiemmin terve kampaaja (peruskoulu, ammattikoulu) V:sta 2010 lähtien häiritseviä alaraajoihin säteileviä alaselkäkipuja, jotka painottuvat ristiluun alueelle Pitkään istuminen ja pitkät kävelylenkit pahentavat kipua, tarve vaihtaa asentoa, kipu herättää öisin La, CRP, SI-nivelten rtg ja ENMG normaalit, HLAB27 negat. Pitkä sairausloma (ei voi tehdä kampaajan työtä). Sai työn kuntosalin asiakaspalvelijana ja siivoojana, mutta edelleen kipuja, joten työsuhdetta ei jatkettu. Burana, Panadol, Tramal, Triptyl apua ei, haittoja kyllä Kliininen status normaali

Mia, MRI-löydös ja tulkinta Lanneranka normaali, S2-3 tasolla tilaa ottava araknoideakysta, joka ohentanut luuta Oireet vastaavat kirjallisuudessa kuvattua Ei leikata, ellei rakon tai suolen oireita

Kivun hoito ja jatkot Venlafaksiini (150 mg) lievitti kipua mutta lihotti (15 kg) Duloksetiini (60 mg) lievittää kipua mutta ei yhtä hyvin kuin venlafaksiini, jatkaa duloksetiinin käyttöä Hakee työeläkeyhtiöltä ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöstä (ei voi työskennellä kampaajana) Työ sairaus sairausloma työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki uusi työura mietinnässä Haki uuteen koulutukeen mutta ei saanut opiskelupaikkaa Ei ollut ohjeista huolimatta ollut hakenut työeläkekuntoutusta Kuntoutusvastuu joko työeläkeyhtiöllä tai Kelalla Motivoitunut työelämään, sopeutunut oireisiin, ei lisärasitteita Jos oireisto vaikeutuu, ottaa yhteyttä uusi tilannearvio

Mitä tästä opimme? Käypä hoito: jos vaikea kipu jatkuu, lisätutkimukset tarpeen vaikka status on normaali Taudin luonteen ja hoitomahdollisuuksien selvitys Informaatio ammatillisesta kuntoutuksesta Mahdollisuus yhteydenottoon Kun sairaus (eikä työhaluttomuus) katkaisi työuran, työelämään paluuta tuetaan Oireiden hoito: vaikea kipu lieväksi kivuksi, aktiivisuus ja mahdollisimman normaali elämä oireista huolimatta

Sami (synt. 1977) Niskan retkahdusvamma työtapaturmassa v. 2001, todettu C V C VI välilevytyrä, konservatiivinen hoito Oireiden paheneminen v. 2005, todettu kaulaydintä painava C V C VI välilevytyrä, hoidettu leikkauksella Kipua myös oikeassa reidessä, kliinisesti meralgia parestetica, tehty hermon vapautusleikkaus v. 2006, minkä jälkeen vaikeat hermokivut reidessä, käveli kyynärsauvaa apuna käyttäen Yhdistelmälääkitys (Lyrica 600 mg/vrk, Oxycontin 80 mg/vrk, Trileptal 1350 mg/vrk, Cymbalta 120 mg/vrk), Xylocain ungt. Kävi Kelan kipukuntoutuksessa ja HYKS:n kipupsykologilla

Sami (synt. 1977) Haki ammatillista kuntoutusta v. 2007 (kuormaautonkuljettajasta laborantiksi) Oxycontiin vaihdettiin Tramaliin, joka univaikeuksien takia edelleen Temgesiciin (tarvittaessa jaksottain) Selkäydinstimulaattori asennettiin v. 2008 (jonotus yli hoitotakuun, opintojen vuoksi tehtiin kesällä), elektrodirevision jälkeen hyvä vaste Stimulaattori lievitti peruskipua mutta ei pahenemisvaiheita Kevennettiin lääkitystä: Cymbalta 60 mg:aan, puudutevoide pois. Unta tasaamaan Ketipinor 25 mg Laihdutti 11 kg, aloitti kuntosaliharjoittelun

Sami (synt. 1977) Valmistus laborantiksi v.2011 (räätälöity opintosuunnitelma), vakinaistettiin harjoittelupaikkaan, OE:n turvin 50 % työpanos Perheeseen syntyi toinen lapsi opiskeluaikana Cymbalta ja Ketipinor pois, tilalle Mirtazapin 15 mg Säätökäyntejä stimulaattorihoitajalla, lääkityksen vuoksi lääkärikäynnit ½ v 1 v välein Patterin vaihto v. 2015

Mitä tästä opimme? Vaikeasta kivusta huolimatta tavoitteita työ- ja perheelämässä, pitkäjänteinen ote Runsas yhdistelmälääkitys tuki asioiden eteenpäin viemistä, kognitiivisia haittoja pyritään minimoimaan Kanta-asiakkuus stimulaattorin vuoksi, lääkityksen hienosäätöä vuosien saatossa Opioidit lääkityksessä pahenemisvaiheissa, pitää kirjaa Temgesic-kulutuksesta Potilas on kiitollinen kuntoutuspolusta ja työstä

Sanna (synt. 1969) Terve postinjakaja, jolle tuli työtapaturmassa v. 2006 oikean olkapään vamma (kaatui portaissa), anteriorinen subluksaatio Konservatiivinen hoito. Olkakivut jatkuivat, palasi töihin. Oireiden paheneminen tennistä pelatessa v. 2007, todettiin labrum-vaurio, joka korjattiin leikkauksessa. Kipu paheni. ENMG:ssä axillaris-vaurion jälkitila Anteriorisen instabiliteetin vuoksi uusi leikkaus v. 2009 (aiheeton, katsottu potilasvahingoksi) http://www.bosshin.com/owners_manual_instability http://en.wikipedia.org/wiki/file: Gray818.png http://www.shoulderdoc.co.uk/article.asp?section=15

Sanna (synt. 1969) Jäi pois töistä, arvioon VKK:lle Kivut kovia, valvottavat (yöuni 4 h/yö). Liikuntaharrastukset rajoittuneet. Perheasiat kunnossa (puoliso, 3 lasta). Kipupoliklinikka: lääkekokeilut, kipupsykiatrin arvio, lähete stimulaattoriarvioon, lääkityksenä Venlfaxin 150 mg ja Dolmed 5 mg x 2 Aloitti opinnot sosionomiksi Stimulaattorihoitajan ohjauskäynti 1/2011

Sanna (synt. 1969) Stimulaattorikokeilu 4/2011, pysyvän stimulaattorin asennus 7/2011 Lääkärin arvio lääkityksestä: kokeiltiin vielä Ixel ja Trileptal (joista ei apua), aloitettiin Norspan Stimulaattorin säätökäyntejä hoitajalla Arviokäynti neurokirurgilla laiteongelmien vuoksi Iho-ongelmien vuoksi Norspan vaihdettiin Temgesiciin Patterin vaihto 2013

Mitä tästä opimme? Epäonninenkaan polku ei ole este tavoitteiden asettamiselle ja saavuttamiselle Kaikki potilaat eivät hyödy masennus- ja epilepsialääkkeistä neuropaattisen kivun hoidossa Uudet tavoitteet motivoivat Kun ei voi korjata, täytyy pärjätä, tässä potilaan omat strategiat avainasemassa, hoitotahoilta asiantuntemusta ja tukea, mutta selvitymispolun potilas hahmottaa itse

Lopuksi Tavoitteena saumaton jatkumo dg hoito lääkinnällinen kuntoutus ammatillinen kuntoutus Tieto sairaudesta sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista, sopeutumisen ja uudelleen suuntautumisen tuki Potilasta ei kuntouteta, mutta hänelle tarjotaan tukea kuntoutumiseen Valtaosa kipupotilaista(kin) on motivoitunut työn tekoon ja muutenkin aktiiviseen elämään

Kiitos!