Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 Pysäkkien ja katosten toimintaohje Pikavuoropysäkkien kehittäminen Tampereen laatukäytäväselvityksen päivitys

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006. Tampere 2006. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri. 41 s. + liitt. 15 s. TIIVISTELMÄ Hämeen tiepiirin vastuulla on runsas 9 500 linja-autopysäkkiä. Tämän selvityksen yhtenä tavoitteena on ollut laatia linja-autopysäkkien parantamistarpeen arviointia helpottava ja systematisoiva toimintaohje. Toimintaohjeen avulla Hämeen tiepiiri pystyy kohdentamaan joukkoliikenteen kehittämiseen varatut panokset tarkoituksenmukaisesti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti. Toimintaohje palvelee mm. tiepiiriin tulevien pysäkkialoitteiden käsittelyä. Kun aloitteiden käsittely on dokumentoitu, tarjoavat jo käsitellyt aloitteet vertailukohdan tulevia aloitteita koskevalle päätöksenteolle. Hyvä joukkoliikennejärjestelmä on paitsi palvelutasoltaan korkealaatuinen, myös tasalaatuinen ja johdonmukaisesti suunniteltu ja rakennettu. Siksi pysäkkien kehittämistoiminta ei voi perustua pelkästään tiepiiriin tuleviin aloitteisiin. Jotta pitkäjänteiselle suunnitelmalliselle pysäkkien kehittämistyölle olisi Hämeen tiepiirissä valmiuksia, on pikavuoropysäkkien kehittämiskohteita kartoitettu kattavan liikennöitsijäkyselyn ja rekisterianalyysin avulla. Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkeistä on muodostettu lista, johon on kerätty pysäkkien merkittävyyttä kuvaavia tietoja ja pysäkkialueesta eri yhteyksissä käytetty nimi. Listaan on kerätty myös liikennöitsijäkyselystä saadut toimenpide-ehdotukset. Lista tarjoaa lähtökohdan Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkkien pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Keskeistä on, että pikavuoropysäkit on merkitty maastoon ja rekistereihin todellista liikennetilannetta vastaavaksi. Matkustajapalvelutasoa parantaisi pysäkkien nimeäminen ja varustaminen nimikilvillä. Valtatien 3 Tampere Helsinki yhteysväliä esitetään kehittäväksi pikavuoroliikenteen laatukäytävänä. Lisäksi raportissa on esitys pikavuoropysäkkien varusteiden kehittämisestä sekä pysäkkien turvallisuutta ja ajettavuutta parantavista toimenpiteistä. Työn aikana havaittiin, että Tiehallinnon pysäkkirekisterissä oli puutteita mm. pysäkkien pikavuorotiedon ja pysäkit Digistop-tietoihin kytkevän id-numeron osalta. Osana selvitystä laadittiin listat Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkkien rekisteritietojen päivitystarpeista. Lisäksi työssä on tarkasteltu Tampereen kaupunkiseudun laatukäytävien toteutustilannetta. Pysäkkijärjestelyjen kehittäminen on edelleen ajankohtaista aikaisempien selvitysten toimenpide-esitysten pohjalta. Esimerkiksi pysäkkien polkupyöräpysäköinnissä on kehittämistarvetta. Hankeryhmä esittää, että Hämeen tiepiiri osallistuisi Tampereen kaupunkiseudulla liikennevaloetuisuuksien toteuttamiseen laatukäytäväajattelun mukaisesti.

ESIPUHE Hämeen tiepiirin joukkoliikenneselvitys valmistui vuonna 2000. Selvityksessä määriteltiin kootusti tiepiirin vastuut joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisessa. Joukkoliikenneselvityksessä oli mm. esitys tiepiirin alueen tärkeimmistä kehitettävistä pysäkeistä. Tampereen kaupunkiseudun LINJANA2-laatukäytäväsuunnitelma valmistui vuonna 1999. Kyseisessä suunnitelmassa ensimmäisen kerran kunnat, tiepiiri, lääninhallitus ja liikennöitsijät yhdessä selvittivät Tampereen kaupunkiseudun linja-autoliikenteen fyysisen toimintaympäristön kehittämistarpeita. Viime vuosina on ilmennyt tarve tarkentaa ja täydentää tehtyjä selvityksiä sekä yhdenmukaistaa Hämeen tiepiirin toimintaa joukkoliikenneasioissa vastaamaan Tiehallinnon valtakunnallisia käytäntöjä. Erityisesti on ilmennyt tarve saada aikaan ns. pysäkkipolitiikka eli menettelytapa pysäkkialoitteiden tasapuoliseen käsittelyyn. Lisäksi merkittävään rooliin on noussut joukkoliikenteen harjoittamisen näkökulmasta tärkeiden pikavuoroliikenteen ja kaupunkiseutujen joukkoliikennekäytävien hanketarpeiden tunnistaminen ja ohjelmointi. Tämä Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 sisältää linjaautopysäkkien ja katosten toimintaohjeen, pikavuoropysäkkien kehittämisselvityksen, esityksen pysäkkirekisteritietojen päivitystarpeista ja Tampereen kaupunkiseudun laatukäytäväsuunnitelman päivityksen. Selvitys palvelee tiepiirin maanteiden joukkoliikenteen hanketarpeiden ohjelmointia. Hankepakettityötä ohjanneeseen hankeryhmään ovat kuuluneet: Jouni Sivenius Antti Piirainen Seppo Riippi Seija Siitonen Seppo Nikkanen Tuomo Kojo Jukka Kyrölä Mika Kulmala Ville-Mikael Tuominen Juha-Pekka Häyrynen Tiehallinto, Hämeen tiepiiri (pj) Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto ry Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Sito Tampere Oy Sito Tampere Oy Tampereella joulukuussa 2006 Tiehallinto Hämeen tiepiiri

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 Sisältö 1 HÄMEEN TIEPIIRIN MAANTEIDEN LINJA-AUTOPYSÄKIT 1 2 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 3 2.1 Pysäkin tarve ja tyyppi 3 2.2 Pysäkkivarusteet 4 2.2.1 Katos 5 2.2.2 Pikavuoro-, nimi- ja linjanumerokilvet 7 2.2.3 Paikka aikatauluille ja muulle informaatiolle 8 2.2.4 Sähköinen informaatio ja joukkoliikenteen telematiikka 8 2.2.5 Liityntä- ja saattoliikenteen järjestelyt 9 2.3 Rekisteri- ja paikkatiedot 10 2.4 Pysäkkialoitteiden käsittely 10 2.5 Hoito ja ylläpito 12 2.5.1 Pysäkkivarusteiden hoito ja ylläpito 12 2.5.2 Talvihoito 13 2.5.3 Pysäkkien rakentaminen ja varusteiden hankinta 13 2.5.4 Tason parantamisen ohjelmointi 14 2.6 Mainossopimukset 14 2.7 Joukkoliikenteen huomioon ottaminen tienpidossa 15 3 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN 16 3.1 Taustaa 16 3.1.1 Tarkastelumenetelmä 16 3.1.2 Liikennöitsijäkysely 16 3.1.3 Pysäkkien pisteytys 16 3.2 Pikavuoropysäkkien kehittämiskohteet 18 3.2.1 Joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat toimet 19 3.2.2 Pysäkkien rakentaminen 22 3.2.3 Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille 24 3.2.4 Liikenneturvallisuustoimenpiteet 24 3.2.5 Pysäkkien pikavuorostatuksen poistaminen 27 3.3 Pysäkkirekisterin päivitystarpeet 28 3.3.1 Pikavuoropysäkki puuttuu kokonaan pysäkkirekisteristä 28 3.3.2 Pikavuorotieto puuttuu 29 3.3.3 Pysäkki-ID puuttuu tierekisteristä 30 3.3.4 Pysäkkien sijaintitieto ja lukumäärä tarkistettava 30 3.3.5 Rekisterissä esiintyvää pysäkkiä ei ole maastossa 31 3.4 Pikavuoropysäkkien kärkikohteet 31

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 4 TAMPEREEN LAATUKÄYTÄVÄSELVITYKSEN PÄIVITYS 32 4.1 LINJANA2 -suunnitelma 32 4.2 Suunnitelman toteutuminen 33 4.3 Toimintaympäristön muutos 1999 2006 35 4.4 Esitys Tiehallinnon vastuulla olevista toimenpiteistä 38 5 LÄHTEITÄ 41 6 LIITTEET 42

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 1 HÄMEEN TIEPIIRIN MAANTEIDEN LINJA-AUTOPYSÄKIT 1 HÄMEEN TIEPIIRIN MAANTEIDEN LINJA-AUTOPYSÄKIT Tiehallinnon pysäkkirekisterin perusteella Hämeen tiepiirin maanteillä oli vuonna 2006 runsaat 9 500 linja-autopysäkkiä. Suurin osa näistä, yli 90 %, on merkitty kaukoliikenteen vakiovuoropysäkeiksi (sininen liikennemerkki 532). Paikallisliikenteen käyttämiksi pysäkeiksi on tierekisterissä kirjattu n. 300 pysäkkiä (keltainen liikennemerkki 531). Pikavuoropysäkkejä on Hämeen tiepiirissä noin 280 kappaletta, taulukko 1. Pysäkkirekisterissä on joitakin puutteita mm. pikavuoropysäkkien ja paikallisliikenteen käytössä olevien pysäkkien merkitsemisen osalta. Kaiken kaikkiaan linja-autojen kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen raja ei ole yksiselitteinen. Pysäkkien merkitsemistavassa on eroja kaupunkiseuduittain. Taulukko 1. Hämeen tiepiirin linja-autopysäkit tien ja pysäkin toiminnallisen luokan mukaan. Lähde: pysäkkirekisteri 1.1.2006. pysäkkimerkki valtatiet kantatiet seututiet yhdystiet rampit yhteensä pikavuoro, kauko- ja paikallisliikenne 9 1 7 0 0 17 pikavuoro, vain kaukoliikenne 94 41 40 16 14 205 kauko- ja paikallisliikenne 34 8 91 80 0 213 kaukoliikenne 1132 928 2903 3821 4 8788 paikallisliikenne 4 0 5 60 0 69 ei tietoa 12 14 41 176 0 243 yhteensä 1285 992 3087 4153 18 9535 Tyypillisimpiä linja-autopysäkkien varusteita ovat säältä suojaava odotuskatos, siihen liittyvä tai erillinen istuin, roskakori, ajoradasta reunatuella korotettu odotustila ja aikatauluteline. Näiden lisäksi pysäkkijärjestelyyn voi kuulua mm. kevyen liikenteen väylä, kevyen liikenteen ali-/ylikulkukäytävä, polkupyöräteline/-katos, liityntä- ja saattopysäköintialue tai sähköinen informaationäyttö. Myös tievalaistus voidaan käsittää osaksi pysäkkivarustusta. Kaikista pysäkkivarusteista ei ole saatavissa kattavaa rekisteritietoa. Taulukkoon 2 on koottu pysäkki- ja tierekisterin pohjalta tietoja Hämeen tiepiirin pysäkkien varusteista. Taulukko 2. Hämeen tiepiirin linja-autopysäkkien varusteet pysäkin toiminnallisen luokan mukaan. Lähde: pysäkkirekisteri 1.1.2006. pysäkkimerkki katos korotettu odotustila roskakori tievalaistus pysäkkejä yhteensä pikavuoro, kauko- ja paikallisliikenne 6 0 0 17 tieto puuttuu 0 17 17 pikavuoro, vain kaukoliikenne 87 19 16 205 tieto puuttuu 0 169 171 kauko- ja paikallisliikenne 44 14 7 213 tieto puuttuu 0 133 133 kaukoliikenne 1190 266 127 8788 tieto puuttuu 25 4914 4927 paikallisliikenne 5 5 1 69 tieto puuttuu 0 9 9 ei tietoa 89 9 7 243 tieto puuttuu 0 69 69 yhteensä 1421 313 158 0 9535 Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien pystyttämät ja aiemmin ylläpitämät maanteiden katokset ovat asteittain siirtyneet Tiehallinnon vastuulle. Prosessi on vielä kesken. Osassa Hämeen tiepiirin urakka-alueista jopa puolet kunnista ei ole vielä laittanut katoksia kuntoon ja luovuttanut niitä Tiehallinnolle. Tiehallinnon vastuulla olevat maanteiden pysäkkikatokset ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, sillä tiepiiri pyrki kunnilta vastaanottamaan vain ehjät ja puhtaat katokset.

2 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 HÄMEEN TIEPIIRIN MAANTEIDEN LINJA-AUTOPYSÄKIT Uusia katoksia Hämeen tiepiiri ei ole viime vuosina suoraan hankkinut. Lähinnä uusia katoksia on toteutettu suurempien hankkeiden yhteydessä, jolloin pysäkkikatokset ovat kuuluneet kokonaisurakkaan. Kuva 1 Hämeen tiepiirin linja-autopysäkit. Linja-autopysäkkeihin liittyviä aloitteita Hämeen tiepiirille tulee joitakin kymmeniä vuodessa. Aloitteita tulee lähinnä yksityishenkilöiltä ja jonkin verran kunnilta ja liikennöitsijöiltä. Hämeen tiepiirillä on ollut käytettävissä vuosittain 100 000 150 000 euroa erityistä joukkoliikennerahaa pysäkkien rakentamiseen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin erillisiin toimenpiteisiin. Laajemmat joukkoliikennehankkeet ovat omia hankkeita, joiden ohjelmointi tehdään muiden hanketarpeiden rinnalla.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 3 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE Toimintaohjeen tavoitteet ja soveltamisalueet Tämän Tiehallinnon Hämeen tiepiirin linja-autopysäkkien ja katosten toimintaohjeen tavoitteena on määrittää käytännöt, jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja objektiivisen toiminnan maanteiden linja-autopysäkkien rakentamista ja ylläpitoa koskevissa asioissa. Toimintamalli on tiepiirin henkilökunnan päivittäinen työkalu. Samalla se kuvaa tiepiirin sidosryhmille, miten Hämeen tiepiiri pyrkii toimimaan maanteiden pysäkkiasioissa. Tätä toimintaohjetta sovelletaan kaikilla Hämeen tiepiirin alueen maanteiden linjaautopysäkeillä. Tiepiirin koko henkilökunnalla on vastuu joukkoliikenneasioiden huomioon ottamisesta. Joukkoliikenneasioiden koordinoinnista ja tiedon välittämisestä vastaa tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilö. Valtakunnalliset tavoitteet ja ohjeet Henkilöliikennelaki edellyttää, että joukkoliikenne otetaan huomioon maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa. Tiehallinnolla ja sen paikallisorganisaatioilla, tiepiireillä, on tärkeä asema joukkoliikenteen toimintaedellytysten luomisessa. Tiehallinto vastaa joukkoliikenteen toimintaympäristöstä maanteiden ja niiden linja-autopysäkkien osalta. Tiehallinto toimii valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteita toteuttaen. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja palvelujen parantaminen on osa valtakunnallista liikennepolitiikkaa, johon sisältyy liikenteen haittavaikutusten torjuminen kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla, kestävän kehityksen huomioon ottaminen ja vastuunotto liikennejärjestelmästä kokonaisuutena. Joukkoliikenteen matkustajat, linja-autonkuljettajat ja liikennöitsijät ovat osaltaan Tiehallinnon asiakkaita. Näkyvin osa Tiehallinnon joukkoliikenteeseen liittyvää toimintaa on linja-autopysäkkien rakentaminen, hoito ja ylläpito. Lähtökohtaisesti kaikki maanteillä sijaitsevat linja-autopysäkit varusteineen kuuluvat Tiehallinnon vastuulle. Toimivalla ja turvallisella pysäkkijärjestelmällä voidaan merkittävästi vaikuttaa joukkoliikenteen käytettävyyteen ja sitä kautta houkuttelevuuteen. 2.1 Pysäkin tarve ja tyyppi Pysäkin tarveharkintaa ohjaa ensisijaisesti matkustaja- ja liikenneturvallisuusnäkökulmat. Linja-autopysäkkiasioissa on usein kyse lasten, nuorten ja ikääntyneiden liikenneturvallisuudesta ja tasapuolisista liikkumismahdollisuuksista. Pysäkkijärjestelyjen tulee olla turvallisia, liikenteellisesti tarkoituksenmukaisia sekä kokonaistaloudellisia rakentamisen, kunnossapidon ja hoidon osalta. Lähtökohtana on, että joukkoliikenne pysähtyy liikennemerkillä merkityillä pysäkeillä. Vähäliikenteisellä tiellä pysäkkilevike voidaan jättää rakentamatta ja linja-auto voi pysähtyä ajoradalle, mikäli liikenneturvallisuus ei tästä vaarannu. Erityisen vähäliikenteisillä teillä, liikennemäärän ollessa alle 200 300 ajon./vrk, linja-autopysäkkien merkitsemisestä voidaan kokonaan luopua. Koululaisliikenteessä saattaa olla turvallisempaa jättää matkustaja tienhaaraan

4 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE kuin, että koululainen kulkee pidemmän matkan turvatonta piennarta pitkin. Vastaavasti kutsuohjatun liikenteen yleistyminen lisää paineita matkustajien otto- ja lähtöpaikkojen määrän kasvattamiselle, mikä osaltaan vähentää yksittäisten pysäkkien käyttäjämääriä. Pysäkiltä poistetaan pysäkkimerkit, mikäli linja-autoliikenne on kokonaan loppunut ja sen uudelleen alkaminen ei ole todennäköistä. Liikenteen loppuminen varmistetaan kunnalta, lääninhallitukselta, liikennöitsijältä ja/tai Linja-autoliitolta. Maanteiden linja-autopysäkkien suunnittelua pysäkin sijoittamisen, pysäkkityypin valinnan, pysäkin mitoituksen, pysäkkivarusteiden ja kevyen liikenteen yhteyksien osalta ohjaa ensisijaisesti Linja-autopysäkit -ohje /7/. Kaupunkialueilla voidaan soveltaa myös Paikallisliikenneliiton infrakortteja. 2.2 Pysäkkivarusteet Pysäkkivarustus määräytyy ensisijaisesti pysäkiltä nousevien matkustajien määrän perusteella. Kaupunkialueilla ja laatukäytävien pysäkeillä pyrkimyksenä on pysäkkivarusteiden yhtenäisyys, joka parhaiten toteutuu kuntien kanssa tehtävien yhteishankintojen avulla. Pysäkkien laatutason ja varustuksen määrittelyyn vaikuttavat mm. nousevien matkustajien määrä, linja-autoliikenteen vuorotarjonta ja tyyppi, pysäkin toiminnallinen luonne, pysäkin sijainti ja väylän ominaisuudet. Keskeinen pysäkkien kehittämistarpeiden määrittämiseen vaikuttava tekijä on operaattoreilta saatava palaute. Pysäkkivarustus määritellään tapauskohtaisesti soveltaen Linja-autopysäkit -ohjetta /7/.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 5 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.2.1 Katos Linja-autopysäkki varustetaan katoksella, kun nousevia matkustajia on yli 30 vuorokaudessa. Erikoistapauksissa katos voidaan toteuttaa vähäisemmällä matkustajamäärällä. Uuden tai uusittavan katoksen varustukseen sisältyy aina penkki ja paikka aikatauluinformaatiolle. Katoksen asentaminen nousijamääräkriteerin alittavalle pysäkille tulee kysymykseen tilanteissa, joissa joukkoliikenteen palvelutasoa halutaan nostaa nykyisestä (esim. laatukäytävät), pysäkkiä käyttävät pääasiassa matkustajaryhmät, joilla on eritystarpeita, odotusaika pysäkillä on tavanomaista pidempi ja odotusolosuhteet poikkeuksellisen huonot tai pysäkin nousijamäärän odotetaan pitkällä aikavälillä kasvavan esimerkiksi maankäytön kehittymisen johdosta. Jotta katosta pysäkille voidaan harkita, tulee lähiajan nousijamäärän olla kuitenkin vähintään 15 20 matkustajaa vuorokaudessa. Pysäkkikatosten tulee olla kestäviä, ympäristöön sopivia, törmäysturvallisia ja helposti kunnossapidettäviä. Odotuskatoksen mitoitus määräytyy pysäkin matkustajamäärän ja katoksen säältä suojaavuuden perusteella. Katos ei saa haitata matkustajan havaittavuutta ja linjaauton näkemistä pysäkiltä. Matkustajan havaittavuutta voidaan parantaa tarvittaessa esimerkiksi katokseen kiinnitettävillä heijastimilla. Pysäkkikatosten mitoitukseen, rakenteisiin, materiaaleihin ja varusteisiin liittyviä asioita on käsitelty julkaisussa Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset /8/. Kuva 2 Pikavuoropysäkkimiljöö valtatiellä 11 Mouhijärven Häijäässä.

6 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE Uusittaessa vaurioitunut katos, noudatetaan samoja periaatteita kuin päätettäessä kokonaan uuden katoksen rakentamisesta. Katosten kunnon tarkkailu sisältyy hoidon alueurakoihin. Tien hoitourakoitsija on velvoitettu ilmoittamaan huonokuntoisista katoksista tiemestarille. Tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilö arvioi, onko katos kyseisellä pysäkillä enää tarpeen. Tarvittaessa katos korvataan uudella tai kunnostetaan esim. hoidon alueurakkaan sisällytettävänä pienenä toimenpiteenä. Urakoitsija korjaa itse, esimerkiksi lumen aurauksen yhteydessä, vaurioittamansa katoksen. Urakoihin sisältyy tietty määrä graffitien poistoa. Lähtökohtana on, että huonokuntoisia katoksia ei maanteiden varsilla ole. Olemassa olevaa ehjää katosta ei poisteta pysäkiltä, vaikka sen käyttäjämäärä olisi vähentynyt sitten katoksen rakentamisen. Mikäli linja-autoliikenne on kokonaan loppunut ja sen uudelleen alkaminen ei ole todennäköistä, katos poistetaan. Liikenteen loppuminen varmistetaan kunnalta, lääninhallitukselta, liikennöitsijältä ja/tai Linja-autoliitolta. Mikäli katos on hyväkuntoinen, se siirretään pysäkille, jossa sille on tarvetta. Kuntien, yhdistysten ja muiden yksityisten tahojen maanteiden varten toteuttamiin katoksiin suhtaudutaan myötämielisesti. Lähtökohtaisesti maanteiden linja-autopysäkkien rakentaminen, varustaminen, hoito ja ylläpito ovat Tiehallinnon vastuulla. Toisinaan esimerkiksi kylätoimikunnat kuitenkin tarjoutuvat rakentamaan itse pysäkkikatoksia. Tällöin tulee olla tietarkastaja myöntämä lupa tiellä työskentelyyn. Tiepiiri ottaa kunnan tai yksityisen tahon toteuttaman pysäkkikatoksen hoitaakseen, mikäli pysäkin käyttäjämäärä edellyttäisi katosta, katos on rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan mahdollisimman yhteneväinen tiepiirin toteuttamien katosten kanssa ja katoksen sijoituspaikka on tiepiirin hyväksymä. Erillissopimuksin pysäkkikatos voi jäädä kunnan tai rekisteröidyn yhdistyksen vastattavaksi esimerkiksi katoksen poikkeuksellisesta rakenteesta johtuen. Vaihtoehtona on myös katoksen toteuttaminen tiealueen ulkopuolelle esimerkiksi yksityistien varteen. Kaupunkialueiden ja taajamien pysäkkikatoksia uusittaessa pysäkit varustetaan myös roskakorilla, joka sijoitetaan katoksen ulkopuolelle. Roskakori pitää pysäkkiympäristön siistimpänä, mutta sen säännöllisestä tyhjentämisestä on pystyttävä huolehtimaan. Roskakori asennetaan aina pysäkeille, joilla on lasiseinäinen katos. Lasiseinäinen katos vaatii säännöllisesti pesua. Roskakori tyhjennetään viikoittain ja talvella lumen aurauksen yhteydessä. Taajama-alueella pysäkin roskakori palvelee myös pysäkin ohi kulkevaa kevyttä liikennettä.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 7 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.2.2 Pikavuoro-, nimi- ja linjanumerokilvet Pikavuoropysäkkien pikavuoro-kilvet pidetään ajan tasalla. Kaikki pikavuoropysäkit varustetaan pysäkin nimikilvillä. Laatukäytäväpysäkit ja kaupunkialueiden paikallisliikenteen pysäkit varustetaan nimi- ja linjanumerokilvillä, mikäli yhtenäinen palvelutaso katuverkon pysäkkien kanssa sitä edellyttää. Pikavuoropysäkkien pikavuoro -kilvet päivitetään vastaamaan liikennetilannetta. Pikavuoropysäkkien sijainnista päättää lääninhallitus. Lääninhallituksen päätös uudesta pikavuoropysäkistä tulee tiedoksi tienpitäjälle, joka päätöksen perusteella lisää pysäkeille pikavuorokilvet. Vastaavasti lupaviranomaisen ja liikennöitsijän tulee ilmoittaa tiepiirille pikavuoroliikenteen käytöstä poistuneista pysäkeistä. Linja-autojen paikantamiseen perustuvat matkustajainformaatiopalvelut ja palveluliikenteen yleistyminen ovat lisänneet pysäkkinimien esittämisen tarvetta pysäkeillä. Tavoitteena on, että kaikki maanteiden pikavuoropysäkit on varustettu pysäkin nimitiedolla. Vakiovuoroliikenteessä nimikilvet asennetaan vain laatukäytäväpysäkeille, silloin kun ne kuuluvat kyseiselle laatukäytävälle määriteltyyn laatutasoon. Kaupunkialueiden paikallisliikenteen reiteillä pysäkit varustetaan nimi- ja linjanumerokilvin, mikäli yhtenäinen palvelutaso katuverkon pysäkkien kanssa sitä edellyttää. Pysäkin nimi esitetään lähtökohtaisesti pysäkkimerkin lisäkilpenä. Pysäkeillä, joilla pysäkkimerkkiä ei ole tarvetta lähiaikoina uusia, pysäkin nimi voidaan esittää esimerkiksi aikatauluinformaation yhteydessä. Pysäkkien nimistössä pyritään mahdollisimman pitkälle yhtenäisyyteen aikataulujulkaisuissa, liikenneluvissa ja olemassa olevissa tietojärjestelmissä käytetyn nimistön kanssa. Pikavuoropysäkkien nimeämisessä käytetään ensisijaisesti aikataulujulkaisuissa käytettäviä nimiä. Pikavuoropysäkin nimi varmistetaan kunnalta, liikennöitsijältä/matkahuollolta ja lääninhallitukselta. Pysäkkimerkin lisäkilvet pyritään asentamaan niin katoksellisille kuin katoksettomille pysäkeille, mikäli tarve sitä edellyttää. Tiepiiri vastaa maanteiden pysäkkien nimi- ja linjanumerokilpien hankinnasta ja kunnossapidosta. Linjanumero- ja määränpääkilpien tietosisällön ajantasaisuudesta vastaavat liikennöitsijä ja liikenteen ostajataho, jotka ovat velvollisia ilmoittamaan tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilölle tietosisällön muutostarpeista mahdollisimman nopeasti.

8 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE Kuva 3 Pikavuoropysäkin nimikilpi voidaan teipata samaan kilpeen itse pysäkkimerkin kanssa. Ratkaisu voi vähentää lisäkilpiin kohdistuvaa ilkivaltaa. Mikäli esimerkiksi kunta, seudullinen organisaatio tai liikennöitsijä on perinteisesti asentanut ja ylläpitänyt pysäkkien nimi- ja linjanumerokilpiä, niin käytäntö pyritään säilyttämään ennallaan. Tiepiiri osallistuu tällöinkin maanteiden pysäkkien osalta kilpien hankinta- ja ylläpitokustannuksiin. Tällaisessa tapauksessa tiepiiri ilmoittaa tietoonsa tulleista vaurioista linjanumeroja määränpääkilvissä niiden ylläpitäjälle ja kustantaa vaurioiden korjaamisesta aiheutuvat kulut. Mikäli jokin taho haluaa toteuttaa pysäkille nimi- ja linjakilvet, vaikka Tiehallinnon kriteerit eivät sitä edellytä, niin näissä tapauksissa tämä taho vastaa myös lisäkilpien ylläpidosta. 2.2.3 Paikka aikatauluille ja muulle informaatiolle Aikatauluteline sisältyy kaikkien uusien ja uusittavien katoksien perusvarustukseen. Aikataulutelineeseen pitää pystyä sijoittamaan vähintään A4-kokoinen paperiarkki. Aikataulutelineen mitoituksesta keskustellaan aina asianomaisen kunnan ja pysäkkiä käyttävien liikennöitsijöiden kanssa, jotta ali- ja ylimitoitukselta vältytään ja informaation välittäminen ja päivittäminen on helppoa. Aikatauluinformaation ajan tasalla pitämisestä vastaavat Matkahuolto, liikennöitsijät ja/tai liikenteen ostajataho. Erillisiä aikataulutelineitä katoksettomille pysäkeille toteutetaan tarvittaessa tapauskohtaisesti. Korkeatasoisille pysäkeille kunta voi asentaa infotaulun laajempaa tiedottamistarvetta palvelemaan. 2.2.4 Sähköinen informaatio ja joukkoliikenteen telematiikka Hämeen tiepiiri osallistuu maanteiden linja-autopysäkkejä ja valo-ohjattuja liittymiä koskeviin telematiikkahankkeisiin. Lähtökohtaisesti tiepiiri ei ole joukkoliikenteen telematiikkahankkeissa vetäjän roolissa. Tiepiiri ottaa kuitenkin osaa hallinnassaan oleville pysäkeille sijoitettavien sähköisten näyttötaulujen suunnittelu-, hankinta- ja rakentamiskustannuksiin sekä näiden laitteiden hoidon ja ylläpidon kustannuksiin. Sähköisten aikataulunäyttöjen tietosisältö ei ole tiepiirin vastuulla.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 9 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.2.5 Liityntä- ja saattoliikenteen järjestelyt Kaikille linja-autopysäkeille tulee olla niiden käyttötarpeeseen suhteutettuna riittävän turvallinen kevyen liikenteen yhteys. Pysäkkien saattoliikenteen sekä henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestelyjä tiepiiri kehittää suunnitelmallisesti. Pysäkille johtavien kevyen liikenteen väylien mitoitus on ohjeistettu Linja-autopysäkit - ohjeessa /7/. Liityntäpysäköinnin ja saattoliikenteen järjestelyt harkitaan aina tapauskohtaisesti. Linjaautopysäkkien yhteyteen toteutettavien liityntä- ja saattoliikenteen järjestelyille on ilmeistä tarvetta, erityisesti pikavuoroliikenteen pysäkeillä. Näitä järjestelyjä on toistaiseksi vähäisesti toteutettu, vaikka kokemukset toteutetuista kohteista ovat olleet pääasiassa positiivisia. Liityntäpysäköinnin ei tarvitse sijaita välittömästi pysäkkialueella. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä esimerkiksi läheisen huoltoaseman kanssa. Pyöräpysäköinti pyritään toteuttamaan katoksellisena ja turvalukollisilla telineillä. Pyöräpysäköinnin tarveharkinnassa noudatetaan Kevyen liikenteen suunnittelu -ohjetta /9/. Kuva 4 Valtatie 3 moottoritieosuudella Riihimäeltä Lempäälään pikavuoropysäkeille on järjestetty saattopysäköintimahdollisuus.

10 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.3 Rekisteri- ja paikkatiedot Kaikilla maanteiden pysäkeillä on yksilöivä DigiStop-tunnus. Tavoitteena on, että tiepiirin pysäkkirekisterin, DigiStopin ja Matkahuollon aikataulujärjestelmien pysäkkitiedot ovat yhteneviä pysäkkimäärän, -tyyppien, -nimistön ja yksilöivien tunnusten osalta. Tiepiirin käytössä on lääninhallitusten VALLU -tietojärjestelmän aineisto, joka sisältää vakioja pikavuorot, pois lukien kuntien ostoliikenteen. Kuntien ostamista koulukuljetuksista tiepiirillä ei ole ajantasaista koottua paikkatietoa. 2.4 Pysäkkialoitteiden käsittely Pysäkkialoitteiden käsittelystä vastaa tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilö. Tienkäyttäjillä on mahdollisuus tehdä aloite pysäkin tai pysäkkivarustuksen toteuttamisesta. Tavoitteena on, että aloitteet saadaan kirjallisena. Aloitteeseen pyritään vastaamaan viimeistään kuukauden sisällä aloitteen saapumisesta. Pysäkkialoitteiden käsittelystä vastaa tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö tutustuu kohteeseen tarvittaessa paikan päällä tai kysyy kohteen luonteesta kyseisen alueen tiemestarilta tai tietarkastajalta. Tarpeen mukaan aloitteen käsittelyyn osallistuu myös tiepiirin liikenneturvallisuusasiantuntija sekä maankäytön asiantuntija. Pysäkin tai pysäkkivarustuksen käyttäjämäärä ja -potentiaali varmistetaan kunnalta ja liikennöitsijältä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä aloitteen tekijään. Lisäksi pysäkkialoitteen käsittelyssä hyödynnetään tiepiirin käytössä olevia rekisteri- ja paikkatietoaineistoja. Kaikki saadut pysäkkialoitteet kirjataan tiepiirin hankeohjelmointia palvelevaan joukkoliikenteen hankekoriin. Tässä yhteydessä kohteelle määritellään tierekisteriosoite, jonka perusteella varmistetaan, onko samalle tienosalle tulossa muita toimenpiteitä, joiden yhteydessä pysäkkiasia voisi olla toteutettavissa. Pikavuoropysäkkien sijainnista päättää paikallinen lääninhallitus läänin sisäisessä liikenteessä ja läänien rajan ylittävässä pikavuoroliikenteessä Etelä-Suomen lääninhallitus. Uuden pikavuoropysäkin perustamista koskeva aloite ohjataan ao. lääninhallitukseen. Lääninhallitus pyytää päätösesitystä tehdessä lausunnon kunnalta ja liikennöitsijöiltä. Lääninhallituksen päätös tulee tiedoksi tienpitäjälle, joka päätöksen perusteella lisää pikavuorokilven pysäkille. Kuvissa 5 ja 6 on ehdotus tiepiirille räätälöidystä lomakkeesta, jota voidaan hyödyntää pysäkkialoitteen käsittelyssä. Lomakkeen avulla tulee käsiteltyä aloitteen kannalta keskeiset asiat. Lomaketta voidaan käyttää myös muistilistana maastokatselmuksessa. Täytetyt lomakkeet voidaan tallentaa sähköisesti tai paperisena. Näin saadaan aineisto, joka helpottaa tulevien aloitteiden käsittelyä ja yhtenäisen pysäkkipolitiikan noudattamista varsinkin tilanteessa jos joukkoliikenteen vastuuhenkilö vaihtuu.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 11 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE Aloite: Kalliolan koulukuljetusten pysäkkiolosuhteiden parantaminen, Hollola (vt 24, mt140) Aloitteen pvm. 26.5.2005 asukas operaattori kunta Aloitteen tekijä: X muu, mikä Hollolan kunnan Vesikansa-lautakunta puhelu kirje sähköposti Aloitteen muoto: X muu, mikä Pöytäkirja Aloitteen sisältö: Korotettu odotustila ja nykyistä suurempi katos Kunta: Hollola Tien katunimi: Savontie Tierekisterin tiedot: tie tieosa alkuet. puoli pysäkki#id - Tieosoite, puoli, pysäkki-id 140 25 2182 vasen 87495 kyllä ei ei tietoa - Pikavuoropysäkki X - Pysäkkikatos X - Korotettu odotustila X - Roskakori X - Kevyen liikenteen väylä X puoli -- - Tievalaistus X - Nopeusrajoitus 80 km/h - Tien liikennemäärä, KVL 3 958 ajon./vrk - Tien raskas liikenne, raskvl 212 ajon./vrk Muut tiedot: - Linja-autojen vuorotarjonta 30 vuoroa/vrk lähde: www.matkahuolto.fi - Matkustajamääräarvio 21 nousevia matk./vrk lähde: aloite 2.1 Pysäkin tarve ja tyyppi kyllä ei ei tietoa - Pysäkkiä käyttävät erityisryhmät X lisätietoa: koululaiset - Turvallisuuspuute X - Vaihtopysäkki X 2.2 Pysäkkivarusteet kyllä ei ei tietoa - Laatukäytävällä X lisätietoa: - Kaupunkialueella, jossa katupysäkkejä X lisätietoa: - Odotusaika on tavanomaista pidempi X lisätietoa: - Poikkeuksellisen huonot odotusolot X lisätietoa: - Maankäyttö kehittymässä X lisätietoa: - Operaattorin kanta varustetarpeeseen 2.2.2 Pikavuoro-, nimi- ja linjanumerokilvet - Pysäkin nimi aloitteessa: Eskola, Heinlammin kylä - Pysäkin nimi tierekisterissä: -- - Pysäkin nimi DigiStop:ssa P0014002502182 (ei nimetty) 2.2.3 Paikka aikatauluille ja muulle informaatiolle kyllä ei ei tietoa - Pysäkillä on aikataulut X (aloitteen tieto) - Aikataulutelineiden riittävyys X (aloitteen tieto) 2.2.4 Sähköinen informaatio ja joukkoliikenteen telematiikka kyllä ei ei tietoa - Suunniteltu pysäkkitelematiikka X Kuva 5 Ehdotus pysäkkialoitteen käsittelyä helpottavasta lomakkeesta, lomakkeen sivu 1.

12 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.2.5 Liityntä- ja saattoliikenteen järjestelyt kyllä ei ei tietoa - Turvallinen jk-yhteys pysäkille X (aloitteen tieto) - Henkilöautojen pysäköintitila X (aloitteen tieto) - Polkupyörien pysäköinti X (aloitteen tieto) 2.3 Rekisteri- ja paikkatiedot kyllä ei - pysäkki on pysäkkirekisterissä X 2.4 Aloitteen käsittely kyllä ei - Aloite käsitelty X pvm. 24.11.2006 nimi: Sito / VMT & JPH - Keskustelu: tiemestari/-tarkastaja X pvm. / 200 nimi: - Keskustelu: maankäytön asiantuntija X nimi: - Keskustelu: liikenneturvallisuusasiant. X nimi: - Keskustelu: kunnan edustaja (X) nimi: - Keskustelu: liikennöitsijä(t) X nimi: - Tutustuttu kohteeseen maastossa X pvm. / 200 nimi: - Kirjattu hankekoriin X pvm. / 200 nimi: - Aloitteen tekijälle on vastattu pvm. / 200 - Jatkoselvitystarve X lisätietoa: Maastokatselmus - Toimenpiteet tehty pvm. lisätietoa: Maastotarkastelu ok puute - Talvihoidon taso lisätietoa: - Levikkeen riittävyys lisätietoa: - Matk. odotustilan kunto ja riittävyys lisätietoa: - Näkemät lisätietoa: - Pysäkkikilpien kunto lisätietoa: - Katoksen kunto lisätietoa: - Aikatauluinformaatio lisätietoa: - Turvallinen jk-yhteys pysäkille lisätietoa: - Polkupyörien säilytys (ok = ei tarvetta) lisätietoa: Johtopäätökset Pysäkki on vilkkaassa käytössä ja palvelee koululaisliikennettä. Koulun toiminnan lakkauttamista ei ole näköpiireissä. Edellyttää jatkoselvitystä. Kuva 6 Ehdotus pysäkkialoitteen käsittelyä helpottavasta lomakkeesta, lomakkeen sivu 2. 2.5 Hoito ja ylläpito 2.5.1 Pysäkkivarusteiden hoito ja ylläpito Olemassa olevien pysäkkivarusteiden hoito, kuntotilanteen seuraaminen ja vaurioiden korjaaminen sisällytetään hoidon alueurakoihin. Hoidon alueurakkaan sisällytetään normaalien ylläpitotoimenpiteiden lisäksi graffitien poistoa ja muiden ilkivaltavahinkojen korjausta. Pysäkkivarusteiden tasonparannus, esimerkiksi katosten uusiminen voidaan teettää alueurakoitsijalla lisätyönä.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 13 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.5.2 Talvihoito Pysäkkialueet aurataan samassa toimenpideajassa kuin tien pientareet. Pysäkkikatokset ovat käyttökunnossa viimeistään vuorokauden kuluessa lumisateen päättymisestä. Pysäkkialueiden talvihoito on sisällytetty hoidon alueurakoihin. Linja-autopysäkkien talvihoidon laatuvaatimukset määräytyvät tien muiden osien laatuvaatimusten mukaan. Teiden talvihoidon laatuvaatimusten mukaan /3/ pysäkkialueet on aurattava samassa toimenpideajassa kuin tien pientareet, eli 4 tunnin kuluessa ajoradan toimenpideajan päättymisestä. Pysäkkialue voidaan jättää auraamatta kun lumisyvyys on alle 5 cm. Laatukäytävillä tai muille tärkeille pysäkeille voidaan määritellä normaalia nopeampi toimenpideaika, esimerkiksi pysäkin auraus ajoradan aurauksen yhteydessä. Ajo-olosuhteiltaan hankalia pysäkkejä voidaan määritellä talvihoidon täsmäkohteiksi. Pysäkkien matkustajille varattu odotustila aurataan ja hiekoitetaan pysäkkiin liittyvän kevyen liikenteen väylän hoitoluokan mukaisesti. Kevyen liikenteen väyliin kytkeytyvien pysäkkien talvihoito sisällytetään kevyen liikenteen väylän hoitosopimukseen. Muiden kuin kevyen liikenteen väyliin kytkeytyvien pysäkkien määritteleminen talvihoidon kärkikohteiksi määräytyy niiden käyttäjämäärien perusteella. Erittäin vilkkaiden pysäkkien katokset ja niille johtavat kevyen liikenteen väylät on pidettävä puhtaana irtolumesta sekä pinnaltaan tasaisena ja turvallisena käyttää. /3/ Nämä pysäkkikatokset hoidetaan samanaikaisesti kevyen liikenteen väylän kanssa sen hoitoluokan (K1 tai K2) mukaisesti. 2.5.3 Pysäkkien rakentaminen ja varusteiden hankinta Pysäkkien toteuttaminen, kunnostaminen ja laatutason parantaminen pyritään toteuttamaan suurempina kokonaisuuksina hoidon alueurakoihin liitettynä tai muiden tiehankkeiden yhteydessä. Pysäkkejä ja pysäkkivarustuksen hankintaan, tason parantamista ja uusintaa toteutetaan muiden hankkeiden yhteydessä, erillisinä hankintoina tai sisällytettynä hoidon alueurakoihin. Pysäkkilevikkeen rakentamisesta vastaa aina tiepiiri. Uusia pysäkkilevikkeitä voidaan rakentaa esimerkiksi päällystysurakoiden ja liittymien parantamistoimenpiteiden yhteydessä. Pysäkkien pienten parannustoimenpiteiden kytkeminen yhteen pienten liikenneturvallisuushankkeiden tai suurempien perusparannus tms. hankkeiden kanssa on tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen suuremmissa kokonaisuuksissa hankittaessa yksikköhinnat muodostuvat edullisemmiksi.

14 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.5.4 Tason parantamisen ohjelmointi Pysäkkien parantamistoimenpiteet keskitetään ensisijaisesti joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskeisiin pikavuoropysäkkeihin. Tavoitteena on toiminnan suunnitelmallisuus. Käytössä olevasta vuosittaisesta joukkoliikennemäärärahasta pyritään käyttämään 50 70 % kehittämissuunnitelmiin perustuvien pysäkkien parantamiseen ja 30 50 % aloitelähtöisiin toimenpiteisiin. Yhtenä suunnitelmallisuuden lähtökohtana on, että Linja-autoliitto toimittaa tiepiirille säännöllisesti näkemyksensä joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämistarpeista. Laatukäytävillä Tiehallinto pyrkii toteuttamaan maanteiden pysäkit yhtenäiseen laatutasoon katuverkon pysäkkien kanssa. 2.6 Mainossopimukset Tiepiiri suhtautuu myötämielisesti pysäkkivarusteiden mainosrahoitteiseen toteuttamiseen. Pysäkkikatosten seinäpintojen myyminen mainostilaksi on usein tienpitäjälle edullinen ratkaisu. Tehdyissä sopimuksissa mainostilan välittäjä, jonka kanssa tiepiiri on tehnyt sopimuksen, on usein ottanut pysäkin hoidon ja ylläpidon omalle vastuulleen. Pysäkit pysyvät näin hyvässä kunnossa ja ilkivaltakorjaukset tapahtuvat nopeasti, koska se on mainosten välittäjän etujen mukaista. Mainostilan vähäisempi kysyntä kaupunkiseutujen ulkopuolella rajoittaa toimintamallin laajamittaista hyödyntämistä. Kuva 7 Joukkoliikenne tarjoaa mainostilaa.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 15 PYSÄKKIEN JA KATOSTEN TOIMINTAOHJE 2.7 Joukkoliikenteen huomioon ottaminen tienpidossa Joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen on mukana kaikilla tienpidon osa-alueilla. Erityisen suuri merkitys joukkoliikenteen näkökohdilla on suurilla kaupunkiseuduilla. Jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon joukkoliikenteen liikennöitävyys, matkustajien kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen esteettömyys. Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyt liittyvät yleensä mm. pieniin liikenneturvallisuuskohteisiin. Erityisen haasteellisia ovat eritasoliittymät ja jatkossa yleistyvät keskikaiteelliset tieosuudet, joiden osalta pysäkkien sijoittaminen ja pysäkille johtavat kevyen liikenteen yhteydet vaativat erityistä harkintaa. Keskikaideosuuksilla linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyt liittyvät laajemmin kevyen liikenteen yhteyksiin, tien estevaikutukseen, maatalousliikenteen järjestelyihin ja mahdollisesti jopa joukkoliikenteen linjastosuunnitteluun. Keskikaiteellisten tieosuuksien suunnitelmat toimitetaan riittävän aikaisessa suunnitteluvaiheessa kommenteille Linjaautoliiton alueosastolle. Pysäkkien sijoittelu ja yleinen laatutaso ratkaistaan yleissuunnitelmavaiheessa. Tiesuunnitelmavaiheessa määritellään tarkemmin pysäkkiratkaisut ja pysäkille johtavat yhteydet sekä pysäkkivarustelun taso ja arkkitehtuuri.

16 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN 3 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN 3.1 Taustaa 3.1.1 Tarkastelumenetelmä Pikavuoropysäkkien kehittämiskohteita on selvitetty sekä teoreettisin että käytännönläheisin menetelmin. Teoreettisuutta edustaa pysäkkien kaavamainen pisteytys vaikutusalueen asukasmäärän ja vuorotarjonnan pohjalta. Käytännön ongelmia kartoitettiin liikennöitsijöille tehdyllä kyselyllä. Kehittämiskohteita priorisoitaessa suurin painoarvo on annettu pysäkin käyttäjämäärälle, liikennöitsijäkyselyssä raportoiduille ongelmille, vuorotarjonnalle ja aiemmille selvityksille. Pysäkkien pisteytystä ei ole suoraan hyödynnetty kehittämisehdotusten tekemisessä. Pysäkkien kehittämistarvetta on kuitenkin peilattu myös pysäkin vaikutusalueen asukasmäärään, pysäkin vakiovuorotarjontaan ja sijaintiin suhteessa linja-autoasemiin ja muihin pysäkkeihin. Pysäkkivarustuksen ja -valaistuksen parantamisehdotukset on keskitetty pikavuoropysäkeille, joiden käyttäjämäärä ja vuorotarjonta ovat suurimmat. Jos pysäkillä ei liikennöitsijäkyselyn mukaan ole päivittäistä käyttöä, ei varustusta tai valaistusta esitetä parannettavaksi. Suojattomien tienkäyttäjien, tässä tapauksessa matkustajien, turvallisuuteen suoraan vaikuttavia toimenpiteitä voidaan esittää kaikille pysäkeille. 3.1.2 Liikennöitsijäkysely Pikavuoropysäkkien kehittämiskohteiden selvittämiseksi tehtiin kesällä 2006 Hämeen tiepiirin alueen suurimmille pikavuoroliikennöitsijöille postikysely. Kysely jaettiin seuraaville pikavuoroliikennöitsijöille: Alhonen & Lastunen Oy (Connex) Koiviston Auto Oy Lauttakylän Auto Oy Linjaliike A & J Hautamäki Oy (Connex) Länsilinjat Oy Matka Mäkelä Oy Pekolan Liikenne Oy Savonlinja Oy Väinö Paunu Oy Kyselyssä tiedusteltiin pikavuoropysäkkien havaittuja ongelmakohteita sekä käyttäjämäärää kolmiportaisella asteikolla: käyttäjiä vuorolle, käyttäjiä päivittäin tai käyttäjiä viikoittain. Kaikki liikennöitsijät vastasivat kyselyyn. Kyselyn avulla saatiin karkea arvio lähes kaikkien tiepiirin pikavuoropysäkkien käyttäjämäärästä sekä runsaslukuinen joukko erilaisia pysäkeillä havaittuja käytännön ongelmia. 3.1.3 Pysäkkien pisteytys Liikennöitsijäkyselyn lisäksi Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkeille sovellettiin pysäkkipisteytystä. Käytetty pisteytysmenetelmä oli samankaltainen kuin Kaakkois-Suomen ja Uuden-

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 17 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN maan tiepiirien pysäkkien pisteytyksissä. /11, 12/ Pisteytys pohjautuu pysäkin vaikutusalueen asukasmäärään ja pysäkkiä käyttävien vuorojen määrään. Pysäkkien pisteytyksen pohjaksi on muodostettu pysäkkipareille vaikutusalueet. Vaikutusalueena on käytetty taajama-alueen pysäkeille 500 m säteistä ympyrää ja haja-asutusalueen pysäkeille 1 km säteistä ympyrää. Tämän alueen sisältä on laskettu paikkatieto-ohjelmaa hyödyntäen 13 17-vuotiaiden, 18 64-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden asukkaiden määrä. Nuorimpia ja vanhimpia väestöryhmiä on pisteytyksissä painotettu työikäistä väestöä enemmän. Väestötiedot pohjautuvat rakennus- ja huoneistorekisterin vuoden 2005 tietoihin. Vuoromäärät on saatu käyttäen valtakunnallista linjalupatietokantaa, VALLU:a. Vakiovuorojen reititys VALLU-tietokannasta tieverkolle ei vastaa kaikilta osin todellisuutta. Vuorot saattavat aineistossa kiertää väärää reittiä, jos ns. lisälenkillä ei ole aikataulupistettä. Ongelman vuoksi pysäkkiä käyttävä vakiovuorojen määrä on otettu mukaan tarkasteluun viitteellisempänä. Vakiovuorojen määrä on jaettu kolmeen luokkaan seuraavasti: luokka vuorotarjonnan kuvaus vuoroja/vrk 1 runsas > 20 2 keskinkertainen 8-19 3 vähäinen < 8 Jos liikennöitsijäkyselyssä pysäkin käyttäjämäärä on arvioitu luokkaan 1, käyttäjiä vuorolle, mutta pysäkin pikavuorotarjonta on alle 4 vuoroa päivässä suuntaansa, on pysäkin käyttäjämäärä pudotettu luokkaan 2, käyttäjiä päivittäin. Pisteytysmenetelmän havaittiin olevan hieman liian teoreettinen juuri pikavuoropysäkkien tärkeysjärjestystä arvioitaessa. Pikavuoroliikenteessä henkilöautolla saatto ja nouto ovat huomattavasti yleisempiä kuin muun linja-autoliikenteen yhteydessä. Tämä vaikeuttaa pisteytyksessä mukana olevan pysäkin vaikutusalueen laajuuden määrittelyä huomattavasti. Toinen tekijä, jota pisteytyksessä on vaikea ottaa huomioon, on tarkasteltavan pysäkin sijainti suhteessa linja-autoasemiin ja muihin ajantasauspysäkkeihin. Nousupysäkiksi valitaan kertaluonteisella pikavuoromatkalla tyypillisesti linja-autoasema, vaikka lähempänä sijaitsisi pikavuoropysäkki. Yllä kuvatut tekijät johtavat kaupunkien sisääntuloteillä sijaitsevien pikavuoropysäkkien liialliseen korostumiseen pelkkiä pysäkkipisteitä tarkasteltaessa. Vastaavasti valtatien varressa pari kilometriä taajamasta sivussa sijaitseva pikavuoropysäkki sijoittuu pisteytyksessä häntäpäähän, vaikka sitä käytettäisiin melko paljon ja se olisi taajaman ainoa kytkentä pitkämatkaiseen joukkoliikenteeseen. Pisteytyksen tulkinnanvaraisuuksien vuoksi sitä ei ole suoraan sovellettu pysäkkien toimenpidetarpeen arvioimiseen.

18 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN 3.2 Pikavuoropysäkkien kehittämiskohteet Pikavuoropysäkkien kehittämiskohteita on arvioitu liikennöitsijäkyselyn tulosten ja pisteytyksen taustalla olevien väestö ja vuoromäärätietojen perusteella. Raportin liitteenä on esitetty kokoomataulukko kaikista Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkeistä nimiehdotuksineen ja toimenpidetarpeineen. Tässä kappaleessa toimenpidetarpeet on listattu toimenpiteittäin. Kuva 8 Hämeen tiepiirin pikavuoropysäkkien ongelmakohteet v. 2006 liikennöitsijäkyselyn mukaan.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 19 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN 3.2.1 Joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat toimet 3.2.1.1 Katoksen asentaminen tai uusiminen Liikennöitsijäkyselyn perusteella katosten puuttuminen ja valaistuksen heikko taso ovat pikavuoropysäkkien yleisimpiä ongelmia. Kaikki pikavuoropysäkkien ehdotetut katostarpeet on koottu liitteen kokoomataulukkoon. Taulukossa on katoskohteita huomattavasti enemmän kuin lyhyellä aikajänteellä pystytään toteuttamaan. Investointimäärärahojen lisäksi katosten rakentamista hidastavat niiden elinkaarikustannukset. Kun katos rakennetaan, sitoo se rahoja talvihoitoon ja ylläpitoon jopa 30 vuodeksi. Alla olevaan taulukkoon on koottu esitys 10 kiireellisimmäksi pikavuoropysäkkien katoskohteeksi Hämeen tiepiirin alueella. Lista on muodostettu liikennöitsijäkyselyn tulosten, Hämeen tiepiirin joukkoliikenneselvityksen /10/, pysäkkien pisteytyksen ja tiepiiriin tulleiden aloitteiden pohjalta. Pysäkit on lajiteltu tienumeron mukaan, järjestys ei esitä kiireellisyysjärjestystä. Taulukko 3 Tärkeimmiksi arvioidut pikavuoropysäkkien katoskohteet Hämeen tiepiirissä tie kuntanimi pysäkkialuenimi pyspuoli lisätietoa 3 Janakkala Tervakosken liittymä molemmat Katokset tulisi parantaa väylän muita pysäkkejä vastaaviksi. 3 Ylöjärvi Metsäkylä th Tampereelle 3 Parkano Alaskylä molemmat 9 Kylmäkoski Kylmäkoski th molemmat 9 Kangasala Ruutana th molemmat 12 Nokia Kattilainen Vammalaan 12 Tampere Alasjärvi molemmat 12 Hauho Lautsia Tampereelle Katos tuhoutunut, kunta uusii. Hämeen tiepiiri ei ole ottanut pysäkkiä vastaan. 58 Orivesi Koulukeskus Orivedelle 167 Lahti Venetsia Helsinkiin 252 Vammala Superin pysäkki molemmat 3.2.1.2 Liityntä-, saatto- ja noutopysäköintijärjestelyjen kehittäminen Henkilöautoille soveltuville liityntäpysäköintijärjestelyille voidaan tällä hetkellä nähdä olevan tarvetta lähinnä Helsinkiin suuntautuvan pikavuoroliikenteen pääreiteillä valtatiellä 3 Tampereelta etelään sekä mahdollisesti valtatiellä 4 Lahden pohjoispuolella ja maantiellä 167 Lahden eteläpuolella. Muilla reiteillä tarve ei ainakaan vielä ole kehittynyt niin suureksi, että liityntäpysäköinnin järjestäminen voitaisiin nähdä tarpeelliseksi. Polkupyöräpysäköintipaikoille pikavuoropysäkkien yhteydessä sen sijaan olisi todennäköisesti kysyntää enemmän kuin kyseisiä järjestelyjä on nykyisellään toteutettu. Polkupyöräpysäköinnin tarve olisi suurinta pysäkeillä, joiden vuorotarjonta on suuri ja käyttö vähintään päivittäistä. Erityisen tarpeellisia polkupyörien pysäköintijärjestelyt ovat pysäkeillä, jotka eivät sijaitse taajaman välittömässä läheisyydessä, vaan n. 0,5 4 km etäisyydellä keskuksesta. Tällaisia pysäkkejä on mm. valtatien 3 liittymäalueilla Riihimäellä, Parolassa, Iittalassa, Toijalassa ja Sääksjärvellä.

20 Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN Saatto- ja noutopysäköintijärjestelyt ovat tarpeellisia pikavuoropysäkeillä, jotka eivät sijaitse taajamassa. Jos pysäkin käyttö on päivittäistä, ja vuoroja on keskimääräistä enemmän, on saatto- ja noutopysäköintijärjestelyjä perusteltuja toteuttaa. Huoltoasemien ja muiden pikavuoropysäkkien välittömässä läheisyydessä sijaitsevien palvelualueiden hyödyntämistä saatto- ja noutopysäköintipaikkojen tarjoamiseen tulisi harjoittaa nykyistä enemmän. Järjestelyn voidaan nähdä olevan eduksi sekä huoltamoyrittäjälle lisääntyvän potentiaalisen asiakaskunnan kautta että bussimatkustajille ja heidän saattajilleen viihtyisämmän odotteluympäristön myötä. Taulukko 4 Saatto- ja liityntäpysäköintialueiden tarpeita tiepiirin pikavuoropysäkeillä. tie kuntanimi pysäkkialuenimi pyspuoli lisätietoa 3 useita moottoritien pikavuoropysäkit välillä Lempäälä - Riihimäki Saattopysäköintialueiden aikarajoituksen muuttamista liityntäpysäköinnin mahdollistavaksi (10 min 24 h) on tutkittava 3 Hattula Parolan liittymä Polkupyöräpysäköinnin tarve, taajama lähellä. 3 Toijala Toijalan liittymä Huoltamon pihan hyödyntäminen liityntäpysäköintiin. Polkupyöräpysäköinnin tarve, taajama lähellä. 3 Lempäälä Sääksjärven liittymä Polkupyöräpysäköinnin tarve, taajama lähellä. Liittyy mt 130 polkupyöräpysäköintitelinetarpeeseen. 9 Kangasala Ruutana th Huoltamon pihan hyödyntäminen saatto- ja noutopysäköintiin. Tarkastellaan mahdollisuudet siirtää Jyväskylän suunnan pysäkki huoltoaseman kohdalle. 10 Hauho Eteläinen Alikulussa polkupyörien pysäköintiä. 12 Äetsä Kt44 liittymä Saatto- ja noutopysäköintitarvetta Kiikan taajaman suunnasta 249 Mouhijärvi Häijää Huoltamon pihan hyödyntäminen saatto- ja noutopysäköintiin. 3.2.1.3 Pikavuorokilpien asentaminen ja muu informaation parantaminen Liikennöitsijäkyselyn avulla saatiin tietoon varsin vähän matkustajainformaatioon liittyviä puutteita. Käytännössä kuitenkin vain muutamilla tiepiirin pikavuoropysäkeillä on esitetty pikavuorojen aikataulutietoa. Toisaalta katoksellisistakin pysäkeistä vain lähinnä kaupunkialueiden pysäkit on varustettu aikataulutelinein. Informaation tuottaminen ei kuulu Tiehallinnon vastuualueeseen, vaan liikennöitsijöille, kunnille tai Matkahuollolle. Aikataulutelineet sen sijaan kuuluvat Tiehallinnon vastuualueeseen. Aikataulutiedon tarpeellisuudesta pikavuoropysäkeillä on erilaisia käsityksiä. Suurin osa pikavuoromatkustajista tietää aikataulun etukäteen. Koska vuorotarjonta pikavuoroilla on harvempaa kuin paikallisliikenteessä, ei matkustajien sattumanvarainen pysäkille saapuminen ja aikataulun tarve ole kovin tyypillistä. Toisaalta reitti- ja aikatauluinformaation olemassaolo pysäkillä antaa matkustajalle varmuuden siitä, että tältäkin pysäkiltä tarjotaan pikavuoropalveluja. Reitti- ja aikataulutietoa tärkeämpiä ovat pysäkin pikavuorokilvet. Ne tulisi jatkuvasti olla ajan tasalla. Muutoin satunnaisempi matkustaja ei voi olla varma, pysähtyvätkö pikavuorot pysäkillä ollenkaan. Kehittyneet reittiopaspalvelut internetissä ovat joukkoliikenteen arkipäivää. Ne tuottavat asiakkaalle reittiehdotuksia, joissa käytetään pysäkkinimiä. Tällä hetkellä pysäkkinimet näkyvät maastossa vain suurimpien kaupunkiseutujen pysäkeillä ja pikavuoropysäkeillä muutamien kuntien alueella.

Hämeen tiepiirin joukkoliikenteen hankepaketti v. 2006 21 PIKAVUOROPYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN Pikavuoropysäkit, joilta puuttuu pikavuorokilpi tie kuntanimi pysäkkialuenimi pyspuoli lisätietoja 3 Janakkala Tervakosken Helsinkiin pysäkkimerkki ja pikavuorokilpi puuttuvat liittymä 3 Janakkala Tervakosken Tampereelle pikavuorokilpi puuttuu liittymä 9 Kylmäkoski Kylmäkoski th molemmat puolet pikavuorokilvet puuttuvat 9 Orivesi Kokkola th Jyväskylän pikavuorokilpi puuttuu suuntaan 10 Hauho Eteläinen Hämeenlinnaan pikavuorokilpi puuttuu 12 Hauho Lautsia Tampereelle pysäkkimerkki ja pikavuorokilpi puuttuvat 12 Hauho Lautsia Lahteen pikavuorokilpi puuttuu 58 Orivesi Kiikanmäki Orivedelle pysäkkimerkki puuttuu Pikavuoropysäkit, joille tulisi asentaa aikatauluteline tie kuntanimi pysäkkialuenimi pyspuoli lisätietoja 3 Lempäälä Sääksjärven liittymä Helsinkiin 3 Lempäälä Vaihmalan liittymä Helsinkiin 3 Toijala Toijalan liittymä molemmat 3 Valkeakoski Jutikkalan liittymä Helsinkiin 3 Kalvolla Iittalan liittymä molemmat 3 Hattula Parolan liittymä molemmat 3 Janakkala Tervakosken liittymä molemmat 3 Riihimäki Riihimäen liittymä molemmat 11 Mouhijärvi Häijää molemmat MH-asiamies on tuottanut pysäkille pysäkkiaikataulut Pikavuoropysäkit, joille tulisi asentaa nimikilpi tie kuntanimi pysäkkialuenimi pyspuoli lisätietoja 2 - Hämeen tiepiirin kaikki pikavuoro- kaikki Tiehallinnon Linja-autopysäkit ohjeen mukaan 14314 kunnat pysäkit, joilta pikavuoropysäkin varustukseen kuuluu aina nimikilpi puuttuu nimikilpi