ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998.
1 TUTKIMUSKOHTEEN SIJAINTI Tutkimuskohde Juku sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Alavieskan kunnan itäosassa, 10 km pohjoisluoteeseen Ylivieskan kaupungin keskustasta, karttalehdellä 2431 08B (kuva l). Kuva 1. Tutkimuskohteen sijainti.
2 TUTKIMUSTEN TAUSTAA Pyhäjoen Oltavan molybdeenihohdepitoisen kultaesiintymän innostamana etsittiin vanhoista tiedostoista havaintoja molybdeenihohteesta karttalehdiltä 2431 ja 2432. Käytettävissä oli lähinnä GTK :n kansannäyteraportit ja :n malminetsinnän GTK :een taltioidut kansannäytetiedot. Näissä huomio kiinnittyi Alavieskan Jukulaisten kylän itäpuolelta tehtyihin havaintoihin. Jukulaisten ja Sakkoperän kylien välisen maantien eteläpuolelta, aivan tien läheltä löytyi molybdeenihohdehavainto kalliosta niin Rautaruukin kuin GTK :kin kansannäytetiedoista. Rautaruukin tiedoista ei käy ilmi näytteen lähettäjä, eikä lähetysaika. GTK :lle näytteen, K/22803, on lähettänyt Eero Niskala vuonna 1977 (kuva 1). Amfiboliittinäytteessä on 1 % molybdeeniä, kultaa ei oltu analysoitu. :n näytteen kivilaji on ollut juonikvartsi, jossa on ollut molybdeenihohdetta, lisäksi samasta paikasta on lähetetty näyte magnetiittirautamuodostumasta. :n tiedoissa on myös havainto molybdeenihohdepitoisesta plagioklaasiporfyriittikalliosta lähellä edellä mainittua paikkaa, mutta kalliota ei enää havaittu autonromujen alta. Taulukossa 1 on esitetty havainnot koordinaatteineen. Ylivieskan Rauhalan sinkkiesiintymän ympäristön tutkimuksissa 1980-luvun lopulla kevyellä iskuporakonenäytteenotolla selviteltiin myös Jukun tutkimuskohteen ja sen eteläpuolen sähköisiä anomalioita. Näytteenotto toi esiin Jukun kohteen ja sen lounaispuolella olevan laajan tonaliittidoomin väliltä neljältä eri linjalta kullan suhteen anomaaliset pisteet, joissa kultaa on noin 300 ppb. Geologi Kaj Västi on laatinut töistä raportin M19/2431,2433/-93/1/10. x K/22803/Eero Niskala Amfiboliitti Mo 1 % 7118.900 Juonikvartsi+molybdeenihohde 7118.970 Magnetiittirautamuodostuma 7118.970 Plagioklaasiporfyriitti+molybdeenihohde 7118.400 y 2523.250 2523.200 2523.200 2522.800 Taulukko 1. Jukun vanhojen kalliohavaintojen koordinaatit. SUORITETUT TUTKIMUKSET Keväällä 1998 kävin ottamassa vasaralla viisi kallionäytettä Jukun vanhastaan tunnetusta paikasta. Näytteenottopaikan koordinaatit ovat x=7115.900 y=2523.200. Taulukossa 2 on esitetty näytetiedot ja kulta-analyysitulokset. Havainto Kivilaji Au JKN-98-1.1 Deformoitunut emäksinen vulkaniitti+magnetiitti+rikkikiisu 2.55 ppm JKN-98-1.2 Deformoitunut emäksinen vulkaniitti+magnetiitti+rikkikiisu 0.26 ppm JKN-98-1.3 Karkearakeinen emäksinen vulkaniitti+karkea rikkikiisu 3.98 ppm JKN-98-2.1 Kvartsijuoni+molybdeenihohde 0.01 ppm JKN-98-2.2 Emäksinen vulkaniitti 0 ppm Taulukko 2. Paljastumanäytteiden kulta-analyysitulokset. Jatkotöitä varten maanomistajalta käytiin kysymässä lupaa näytteenottoon ja kallioiden paljastamiseen. Maanomistaja kuitenkin kielsi jyrkästi kaikenlaisen toiminnan maallaan. Niinpä kohteessa ei tehty kallioperäkartoitusta, eikä muuta näytteenottoa. Magnetometrillä paikannettiin maastossa emäksiseen vulkaniittiin liittyvä pohjois-eteläsuuntainen magnetiittirautamuodostuma niin paljastuma-alueella, kuin sen pohjoisilla jatkeilla peitteisellä alueella. Kullan mahdollista esiintymistä itse rautamuodostumassa päätettiin tutkia kahdella POKA-reiällä paljastumanäytteiden ottopaikasta n. 450 m pohjoiseen (kuva 1 ).
3 Taulukossa 3 on esitetty kairareikätiedot. R x y Suunta/kalt maata Pituus m 465 7119.390 2523.140 270/45 4.50 35.20 466 7119.348 2523.145 270/45 3.00 57.30 Yhteensä 92.50 m Taulukko 3. Kairareikätiedot. Reiän 465 alussa on 1.5 m granaattipitoista kiillegneissiä. Tämän jälkeen kivi on granaattipitoista amfiboliittia, jossa on kvartsiraitoja ja magnetiittipiroteraitoja. Välillä 19.30-29.00 on magnetiittimalmia, jonka kivilaji on amfiboli-magnetiitti-kvartsikivi. Magnetiittia on runsaasti raitoina ja pirotteena. Magnetiiittimalmin jälkeen on 2 m magnetiitti-kvartsiraitaista amfiboliittia. Reikä päättyy keskirakeiseen raitaiseen kiillegneissiin. Reikä leikkaa kivilajien raitaisuutta 45-50 asteen kulmalla, paitsi magnetiittimalmia, jossa leikkauskulma on alle 15 astetta. Reikä 466 lähtee suonittuneesta sarvivälke-biotiittigneissistä. Välillä 23.90-37.60 on granaattipitoista magnetiittiraitaista amfiboliittia, jossa on paikoin vähän rikki- ja kuparikiisua piroteraitoina. Reikä päättyy suonittuneeseen kiillegneissiin. Reikä 465 analysoitiin kokonaan lm pitkissä osissa. Analysoidut alkuaineet ovat Ag, As, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mg, Mn, Mo, Ni, P, Pb, S, Pb, Sr, Ti, V, Zn, Au, Pd ja Pt. Rautapitoisuus magnetiittimalmissa on 15-17 %. Kultaa ei ole lainkaan, eikä muitakaan merkittäviä metallipitoisuuksia ole koko reiässä. Reästä 466 analysoitiin väliltä 20.25-41.30 samat alkuaineet kuin edellisestä reiästä. Rautaa on enimmillään 8 %. Kultaa on alle määritysrajan 10 ppb, eikä muitakaan merkittäviä metallipitoisuuksia ole. YHTEENVETO Tutkimukset osoittivat, että kulta ei liity itse rautamuodostumaan, vaan sitä leikkaaviin heikkousvyöhykkeisiin. Kullan esiintymisen kannalta lienee merkittävää tutkimuskohteen lounaispuolella oleva tonaliittidoomi, sekä sen reunaosiin liittyvä SE-NW-suuntainen hierto. Tutkimusten aikana kertyneiden ja aikaisempien havaintojen perusteella Jukun kohteessa tulisi suorittaa kivien deformaatioihin keskittyvä kallioperäkartoitus ja paljastumanäytteenotto. Jukun ja tonaliittidoomin väliseltä alueelta tulisi selvittää ainakin Västin tutkimuksissa esiin tulleiden kulta-anomalioiden aiheuttaj at. Jarmo Nikander
4 LIITTYY Syväkairausraportit M52.5/2431/-98/465, 466 Syväkairausanalyysit Tilausnumerot 35808, 35809 Paljastumanäyteanalyysit Tilausnumero 62133