Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
KEHITTÄMISSUUNNITELMA SKOLANS UTVECKLINGSPLAN SIPOONJOEN KOULU

KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SKOLANS UTVECKLINGSPLAN

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

SIVVLK 30 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka,

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

6LSRRQNXQQDQVHOYLW\NVHWNRXOXWXVSDOYHOXLGHQSDOYHOXYHUNRVWDVHNlNRXOXWLORMHQ WHNQLVHVWlNXQQRVWD

KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi

VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö

S I P O O N K U N T A TOIMITILOJEN SALKUTUS

Sipoon Kansalaisopiston toimitilojen nykytilan ja tilatarpeen arviointi

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN 2011 OPETUSTOIMESSA (OLK ) Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa

SÖDERKULLAN KOULUKESKUS Hankesuunnitelma

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

Vaihtoehdot kustannusarvioineen ovat seuraavat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Sipoon kunnan suomenkieliset peruskoulut Lukuvuosisuunnitelma Osa A Lukuvuoden työ- ja loma-ajat. Oppilasmäärät: Seuraavissa kouluissa on:

GRÄNNÄS SKOLAN UUDISRAKENNUKSEN JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

KELPO- muutosta kaivataan

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

s. 5 Monika Zakowski, ryhmäehdotus Ensimmäiseen kappaleeseen liitetään seuraava virke: Työttömyysaste on noin 4 % eli työttömiä on noin 400.

Sipoon kunnan sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

TOLKIS SKOLAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Svenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Vuoden 2012 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma / Budget 2012 och ekonomiplan

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

- Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne.

Kuntalaiskyselyn tulokset

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Rakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011


RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

Ylä-Malmin alueen koulupalvelut Asukasilta

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/

GUNNARLAN PÄIVÄKOTI NELJÄ RATKAISUVAIHTOEHTOA RUOTSINKIELISEN PÄIVÄHOIDON TILOIHIN

1. TOIMIKUNNAN TAUSTAA...3

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

YLEINEN OSA KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA VALTUUSTON LÄHETEKESKUSTELU LUETTELO KANNATETUISTA EHDOTUKSISTA

Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto

Vuosaaren alueen palveluverkko. Asukasilta

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Eteläisen alueen koulujen hallinto-ja tilakysymyksiä,

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Chydeniuksen koulun esiselvitys

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Jatkuva käyttö KOHDELUETTELO Jälleenhanki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101

Kuulemistilaisuus

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Transkriptio:

1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti Puolustamisen sijaan katsotaan eteenpäin ja rakennetaan koko sivistysosaston palveluverkko siten, että toimintaedellytykset turvataan, varmistetaan ja kehitetään sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten palveluiden osalta. Yhteistyötä kieliryhmien välillä vahvistetaan siten, että synergiaedut rakenteellisissa ratkaisuissa ovat tärkeä ja oleellinen lähtökohta. Pedagogisesti yhteistyötä syvennetään siten, että ammatillinen yhteistyö on luonnollinen osa Sipoon Koulutuspalveluiden jokapäiväistä toimintaa. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa Sipoosta vahva osaamiskunta, jossa on hyödynnetty molempien kieliryhmien vahvuudet osana yhteistä, vahvaa toimintakulttuuria. Tämä takaa kaikille sipoolaisille lapsille ja nuorille äidinkielistä riippumatta laadukkaat ja samanarvoiset palvelut. KOULUVERKKO-OHJAUSRYHMÄ KATSOO, ETTÄ VALTUUSTO VOI HYVÄKSYÄ: Koulutuspalveluiden VISION, PERUSARVOT JA TOIMINTATAVAT toiminnan suuntaa-antaviksi lähtökohdiksi sekä KEHITTÄMISEN KÄRJET (7), KOULUJEN KEHITTÄMIS-TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET (5) ja PALVELUVERKON KEHITTÄMISLINJAT (10) strategisiksi suuntaviivoiksi

2 VISIO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TURVAAMISELLA SIPOOSTA SUOMEN HALUTUIN PERUSARVOT OIKEUDENMUKAINEN TASA-ARVOINEN KAKSIKIELINEN AMMATTIMAINEN KEHITTÄMISORIENTOITUNUT TOIMINTATAVAT AVOIN LÄPINÄKYVÄ HUOMIOIVA INNOSTUNUT - INNOSTAVA KEHITTÄMISEN KÄRJET 1. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen 2. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 3. Toiminnallinen kaksikielisyys 4. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 5. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa 6. Turvallinen oppimisympäristö sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen 7. Koulutuksen ja toiminnan arviointi KEHITTÄMISTOIMINNAN PAINOPISTEALUEET pohjana koulukohtaisille kehittämissuunnitelmille 2011 2014 1. Mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen 2. Innovatiiviset ja luovat oppimisympäristöt 3. Opetus- ja työmuotojen monipuolistaminen 4. Oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioiminen 5. Työskentelyrauha ja kodin ja koulun välinen yhteistyö

3 Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen Lakisääteiset oppilashuoltopalvelut ja kolmivaiheisen tuen toteuttaminen Koulutilojen kunnostustarve arvioidaan taloudellisesti ja toiminnallisesti Asianmukaiset opetustilat, varusteet ja koulun koko Laadukas perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta Osaamiskeskukset, joissa moniammatillinen tapa toimia Koulutuspalveluiden palveluverkon kehityslinjat Hyvä suunnittelu takaa turvallisen ja laadukkaan toiminnan liikenneyhteyksien, maankäytön ja tilasuunnittelun kautta Yhtenäinen oppimispolku/ yhtenäinen perusopetus Kielikylpyopetus Toisen asteen koulutus Osaamiskeskukset rakennetaan siten, että matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut sijoittuvat sekä palvelun tuottamisen että tilojen suhteen osaamiskeskuksiin ajatuksella palvelun tarjoajat siellä missä palvelun tarvitsijat. Kouluverkko-ohjausryhmä huomauttaa, että lapsi ei kulje palvelun luokse vaan palvelu on lapsen luona. OPETUSTOIMEN PALVELUVERKON KEHITYS TULEVINA VUOSINA: Linjaukset perustuvat kunnan kasvustrategiaan ja oppilaskehityksen tilastoihin ja niitä päivitetään talousarvion yhteydessä vuosittain. Valtuusto päättää uusista kouluhankkeista ja koulujen toiminnan lakkautuksista erikseen. TULEVAISUUDEN PALVELUVERKKO Suomenkielinen kouluverkko ja ruotsinkielinen kouluverkko tulevat olemaan erilaiset. Erilaiset koulut mahdollisia, mutta toimivat kouluratkaisut lähtökohtana oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. LAADUKAS OIKEUDENMUKAINEN KUSTANNUSTEHOKAS SAAVUTETTAVA

4 Keski- ja Pohjois-Sipoo Nykyiset koulut Norra Paipis skola laajennetaan tai peruskorjataan (enintään 170 oppilasta/lasta). Koulussa toimivat joko ruotsinkieliset vuosiluokat 0 6 tai vaihtoehtoisesti ruotsinkieliset vuosiluokat 0 4 ja suomenkieliset vuosiluokat 0-6 tai vaihtoehtoisesti suomenkieliset vuosiluokat 0 4. Kouluun liitetään ruotsinkielinen päiväkoti 21 lapselle sekä suomenkielinen päiväkoti 21 lapselle. Kyrkoby skola muutetaan yhteensä 170 oppilaan kouluksi, jossa toimivat vuosiluokat 0-4. Kun asianmukaiset tilat Kungsvägens skolanissa ovat käytettävissä, siirtyvät nykyiset Kyrkoby skolanin 5 6 vuosiluokat sinne. Solåkerin esikouluoppilaat siirtyvät Kyrkoby skolaan. Myös pohjoisen alueen erityisopetusluokat keskitetään Kyrkoby skolaan. Borgby skola, Mårtensby skola ja Södra Paipis skola muutetaan vuosiluokkien 0 4 kouluiksi. Kun asianmukaiset tilat Kungsvägen skolanissa ovat käytettävissä, vuosiluokat 5 6 siirtyvät edellä mainituista kouluista sinne. Vuosiluokkien 0-4 toiminta siirretään Kartano III alueen kouluun, kun se valmistuu. Vuosiluokkien 5 6 siirtäminen Kungsvägens skolaan edellyttää, että eteläisen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilaat ovat siirtyneet Kungsvägens skolasta Söderkulla skolaan. Tämä puolestaan edellyttää, että Söderkullan koulukeskus on remontoitu niin, että se voi vastaanottaa eteläisen alueen vuosiluokkien 5-9 oppilaat. Sipoonlahden koulun uudisrakennuksen tulee olla valmis, jotta suomenkieliset vuosiluokkien 0-2 oppilaat voivat muuttaa uuteen rakennukseen. Kungsvägens skola ja Sipoonjoen koulu joko osin puretaan ja rakennetaan uudestaan tai peruskorjataan. Kungsvägens skola muutetaan ruotsinkieliseksi vuosiluokkien 5 9 kouluksi 400 oppilaalle. Sipoonjoen koulu muutetaan suomenkieliseksi vuosiluokkien 5 9 kouluksi 400 oppilaalle. Tämän toimenpiteen läpivieminen on edellytyksenä sille, että muut suunnitelmat voisivat toteutua. Talman koulun toiminta siirtyy Talman osaamiskeskukseen, kun se valmistuu. Lukkarin koulu säilyy suomenkielisenä vuosiluokkien 0-6 kouluna 180 oppilaalle. Jokipuiston koulu säilyy suomenkielisenä kouluna joko vuosiluokille 0 6 tai se muutetaan vuosiluokkien 0 4 kouluksi 250 oppilaalle. Jokipuiston koulussa on pohjoisen alueen erityisluokat. Leppätien koulu peruskorjataan ja rakennetaan uudisrakennus. Leppätien koulu pysyy vuosiluokkien 0 6 kielikylpykouluna 150 oppilaalle. Uudet koulut Kartano III osaamiskeskukseen tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 6 koulu 450 oppilaalle ja siellä järjestetään mahdollisesti myös EHA-opetusta. Sinne tulee myös ruotsinkielinen vuosiluokkien 0 4 koulu 150 oppilaalle (oppilaat siirtyisivät Mårtensby skolasta, Södra Paipis skolasta sekä Borgby skolasta). Osaamiskeskukseen tulee myös suomenkielinen päiväkoti 84 lapselle sekä ruotsinkielinen päiväkoti 42 lapselle. Talman osaamiskeskukseen tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 6 koulu 500 oppilaalle (oppilaat siirtyisivät Talman koulusta) ja suomenkielinen päiväkoti 126 lapselle. Nikkilä Itä 1 koulusta tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 6 koulu 300 oppilaalle, Nikkilä Itä 2 koulusta tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 9 koulu 650 oppilaalle ja Talma Hills koulusta tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 9 koulu 650 oppilaalle.

5 Etelä-Sipoo Nykyiset koulut Boxby skola laajennetaan tai peruskorjataan 80 oppilaalle. Se säilyy joko vuosiluokkien 0 6 ruotsinkielisenä kouluna tai muutetaan vuosiluokkien 0 4 ruotsinkieliseksi kouluksi, jolloin vuosiluokkien 5 6 oppilaat siirtyisivät Söderkulla skolaan. Siellä järjestetään esiopetusta syksystä 2012 lähtien ja sinne perustetaan mahdollisesti myös ruotsinkielinen päiväkoti. Salpar skola muutetaan ensin vuosiluokkien 0 4 kouluksi, jolloin vuosiluokkien 5 6 oppilaat siirtyisivät Söderkulla skolaan. Tämän jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: 1) Koulu säilyy vuosiluokkien 0-4 kouluna, mikäli oppilasmäärä on yli 50. 2) Kaikki toiminta Salpar skolasta siirretään Söderkulla skolaan, mikäli koulun oppilasmäärä vuosiluokilla 0 4 on alle 50 oppilasta. Tämä on mahdollista, kun Söderkulla skolanin koulukiinteistöstä vapautuu tiloja suomenkielisten oppilaiden muutettua Sipoonlahden koulun uudisrakennukseen. Gumbostrands skola muutetaan ensin 0 4 vuosiluokkien kouluksi, jolloin oppilaat vuosiluokilla 5 6 siirtyisivät Söderkulla skolaan. Tämän jälkeen on kolme vaihtoehtoa: 1) Koulu säilyy vuosiluokkien 0 4 kouluna, mikäli oppilaita on yli 50. 2) Kaikki toiminta Gumbostrandin skolanista siirretään Söderkulla skolaan, mikäli koulun oppilasmäärä vuosiluokilla 0 4 on alle 50 oppilasta. Tämä on mahdollista, kun Söderkulla skolanin koulukiinteistöstä vapautuu tiloja suomenkielisten oppilaiden muutettua Sipoonlahden koulun uudisrakennukseen. 3) Gumbostrands skola siirtyy Majvikin uuteen kouluun. Vuosiluokkien 5 6 siirtäminen Söderkulla skolaan vaatisi, että Söderkullan koulukeskus on remontoitu niin, että Söderkulla skola voisi vastaanottaa koko eteläisen alueen vuosiluokat 5-9. Lisäksi Sipoonlahden koulun uudisrakennuksen pitää valmistua, jotta Söderkullan koulukeskuksessa olevat suomenkieliset vuosiluokkien 0 2 oppilaat voivat muuttaa uuteen rakennukseen. Silloin Söderkullan koulurakennukseen mahtuisi koko eteläisen alueen ruotsinkieliset vuosiluokat 5 9 ja Söderkulla-alueen ruotsinkieliset vuosiluokat 0-4. Söderkulla skola peruskorjataan ja muutetaan ruotsinkieliseksi vuosiluokkien 0 9 kouluksi 350 oppilaalle. Eteläisen alueen erityisopetus sijoittuu Söderkullan skolaan. Kiinteistöön tulee myös ruotsinkielinen päiväkoti 126 lapselle. Sipoonlahden koululle tehdään ensin uudisrakennus ja myöhemmin mahdollisesti laajennus. Rakennus 1:ssä tulee olemaan vuosiluokat 0 4, yhteensä 450 oppilasta. Rakennus 2:ssa vuosiluokat 5 9, yhteensä myös 450 oppilasta. Uudisrakennuksen valmistuttua vuosiluokkien 0 2 oppilaat siirtyisivät siihen Söderkullan koulukeskuksesta. Uudet koulut Majvikin kouluun tulee suomenkielinen 600 oppilaan koulu vuosiluokille 0 9 sekä ruotsinkielinen 300 oppilaan koulu vuosiluokille 0 9. Eriksnäsin ja Joensuun alueen osaamiskeskukseen tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0 9 koulu 600 oppilaalle sekä suomenkielinen päiväkoti 126 lapselle. Hitån alueen I, II ja III koulut tulee olemaan suomenkieliset vuosiluokkien 0 9 koulut ja jokaisessa koulussa on tilat 650 oppilaalle.

6 Hans Blomberg Heikki Vestman Monika Hämäläinen Kjell Grönqvist Henrik Möller Jari Hursti Eva Autio