SÖDERKULLAN KOULUKESKUS Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 SÖDERKULLAN KOULUKESKUS Hankesuunnitelma Arkkitehtitoimisto A. Huittinen Oy Vuorimiehenpuistikko 6, Helsinki

2 2( 13 ) SÖDERKULLAN KOULUKESKUS, HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN... 4 Hankesuunnittelutyöryhmä... 4 Tavoitehintalaskelma Oppilaitos ja ylläpitäjä SELOSTUS HANKKEESTA Rakennukset ja sijaintipaikka... 5 Rakennukset... 5 Rakennuspaikka... 5 Osoite... 6 Rakennuspaikan omistus... 6 Kaavoitustilanne... 6 Kokonaisrakennusoikeus Rahoitus... 6 Ylläpitäjän taloussuunnitelma... 6 Ei valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset... 6 Ylläpitäjän valtionosuusprosentti Hankkeen laajuus HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS Sivistyspalveluiden kehittämislinjaukset... 7 Esiopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset... 7 Perusopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset... 8 Esi- ja perusopetuksen kehittämissuunnitelmat ja kouluverkkosuunnittelu Nykyinen oppilasmäärä ja ennuste tulevasta Henkilöstömäärä ja ennuste tulevasta Ilta- ja viikonloppukäyttö Opetusryhmien määrä ja tilantarve Olevien tilojen riittävyys Perustelut irtaimen omaisuuden hankinnalle Seuraukset, jos hanke ei toteudu... 11

3 3( 13 ) 3. TOTEUTTAMISAJANKOHTA Aloitus- ja valmistumisajankohta Rakennustyön vaiheistus KUSTANNUSARVIO Uudisrakennuksen kustannusarvio ja irtaimiston hankintakustannukset Ei valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset Kustannusarviot mahdollisesti vaiheistettunavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4 Kustannusarvion hintataso LIITTEET Liite 1 Ote Taloussuunnitelman investointiosasta Liite 2 Huonetilaohjelma , perusparannus Liite 3 Rakennuskaava määräyksineen 1 : 2000 Liite 4 Asemapiirros 1 : 1000 Liite 5 Nykytilannepohjapiirros 1 : 400 Liite 6 Tiilikoulun julkisivuja 1 : 400 Liite 7 Huonetilaohjelma , perusparannus ja uudisrakentaminen Liite 8 Yhteenvetolaskelmataulukko L

4 4( 13 ) SÖDERKULLAN KOULUKESKUS, HANKESUUNNITELMA 0. HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Hankesuunnittelutyöryhmä Sipoon kunta, Sivistysosasto, ruotsinkielinen opetusjohtaja Annelie Nylund PL 7, Sipoo p annelie.nylund@sipoo.fi Sipoon kunta, Sipoonlahden koulu, rehtori Jorma Joki-Korpela PL 7, Sipoo p jorma.joki-korpela@sipoo.fi Sipoon kunta, Söderkulla skola, rehtori Jan-Erik Holmkvist PL 7, Sipoo p jan-erik.holmkvist@sibbo.fi Sipoon kunta, päivähoidon päällikkö Mervi Keski-Oja PL 7, Sipoo p mervi.keski-oja@sipoo.fi Sipoon kunta, Toimitilat-yksikkö, rakennusinsinööri Rainer Långsjö PL 7, Sipoo rainer.langsjo@sipoo.fi Insinööritoimisto Asplan Oy, LVI-insinööri Reijo Auvinen Atomitie 5 B, Helsinki p reijo.auvinen@asplan.fi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy, insinööri Ville-Veikko Holmroos Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, Helsinki p ville-veikko.holmroos@tauno-nissinen.fi Arkkitehtitoimisto A. Huittinen Oy, arkkitehti Antero Huittinen Vuorimiehenpuistikko 6, Helsinki ark@ahuittinen.fi

5 Tavoitehintalaskelma 5( 13 ) Tocoman Services Oy / Janne Silvennoinen / Rakennuttajatoimisto HTJ Oy / Tuukka Salo / Vernissakatu 1, Vantaa p , tuukka.salo@htj.fi 0.1 Oppilaitos ja ylläpitäjä " Söderkullan koulukeskus" on perusparannus- tai osittainen perusparannus ja uudisrakennushanke perus- ja esiopetuksen luokkien kouluksi Sipoon kunnan Söderkullan eteläiseen kuntakeskukseen. Koulun omistaja ja ylläpitäjä on Sipoon kunta. Sipoon kunta on n asukkaan kunta Itä-Uusimaalla ( ), kunnan asukasluku kasvoi vuonna 2011 n. 270 hengellä ( n. 1,5 %). Kunta on pinta-alaltaan laaja, 340 km² ja etäisyydet kunnan ääripäiden välillä ovat pitkiä. Sipoon kunnanvaltuusto käsittelee tämän hankesuunnitelman yhteydessä laaditun koulun huonetilaohjelman ( Liite 2 ) kesäkuun alussa SELOSTUS HANKKEESTA 1.1 Rakennukset ja sijaintipaikka Rakennukset Sipoon kunta toteuttaa Söderkullan koulukeskushankkeen joko perusparannushankkeena oleviin tiloihin, joita ovat kaksi 1-kerroksista rakennusta, tiilijulkisivuinen tasakattoinen koulurakennus vuosilta 1972/1992 ( jäljempänä tiilikoulu ) sekä puurakenteinen harjakattoinen elementtikoulu vuosilta 1999/2001 ( jäljempänä puukoulu ). Vaihtoehtona on perusparannus - uudisrakentaminen siten, että tiilikoulun liikunta-keittiöruokasaliosa ja puukoulu, saneerataan ja kouluosan tilalle rakennetaan uudisrakennus. Lisäksi tontilla on piharakennus vuodelta 1992, jonka bruttoala on 112 brm² sekä puurakenteinen kenttärakennus, jonka bruttoala on n. 130 brm². Tiilikoulun kerrosala on 4764 kem², tilavuus m³. Puukoulun kerrosala on 600 kem², tilavuus 2360 m³. Hankkeelle valitaan suunnittelijat julkisten hankintojen hankintamenettelyn ( HILMA) kautta. Suunnittelutyön on tarkoitus käynnistyä syksyllä Rakennuksiin toteutetaan nykyvaatimusten mukaiset tilat 0-6 luokkien koululle. Kouluun ei tule tiloja 5-vuotiaille. Rakennuspaikka Koulurakennukset sijaitsevat n. 0.5 km Söderkullan keskustan pohjoispuolella olevalla

6 6( 13 ) kunnan omistamalla koulutontilla, jonka pinta-ala on m². Tontilla on sorapintainen pallokenttä 40 m x 60 m. Osoite Koulujen postiosoite on Opintie 6, Söderkulla. Rakennuspaikan omistus Rakennuspaikka on Sipoon kunnan omistuksessa. Kaavoitustilanne Rakennuspaikka on Söderkullan rakennuskaava-alueella. Rakennukset ovat kaavan mukaisella Yo - alueelle ( Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue ). ( Liite 3 ) Rakennuskaava on vuodelta Kokonaisrakennusoikeus Korttelin rakennusoikeus on kem². Tehokkuusluku e = 0,3. Rakennusoikeutta on käytetty n kem², jäljellä käyttämätöntä on n kem². 1.2 Rahoitus Ylläpitäjän taloussuunnitelma Sipoon kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Sipoon vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Tässä yhteydessä kunnanvaltuuusto hyväksyi investointiosassa Söderkullan koulukeskuksen perusparannuksen. Hankkeelle on budjetoitu vuodelle , vuodelle ,2 milj. ja vuodelle ,55 milj. yhteensä 5,8 milj.. Ei valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset Perusparannushanke tehdään kokonaisuudessaan kunnan omarahoitteisena hankkeena. Ylläpitäjän valtionosuusprosentti Sipoon kunnan valtionosuusprosentti on valtionapuhankkeissa 34%. Tälle hankkeelle ei saada valtionosuutta.

7 7( 13 ) 1.3 Hankkeen laajuus Perusparannushanke, vaihtoehto1, käsittäisi Söderkullan koulukeskuksen kaikkien nykyisten tilojen ( tiilikoulu ja puukoulu ) saneeraamisen vuosiluokkien kouluksi nykymääräysten ja suositusten mukaisesti. Hankkeen laajuuus olisi n hym², 5083 hum² ja tilavuus n m³. Perusparannushankkeessa olisi lopputilanteessa, 12 perusopetusryhmää + 2 ryhmäinen esikoulu, mitoitus 306 lasta ( 264 oppilasta + 42 esikoululaista ), 12,9 hym² / oppilas/esikoululainen. Vaihtoehtoratkaisu 2, perusparannus ja uudisrakentamishanke, laajuudeltaan n hym² ( perusparannus ) + n hym² ( uudisrakennus ) olisi ensi vaiheessa 6 perusopetusryhmää + 1-ryhmäinen esikoulu, mitoitus 153 lasta ( 132 oppilasta ja 21 esikoululaista ). Lopputilanteessa, 12 POR + 2-SRJ esikoulu, kuten yllä, hyötyala olisi n hym², 11,9 hym² / oppilas/esikoululainen. Huonetilaohjelmat ja ovat erillisenä liitteinä ( Liite 2 ja 7 ). Nämä huonetilaohjelmat on laadittu yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden kesken.. 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS 2.1 Sivistyspalveluiden kehittämislinjaukset Sipoon kunnan Sivistyspalvelut ovat laatineet strategiset painopistealueet vuoteen 2025 asti. Kehittämislinjauksissa huomioidaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja kulttuuri- ja kirjastopalveluiden tarpeet. Painopisteinä ovat: lasten ja nuorten eheän ja tasapainoisen kasvun tukeminen monikulttuurisuuden kehittäminen päivähoito-, koulutus- ja muiden palveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti sekä kyseisten kiinteistöjen käyttäminen alueellisina toimintakeskuksina riittävien toimintavalmiuksien turvaaminen kuntalaisille tietoyhteiskunnassa syrjäytymisen ehkäiseminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Esiopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset Lapsen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen toteutetaan yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa. Esiopetus siirretään kouluihin, tai koulujen yhteyteen. Suunnittelussa on otettava huomioon toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys. Tahtotilana on että rakennetaan prosessiorganisaation mukaisia alueellisia osaamiskeskuksia, joissa voidaan hyödyntää synergiaetuja tilojen optimaalisella yhteiskäytöllä sekä toimia yhteistyössä moniammatillisesti (varhaiskasvatus-, koulutus- ja muut sivistyspalvelut). Joustavan palveluverkon suunnittelutyön tulee tapahtua moniammatillisena asiantuntijayhteistyönä, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikkien

8 8( 13 ) käyttäjien tarpeet tilojen ja toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Yhteiset tilat tuovat synergiaetuja ja mahdollistavat tilojen joustavan käytön sekä moniammatillisen yhteistyön. Perusopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset Sipoon kunta tarvitsee strategista suunnitelmaa sekä tulevien vuosien kehityksen ennakointiin että kiireellisten kouluverkkoratkaisujen tueksi. Rakenteelliset linjaukset toteutetaan pitkän aikavälin suunnitelmien mukaan ja rakenteelliset muutokset toteutetaan lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin linjauksien ja kiireellisten muutoksien tulee olla sopusoinnussa keskenään. Sipoon kouluverkon pitkän aikavälin linjauksissa on todettu, että koulujen kehittämisen lähtökohtana pidetään tulevaisuuden vaatimuksia tämän ja huomisen päivän oppilaille. Oppilaiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun tulee aina olla keskeinen arvo koko Sipoon alueella. Pienet ja huonokuntoiset koulut eivät tarjoa riittäviä edellytyksiä laadukkaalle oppimisympäristölle, vaan opetustiloiksi on tarjottava hyviä ja ajanmukaisesti varustettuja koulurakennuksia. Perusopetuslain mukaisesti Sipoossa turvataan oppimisympäristön terveellisyys, turvallisuus ja laadukkuus sekä oppilaiden oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Tavoite toteutuu laadukkaan perusopetuksen, lakisääteisten tukitoimien ja lakisääteisten oppilashuollollisten palveluiden avulla. Tulevaisuuden kouluverkko tulee rakentaa siten, että edellä mainitut peruslähtökohdat voidaan toteuttaa. Asialle saatiin poliittinen valtuutus , kun Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelman suuntaa-antavaksi dokumentiksi suunniteltaessa tulevaisuuden palveluverkkoa. Esi- ja perusopetuksen kehittämissuunnitelmat ja kouluverkkosuunnittelu Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään sekä kouluissa että päivähoidon esiopetusyksiköissä. Esiopetusta annetaan koulupäivinä neljä tuntia. Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Esiopetukseen ovat oikeutettuja kaikki alle kouluikäiset lapset vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista, ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvat lapset sinä vuonna, kun he täyttävät viisi vuotta. Myös lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on siirretty myöhemmäksi, ovat oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti koulujen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti. Esikoululaisilla on oikeus kuljetukseen perusopetuslain mukaan. Esiopetus perustuu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin, joiden pohjalta Sipoon kuntaan on laadittu koko kuntaa koskeva yhteinen esiopetussuunnitelma. Näiden pohjalta esiopetusyksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa, joihin on määritelty tarkemmat oppimiseen liittyvät järjestelyt; mm. tavoitteet, painotukset ja toiminnan sisällöt juuri omalle esiopetusryhmälle. Kehittämistoimintaa ohjaava kärki on Sipoon kasvustrategia 2025 ja sen vaatimat toimenpiteet opetustoimessa. Lähtökohtina ovat opetustoimen rakenteiden laatukriteerit: johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit, arviointi. Toimenpiteiden tulee olla oikeaaikaisia ja realistisesti ennakoitavissa. Opetustoimen kehittämistoiminnan kärjet ovat seuraavat: 1) Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 2) Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen 3) Koulutuksen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen / laatukriteerit 4) Turvallinen oppimisympäristö ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

9 9( 13 ) 5) Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessatoiminnallinen kaksikielisyys 6) Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Sipoon opetustoimi on linjannut seuraavia laatuun liittyviä periaatteita: laadukas koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa, ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille, pätevät opettajat ja muu henkilökunta, oppilashuoltopalvelujen turvaaminen kouluissa, koulutilojen kunnostuksen tarpeiden arviointi taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella, perusopetuksen ja päivähoidon sijoittaminen samaan kiinteistöön tai toisiaan lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset), toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti sekä tilojen suunnittelun tärkeys Nykyinen oppilasmäärä ja ennuste tulevasta Söderkullan koulukeskuksen oppilasmäärä on lukuvuonna seuraava: Sipoonlahden koulu vuosiluokat 1-2, 122 oppilasta, Söderkulla skolassa 115 oppilasta. Lisäksi koulukeskuksessa on suomenkielisessä esiopetuksessa ja siihen liittyvässä päivähoidossa 52 lasta, ja ruotsinkielisessä esiopetuksessa ja siihen liittyvässä päivähoidossa 23 lasta. Yhteensä nykyisessä Söderkullan koulukeskuksessa on päivittäin perus- ja esiopetuksessa 312 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on päivittäin noin 130 oppilasta. Ennuste tulevasta oppilasmäärän kehityksestä perustuu kaavaohjelman mukaiseen kasvuennusteeseen. Kaavaohjelman mahdollistama ikäryhmittäinen kasvuennuste Söderkullan alueella, joka vaikuttaa suoraan Söderkulla skolanin ja Sipoonlahden koulun oppilasmääriin on seuraavan viiden vuoden ajalle merkittävä (Katso allaoleva taulukko). Ennuste oppilasmäärän kehityksestä kaavaohjelman mahdollistama Eriksnäsin alueella antaa puolestaan seuraavanlaiset kasvuennusteet Söderkulla skolanin ja Sipoonlahden koulun oppilasmäärien kasvuun vuosille (Katso allaoleva taulukko). Vuosi Ikäryhmän kasvuennuste prosentteina ja Söderkullan alueella Ikäryhmän kasvuennuste prosentteina Eriksnäsin alueella 2012 nykytilanne % % % 6% % 8% % 16 % % 9% % 9% kaavaohjelmanmukainen kasvu marginaalista

10 10( 13 ) Vuosi Oppilasmäärä Mikäli väestön kasvuennuste toteutuu toteutussuunnitelman mukaisesti tämä tarkoittaa, että Sipoonlahden koulun ja Söderkulla skolan oppilaaksiottoalueiden oppilasmäärät kasvavat vuoteen 2019 mennessä. Alueiden 7-12 vuotiaiden lasten kokonaismäärä olisi tällöin n. 600 lasta. Tämä massiivinen oppilasmäärien lisääntyminen edellyttää, että palveluiden osalta pystymme ennakoimaan ja valmistautumaan laadukkaan ja ajanmukaisen esi- ja perusopetuksen tarjoamisesta Söderkullan koulukeskuksessa ja riittävän ajoissa varautumaan Sipoonlahden koulun laajentamiseen. Eriksnäsin asuinalueen osalta, väestön palveluiden rakentamisesta tai järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista, vastaavat maanomistajat. Täten Eriksnäsin asuinalueen lasten ja oppilaiden palvelutarpeita ei huomioida tässä hankesuunnitelmassa 2.3 Henkilöstömäärä ja ennuste tulevasta Henkilöstömäärä lukuvuonna Söderkullan koulukeskuksessa on18 opettajaa, 12 esiopetuksen ja päivähoidon työntekijää sekä 12 koulunkäyntiavustajaa ja aamu- ja iltapäiväohjaajaa. Koulussa työskentelee erilaisten tukipalveluiden osalta 14 henkilöä. Yhteensä koulukeskus on 56 aikuisen työpaikka. Kun rakennushanke on saatettu loppuun ja koulukiinteistö on maksimaalisessa käytössä henkilöstömäärä kasvaa noin 20 henkilöllä. 2.4 Ilta- ja viikonloppukäyttö Koulukeskuksen tiloja käyttää iltaisin ja viikonloppuisin myös kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikuntatoimi, lukuisat seurat, yhdistykset ja yksityiset toimijat. Toimintaa koulukeskuksessa on klo välisenä aikana, viitenä päivänä viikossa. Lauantaisin ja sunnuntaisin toiminta keskittyy klo 8.00 ja klo välille. 2.5 Opetusryhmien määrä ja tilantarve Perusopetuksen piirissä olevat oppilaat ovat jakautuneet 16 perusopetusryhmään. Esiopetusryhmiä koulukeskuksessa on viisi, ja näiden ryhmien toimintaan tarvitaan laskennallisesti kymmenen toimitilaa. Lisäksi nykynormiston mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnalle varataan osittain omat tilat. Tiloja käytetään enenevässä määrin myös koulujen loma-aikoina järjestettävään kesätoimintaan. Kaikki luokkamuotoinen ruotsinkielinen erityisopetus koko Etelä-Sipoon alueella järjestetään Söderkullan koulukeskuksessa.

11 2.6 Olevien tilojen riittävyys 11( 13 ) Kasvuennusteen mukaan nykyiset tilat riittävät hoitamaan Sipoonlahden koulun oppilaiden vuosiluokkien 0-2 oppilaiden opetuksen vuoteen 2014 asti. Ruotsinkielisten oppilaiden määrä ei merkittävästi lisäänny kasvuennusteenkaan mukaisen kasvun toteutuessa. Näin ollen nykyiset opetustilat riittävät siihen asti kunnes perusparannus on saatettu loppuun. Söderkullan koulukeskus voi myös toimia väistötilana suomenkielisille oppilaille, kunnes kasvun aiheuttama lisärakennustarve on saatettu loppuun. 2.7 Perustelut irtaimen omaisuuden hankinnalle Söderkullan koulukeskus on rakennettu Kiinteistöä on laajennettu Tämän päivän pedagogisesti luova oppimisympäristö poikkeaa siinä määrin luvun oppimisympäristöstä, että irtaimen omaisuuden hankinta tulee liittää perusparannushankkeeseen. Pedagogisesta näkökulmasta tämän päivän ja tulevaisuuden luokkahuoneen on oltava helposti muunneltavissa eri pedagogisten ratkaisujen vaatimusten mukaisesti. Oppilas on tämän päivän koulussa aktiivinen tiedon tuottaja ja käsittelijä, ei enää tiedon kerääjä. Tämä vaati opetustiloihin helposti muunneltavaa kalustoa ja välineistöä. 2.8 Seuraukset, jos hanke ei toteudu Kaavoituksen tuoman kasvuennusteen huomioonottamiseksi sekä uusien Sipoolaisten korkealuokkaisten palveluiden turvaamiseksi Söderkulla koulukeskus on perusparannettava. Nykyisessä koulurakennuksessa 70-luvun tekniset ratkaisut ilmanvaihdon ja muiden teknisten rakenteiden osalta eivät täytä nykypäivän koulukiinteistön normistoa luvun mukaista opetusta monimuotoisissa ja helposti muunneltavissa oppimisympäristöissä ei voida toteuttaa, jos perusparannushanke ei toteudu, Koulukeskuksessa on tehty sisäilmatutkimus vuodenvaihteessa 2011/2012. Tutkimusraportista käy ilmi, että koulurakennuksessa on veden- ja kosteuden aiheuttamia vaurioita eri puolilla rakennusta. Tietyissä osissa rakennusta on muun muassa havaittavissa useassa kohdassa uusia tai vanhoja jälkiä kattovuodoista. Osa raportissa mainituista vaurioista on luonteiltaan sellaisia, että ne aiheuttavat sisäilmaongelmia. Raportissa mainitut vauriot, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, tullaan korjaamaan viipymättä hankkeen toteutumisesta huolimatta. Mikäli hanke ei toteudu vaativat sisäilmatutkimuksen raportissa kirjatut vauriot ja epäkohdat sekä muut jo tiedossa olevat epäkohdat laajoja korjaustoimenpiteitä lähivuosina. Korjaukset vaativat myös huomattavia resursseja ja kunnossapitomäärärahoja. Nämä korjaukset ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, etteivät ne varsinaisesti pidennä kohteen teknistä käyttöikää.. 3. TOTEUTTAMISAJANKOHTA 3.1 Aloitus- ja valmistumisajankohta Perusparannushankkeen suunnittelun on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2012 ja saattaa päätökseen keväällä 2013.

12 12( 13 ) Rakennustyö on suunniteltu aloitettavaksi kesällä 2013 ja valmistuvaksi vuoden 2014 loppuun mennessä. 3.2 Rakennustyön vaiheistus Perusparannustyö, vaihtoehto 1, tehtäisiin vaiheittain 2-3 kokonaisuutena. Ensivaiheessa on ajateltu tehtäväksi tiilikoulun uudemman osan saneeraus. Toisessa vaiheessa tehtäisiin tiilikoulun vanhempi osa ja kolmannessa vaiheessa liikuntaosa ja puukoulu. Liikuntaosan saneeraus saattaisi olla edullista yhdistää toiseen vaiheeseen, jolloin puukoulun saneeraus olisi kolmas vaihe. Perusparannus- ja uudisrakennusvaihtoehto 2, voitaisiin toteuttaa yhtenä vaiheena, jonka aikana purettava kouluosa toimisi rakennustyön ajan ja purkutyö tapahtuisi vasta uudisosan valmistumiseen jälkeen. Lopullinen vaiheistus selviää suunnittelutyön edetessä. 4. KUSTANNUSARVIO 4.1 Kustannusarviot ja irtaimiston hankintakustannukset. Perusparannusvaihtoehto 1, 3960 hym², kustannusarvio on 7,231 milj. ja ensikertainen kalustus n. 0,400 milj.. (alv 0 %). Perusparannus uudisrakentamisvaihtoehto 2, 3130 hym², kustannusarvio olisi ensi vaiheessa n. 5,868 milj milj. (alv 0 %). Lisäksi purkukustannukset n. 0,250 milj.. Mahdollinen myöhempi laajennus 2-sarjaiseksi, n. 520 hym² lisäkustannus olisi n milj..(alv 0%) ja ensikertainen kalustus n.0,100 milj. (alv 0%) Ks liite 8 Yhteenvetolaskelmataulukko. 4.2 Ei valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset Koko hanke toteutetaan omarahoitteisena. 4.3 Kustannusarvion hintataso Rakennuskustannusindeksi ( 2010=100 ) 104,9 Varaukset 12,5 %

13 5. LIITTEET 13( 13 ) Liite 1 Ote Taloussuunnitelman investointiosasta Liite 2 Huonetilaohjelma , perusparannus Liite 3 Rakennuskaava määräyksineen 1 : 2000 Liite 4 Asemapiirros 1 : 1000 Liite 5 Nykytilannepohjapiirros 1 : 400 Liite 6 Tiilikoulun julkisivuja 1 : 400 Liite 7 Liite 8 Huonetilaohjelma , perusparannus ja uudisrakennus Yhteenvetolaskelmataulukko