Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00237 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.04.2017 Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto ml. koheesioasiat 25.4.2017 Yleisten asioiden neuvosto kokoontuu Luxemburgissa 25.4.2017. Suomea edustaa kokouksessa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Neuvoston istunnon pääaiheena on koheesiopolitiikka. Puheenjohtaja esittää tilannekatsauksen Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevan yleisasetuksen muuttamisesta. Suomi ottaa puheenjohtajan selvityksen tiedoksi. Neuvostossa keskustellaan siitä, miten koheesiopolitiikka voitaisiin tuoda lähemmäs kansalaisia. Neuvosto antaa päätelmät koheesiopolitiikan tekemisestä vaikuttavammaksi, merkityksellisemmäksi ja näkyvämmäksi kansalaisille. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi on päätelmiä valmisteltaessa korostanut tarvetta koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseen ja toimeenpanoa koskevan sääntelyn eriyttämiseen. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja rahastojen käytettävyyden helpottaminen tuo politiikkaa lähemmäs kansalaista ja lisää unionin legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Suomi pitää tärkeänä myös päätelmäluonnoksen viittausta siihen, että vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan tulee olla riittävän joustavaa uusiin haasteisiin vastaamiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen edistämiseksi koko EU:n alueella. Suomi katsoo, että tällaisia uusia haasteita ovat mm. muuttoliikkeen aiheuttamat kustannukset, jotka jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken. Kansalaiset odottavat EU:lta tehokkaampaa vastaamista tällaisiin koko unionia koskettaviin haasteisiin. Neuvosto antaa lisäksi päätelmät EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta. Päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä.
Asialista: 2(12) Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) A-kohtien luettelon hyväksyminen Yleisiä säännöksiä koskevan asetuksen (asetus (EU) N:o 1303/2013) muuttaminen 3 = Tilannekatsaus puheenjohtajavaltion tiedotusasia A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Tuodaan koheesiopolitiikka lähemmäs kansalaisia 6 = Hyväksytään neuvoston päätelmät "Koheesiopolitiikasta kansalaisten kannalta tehokkaampaa, merkityksellisempää ja näkyvämpää" = Keskustelu EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpano 9 = Neuvoston päätelmien hyväksyminen Muut asiat
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2017-00185 ALUE Hujala Eliisa(TEM) 13.04.2017 3(12) Asia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen Kokous Yleisten asioiden neuvosto 25.04.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio (COM (2016) 603 final) julkaistiin 14.9.2016. Tiedonantoon liittyy joukko lainsäädäntöehdotuksia mukaan lukien ehdotus varainhoitoasetuksen ja asiaa koskevien perussäädösten yksinkertaistamiseksi (COM (2016) 605 final). Puheenjohtajavaltio esittelee rakennerahastoja sekä maaseuturahastoa ja Euroopan merija kalatalousrahastoa ohjelmakaudella 2014 2020 koskevan yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 muutosten käsittelytilanteen. Ehdotuksia on käsitelty neuvoston rakennetoimityöryhmässä Slovakian ja Maltan puheenjohtajuuskausilla. Nyt jatkokäsittely odottaa perussäädökseen liittyvien EU:n varainhoitoasetuksen säännösten käsittelyn etenemistä budjettikomiteassa. Kaikki omnibus-asetuspaketin säädöksiin tehtävät muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2018. Suomen kanta Otetaan puheenjohtajan selvitys tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Asetus sisältää yhteisiä säännöksiä viidelle Euroopan rakenne- ja investointirahastolle ja sitä sovelletaan ohjelmakaudella 2014 2020. Asetuksen nimi on kokonaisuudessaan:
4(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013: SEUT 177 artikla, tavallinen lainsäätämisjärjestys (määräenemmistöpäätös). Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU4-jaosto 12.4.2017 EU-ministerivaliokunta 21.4.2017. Suuri valiokunta 21.4.2017 Yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 muutoksista on annettu E 103/2016 vp ja U 18/2017 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotus ei koske EU:n budjetin maksu- tai sitoumusmäärärahoja eikä EU:n monivuotista rahoituskehystä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus TEM Ylitarkastaja Eliisa Hujala + 358 40 861 7181
5(12) Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2017-00163 ALUE Hujala Eliisa(TEM) 18.04.2017 6(12) Asia Tuodaan koheesiopolitiikka lähemmäs kansalaisia; neuvoston päätelmät Kokous Yleisten asioiden neuvosto 25.04.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvostossa hyväksytään päätelmät koheesiopolitiikan tekemisestä vaikuttavammaksi, merkityksellisemmäksi ja näkyvämmäksi kansalaisille. Keskustelua päätelmistä itsessään ei odoteta, koska kaikki valtuuskunnat ilmaisivat tukensa päätelmien viemiselle neuvostoon 12.4. Coreper-käsittelyssä. Tarkoitus on keskustella siitä, miten koheesiopolitiikan tulokset tehdään näkyvämmäksi kansalaisille ja miten politiikka voi auttaa tuomaan unionia lähemmäs kansalaisiaan. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi on päätelmiä valmisteltaessa korostanut tarvetta koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseen ja toimeenpanoa koskevan sääntelyn eriyttämiseen. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja rahastojen käytettävyyden helpottaminen tuo politiikkaa lähemmäs kansalaista ja lisää unionin legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Suomi pitää tärkeänä myös päätelmäluonnoksen viittausta siihen, että vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan tulee olla riittävän joustavaa uusiin haasteisiin vastaamiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen edistämiseksi koko EU:n alueella. Suomi katsoo, että tällaisia uusia haasteita ovat mm. muuttoliikkeen aiheuttamat kustannukset, jotka jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken. Kansalaiset odottavat EU:lta tehokkaampaa vastaamista tällaisiin koko unionia koskettaviin haasteisiin. Suomi suhtautuu avoimesti keskustelun avaamiseen myös muista päätelmissä käsitellyistä teemoista.
Pääasiallinen sisältö 7(12) Neuvoston päätelmät jakautuvat neljän osaan: 1. Koheesiopolitiikan vaikuttavuus ja merkityksellisyys 2. Koheesiopolitiikasta viestiminen EU:n kansalaisille 3. Lisätoimet koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseksi 2020 jälkeen 4. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen. 1. Koheesiopolitiikan vaikuttavuus ja merkityksellisyys Päätelmien mukaan koheesiopolitiikan vaikuttavuus ja merkityksellisyys EU:lle ilmenee vuosina 2007 2015 toteutettujen ohjelmien jälkiarvioinneista. Niiden mukaan rakennerahastoilla on ollut mitattavaa vaikutusta talouskriisin taltuttamisessa sekä miljoonien eurooppalaisten aseman parantamisessa. Varoilla saatiin aikaan muun muassa 121 400 uutta yritystä ja miljoona uutta työpaikkaa. Päätelmissä todetaan, että ohjelmakaudella 2014-2020 varoja on suunnattu enenevässä määrin rakenteellisiin uudistuksiin, joita on esitetty Euroopan vuotuisen ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa. Ennakkoehtojen käyttöönotolla on ollut positiivinen vaikutus investointiympäristön parantamisessa, hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa ja hyvän hallinnon edistämisessä. 2. Koheesiopolitiikasta viestiminen EU:n kansalaisille Päätelmissä todetaan, että koheesiopolitiikkaa toteutetaan paikallis- alue- ja valtiotoimijoiden välisenä yhteistyönä, joka tuo unionia lähemmäs kansalaisia. Kansalaisten välisellä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa Eurooppaa ja sen maiden ja alueiden välistä koheesiota. Koheesiopolitiikka ilmentää solidaarisuutta. Päätelmien mukaan koheesiopolitiikka ei ole hyödyntänyt kaikkea potentiaaliaan ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi EU:n positiivisista vaikutuksista kansalaisten jokapäiväiseen arkeen. Jäsenvaltioiden ja komission tulisi lisätä koheesiopolitiikan ja sen tulosten näkyvyyttä. Päätelmissä tuodaan esille erilaisia tapoja tähän kuten komission ja jäsenvaltioiden parannettu yhteistyö viestintästrategioissa sekä uusien viestintäkanavien paras mahdollinen hyödyntäminen. 3. Lisätoimet koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseksi 2020 jälkeen Marraskuussa 2016 hyväksyttyjen neuvoston päätelmien tavoin päätelmissä korostetaan yksinkertaistamistoimien tarvetta sekä tuensaajille että hallintoviranomaisille. Hallintokustannusten hillitsemiseksi on sovellettava suhteellisuusperiaatetta aiempaa paremmin. Yhtenä vaihtoehtona olisi huolellisesti tutkittava mahdollisuuksia Euroopan rakenne- ja investointiohjelmien toimeenpanon eriyttämiseen, läpinäkyvään ja objektiiviseen kriteeristöön perustuen. Hyvä hallinto ja single audit -periaatteen vahvistaminen sekä valvontajärjestelmän prosessien yksinkertaistaminen on tärkeää. 4. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Päätelmissä viitataan perussopimuksen mukaiseen koheesiopolitiikan tehtävään kehittyneisyyserojen vähentämisessä eri alueiden välillä, siten kuin artiklassa 174 tarkemmin määrätään.
8(12) Päätelmissä kuitenkin korostetaan, että vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan tulee olla ennakoivaa ja tulevaisuuteen katsovaa sekä riittävän joustavaa uusiin haasteisiin vastaamiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen helpottamiseksi koko EU:n alueella. Päätelmissä todetaan, että yksi ratkaisu kaikille -lähestymistapa ei ole optimaalinen, koska sosiaaliset, alueelliset ja taloudelliset olot poikkeavat toisistaan. Komission tulisi aloittaa keskustelut jäsenvaltioiden kanssa tulevasta kaudesta olemassa oleviin menettelyihin pohjautuen siten, että esitykset voitaisiin antaa vuonna 2018 ja neuvottelut saattaa valmiiksi ajoissa tulevalle ohjelmakaudelle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 21.4.2017 Suuri valiokunta 21.4.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 7896/17 neuvoston päätelmät (Coreper II 12.4.2017) Tausta: Bringing Cohesion Policy Closer to our Citizens Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, kaisa-leena@lintilä@tem.fi, +358 29 50 64935 Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen, petri.haapalainen@tem.fi +358 29 50 64922 Erityisasiantuntija Martta Viitaniemi, martta.viitaniemi@tem.fi puh. +358 50 396 1825 Ylitarkastaja Eliisa Hujala, eliisa.hujala@tem.fi +358 40 861 7181 EU-erityisasiantuntia Teemu Seppä, teemu.seppa@vnk.fi, +358 295 160 462 EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, heli.siivola@vnk.fi +358 295 160 476 Liitteet Viite
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-00416 EUR-20 Kukkonen Mika(UM) 18.04.2017 9(12) Asia EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpano; neuvoston päätelmät Kokous Yleisten asioiden neuvosto 25.04.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antoi 16.12.2016 raportin EU:n makroaluestrategioista ja niiden kehityksestä. Raportin mukaan makroaluestrategioista on tulossa tärkeä koheesiopolitiikan väline ja ne on otettava huomioon koheesiopolitiikan tulevan uudistuksen yhteydessä. Yhteisiä haasteita on mm. poliittisen omistajuuden, hallinnoinnin ja etenkin rahoitusohjelmien ja strategioiden yhteensovittamisessa. EU:n Itämeri-strategia saa myönteisen arvion, mutta myös sen kehittämiseen annetaan useita suosituksia. Puheenjohtajan ystävät -ryhmä kokoontui neljä kertaa käsittelemään komission raporttia ja esitystä neuvoston päätelmiksi. Päätelmäesitys on kompromissi makroaluestrategioihin osallistuvien, niiden tulevaisuuden varmistamiseen pyrkivien jäsenmaiden ja niiden ulkopuolella olevien jäsenmaiden välillä. Päätelmät on käsitelty Coreperissa 12.4.2017 ja yleisten asioiden neuvoston on määrä hyväksyä ne 25.4.2017. Asia on neuvostossa esillä ns. false B-kohtana, eikä siitä odoteta keskustelua. Päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä. EU:n ensimmäinen makroaluestrategia on 2009 hyväksytty EU:n Itämeren alueen strategia. Sen jälkeen on hyväksytty Tonavan, Adrian ja Joonianmeren sekä Alppien alueiden strategiat. Makroaluestrategioissa on nyt mukana 19 jäsenmaata ja 8 EU:n ulkopuolista maata ja niistä on tullut kiinteä osa EU:n politiikkakehikkoa. Ns. neutraliteettiperiaatteen ei uutta EU-lainsäädäntöä, rahoitusta tai instituutioita mukaisesti makroaluestrategiat sovittautuvat olemassa oleviin EU-politiikkoihin, kuten TEN T -verkot. Niissä on kysymys ennemminkin uusista toimenpiteistä kuin uusista poliittisista aloitteista ja niitä rahoitetaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista, kansallisista rakennerahasto-ohjelmista sekä muista EU:n rahoitusohjelmista. Komission raportin mukaan makroaluestrategioita on asteittain alettu ottaa huomioon EU-politiikoissa esimerkiksi tutkimuksen, ilmastotoimien tai ympäristön alalla. Sama
Kansallinen valmistelu 10(12) koskee kansallista politiikkaa, vaikka strategioiden sisällyttäminen alueellisiin kehitysohjelmiin on vielä epätasaista. Ne ovat vahvistaneet yhteistyötä tietyillä politiikka-aloilla, kuten Baltic Energy Market Action Plan (BEMIP) ja rajat ylittävän infrastruktuurin kehittämisessä ja luoneet rajat ylittäviä alueellisia arvoketjuja. Ne ovat luoneet erilaisia yhteistyöverkostoja ja yhteyksiä EU:n ulkopuolisiin, etenkin jäsenyyteen valmistautuviin maihin. Ministeritason osallistuminen mm. vuosifoorumeihin nostaa profiilia ja korostaa poliittista tahtoa. EU:n Itämeren alueen strategian esimerkki osoittaa, että pitkän tähtäimen strategisen ajattelun pitää olla makroalueyhteistyön pohjana. Raportti katsoo, että makroaluestrategioista on tulossa alueellisen koheesion tärkeä väline. Jotta niiden potentiaali saadaan EU-kansalaisten hyödyksi, koheesiopolitiikan ja makroaluestrategioiden yhteyttä on edelleen tarkasteltava, kun kohdennetaan varoja strategisille sektoreille ja koordinoidaan EU-politiikkoja ja instrumentteja. Koheesiopolitiikkaa uudistettaessa on pohdittava, miten makroaluestrategioiden ja kansallisten tai alueellisten rakennerahasto-ohjelmien synergiaa ja täydentävyyttä voidaan vahvistaa vaikutuksen maksimoimiseksi. Samoin on katsottava, pitäisikö ylikansalliset ohjelmat liittää tiiviimmin makroaluestrategioihin ja miten makroaluestrategioiden hallinnointia voidaan edelleen parantaa. Maltan johdolla laadittu EU:n makroaluestrategioita koskeva päätelmäesitys on kompromissi johtuen jäsenmaiden erilaisista valmiuksista käsitellä niiden tulevaa rahoitusta. Eräät jäsenmaat halusivat pidättäytyä kaikista kannanotoista EU:n tuleviin rahoituskehyksiin. Komissio olisi toivonut pidemmälle meneviä eväitä tulevaa rahoituskautta koskevien keskustelujen pohjaksi, samoin kuin makroaluestrategioihin aktiivisesti osallistuvat maat. Päätelmäesityksen mukaan kaikkia neljää strategiaa voidaan edelleen kehittää etenkin hallintotavan, tulossuuntautuneisuuden, tarkoituksenmukaisen rahoituksen, viestinnän ja yhteistyön osalta. Osallistuvia maita ja niiden alueita kutsutaan poliittiseen sitoutuneisuuteen ja omistajuuteen, koordinaation ja tehokkaan toteutuksen parantamiseen, tarvittavan hallinnollisen kapasiteetin rakentamiseen, avaintoimijoiden valtuuttamiseen ja sektoriministeriöiden sitouttamiseen. Alueita, kaupunkeja, virastoja, instituutioita, kuten yliopistoja sekä elinkeinoelämää ja kansalaisyhteiskuntaa mobilisoidaan makroaluestrategioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Osallistuvia maita, niiden alueita ja komissiota kehotetaan edelleen integroimaan makroaluestrategioita EU-politiikkoihin. EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma voi tukea taloudellisesti makroaluestrategiaa, joka kattaa sen alueen tai osan siitä ja yhteyksiä näiden välillä tulisi edelleen vahvistaa, molemminpuoliseksi hyödyksi. Samoin päätelmäesityksessä kehotetaan rakennerahasto-ohjelmien, IPA ja ENI-ohjelmien sekä makroaluestrategioiden parempaan yhdensuuntaisuuteen sekä pyydetään komissiota varmistamaan makroaluestrategioiden osallistuminen muihin, komission hallinnoimiin rahoitusohjelmiin ja vahvistamaan näitä yhteyksiä, kun ohjelmia suunnitellaan, niiden tavoitteita määritellään ja niitä toteutetaan. Päätelmissä korostetaan myös komission johtavaa roolia strategioiden koordinaation olennaisissa vaiheissa ja jäsenmaiden kumppanina sekä pyydetään komissiota tukemaan etenkin strategista suunnittelua, seurantaa, arviointia ja viestintää. Päätelmäesityksessä jätetään myös ovi auki uusille makroaluestrategioille, mikäli tällainen jäsenmaiden yhteisesti sovittu ja kypsä aloite tehdään.
EU-ministerivaliokunta 21.4.2017 EU:n Itämeri-strategian koordinaatioryhmä 11(12) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 21.4.2017 Asiakirjat Päätelmäluonnos 7875/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka UM, p. 050 5926179. EUTORI-tunnus Liitteet Viite
12(12) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto, koheesiopolitiikka TEM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TPK, UM, VM, VTV, YM