Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4290 visma.fi/taloushallintopalvelut Mikä tekee yrityksestä mielenkiintoisen pääomasijoittajan näkökulmasta?
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 YRITYKSEN VALINTA... 3 POTENTIAALISTEN SIJOITUSKOHTEIDEN ARVIOINTI... 4 LAADUKAS RAPORTOINTI HELPOTTAA TYÖTÄ... 5 ARVONNOUSUN SEURAAMINEN ON JATKUVAA... 5 TALOUSHALLINNON ULKOISTAMISELLA TEHOKKUUTTA... 5 RAPORTOINNIN JA ENNUSTEIDEN MERKITYS... 6 KOHDEYRITYKSESTÄ IRTAUTUMINEN... 6 YHTEISKUNNALLINEN MERKITTÄVYYS... 7 Visma Services Oy tarjoaa työkalut ja palvelut päätöksentekosi tueksi. Visma Services Oy on auktorisoitu taloushallinnon sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluyritys, joka on erikoistunut laadukkaisiin ulkoistamispalveluihin. Visma Services Oy on osa kansainvälistä Visma-konsernia, joka on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen ja -palveluiden tarjoaja.
3 JOHDANTO Visman kyselyn (2013) mukaan suomalaisten PK-yritysten raportointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevat ja suuressa osassa yrityksiä jopa olemattomat. Pääomasijoittajalle raportointi on tärkeää kohdeyrityksen arvioinnista aina siitä irtautumiseen asti. Sijoitettuaan yritykseen pääomasijoittaja muokkaa raportointia haluamaansa suuntaan, mutta sitä ennen sijoittajan on kiinnostuttava yrityksestä siitä saatavan raportoinnin ja yleisen markkina-analyysin perusteella. Visman kyselyyn vastanneista yli viidestä sadasta suomalaisesta yrityksestä alle puolet kertoi tekevänsä budjetin. Kuukausittaisia ennusteita tekeviä yrityksiä vastaajista oli alle neljäsosa. Tässä katsauksessa tutustumme raportoinnin merkitykseen pääomasijoittajan näkökulmasta. Asiantuntijana toimii Korona Investin sijoitusjohtaja Pasi Lehtinen. Hänen mukaansa Visman kyselyn tulos on selkeästi nähtävillä myös yrityksissä, joita hän on arvioinut. YRITYKSEN VALINTA Pääomasijoittajan tekemä arviointi mahdollisista sijoituskohteista on aina sekä objektiivinen että subjektiivinen. Pääomasijoittaja arvioi markkinoiden yleisnäkymiä sekä toimialan menestystekijöitä ja vertaa arvioitavana olevan yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja liiketoimintaideaa näihin yleisnäkymiin. Yrityksen toteumatiedoista saatava taloudellinen analyysi antaa pääomasijoittajalle näkymän siihen, kuinka yritys on tähän mennessä taloudellisesti menestynyt. Toteumatiedon, liiketoimintasuunnitelman ennusteiden, markkinanäkymien sekä toimialan menestystekijöiden avulla pääomasijoittaja voi arvioida yrityksen tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia ja soveltuvuutta sijoituskohteeksi. Vaikka yrityksestä saatavalla taloudellisella analyysilla on suuri merkitys sijoitusta suunniteltaessa, on suurempi merkitys yrityksen toimivalla johdolla. Pääomasijoituspäätös ei koskaan ole pelkästään objektiivinen ja yrityksen arvonnousunäkymiin sidonnainen. Mahdollista kohdeyritystä arvioitaessa onkin pystyttävä rakentamaan luottamus pääomasijoittajan ja yrityksen johdon välille. Lehtisen mukaan johdolta odotetaan PKyrityksessä erityisesti toimialan substanssiosaamista, jotta heillä on selvä käsitys siitä, miten ja millä keinoilla liiketoimintaa lähdetään kasvattamaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityksestä saatavan taloudellisen analyysin ja johdon näkemyksen lisäksi pääomasijoittajan tulee tarkastella toimialan yleisiä markkinanäkymiä ja kasvupotentiaalia. Alan kasvunäkymiä tarkastellaan joko itse tai apuna käytetään ulkopuolisen asiantuntijan tekemää markkinaselvitystä. Lehtinen korostaa, että markkinaselvityksen tärkeimpänä päämääränä on saada tieto siitä, onko alalla tilaa operatiiviselle kasvulle sekä riittävä määrä potentiaalisia ostokohteita, jotta kohdeyrityksen on mahdollista saavuttaa kasvutavoitteet. Tekemällä ennusteita ja rakentamalla vaihtoehtoisia laskelmia markkinoiden muutoksista, voidaan rakentaa erilaisia arvonnoususkenaarioita kohdeyrityksen tulevaisuudesta. Palvelualan PKyrityksiin sijoitettaessa orgaanisella kasvulla on haasteellista päästä sellaiseen kasvuun, jota pääomasijoittaja kohdeyritykseltä odottaa.
4 Yritysostot ja voimakas operatiivinen kasvu edellyttävät kohdeyrityksiltä pääomaa. Pääomasijoittajan avulla kohdeyrityksen mahdollisuus saada lisärahoitusta pankilta paranee huomattavasti. Usein pääomasijoittajat käyvätkin keskusteluja pankin kanssa samaan aikaan, kun vielä neuvotellaan kohdeyrityksen kanssa tulevasta sijoituksesta. POTENTIAALISTEN SIJOITUSKOHTEIDEN ARVIOINTI Teemme kassavirtaennusteita, ja yrityksillä, joihin suunnittelemme sijoitusta, tulisi olla ennustettava positiivinen kassavirta. Rakentamistamme skenaarioista valitsemme realistisimman, jonka perusteella sijoituspäätös tehdään. Realistisimmankin skenaarion tulisi johtaa halutulla aikajänteellä yrityksen arvon kolminkertaistumiseen. Markkinaselvityksen ja yrityksestä saatavan taloudellisen analyysin avulla pääomasijoittaja rakentaa skenaarioita kohdeyrityksen tulevaisuudesta. Kohdeyrityksen johdon kanssa käydään usein aluksi läpi yrityksen itse tekemät ennusteet. Näiden pohjalta pääomasijoittaja rakentaa itselleen omat ennusteet ja skenaariot, jotka pohjautuvat kohdeyrityksen tulevaisuuden kassavirtalaskelmiin. Siitä huolimatta, että rahoituslaskelma kertoo pääomasijoittajalle, onko yritykseen kannattavaa sijoittaa, täytyy jälleen muistaa sijoituksen arvioinnin olevan erityisesti arvokeskustelu, jossa yhteiskunnallisilla pelisäännöillä on suuri merkitys. Sijoittamisen peruste
5 ei koskaan voi olla vain ja ainoastaan taloudellinen ja tulevaisuuden arvonnousunäkymiin sidonnainen. Potentiaalisten kohteiden arviointivaiheessa mukana on myös riskin arviointi ja riskiskenaarioiden luominen, jolloin tehdään erilaisia oletuksia riskien realisoitumisesta tulevaisuudessa. Pääomasijoittajilla kasvuskenaario on luonnollisesti kova, jolloin se korreloituu myös korkealla riskillä. Taloudellista riskiä voidaan hallita esimerkiksi jatkosijoituksia tekemällä, eikä sijoittamalla kaikkea ensimmäisellä sijoituskerralla. Avainhenkilöriski liittyy kohdeyrityksen johtoon ja sitä pyritään hallitsemaan johdon kanssa tehtävillä sopimuksilla. Markkinariskiä arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi liiketoimintaan, talouteen, verotukseen ja juridisiin kysymyksiin liittyvät riskit. Osakassopimuksilla pyritään hallitsemaan ennakolta osakkeenomistajien keskinäisistä ja yhtiön välisistä suhteista aiheutuvia riskejä. LAADUKAS RAPORTOINTI HELPOTTAA TYÖTÄ Varsinkin alkuvaiheen sijoituksissa pääomasijoittaja harvoin odottaakaan saavansa yritykseltä vielä laajaa taloudellista analyysia yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Yrityksen perustaja vastaa alkuvaiheessa usein niin liiketoiminnan kuin myös talouden johtamisesta. Raportointi saattaa tulla ajankohtaiseksi vasta silloin, kun pääomasijoittaja sitä pyytää. Pääomasijoittajan sijoituspäätöstä helpottaa, mikäli pidempään toimineella yrityksellä olisi selvä käsitys taloudellisesta tilastaan ja sen tulevaisuudesta ja se olisi myös kattavasti raportoitu. Mutta kuten Visman kysely osoittaa, ovat budjetointi, raportointi sekä ennustamiskäytännöt edelleen useissa suomalaisissa yrityksissä vähäiset. ARVONNOUSUN SEURAAMINEN ON JATKUVAA Hallitukselle tehtävä raportointi on tärkeää, jotta yrityksen taloudellisesta tilanteesta oltaisiin jatkuvasti ajan tasalla. Pääomasijoittaja seuraa kohdeyrityksen kasvua jatkuvasti, ei vain pitkällä aikavälillä. Näin ollen lyhyenkin aikavälin muutokset kasvunäkymissä saavat pääomasijoittajan tekemään tarvittavia toimenpiteitä ja uudelleenjärjestelyitä. Lehtisen mukaan yritysten kasvuennusteita päivitetäänkin jatkuvasti. Seuraaminen on vaikeaa ilman aktiivista hallitustyöskentelyä. Hallitus kokoontuu vuosittain 10-12 kertaa. Koska pääomasijoittaja ei ole mukana päivittäisessä toiminnassa, on yrityksen raportointi hallitukselle tärkein keino pitää pääomasijoittaja ajan tasalla yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Raportoinnin pitää antaa kuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta sekä ennusteet siitä, mihin liiketoiminnan nähdään olevan menossa toimintaympäristön muutokset huomioiden. TALOUSHALLINNON ULKOISTAMISELLA TEHOKKUUTTA Taloushallinnon ulkoistaminen on usein kustannustehokasta ja antaa yrityksen johdolle mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaan.
6 Joskus kohdeyrityksen johtoa resurssoidaan ja muokataan enemmänkin kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Jos yrityksessä ei ole vielä sijoitusvaiheessa ollut esimerkiksi talousjohtoa, tulee se rakentaa sinne. Samalla kun yritykseen rakennetaan uusia toimintamalleja, ulkoistetaan usein tukitoiminnot, kuten taloushallinto. Näin ollen päivittäisessä liiketoiminnan johtamisessa voidaan keskittyä vain ja ainoastaan ydinliiketoimintaan, kun tukitoiminnot ovat ulkoistettu. RAPORTOINNIN JA ENNUSTEIDEN MERKITYS Pääomasijoittaja haluaa hallituksen hyväksyttäväksi tarkat ennusteet kaikista strategisista tulevaisuuden suunnitelmista. Lehtinen kuvaa esimerkiksi palveluliiketoiminnan laajentumista uudelle paikkakunnalle: Kun palveluyritys suunnittelee laajentumista uudelle paikkakunnalle, laatii yritys siitä tarkan projektisuunnitelman. Projektisuunnitelmassa otetaan huomioon laajentumisen kustannukset ja siitä tulevaisuudessa saatavat tuotot. Tuotoista ja kuluista rakennetaan erilaisia skenaarioita, jotka esitellään hallitukselle. Tulevaisuuden skenaarioiden tulee sisältää kassavirtaennusteet. Mikäli realistinen skenaario täyttää omistajien tuottovaatimukset päätetään projektin käynnistämisestä ja investointia tarkastellaan tämän jälkeen kyseisen skenaarion valossa Lehtisen mukaan liiketoiminnan rakenne vaikuttaa aina siihen, minkälaista raportointia kohdeyritykseltä odotetaan. Joissakin yrityksissä saattaa riittää vain yksi mittari, kun taas toisissa yrityksissä seurataan jatkuvasti useampia mittareita. Jos kohdeyritys toimii esimerkiksi toimialalla, jolla on tapahtumassa suuria muutoksia, joudutaan ennusteita ja skenaarioita rakentamaan usein enemmän ja tutkimaan erilaisten muutosten vaikutuksia liiketoiminnan tulevaisuuteen. Pääomasijoittajalle tärkeitä ovat yrityksen kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavat mittarit. Vakavaraisuusmittareista esimerkiksi omavaraisuusaste on tärkeä erityisesti pankin kovenanttien kannalta. Suurin ero raportoinnissa yrityksen arviointivaiheessa ja silloin kun yritykseen on jo sijoitettu, on se, että historian läpikäynnistä siirrytään tulevaisuuden arviointiin ja ennusteiden tekemiseen. Arviointivaiheessa toteuman ja tilauskannan perusteella pyritään mallintamaan tulevaa arvonnousua. Merkittävä osa tiedoista kuitenkin perustuu yrityksen historiatietoihin ja johdon haastatteluun yrityksen siihen astisesta taloudellisesta suoriutumisesta. Kun kohdeyrityksessä toimitaan aktiivisesti, pyritään jatkuvasti liiketoimintaympäristöä havainnoiden tekemään mahdollisimman tarkat ennusteet siitä, mihin liiketoiminta on tulevaisuudessa menossa. Tällöin reaaliaikaisesti saatavalla yrityksen taloustiedolla ja sen viiveettömällä käytettävyydellä raporttien ja ennusteiden laadintaan on suuri merkitys. KOHDEYRITYKSESTÄ IRTAUTUMINEN Arvonnousun jatkuva seuraaminen ja analysointi on tärkeää, jotta tiedetään, milloin kohdeyrityksestä irtaudutaan. Tulevien kassavirtojen mallintaminen ja ennustaminen liittyvät aktiiviseen raportointiin. Irtautuminen kohdeyrityksestä tapahtuu vain harvoin alunperin laaditun aikataulun mukaisesti. Tärkeämpi kuin alkuperäinen aikataulu, on luonnollisesti yritykselle määritetty
7 kasvusuunnitelma. Kun kasvutavoite on saavutettu, yrityksestä pyritään irtautumaan. Irtautumiseen vaikuttaa aina toimintaympäristön tilanne ja joissain tilanteissa irtautuminen ei edes ole pääomasijoittajan käsissä suunnitelmien mukaisesta kasvusta huolimatta. Raportointi on erityisesti johtamisen väline. Sen ei tule olla yritykselle vain rutiininomaista ja pakollista toimintaa. Kun rullaavien ennusteiden laatiminen on osa päivittäistä liiketoiminnan johtamista, nähdään jatkuvasti mihin suuntaan liiketoiminta on menossa. Tämä korostuu pääomsijoittamisen kohdeyrityksissä, koska niiden kasvuvauhti on huomattavan nopeaa ja näin ollen myös muutokset tulevat vastaan nopealla syklillä. Sijoittajan kannalta kohdeyrityksen seuraaminen olisi mahdotonta ilman asianmukaista taloudellista raportointia. YHTEISKUNNALLINEN MERKITTÄVYYS Sen lisäksi, että pääomasijoittamisella on suuri merkitys kohdeyrityksille ja sen kasvulle, on pääomasijoittamisella välillinen vaikutus koko Suomen kansantalouden kehityksessä. Suomen pääomasijoitusyhdistys toteutti vuonna 2012 yhteistyössä Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijan kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin pääomasijoittamisen vaikuttavuutta Suomessa. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää pääomasijoittamisen yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Lopputuloksena voitiin todeta, että pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat huomattavasti nopeammin kuin vastaavat verrokkiyritykset. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vuoden 2013 lopussa pääomasijoittajien kohdeyhtiöt työllistivät 58 080 työntekijää, joka on viisi prosenttia yksityisten kotimaisten yritysten henkilöstöstä. Liikevaihdon kasvu kohdeyrityksissä perustuu erityisesti yrityksen kasvamiseen yritysostojen avulla, mutta toisaalta myös tuottavuuden parantumiseen, kun liiketoimintaa on tarkasteltu ja tehostettu. Myös hallinnon tehostumisella on luonnollisesti osuutta yrityksen toiminnan tehokkuuteen. Pääomasijoittamisen yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti melko laajastikin ja ne osoittavat samat positiiviset vaikutukset kuin Suomessa tehty vaikuttavuustutkimus. Katsauksemme perustuu Korona Investin sijoitusjohtaja Pasi Lehtisen haastatteluun. Korona Investin palvelurahasto sijoittaa eri toimialojen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Suomessa. Tiimillämme on vahvat näytöt ja pitkä kokemus kotimaisten palveluyritysten kasvattamisesta toimialueensa markkinajohtajiksi operatiivisen kasvun ja yritysostojen avulla. Sijoitamme kasvupotentiaalisiin yhtiöihin, joiden liikevaihto on 2-20 miljoonaa euroa. Osallistumme aktiivisesti kohdeyrityksemme liiketoimintojen ja strategian kehittämiseen johdon ja muiden omistajien kanssa yhteistyössä laaditun suunnitelman mukaisesti. Verkostomme kautta kohdeyhtiön avainhenkilöt saavat asiantuntijoiden apua yhtiön kasvun eri vaiheisiin. Pasi Lehtinen, pasi.lehtinen@koronainvest.fi, 0503873196 Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4290 visma.fi/taloushallintopalvelut