1 (17) Raaseporin kaupungin ikäihmisten lääkäripalveluiden hankinta ajalle 1.12.2019 31.12.2022 + 1 + 1 optiovuotta TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1: PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo: - Osio A) Yhteinen osio - Osio B) Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoidon vastuulääkäripalvelut sekä ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu - Osio C) Terveyskeskuksen vuodeosaston osastonlääkäripalvelut ja virka-ajan ulkopuolinen etälääkäripalvelu - Osio D) Toiminnan käynnistys ja haltuunotto OSIO A) YHTEINEN OSIO 1. Yleiskuvaus hankinnan kohteesta Hankinnan kohteena ovat Raaseporin kaupungin ikäihmisten - ympärivuorokautisen hoiva-asumisen vastuulääkäripalvelut ja ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu (tarkoittaen tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa) - kotihoidon vastuulääkäripalvelut ja ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu - terveyskeskuksen vuodeosaston osastonlääkäripalvelut ja virka-ajan ulkopuolinen etälääkäripalvelu Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen asiakkaille hankittavassa lääkäripalveluissa vastuulääkäri kantaa kokonaisvastuun asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta. Palveluun sisältyy yksikössä tehtävä asiakkaan tulotarkastus ja asiakkaan määräaikaistarkastus vähintään kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin aina asiakkaan yleistilan oleellisesti muuttuessa, asiakkaan lääkityksen kokonaisarviointi kaksi kertaa vuodessa sekä asiakkaan akuuttien lääketieteellisten asioiden arviointi ja hoito. Kotihoidon asiakkaille hankittavassa lääkäripalvelussa vastuulääkäri kantaa kokonaisvastuun asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta. Palveluun sisältyy asiakkaalle asiakkaan kotona tehtävä tulotarkastus ja asiakkaan määräaikaistarkastus vähintään kerran vuodessa, kuitenkin aina asiakkaan yleistilan oleellisesti muuttuessa, asiakkaan lääkityksen kokonaisarviointi kaksi kertaa vuodessa sekä asiakkaan akuuttien lääketieteellisten asioiden arviointi ja hoito. Terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaille hankittavassa osastonlääkäripalvelussa osastonlääkäri kantaa kokonaisvastuun asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta. Palveluun
2 (17) sisältyy virka-aikana tapahtuva lääkärityö sisältäen muun muassa päivittäiset osastokierrot. Tarjouspyynnön liitteessä XX on kuvattu tarkemmin yksiköt ja asiakasryhmät, joille palvelua tullaan hankkimaan. Tilaaja ei sitoudu tiettyihin hankintamääriin sopimuskauden aikana. 2. Käsitemääritelmät Tässä palvelukuvauksessa käytetään seuraavia termejä: Tilaaja, kun tarkoitetaan Raaseporin kaupunkia. Palveluntuottaja, kun tarkoitetaan lääkäripalvelua tuottavaa tahoa. Asiakas, kun tarkoitetaan ympärivuorokautisen hoiva-asumisen yksikössä asuvaa ikäihmisten pitkäaikaishoidon tai lyhytaikaishoidon (tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito), kotihoidon tai terveyskeskuksen vuodeosaston asiakasta/asukasta/potilasta. Yksikkö, kun tarkoitetaan tilaajan yksikköä, jonne vastuulääkäri-, osastonlääkäri- tai etälääkäripalvelua hankitaan. Kotihoidossa yksiköllä tarkoitetaan yksittäistä kotihoidon aluetta. Etälääkäripalvelu, kun tarkoitetaan puhelin- tai verkkoyhteydellä tuotettavaa lääkäripalvelua. Lähikierto, kun tarkoitetaan vastuulääkärin fyysisesti paikan päällä yksikössä tapahtuvaa käyntiä. Etäkierto, kun tarkoitetaan vastuulääkärin puhelimitse tai verkkoyhteydellä tapahtuvaa käyntiä. 3. Palvelun käyttäjät Ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa olevat asiakkaat eivät selviydy kotiin annettavien palveluiden turvin muistisairauden tai muiden toimintakykyä heikentävien sairauksien/tekijöiden johdosta. Heidän avuntarpeensa on toistuvaa ja säännöllistä siten, että he tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa. Kotihoidossa olevat asiakkaat selviytyvät kotona sinne järjestettävien palveluiden turvin.
3 (17) Terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidetaan akuutin sairaanhoidon tarpeessa olevia, akuuttitilanteen jälkeen kuntoutusta tarvitsevia ja pitkäaikaisen lääketieteellisen avun tarpeessa olevia asiakkaita. Jos palveluntuottajalla, joka tuottaa tilaajalle ikäihmisten hoivapalvelua ostopalveluna, on myös muiden kuntien sijoittamia asiakkaita ikäihmisten hoivapalveluissa, sijoittavalla kunnalla on oikeus ostaa asiakkaille lääkäripalvelua samoin sopimusehdoin. Lääkäripalveluiden laskutus tapahtuu kuntakohtaisesti asiakkaan kotikunnan mukaan. Lääkäripalvelujen palveluntuottajan tulee yhteistyössä hoivakodin ja sijoittavan kunnan kanssa sopia asiakkaan lääketieteellisen hoivasta. 4. Hankinnan tavoitteet Hankinnan tavoitteena on tuottaa Raaseporin kaupungin ikäihmisille hyvä lääketieteellinen kokonaishoito siten, että asiakas voi asua omassa kodissaan tai tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään ja tarvittava hoito tuodaan asiakkaan luo. Terveyskeskuksen vuodeosastolla tarjotaan hyvää lääketieteellistä hoitoa siten, että asiakas kuntoutuu nopeasti. Hankittavilla palveluilla tavoitellaan ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen yksiköissä ja kotihoidossa olevien asiakkaiden hoidon ja elämänlaadun parantamista. Palvelulla säästytään siirtymisiltä ulkopuolisiin ja vieraisiin hoitoympäristöihin. Tämä lisää sekä asiakkaiden että heidän omaistensa turvallisuutta. Tarkoituksena on, että hoito voidaan aloittaa suoraan hoiva-asumisen yksikössä tai kotona. Helposti ja nopeasti saatavilla oleva ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu ja lääkehoito mahdollistavat paremman ja nopeamman hoidon. Kokonaisvaltaisen ja ennakoivan hoidon ja palvelun tulee jatkua vuorokauden ajasta riippumatta. Palvelulla pyritään vähentämään myös kuntoutuksen tarvetta sairaalassa tai vuodeosastolla tapahtuneen hoitojakson jälkeen. Vastuulääkäripalvelun avulla tavoitellaan kotihoidon ja ikäihmisten hoiva-asumisen yksiköiden palveluiden piirissä olevien ikäihmisten hoitoketjun sujuvuutta ja kokonaisvastuun ottamista monisairaiden vanhusten tilanteesta. Tavoitteellisen toiminnan edellytyksenä on, että hoitopäätöksiä pystytään tekemään hoitoyksikössä (hoiva-asumisen yksikössä tai kotihoidon asiakkaan kotona) 24/7/365 periaatteella. Vastuulääkäripalvelulla pyritään vähentämään terveyskeskuksen ja keskussairaalan kuormitusta tilanteissa, joissa palvelu voidaan turvallisesti toteuttaa lähellä asiakasta. Tavoitteena on, että hankittava palvelu vähentää erikoissairaanhoidon ja sairaankuljetuksen epätarkoituksenmukaista käyttöä, mikä puolestaan vähentää kokonaiskustannuksia. Optimoitu ja oikea-aikaisesti aloitettu hoito ja lääkitys parantavat ikäihmisen hoidon laatua. Palvelun lähtökohta on monisairaan ikäihmisten kokonaisvaltaisen hoidon saumaton jatkuvuus, joka perustuu huolellisesti laadittuun, ennakoivan hoitosuunnitelmaan. 4.1. Toiminnan kehittäminen
4 (17) Palveluntuottaja sitoutuu hankinnan kohteena olevien palveluiden laadun kehittämiseen yhteistyössä tilaajan kanssa. Palveluntuottajan tulee parantaa palvelun laatua sopimuskauden aikana uusien innovaatioiden, käytänteiden ja toimintamallien avulla. Toiminnan kehittäminen on osa tuotettavaa palvelua ja sisältyy hankintahintaan. OSIO B) IKÄIHMISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA- ASUMISEN JA KOTIHOIDON VASTUULÄÄKÄRIPALVELUT SEKÄ YMPÄRIVUOROKAUTINEN ETÄLÄÄKÄRIPALVELU 5. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoidon vastuulääkäripalvelut sekä ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu Palveluntuottajan tulee nimetä kullekin yksikölle vastuulääkäri, joka vastaa yksikön asiakkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa vastuulääkäri käy vastuullaan olevissa yksiköissä vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Käynnin tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille ja siitä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Ks. tarkemmin kohta 5.2. Kotihoidossa vastuulääkäri tekee kotikäynnin jokaiselle kotihoidon asiakkaalle vähintään kerran vuodessa, kuitenkin aina asiakkaan yleistilan oleellisesti muuttuessa. Käynnin tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille. Säännönmukaisesta käynnistä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Palveluun sisältyy viikoittainen vastuulääkärin etäkäynti, jolloin vastuulääkäri ottaa reaaliaikaisesti puhelimitse tai verkkoyhteydellä yhteyden yksikköön (tarkoittaen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoidon yksiköitä, kukin yksikkö erikseen). Käynnin tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille ja siitä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Ks. tarkemmin kohta 5.1. Etälääkäripalvelu: Palveluun sisältyy tilaajan hoitohenkilökunnan mahdollisuus konsultoida palveluntuottajan etälääkäriä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Ks. tarkemmin kohta 5.3. 5.1. Viikoittaiset vastuulääkärin etäkäynnit Palveluun sisältyy viikoittainen vastuulääkärin etäkäynti, jolloin vastuulääkäri ottaa reaaliaikaisesti puhelimitse tai verkkoyhteydellä yhteyden yksikköön (tarkoittaen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoidon yksiköitä, kukin yksikkö erikseen).
5 (17) Käynnin tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille ja siitä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Etäkäynneillä yksiköiden sairaanhoitajat tai lähihoitajat käyvät läpi asiakkaita koskevat akuutit asiat yksikön vastuulääkärin kanssa. Etäkäyntien aikana vastuulääkäri käy läpi lääkitysasiat, uusii reseptejä, kirjoittaa todistuksia, lausuntoja ja lähetteitä (sairaala-, fysioterapia-, vaippa-, laboratorio- ja röntgenlähetteitä yms.). Etäkäynnin yhteydessä välitetään myös omaisten soittopyyntöjä. Vastuulääkärin tulee pyydettäessä ottaa yhteys asiakkaan omaisiin. 5.2. Paikan päällä tuotettava lääkäripalvelu Ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa vastuulääkäri käy vastuullaan olevissa yksiköissä vähintään kerran kolmessa kuukaudessa (ns. lähikierto). Lähikierron tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille ja siitä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Lähikierron aikana vastuulääkärin on tavattava ja tarpeen mukaan tutkittava kaikki yksikön asiakkaat (vähintään ne, jotka tilaajan hoitohenkilökunta haluaa tutkittavan). Vastuulääkärin on myös tarpeen mukaan päivitettävä asiakkaiden hoitosuunnitelmat sekä tavattava tilaajan hoitohenkilökuntaa ja asiakkaiden omaisia. Lähikierto paikan päällä tehdään jokaisen asiakkaan kohdalla vähintään 2 kertaa vuodessa. Kotihoidossa vastuulääkäri tekee kotikäynnin jokaiselle kotihoidon asiakkaalle vähintään kerran vuodessa (määräaikaistarkastus). Käynnin tulee sijoittua arkipäiville klo 8-16 välille. Käynnistä tulee sopia yksikön kanssa vähintään viisi (5) viikkoa etukäteen. Vastuulääkärin tulee tehdä asiakkaalle tulotarkastus viimeistään kolmen kuukauden sisällä asiakkaan muutosta yksikköön / kun asiakas tulee kotihoidon palveluiden piiriin. Kuitenkin palveluntuottajan lääkärin tulee tutustua uusien asiakkaiden asiakirjoihin viimeistään kahden viikon sisällä asiakkaan muutosta yksikköön / kun asiakas tulee kotihoidon palveluiden piiriin. Tämän jälkeen vastuulääkärin tulee tehdä asiakkaalle määräaikaistarkastus kotihoidossa vähintään kerran vuodessa ja ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi määräaikaistarkastus tulee tehdä molemmissa palveluissa aina, mikäli asiakkaan yleistila oleellisesti muuttuu. Tilaajan hoitohenkilökunta vastaa yhteistyössä vastuulääkärin kanssa määräaikaistarkastusten aikataulusuunnitelman laatimisesta ja suunnitelman toteuttamisesta. Tulo- ja määräaikaistarkastukseen tulee sisältyä ainakin seuraavat asiat: - asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen) kokonaisvaltainen arviointi asiakkaan RAVA-arviointia hyväksikäyttäen - asiakkaan perussairauksien selvittäminen, hoitotasapainon ja ennusteen arviointi sekä hoidon tavoitteiden määritteleminen ja arviointi - sairauksien diagnosointi ja hoito - asiakkaan kokemien oireiden/vaivojen selvittäminen
6 (17) - ravitsemuksen arviointi - asiakkaan kliininen tutkiminen sisältäen pääelinjärjestelmät (sydän- ja verisuonielimet, hermosto, ruuansulatus- hengitys- ja virtsaelimet, tuki- ja liikuntaelimet, iho) - lääkityksen kokonaisarviointi, lääkityksestä päättäminen sekä lääkemääräysten kirjoittaminen - asiakkaan hoitotahdon selvittäminen ja kirjaaminen - akuutteja tilanteita ennakoivien ja elämän loppuvaiheen hoitoa koskevien hoitolinjausten määrittäminen ja kirjaaminen, sisältäen DNR-linjauksen - asiakkaan tarvitsemien lääkärinlausuntojen laatiminen - tarvittava muu hoidon suunnittelu 5.3. Ympärivuorokautinen etälääkäripalvelu Palveluun sisältyy tilaajan hoitohenkilökunnan mahdollisuus konsultoida palveluntuottajan etälääkäriä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä (ns. etälääkäripalvelu). Etälääkärin tulee olla ensisijaisesti yksikölle kohdennettu vastuulääkäri. Etälääkärillä tulee olla pääsy tilaajan potilastietojärjestelmään. Palveluntuottaja järjestää etälääkärille toimivan puhelinyhteyden ja vastaa puhelinyhteyden kustannuksista. Etälääkärin on potilastietojärjestelmän tietojen perusteella sekä niiden tietojen perusteella, joita hoitohenkilökunta voi puhelimitse antaa, arvioitava asiakkaan hoitotarve, tehtävä tarvittavat hoitopäätökset ja annettava hoitohenkilökunnalle ohjeet suoritettavista hoitotoimenpiteistä. Palvelun tuottamisessa tulee huomioida Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje 7.2.2019 (ESAVI/1683/3019, ESAVI1686/2019), jonka mukaan lääkäri ei voi antaa hoitomääräyksiä etäpalvelun välityksellä tilanteissa, joissa potilaan hoito ja hoidon arviointi edellyttävät lääkäriltä potilaan fyysistä tutkimista. Ks. tarkemmin: http://www.avi.fi/web/avi/tiedotteet-2019/- /asset_publisher/ls5qdobhmxrf/content/sosiaalipalvelujen-piirissa-olevien-asiakkaiden- laakaripalvelujen-tulee-aina-perustua-asiakkaan-tarpeisiin-etela-suomi- ;jsessionid=64e3cf26f460c2b0df2f8d5f4af49b5f?p_r_p_564233524_resetcur=fals e Palveluntuottaja huolehtii siitä, että etälääkärin puhelinnumero on tilaajan hoitohenkilökunnan tiedossa. Mikäli etälääkäri ei voi välittömästi vastata saapuvaan puheluun, jättää hoitohenkilökunta etälääkärille soittopyynnön. Palveluntuottajan järjestelmässä on oltava toiminto, jolla yksikkö saa määriteltyä soiton/takaisinsoiton kiireellisyyden. Etälääkärin tulee vastata soittopyyntöön viimeistään kahden (2) tunnin vasteajalla. Akuutteja asioita koskevissa soittopyynnöissä etälääkärin tulee vastata soittopyyntöön viimeistään kymmenen (10) minuutin vasteajalla. Akuutilla asialla tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakkaan vointi on äkillisesti huonontunut, harkitaan ensihoidon hälyttämistä tai asiakkaan siirtämistä päivystykseen tai hoitohenkilökunta arvioi muutoin asian kiireelliseksi.
7 (17) 5.4. Lääkityksen kokonaisarviointi ja yksikön lääkehoidosta vastaaminen Vastuulääkäri vastaa asiakkaan lääkityksestä sekä potilastietojärjestelmän lääkelistan ajantasaisuudesta. Vastuulääkäri tekee asiakkaan lääkityksen kokonaisarvioinnin ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa ja kotihoidossa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lääkityksen arviointi voi olla osa määräaikaistarkastusta. Lääkehoidon kokonaisarviointiin sisältyy: - asiakkaan lääkityksen tarpeenmukaisuuden arviointi ja tarvittavien lääkemuutosten tekeminen - lääkkeiden sivuvaikutusten ja haitallisten yhteisvaikutusten arviointi - lääkemääräysten kirjaaminen annosteluohjeineen ja antoaikoineen potilastietojärjestelmään - tilaajan käyttämän potilastietojärjestelmän lääkelistan kuittaaminen - lääkemääräysten kirjoittaminen siten, että ne ovat voimassa vähintään seuraavaan kokonaisarviointiin asti sekä tarpeettomien lääkemääräysten lopettaminen. Lääkemääräykset laaditaan huomioiden mahdollisen annosjakelun vaatimukset. - Tilaajan käyttämän potilastietojärjestelmän lääkelistan ja Reseptikeskuksen tietojen yhteneväisyyden tarkistaminen. Vastuulääkäri vastaa yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta ja hän hyväksyy allekirjoituksellaan yksikön lääkehoitosuunnitelman. Lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuudesta ja päivityksestä vastaa yksikön esimies. Lisäksi vastuulääkäri vastaa henkilökunnalle annettavista lääkeluvista ja niiden allekirjoittamisesta. Vastuulääkäri noudattaa lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa THL:n Turvallinen lääkehoito opasta (http://www.julkari.fi/handle/10024/129969) sekä Valviran ohjeita. 5.5. Asiakkaiden akuuttien lääketieteellisten asioiden hoito Vastuulääkäri hoitaa tilaajan hoitohenkilökunnan esittämät lääkärin ammattitaitoa vaativat asiakkaiden akuutit asiat. Tähän lukeutuvat muun muassa asiakkaiden akuutit lääketieteelliset ja lääkityksiin liittyvät asiat, lähetteiden, todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen, cystofix- ja PEG-letkujen määräaikaisen vaihtamisen ja mahdollisten haavojen hoidon ohjeistaminen, ja hoitotoimenpiteiden kirjaaminen tilaajan potilastietojärjestelmään. Saattohoitotilanteissa lääkäri päivittää asiakkaan lääkelistan, huomioiden oireenmukaisen lääkityksen, ja kirjaa asiakkaan saattohoitopäätöksen potilastietojärjestelmään. Mikäli lääkärin käynti yksikköön ajoittuu niin, että lääkärin on mahdollista todeta kuolema käynnin yhteydessä, palveluun sisältyy kuoleman toteaminen. Tarjoajan on mahdollista tarjota muuta kuoleman toteamisen palvelua optiona sopimuskauden aikana.
8 (17) Palveluntuottajan tehtävänä on laatia kuolintodistukset THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli palveluntuottajan palveluksessa oleva lääkäri toteaa kuoleman, hän myös tekee ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään ja antaa hautausluvan, mikäli mahdollista. Ks. THL:n ohjeistukset: https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-jaterveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/kuolemansyyn-selvittamista-koskevatasiakirjat/kuolintodistus 5.6. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Vastuulääkäri tekee lähetteet asiakkaan tarvitsemiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin, ellei toisin sovita. Tutkimukset suorittaa ja analysoi HUSLAB ja HUS Kuvantaminen. Laboratorio- ja kuvantamiskustannuksista vastaa tilaaja. Vastuulääkäri vastaa siitä, että tutkimuksia tilattaessa tilaajan hoitohenkilökunta tietää, miksi tutkimus tilataan ja onko kyseessä kontrolli- vai akuuttitutkimus. Lisäksi vastuulääkäri vastaa siitä, että asiakkaan poikkeavat tutkimuslöydökset huomioidaan ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään vastauksen edellyttämällä tavalla ja että yksikön hoitohenkilökunta saa tutkimuslöydösten edellyttämät hoito-ohjeet. HUSLAB:sta tuleva, asiakkaiden hälyttäviä laboratorioarvoja (ns. hälylabrat) koskevat ilmoitukset vastaanottaa tilaajan hoitohenkilökunta, joka pyytää tulosten edellyttämät hoitoohjeet palveluntuottajan lääkäriltä. Lääkäri antaa tulosten edellyttämät hoito-ohjeet asiakkaan yksikköön hoitohenkilökunnan toteutettavaksi sekä kirjoittaa mahdollisesti tarvittavat reseptit. Lisäksi lääkäri vastaa hoitomääräysten kirjaamisesta tilaajan potilastietojärjestelmään. 5.7. Pikadiagnostiikkalaitteet ja muut työvälineet Palveluntuottajan tulee hankkia ja sijoittaa yksiköhin seuraavat laitteet ja vastata niiden kuljettamisesta, poistamisesta, rekisterinpidosta ja ylläpidosta: - Pika-CRP-laite - INR-mittari - Digitaalinen EKG-etäyhteys Yksikön hoitohenkilökunta voi vastuulääkärin määräyksestä/akuuteissa tilanteissa ottaa ko. diagnostiikkalaitteilla yksinkertaisia laboratoriotutkimuksia. Hankittavaan palveluun sisältyy myös tilaajan hoitohenkilökunnan kouluttaminen laitteiden käyttöön palvelun alkaessa ja tarvittaessa. Tilaaja vastaa pikadiagnostiikkalaitteissa tarvittavien reagenssien hankinnasta ja kustannuksista.
9 (17) Palveluntuottajan tulee lisäksi hankkia vastuulääkärille tarpeellinen välineistö yleislääkäritasoisen kliinisen tutkimuksen suorittamiseksi sekä huolehtia välineistön säännöllisistä huolloista ja toimintakuntoisuudesta. Välineistöön kuuluvat vähintään stetoskooppi, refleksivasara sekä oto- ja oftalmoskooppi. 5.8. Yhteistyö omaisten kanssa Palveluntuottajan vastuulääkäri osallistuu yhteistyöhön omaisten kanssa. Vastuulääkäri vastaa asiakkaan omaisilta tulleisiin soittopyyntöihin ja osallistuu tarvittaessa asiakkaan ja omaisten kanssa pidettäviin yhteistyökokouksiin. 5.9. Kotisairaalan tuki Kotisairaalan antama hoidollinen tuki voi olla tarpeen esimerkiksi vaativassa kivunhoidossa saattohoitotilanteissa tai iv-neste- ja -lääkehoidoissa. Raaseporin sairaalan kotisairaanhoidon yksikkö tuottaa kotisairaalapalveluita tilaajalle ja palveluntuottajan tuottama palvelu integroidaan kotisairaalatoimintaan. Kotisairaalan sairaanhoitajat toteuttavat lääkärin määräämää hoitoa yhdessä tilaajan hoitohenkilökunnan kanssa. Vastuu asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta ja sen säännöllisestä arvioinnista säilyy palveluntuottajan vastuulääkärillä kotisairaalahoidon aikana, ellei hoidollinen vastuu ole kotisairaalan omalla lääkärillä. 5.10. Potilastietojen kirjaaminen Palveluntuottaja vastaa palvelun piirissä olevien asiakkaiden potilastietojen ylläpidosta ja päivittämisestä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkäreillä on ajantasaiset tunnukset tilaajan käyttämään potilastietojärjestelmään ja siitä, että tarpeettomat oikeudet poistetaan lääkärin työsuhteen päättyessä. Tunnukset tulee hakea käyttäjille hyvissä ajoin, viimeistään viisi (5) työpäivää ennen tarvetta. Palveluntuottaja lähettää tunnushakemukset ja niiden poistot sähköisesti tilaajalle. Käytäntö sovitaan tarkemmin sopimusneuvotteluissa. Palveluntuottajan lääkärit kirjaavat kaikki asiakkaan hoitoon liittyvät tiedot tilaajan potilastietojärjestelmään tilaajan kirjaamisohjeiden mukaisesti. Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Palveluntuottajan lääkärit kirjaavat myös tilaajan ostopalveluyksiköissä kaikki asiakkaan hoitoon liittyvät tiedot tilaajan potilastietojärjestelmään tilaajan kirjaamisohjeiden mukaisesti viivytyksettä. Tällä hetkellä ostopalveluyksiköiden henkilökunta ei pääse tilaajan käyttämään potilastietojärjestelmään, jolloin lääkäri huolehtii tarpeelliset lääke- ja hoitomääräykset henkilökunnan käyttöön kirjallisesti (esim. turvaposti-palvelu).
10 (17) Palveluntuottaja järjestää henkilöstölleen etätyössä tarvittavat tietokoneet ja vastaa niiden ylläpidosta ja kustannuksista sekä etäyhteyden kustannuksista. Palveluntuottaja vastaa etätyössä olevien tietokoneiden tietoturvasta sekä käyttäjien tietoturvakoulutuksesta, ja toimittaa tilaajalle dokumentaation siitä, miten nämä asiat on toteutettu. Lisäksi palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluntuottajan tietokoneissa on etäyhteyksien edellyttämät ohjelmistot. Tilaajan ja palveluntuottajan ympäristöjen väliin muodostetaan VPN, RDP tai muu vastaava tietoturvallinen etäyhteysmuoto. Etäyhteyksien yksityiskohdat sovitaan tarkemmin sopimusneuvotteluissa. Tilaaja hankkii ja hallinnoi lisenssejä, mutta palveluntuottaja vastaa lisenssien kustannuksista. Paikan päällä työskenteleville lääkäreille on tilaajan toimesta järjestetty tietokoneet, tulostimet ja tilaajan potilastietojärjestelmään. 6. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Edellä palvelukuvauksen kohdassa 5 kuvatulla vastuulääkärillä tulee olla Valviran myöntämä oikeus lääkärin ammatinharjoittamiseen ja hänen tulee olla merkitty Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Vastuulääkärillä ei saa olla rekisterissä merkintää ammatinharjoittamisoikeuksien rajoituksista. Vastuulääkärin tulee olla laillistettu lääkäri (lääketieteen lisensiaatti) ja hänellä tulee olla valmistumisen jälkeen vähintään kahden (2) vuoden kokemus viimeisen viiden (5) vuoden ajalta ikäihmisten lääkäripalveluista. Tällä kokemuksella tarkoitetaan työtä, jossa asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti ikäihmisiä. Lääkäreiden kielitaito on kuvattu erikseen palvelukuvauksen kohdassa 7. Vastuulääkärillä tulee olla itsenäisen työskentelyn mahdollistava tilaajan käyttämän potilastietojärjestelmän osaaminen ja valmius Navitas-viitetietopalvelun ja potilastietoarkiston (Kanta) käyttöön. Lisäksi vastuulääkäri tietää RAVA-arvioinnin sisällön ja periaatteet ja osaa soveltaa näitä tietoja asiakkaan lääketieteellisessä hoidossa. Vastuulääkäri tekee tiivistä yhteistyötä tilaajan hoitohenkilökunnan kanssa. Palveluntuottaja ei saa vaihtaa yksikölle osoitettua vastuulääkäriä ilman pätevää syytä. Vastuulääkärin poissaolojen ajaksi palveluntuottaja järjestää viivytyksettä vastuulääkärille sijaisen siten, ettei palvelussa tapahdu keskeytymistä. Sijaisten käyttö on sallittua vastuulääkärin sairauden, lomien tai täydennyskoulutukseen liittyvien koulutuspäivien aikana. Vastuulääkärin poissaoloista tulee ilmoittaa tilaajalle ja uusi vastuulääkäri tulee hyväksyttää kirjallisesti etukäteen tilaajalla. Vastuulääkärillä tulee olla palveluntuottajan nimeämän erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus. Konsultoitavalla lääkärillä tulee olla geriatrian erikoislääkärin tai muu soveltuva erikoislääkärin pätevyys ja vähintään kolmen (3) vuoden kokemus viimeisen viiden (5) vuoden ajalta ikäihmisten lääkäripalveluista. Tällä kokemuksella tarkoitetaan työtä, jossa asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti ikäihmisiä.
11 (17) Etälääkäreihin sovelletaan vastaavia edellä esitettyjä kelpoisuusvaatimuksia kuin vastuulääkäreihin. Lisäksi palveluntuottaja nimeää yhteyshenkilön, joka vastaa lääkäripalveluihin liittyvästä yhteistyöstä ja tiedottamisesta yhteistyössä yksiköiden ja tilaajan yhteyshenkilöiden kanssa. Palveluntuottajan yhteyshenkilön tehtäviin kuuluu mm. yksiköiden informoiminen vastuulääkärin yhteystiedoista ja aikatauluista, ajantasaisen listan lähettäminen yksiköissä toimivista lääkäreistä tilaajan yhteyshenkilöille, lääkärien vuosilomien ym. poissaolojen koordinointi ja niistä tiedottaminen, tilaajan kanssa pidettäviin yhteistyö- ja kehittämiskokouksiin osallistuminen sekä selvitysten toimittaminen palveluntuottajan lääkäreihin kohdistuvista mahdollisista kanteluista ja muistutuksista. Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä perehdytyksestä palvelukuvauksen mukaiseen työhön sekä tilaajan ohjeisiin, mukaan lukien tietoturva- ja tietosuojaohjeet. Lisäksi palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä lisäperehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta. 7. Henkilöstön kielitaito Raaseporin kaupungin väestöstä n. 65 % puhuu äidinkielenään ruotsia, ja ikäihmisten keskuudessa ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on vielä suurempi. Tästä syystä palvelun onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että palvelun tuottamiseen osoitettavalla palveluntuottajan henkilöstöllä on sujuva ruotsin kielen osaaminen suomen kielen osaamisen lisäksi. Palvelu tulee antaa aina asiakkaan omalla äidinkielellä (ruotsi tai suomi). Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelun tuottamiseen osoitettavalla henkilöstöllä on sujuva ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä sujuva suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Palveluntuottajan tulee osoittaa vastuulääkärin kielitaito ennen sopimuskauden alkua (CV). Mikäli tilaaja toteaa sopimuskauden aikana lääkärin kielitaidon riittämättömäksi, palveluntuottaja on velvollinen viivytyksettä korvaamaan lääkärin toisella. 8. Laadunhallinta ja toiminnan kehittäminen Tilaajan ja palveluntuottajan välinen sujuva yhteistyö on tärkeää palvelutuotannon onnistumiselle. Valittu palveluntuottaja sitoutuu aktiiviseen yhteistyöhön tilaajan kanssa toiminnan kehittämiseksi ja palvelun laadun varmistamiseksi. Palveluntuottaja sitoutuu kehittämään yhdessä tilaajan kanssa vastuulääkäripalvelua.
12 (17) OSIO C) TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTON OSASTONLÄÄKÄRIPALVELUT JA VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN ETÄLÄÄKÄRIPALVELU 9. Terveyskeskuksen vuodeosaston osastonlääkäripalvelut ja virka-ajan ulkopuolinen etälääkäripalvelu Terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaille hankittavassa osastonlääkäripalvelussa osastonlääkäri kantaa kokonaisvastuun asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta. Palveluun sisältyy virka-aikana tapahtuva lääkärityö sisältäen muun muassa päivittäiset osastokierrot. Hankinta sisältää osastonlääkärin työpanosta 2 henkilötyövuotta (htv) tarkoittaen sitä, että jokaisena arkipäivänä tulee olla työvuorossa 2 osastonlääkäriä. Tästä työpanoksesta 80 % viikkotyöajasta tulee tuottaa paikan päällä lähipalveluna ja 20 % viikkotyöajasta voidaan tuottaa etätyönä. Jokaisena arkipäivänä tulee kuitenkin olla vähintään 1 osastonlääkäri paikan päällä lähipalveluna tuotettavassa osastonlääkärityössä. Palveluntuottajan yhteyshenkilön tulee huolehtia siitä, että tilaajan hoitohenkilökunnalla on etukäteen tiedossa palveluntuottajan osastonlääkäreiden tulevat työvuorolistat, jotka sisältävät tiedot lähi-/etätyöstä, ja etätyötä tekevän osatonlääkärin puhelinnumero. Etätyötä tekevä osastonlääkäri toteuttaa kaikkea etätyöksi soveltuvaa osastonlääkärityötä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi lääkityksen kokonaisarvion tekeminen, työn kirjaaminen potilasasiakirjoihin sekä asiakkaiden lähetteiden, vastauksien, papereiden ja jatkohoitoasioiden kuntoon saattaminen. Etätyötä tekevän osastonlääkärin tulee olla hoitohenkilökunnan tavoitettavissa koko päivittäisen työajan. Osastonlääkäri tutkii ja hoitaa asiakkaat, tarkistaa kotiutuvien asiakkaiden voinnin ja huolehtii resepteistä. Tehtävä sisältää mm. lääkityksen kokonaisarvion tekemisen, työn kirjaamisen potilasasiakirjoihin sekä asiakkaiden lähetteiden, vastauksien, papereiden ja jatkohoitoasioiden kuntoon saattamisen. Osastonlääkärin työtehtäviin kuuluvat myös asiakkaan kuoleman toteaminen ja vainajan ulkotarkastuksen tekeminen virka-aikana. Osastonlääkärin viikkotyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Työajan tulee ajoittua siten, että osastonlääkäri on työpaikalla klo 9.00 mennessä ja poistuu työpaikalta aikaisintaan klo 15.00. Päivittäinen työskentely voi alkaa klo 7.00 9.00 välillä ja päättyä klo 15.00 17.00 välillä. Vastaavat määräykset koskevat myös etätyötä tekevää osastonlääkäriä. Osastonlääkärin osastokierto tapahtuu osastolla aamupäivisin. Osastokierrolla on osastonlääkärin lisäksi mukana vuorossa oleva sairaanhoitaja ja mahdollisesti fysioterapeutti. Osastokierrolla osastonlääkäri käy osaston asiakkaiden luona hoitohenkilökunnan tekemän tarveharkinnan perusteella.
13 (17) Lisäksi kerran viikossa on kuntoutuskokous (moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu kilpailutushetkellä torstaisin), johon molempien osastonlääkäreiden tulee osallistua paikan päällä. Viikonloppuisin ei ole osastonlääkärin osastokiertoja. Tämä edellyttää, että hoitosuunnitelmat ovat ajantasaiset, ennakoivat ja riittävän yksityiskohtaiset Osastokierron aikana osastonlääkäri tekee kliinisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, arvioi voinnissa tapahtuneita muutoksia, ottaa kantaa mahdollisiin uusiin oireisiin ja tekee tarvittavat hoitopäätökset. Osastolääkäri kirjaa väliarvion potilaan tilanteesta, hoito-ohjeet, lääkitysmuutokset sekä laboratorio- ja kuvantamispyynnöt ja laatii tarvittavat lähetteet potilastietojärjestelmään jokaisen osastokierron yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen. Osastonlääkäri tutkii osastolle tulleet uudet asiakkaat ja vastaa hoitosuunnitelman laatimisesta yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Osastonlääkäri kirjaa potilastietojärjestelmään asiakkaan tulotilanteen ja tarkistaa lääkelistan oikeellisuuden sekä suunnittelee hoidon. Osastonlääkäri päättää asiakkaan kotiuttamisesta. Asiakkaan kotiutuessa osastonlääkäri suunnittelee tarvittavat jatkokontrollit- ja toimenpiteet, tekee reseptit, tarkistaa lääkelistan, antaa tarvittavat lausunnot ja laatii loppulausunnon osastohoidosta potilastietojärjestelmään. Osastonlääkärille välitetään omaisten soittopyyntöjä. Osastonlääkärin tulee pyydettäessä ottaa yhteys asiakkaan omaisiin. 9.1. Virka-ajan ulkopuolinen etälääkäripalvelu Palveluun sisältyy tilaajan hoitohenkilökunnan mahdollisuus konsultoida palveluntuottajan etälääkäriä virka-ajan ulkopuolella vuoden jokaisena päivänä (ns. etälääkäripalvelu). Virkaaikana terveyskeskuksen vuodeosaston lääkäripalveluista vastaa osastonlääkäri, ja etälääkäripalvelua käytetään vain virka-ajan ulkopuolisena aikana täydentävänä palveluna. Etälääkärin tulee olla ensisijaisesti osastolle kohdennettu etälääkäri. Etälääkäreillä tulee olla pääsy tilaajan potilastietojärjestelmään. Palveluntuottaja järjestää etälääkärille toimivan puhelinyhteyden ja vastaa puhelinyhteyden kustannuksista. Etälääkärin on potilastietojärjestelmän tietojen perusteella sekä niiden tietojen perusteella, joita hoitohenkilökunta voi puhelimitse antaa, arvioitava asiakkaan hoitotarve, tehtävä tarvittavat hoitopäätökset ja annettava hoitohenkilökunnalle ohjeet suoritettavista hoitotoimenpiteistä. Palvelun tuottamisessa tulee huomioida Etelä-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirje 7.2.2019 (ESAVI/1683/3019, ESAVI1686/2019), jonka mukaan lääkäri ei voi antaa hoitomääräyksiä etäpalvelun välityksellä tilanteissa, joissa potilaan hoito ja hoidon arviointi edellyttävät lääkäriltä potilaan fyysistä tutkimista. Ks. tarkemmin: http://www.avi.fi/web/avi/tiedotteet-2019/-
14 (17) /asset_publisher/ls5qdobhmxrf/content/sosiaalipalvelujen-piirissa-olevien-asiakkaiden- laakaripalvelujen-tulee-aina-perustua-asiakkaan-tarpeisiin-etela-suomi- ;jsessionid=64e3cf26f460c2b0df2f8d5f4af49b5f?p_r_p_564233524_resetcur=fals e Palveluntuottaja huolehtii siitä, että etälääkärin puhelinnumero on tilaajan hoitohenkilökunnan tiedossa. Mikäli etälääkäri ei voi välittömästi vastata saapuvaan puheluun, jättää hoitohenkilökunta etälääkärille soittopyynnön. Palveluntuottajan järjestelmässä on oltava toiminto, jolla yksikkö saa määriteltyä soiton/takaisinsoiton kiireellisyyden. Etälääkärin tulee vastata soittopyyntöön viimeistään kahden (2) tunnin vasteajalla. Akuutteja asioita koskevissa soittopyynnöissä etälääkärin tulee vastata soittopyyntöön viimeistään kymmenen (10) minuutin vasteajalla. Akuutilla asialla tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakkaan vointi on äkillisesti huonontunut, harkitaan ensihoidon hälyttämistä tai asiakkaan siirtämistä päivystykseen tai hoitohenkilökunta arvioi muutoin asian kiireelliseksi. 9.2. Yhteistyö omaisten kanssa Palveluntuottajan osastonlääkäri osallistuu yhteistyöhön omaisten kanssa. Osastonlääkäri vastaa asiakkaan omaisilta tulleisiin soittopyyntöihin ja osallistuu tarvittaessa asiakkaan ja omaisten kanssa pidettäviin yhteistyökokouksiin. 9.3. Potilastietojen kirjaaminen Palveluntuottaja vastaa palvelun piirissä olevien asiakkaiden potilastietojen ylläpidosta ja päivittämisestä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkäreillä on ajantasaiset tunnukset tilaajan käyttämään potilastietojärjestelmään ja siitä, että tarpeettomat oikeudet poistetaan lääkärin työsuhteen päättyessä. Tunnukset tulee hakea käyttäjille hyvissä ajoin, viimeistään viisi (5) työpäivää ennen tarvetta. Palveluntuottaja lähettää tunnushakemukset ja niiden poistot sähköisesti tilaajalle. Käytäntö sovitaan tarkemmin sopimusneuvotteluissa. Palveluntuottajan lääkärit kirjaavat kaikki asiakkaan hoitoon liittyvät tiedot tilaajan potilastietojärjestelmään tilaajan kirjaamisohjeiden mukaisesti. Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Palveluntuottaja järjestää henkilöstölleen etätyössä tarvittavat tietokoneet ja vastaa niiden ylläpidosta ja kustannuksista sekä etäyhteyden kustannuksista. Palveluntuottaja vastaa etätyössä olevien tietokoneiden tietoturvasta sekä käyttäjien tietoturvakoulutuksesta, ja toimittaa tilaajalle dokumentaation siitä, miten nämä asiat on toteutettu. Lisäksi palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluntuottajan tietokoneissa on etäyhteyksien edellyttämät ohjelmistot. Tilaajan ja palveluntuottajan ympäristöjen väliin muodostetaan VPN, RDP tai muu vastaava tietoturvallinen etäyhteysmuoto. Etäyhteyksien yksityiskohdat
15 (17) sovitaan tarkemmin sopimusneuvotteluissa. Tilaaja hankkii ja hallinnoi lisenssejä, mutta palveluntuottaja vastaa lisenssien kustannuksista. Paikan päällä työskenteleville lääkäreille on tilaajan toimesta järjestetty tietokoneet, tulostimet ja tilaajan potilastietojärjestelmään. 10. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Edellä palvelukuvauksen kohdassa 9 kuvatulla osastonlääkärillä tulee olla Valviran myöntämä oikeus lääkärin ammatinharjoittamiseen ja hänen tulee olla merkitty Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Osastonlääkärillä ei saa olla rekisterissä merkintää ammatinharjoittamisoikeuksien rajoituksista. Osastonlääkärin tulee olla laillistettu lääkäri (lääketieteen lisensiaatti). Lisäksi vähintään toisella osastonlääkäreistä tulee olla valmistumisen jälkeen vähintään kahden (2) vuoden kokemus viimeisen viiden (5) vuoden ajalta terveyskeskuksen tai vastaavan soveltuvan yksikön osastotyöstä. Lääkäreiden kielitaito on kuvattu erikseen palvelukuvauksen kohdassa 7. Osastonlääkärillä tulee olla itsenäisen työskentelyn mahdollistava tilaajan käyttämän potilastietojärjestelmän osaaminen ja valmius Navitas-viitetietopalvelun ja potilastietoarkiston (Kanta) käyttöön. Lisäksi osastonlääkäri tietää RAVA-arvioinnin sisällön ja periaatteet ja osaa soveltaa näitä tietoja asiakkaan lääketieteellisessä hoidossa. Osastonlääkäri tekee tiivistä yhteistyötä tilaajan hoitohenkilökunnan kanssa. Palveluntuottaja ei saa vaihtaa yksikölle osoitettua osastonlääkäriä ilman pätevää syytä. Osastonlääkärin poissaolojen ajaksi palveluntuottaja järjestää viivytyksettä osastonlääkärille sijaisen siten, ettei palvelussa tapahdu keskeytymistä. Sijaisten käyttö on sallittua osastonlääkärin sairauden, lomien tai täydennyskoulutukseen liittyvien koulutuspäivien aikana. Osastonlääkärin poissaoloista tulee ilmoittaa tilaajalle ja uusi osastonlääkäri tulee hyväksyttää kirjallisesti etukäteen tilaajalla. Osastonlääkärillä tulee olla palveluntuottajan nimeämän erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus. Konsultoitavalla lääkärillä tulee olla geriatrian erikoislääkärin tai muu soveltuva erikoislääkärin pätevyys ja vähintään kolmen (3) vuoden kokemus viimeisen viiden (5) vuoden ajalta ikäihmisten lääkäripalveluista. Tällä kokemuksella tarkoitetaan työtä, jossa potilaat ovat olleet pääsääntöisesti ikäihmisiä. Virka-ajan ulkopuolisen palvelun etälääkäreihin sovelletaan vastaavia kelpoisuusvaatimuksia, joita sovelletaan luvussa 6 mainittuihin vastuulääkäreihin. Lisäksi palveluntuottaja nimeää yhteyshenkilön, joka vastaa lääkäripalveluihin liittyvästä yhteistyöstä ja tiedottamisesta yhteistyössä yksiköiden ja tilaajan yhteyshenkilöiden kanssa. Palveluntuottajan yhteyshenkilön tehtäviin kuuluu mm. yksiköiden informoiminen
16 (17) tarvittavista yhteystiedoista ja aikatauluista, ajantasaisen listan lähettäminen yksiköissä toimivista lääkäreistä tilaajan yhteyshenkilöille, lääkärien vuosilomien ym. poissaolojen koordinointi ja niistä tiedottaminen, tilaajan kanssa pidettäviin yhteistyö- ja kehittämiskokouksiin osallistuminen sekä selvitysten toimittaminen palveluntuottajan lääkäreihin kohdistuvista mahdollisista kanteluista ja muistutuksista. Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä perehdytyksestä palvelukuvauksen mukaiseen työhön sekä tilaajan ohjeisiin, mukaan lukien tietoturva- ja tietosuojaohjeet. Lisäksi palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä lisäperehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta. 11. Henkilöstön kielitaito Raaseporin kaupungin väestöstä n. 65 % puhuu äidinkielenään ruotsia, ja ikäihmisten keskuudessa ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on vielä suurempi. Tästä syystä palvelun onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että palvelun tuottamiseen osoitettavalla palveluntuottajan henkilöstöllä on sujuva ruotsin kielen osaaminen suomen kielen osaamisen lisäksi. Palvelu tulee antaa aina asiakkaan omalla äidinkielellä (ruotsi tai suomi). Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelun tuottamiseen osoitettavalla henkilöstöllä on sujuva ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä sujuva suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Palveluntuottajan tulee osoittaa osastonlääkäreiden kielitaito ennen sopimuskauden alkua (CV). Mikäli tilaaja toteaa sopimuskauden aikana lääkärin kielitaidon riittämättömäksi, palveluntuottaja on velvollinen viivytyksettä korvaamaan lääkärin toisella. 12. Laadunhallinta ja toiminnan kehittäminen Tilaajan ja palveluntuottajan välinen sujuva yhteistyö on tärkeää palvelutuotannon onnistumiselle. Valittu palveluntuottaja sitoutuu aktiiviseen yhteistyöhön tilaajan kanssa toiminnan kehittämiseksi ja palvelun laadun varmistamiseksi. Palveluntuottaja sitoutuu kehittämään osastonlääkäripalvelua yhdessä tilaajan kanssa. OSIO D) TOIMINNAN KÄYNNISTYS JA HALTUUNOTTO Sopimuskauden käynnistyminen ja sitä edeltävä haltuunottovaihe ovat tärkeitä tulevan sopimuskauden sujuvan toteutuksen kannalta. Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa palvelun haltuunottosuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata käynnistämiseen liittyvä resursointi ja työnjako, miten rekrytoidaan ajoissa ja riittävästi osaavaa ja kielitaitoista henkilöstöä, mitkä ovat haltuunoton valmistelevat
17 (17) toimenpiteet ja niiden valmistumisajankohta sekä mitkä ovat haltuunottovaiheen keskeisimmät haasteet ja niihin varautuminen. Sopimuskauden alkaessa vastuulääkärin/osastonlääkärin on ilman tarpeetonta viivytystä suoritettava kartoituskierto, jossa arvioidaan kunkin asiakkaan ajankohtainen tilanne, hoitosuunnitelma ja lääkitys. Kartoituskierto on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa sopimuskauden alkamisesta kaikille potilaille. Kierron tulee sisältää kliininen perustutkimus kustakin asiakkaasta, ja tietojen vienti potilastietojärjestelmään. Kun kartoituskierto on suoritettava suurelle asiakasmäärälle kerralla, sen voi suorittaa myös vastuulääkärin/osastonlääkärin kelpoisuusvaatimukset täyttävä muu lääkäri. Kierto suoritetaan yhdessä tilaajan hoitohenkilökunnan kanssa. Palveluntuottajan on ennen sopimuskauden alkua sovittava tilaajan kanssa yksiköiden kartoituskiertojen ajankohdasta. Palveluntuottajan tulee järjestää palvelun alkaessa tilaajan hoitohenkilökunnalle koulutus pikadiagnostiikkalaitteiden käyttöön (ja tarvittaessa myöhemmin sopimuskauden aikana).