OPINNOISTA osaajaksi OPISKELIJOIDEN JA VASTAVALMISTUNEIDEN REKRYTOINTIA EDISTÄVÄT KÄYTÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGEISSA

Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma Opinnoista Osaajaksi -hanke Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2011 OPINNOISTA osaajaksi OPISKELIJOIDEN JA VASTAVALMISTUNEIDEN REKRYTOINTIA EDISTÄVÄT KÄYTÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGEISSA Toim. Anna Suvilaakso, Tuija Hulkkonen, Hanna Keskinen, Noora Lindberg, Sirpa Paakkola

2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KYSELY: OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI PK-SEUDUN KAUPUNGEISSA... 4 2.1 Yleisimmät tavat työllistää opiskelijoita... 4 2.2 Opiskelijoiden rekrytointia vaikeuttavat asiat... 5 2.3 Erikoisratkaisuja rekrytoinnin edistämiseksi ja uusia ehdotuksia... 6 3 ESIMERKKEJÄ PALKKAAMISTA HELPOTTAVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ... 7 3.1 Kesätyöt kaupunkien palveluksessa... 7 3.2 Helsingin keskushallinnon tuki korkeakouluharjoittelijoiden rekrytoimiseksi... 8 3.3 Täyttölupa- ja tukityöllistämiskäytännöt... 9 4 HARJOITTELUOHJELMAT REKRYTOINTIVÄYLINÄ... 10 4.1 Harjoittelu- / trainee-ohjelmien hyödyt... 10 4.2 Esimerkkejä yksityisen sektorin harjoitteluohjelmista: Nordea, Krogerus, S-ryhmä... 11 4.3 Kuntasektori: opintojen aikainen Tekniikan Huiput, Vantaa... 12 4.4 Kuntasektori: kokeilu vastavalmistuneille, Tampere... 12 4.5 Kuntasektori: suunnitelma sosiaalialan trainee-ohjelmasta, Tampere... 12 4.6 Kuntasektori: Juniorimalli vastavalmistuneille, Espoo... 13 5 SEURE JOUSTAVIA TYÖMAHDOLLISUUKSIA URAPOLUN ALUSSA... 14 6 OPISKELIJOITA JA TYÖNANTAJIA HYÖDYTTÄVÄT OPINNÄYTEKÄYTÄNNÖT... 15 7 MUUT OPISKELIJAMYÖNTEISET KÄYTÄNNÖT... 16 7.1 Oppilaitosyhteistyön kirjo kaupungeissa... 16 7.2 Seudullinen opintokäyntikonsepti, rakennustekniikan opiskelijat... 16 7.3 Tekniikan alan yhteistyöprojekti, Espoo... 17 7.4 Kenttäpäiväkotiverkosto, Helsingin yliopiston lastentarhanopettajien koulutus... 18 8. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA: OPINTOJA VASTAAVA TYÖPOLKU... 19 Lähteet... 21 Liite 1. Koulutuksen ja työelämän kohtaaminen opiskelijoiden, oppilaitosten ja työelämän edustajien näkökulmasta... 22 Liite 2. Oppilaitosyhteistyön muotoja työnantajan näkökulmasta... 23

3 1 JOHDANTO Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistamisen näkökulmasta oppilaitosyhteistyön keskiössä ovat opiskelijat omine työelämäkokemuksineen. Opiskelijan työelämään liittyvän oppimiskokemuksen onnistuminen riippuu usein työnantajan käytännöistä ja opiskelijamyönteisyydestä. Yhteistyöllä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa voidaan vaikuttaa tietynlaisen osaamisen kasvattamiseen ja potentiaalisten osaajien kiinnostumiseen organisaatiosta jo opiskelujen aikana. Työelämän edustajien näkökulmasta henkilöstön saatavuuden lisäksi oppilaitosyhteistyön taustalla on tarve kehittää palveluita ja tuotteita erilaisissa yhteistyöhankkeissa oppilaitosten kanssa sekä henkilöstön kehittäminen. Koulutuksen ja työelämän kohtaamisessa on työelämän edustajan lisäksi kaksi muuta osapuolta, joilla on omat tarpeensa ja tavoitteensa yhteistyölle: oppilaitos ja opiskelija. Eri osapuolten tarpeiden tiedostaminen auttaa kaikkia hyödyntävän yhteistyön rakentamisessa (ks. Liite 1). Koulutuksen ja työelämän kohtaamista tapahtuu pääkaupunkiseudun kaupungeissa eri tasoilla ja monessa eri muodossa (ks. Liite 2). Kuntasektorilla on opiskelijoille perinteisesti tarjottu runsaasti harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja pyritty kehittämään joustavia käytäntöjä opiskelijoiden rekrytoinnin edistämiseksi. Joustavuudella palkallisissa harjoittelusuhteissa tarkoitetaan esim. työaikajoustoja, työsuhdemallien joustoa, sujuvia täyttölupamenettelyitä ja rekrytointiprosesseja. Vastavalmistuneet hakeutuvat kaupunkien palvelukseen pääasiassa tavallisia rekrytointikanavia pitkin, mutta tietyillä toimenpiteillä on mahdollista tukea myös kyseisen ryhmän rekrytointia (esim. harjoittelu- / trainee-ohjelmat, keikkatyökäytännöt, tukityöllistäminen). Kaupungeissa harjoittelee myös paljon palkattomia harjoittelijoita, jotka eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Näiden opiskelijoiden kohdalla rekrytointikäytännöt sisältävät osittain eri elementtejä verrattuna palkallisessa työsuhteessa oleviin. Vaikka palkattoman harjoittelun erityisyyteen tässä selvityksessä ei erikseen syvennytä, selvityksen osana tehdyssä opiskelijoiden palkkaamiseen liittyvässä kyselyssä esille tulleet asiat voidaan linkittää myös palkattomaan harjoitteluun. Kyselyssä ilmeni, että opiskelijoiden rekrytointia vaikeuttavat tekijät löytyivät pääosin muista kuin palvelussuhteisiin ja varsinaiseen rekrytointiprosessiin liittyvistä asioista, ja osa niistä vaikeuttaa todennäköisesti myös palkattomien harjoittelijoiden rekrytointia. Nämä tekijät olivat: ohjausresurssien ja soveltuvien tehtävien puute, työympäristöön ja työvälineisiin liittyvät tekijät sekä palkkaan/palkkausresursseihin liittyvät tekijät. Esimerkiksi opiskelijoille soveltuvien tehtävien kehittämisen merkitys on noussut esille myös muissa selvityksissä, ja se vaikuttaa sekä nuorten työssäviihtymiseen että esimiesten motivaatioon ottaa opiskelijoita organisaatioon. Taloudellisen tiedotustoimiston viimeisimmän nuorisotutkimuksen mukaan (TAT, Nuoret ja johtaminen 2011) 58 % vastaajista valitsi työtehtävien räätälöimisen oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan kahden tärkeimmän joustavuustekijän joukkoon. Turun yliopiston (2008) työnantajille tehdyissä kyselyssä opiskelijoille soveltuvien tehtävien puute koettiin puolestaan yhtenä merkittävimmistä esteistä opiskelijoiden ottamiselle organisaatioon. Selvityksen lopussa olevien kehittämisehdotusten avulla pyritään esittämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa opintojen eri vaiheessa ja aihetta laajennetaan varsinaisten rekrytointikäytäntöjen ulkopuolelle. Selvitys on toteutettu osana Opinnoista Osaajaksi -hanketta ja siinä painottuu kaupunkien rooli työnantajana. Selvityksen tavoitteena on tuoda esille opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointia edistäviä käytäntöjä kaupunkien palveluksessa, selvittää olemassa olevia esteitä opiskelijoiden rekrytoinnille, tuoda esille oppilaitosyhteistyön ja opiskelijamyönteisten käytäntöjen kirjo, ehdottaa toimenpiteitä oppilaitosyhteistyön kehittämiseksi.

4 2 KYSELY: OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI PK-SEUDUN KAUPUNGEISSA Toukokuussa 2011 toteutettiin seudullinen kysely Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointiin liittyviä käytäntöjä, esteitä ja erityistarpeita. Kyselyn kohderyhmänä olivat opiskelijoiden rekrytointiin perehtyneet henkilöt. Vastaajina olivat eri tulosyksiköiden, virastojen ja liikelaitosten edustajat, henkilöstöpäälliköt, henkilöstösuunnittelijat, rekrytoijat, päälliköt, palvelussuhdepäälliköt ja -asiantuntijat. Vastaajajoukossa painottui hallinnossa työskentelevien osuus. Vastauksia saatiin yhteensä 51 (Helsinki 19, Espoo 11, Vantaa 12 ja Kauniainen 9). Vaikka kysymysten muotoilulla rajattiin pois palkattomiin harjoittelujaksoihin liittyvät käytännöt käyttämällä termejä "työllistäminen/palkkaaminen", osa vastauksista on yleistettävissä myös palkattomiin harjoittelijoihin. Osassa yksiköistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tehdään pääosin palkattomien jaksojen puitteissa, joten on myös mahdollista, että vastaajat ovat vastaushetkellä miettineet palkkaamisen lisäksi yleisesti opiskelijoiden ottamista organisaatioon. 2.1 Yleisimmät tavat työllistää opiskelijoita Vastaajia pyydettiin poimimaan listalta kaksi yleisintä tapaa työllistää opiskelijoita. Kaksi yleisintä olivat: o kesätyöt (69%) o opintoihin kuuluvat palkalliset harjoittelujaksot (55%) Muista työllistämistavoista kaupungeissa nousivat esille: o sijaisuudet (21%) o määräaikaisuudet (16%) o osa-aikainen opintojen ohella työskentely (12%) o keikkatyöt Seuren kautta (12%) o opinnäytetyöt (8%) Suurin osa vastaajista (84%) ei kokenut vaikeuksia opiskelijoiden rekrytoinnissa. Muutamia mainintoja hankaluudesta saada opiskelijoita töihin tuli seuraavista aloista: sosiaalityö, päivähoito (lastentarhanopettajat), tekninen ala, terveydenhuolto. Näiden alojen opiskelijoita ei ole kokemuksen mukaan riittävästi. Kyseiset alat ovat kuitenkin keskeisiä kaupunkien palvelutuotannon kannalta. Lisäksi rekrytoinnissa oli käytäntöön liittyviä ongelmia: esimerkiksi päivähoidossa on hankala työllistää opiskelijoita, koska opintojen aikana on hankala tehdä sijaisuuksia ja puolestaan kesällä ei ole tarjolla juurikaan töitä pääkaupunkiseudulla päiväkotien ollessa pääosin kiinni. OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI Kesätyöt Harjoittelu palkallinen palkaton harjoittelu-/ traineeohjelmat Määrä- ja osaaikaiset tehtävät, sijaisuudet, keikkatyö Opinnäytetyöt

5 2.2 Opiskelijoiden rekrytointia vaikeuttavat asiat Kyselyssä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-4 opiskelijoiden palkkaamista vaikeuttavia asioita. Asiat listattiin valmiiksi ja annettiin mahdollisuus lisätä muita tekijöitä alla olevien lisäksi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vastaajien osuudet (%) ryhmiteltyinä kahteen ryhmää: vihreä väri yhdistää vastaukset, joiden mukaan kyseiset asiat "eivät vaikeuttaneet palkkaamista", oranssi väri yhdistää vastaukset, joiden mukaan mainitut asiat "vaikeuttivat palkkaamista". Asteikko 1-4 (1=ei vaikeuttanut lainkaan 4=vaikeuttanut paljon) 1 ja 2 3 ja 4 olemassa olevat ohjausresurssit 50 % 50 % opiskelijoille soveltuvat tehtävät 65 % 35 % fyysisen työympäristön soveltuvuus ja työvälineiden saatavuus 73 % 27 % palkkaan liittyvät kysymykset 77 % 23 % rekrytointiprosessiin liittyvät käytännöt 81 % 19 % määräaikaisuuden perusteet 85 % 15 % työaikaan liittyvät käytännöt 87 % 13 % työsopimuksiin liittyvät käytännöt 89 % 11 % Vastaajien mielestä olemassa olevat ohjausresurssit vaikeuttavat eniten opiskelijoiden työllistämistä, puolet vastaajista oli tätä mieltä. Toiseksi eniten vaikutti opiskelijoille soveltuvat tehtävät tai tarkemmin sanottuna niiden puute, noin yli kolmannes vastaajista (35%) oli sitä mieltä. Kolmantena ja neljäntenä tulivat fyysisen ympäristön soveltuvuus ja työvälineiden saatavuus (27%) sekä palkkaan liittyvät tekijät (23%) (palkkaan liittyvät vastaukset viittaavat avointen vastausten perusteella myös riittämättömiin taloudellisiin resursseihin, kysymyksen asettelu ei ollut tässä kohdassa riittävän selkeä). Kaupungeittain eritellyt vastaukset noudattivat hyvin pitkälti kyseistä järjestystä, tarkempi erittely kaupungeittain ja hajonnan tarkastelu ei ole mielekästä suhteellisen pienten vastauslukujen takia per kaupunki. Osa näistä esteistä liittyy todennäköisesti myös palkattomien opiskelijoiden ottamiseen organisaatioon (ohjausresurssien ja soveltuvien tehtävien puute, työympäristö ja -välineet). Vastaavat tulokset saatiin v. 2009 Turun yliopiston eri alojen työnantajille tehdyssä kyselyssä, jossa suurimmiksi esteiksi harjoittelijan ottamiselle organisaatioon nimettiin harjoittelijalle sopivien työtehtävien puuttuminen ja puuttuvat resurssit harjoittelijan perehdyttämiseen. 1 Vastaajia pyydettiin myös kertomaan tarkemmin taulukossa listatuista asioista ja kyseisiä tuloksia tukivat myös avoimet vastaukset. Ohjausresurssien niukkuudesta tuli eniten mainintoja: ajan puute ja opastamisen työläys sekä harjoittelijoiden sesongin sijoittuessa kesään hanka- 1 Turun yliopiston rekrytointipalvelut. 2009. Toimiiko harjoittelun palapeli? Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen -hankkeen loppuraportti. http://rekrytointi.utu.fi/hankkeet/hake_loppuraportti.pdf

6 loitti ohjausta. Fyysisen ympäristön kohdalla esimerkiksi työtilojen ahtaus ja tietokoneiden puute esitettiin haasteiksi. Edellä mainittujen esteiden lisäksi myös palkkarahojen riittämättömyys mainittiin esteiksi palkkaamiselle. Terveydenhuollossa opiskelijoiden osaamiseen ja opintojen vaiheeseen liittyvät seikat mainittiin rekrytointia ja tiettyjen tehtävien suorittamista vaikeuttavina tekijöinä. - "Varsinkin kesällä, kun vakinaiset ovat paljon lomilla, ohjaus on haastavampaa. Mielekkäiden ja sopivan haastavien työtehtäväkokonaisuuksien suunnittelu on myös aina haaste." (Helsinki) - "Aina ei ole tarjolla sopivia tehtäviä, palkkamäärärahojen riittävyys, työtilojen puute" (Helsinki) - "Harjoittelija vaatii ohjausta ja kun työmäärät ovat suuria ja ei ole sijaisia, niin harjoittelija koetaan lisätyönä ja joskus jopa riesana, kun pitää perehdyttää" (Helsinki) - "Rekrytointimahdollisuuksia kiristetty, päätökset hyväksytettävä erikseen. Määrärahojen niukkuus." (Kauniainen) - "En tiedä, onko suurin este, mutta haluamme tarjota opiskelijoille mielekästä ja soveltuvaa tekemistä, jotta esim. harjoittelusta saa mahdollisimman paljon irti." (Kauniainen) - "Aikatauluongelmat (ei aikaa ohjata)" (Espoo) - "Sosiaalityössä opiskelijoita ei ole riittävästi. Ainakaan hoitotyössä ohjaukseen ei ole riittävästi resursseja" (Espoo) - "Ohjausresurssien vähyys on suurin ongelma". (Vantaa) - "Tehtäviä joudutaan rajaamaan koska opiskelijalla ei ole vielä kaikkia valmiuksia täysipainoisen työskentelyyn. Ilta- ja viikonloppuvuoroissa vähemmän henkilökuntaa perehdyttämiseen, jolloin perehdytys saattaa jäädä puutteelliseksi." (Vantaa) 2.3 Erikoisratkaisuja rekrytoinnin edistämiseksi ja uusia ehdotuksia Vastaajia pyydettiin kertomaan olemassa olevista erikoiskäytännöistä, joiden avulla on pyritty edistämään opiskelijoiden rekrytointia. Osa vastaajista vastasi, ettei erityisiä käytäntöjä ole olemassa. Osa luokitteli erityiskäytännöksi myös esim. ohjaajien koulutuksen ja osa vastaajista toi esille muunlaisia oppilaitosyhteistyöhön liittyviä käytäntöjä, joiden nähtiin edistävän opiskelijoiden rekrytointia. Mainintoja tuli seuraavista käytännöistä (muutamista käytännöistä on tuotu tarkempia kuvauksia kyseiseen selvitykseen): - Vantaan Tekniikan huiput -harjoitteluohjelma - Espoon juniorimalli -harjoitteluohjelma - Helsingin korkeakouluharjoittelijoiden rahallinen tuki - Sopimukset oppilaitosten kanssa harjoittelijapaikkojen järjestämiseksi - Opintokäyntien tarjoaminen alan opiskelijoille - Ohjaajien koulutus ja hyvän perehdytyksen kehittäminen - Opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana keikkatöiden markkinointi - Opiskelijamyönteisyyden kasvattaminen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen Opiskelijoiden joustavamman palkkaamisen lisäämiseksi ja kiinnostuksen herättämiseksi kaupungista työnantajana ehdotettiin hyvin pitkälti samoja asioita kuin kysyttäessä olemassa olevista erikoisratkaisuista. Edellä mainittujen lisäksi tuli seuraavia ehdotuksia: - Opinnäytetyöprosessien kehittäminen - Erilliset määrärahat kriittisten ammattiryhmien opiskelijoiden palkkaamiseksi - Erilaisten palkkausperiaatteiden miettiminen erilaisille opiskelijaryhmille - Aktiivisempaa oppilaitosyhteistyötä, osallistuminen harjoittelujaksojen suunnitteluun - Harjoittelu-/trainee-tyyppisiä ohjelmia

7 3 ESIMERKKEJÄ PALKKAAMISTA HELPOTTAVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ 3.1 Kesätyöt kaupunkien palveluksessa Kesätyöt ovat yksi tapa työllistää opiskelijoita. Kesätyöt tarjoavat nuorelle hyvän tavan kartuttaa arvokasta työkokemusta ja ansaita rahaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit palkkaavat nuoria kesätöihin monenlaisiin tehtäviin. Kaikissa neljässä kaupungissa vaaditaan vähintään 16 vuoden ikää. Kesäisin monet opiskelijat suorittavat myös opintoihin kuuluvan harjoittelun - erityisesti aloilla, joilla harjoittelu ei kytkeydy kiinteästi tiettyihin opintojaksoihin. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kesätyöpaikkojen haku käynnistetään vuosittain tammikuun aikana. Kaikissa kunnissa on käytössä sähköinen hakujärjestelmä. Kunnat maksavat kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille palkkaa koulutuksen, kokemuksen ja iän mukaan. Helsinki Helsingin kaupunki palkkasi kesäksi 2011 noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista. Kesätyöntekijöitä palkattiin muun muassa puistotyöntekijöiksi, liikuntapaikkojen hoitajiksi, henkilöstöravintoloihin ja keittiöihin, vanhustenpalveluihin, päiväkoteihin, leikkipuistoihin, sairaaloihin, terveysasemille, kotihoitoon sekä kiinteistönhuoltoon. Osa paikoista on tarkoitettu 16-17- vuotiaille nuorille. Tämän lisäksi vuonna 2011 kaupunginhallitus myönsi 830 000 e määrärahan Siisti kesä! - hankkeelle, jonka tarkoituksena on lisätä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja vähentää puistojen, aukioiden ja kadun varsien roskaisuutta. Hanke palkkasi kesäksi noin 160 nuorta kaupungin puhtaanapitoon. Hankkeessa olivat mukana liikuntavirasto, Stara ja HKL. Hanketta koordinoi Henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto. Lisäksi muutamat virastot palkkaavat henkilöstökeskuksen rahoituksella pohjoismaisia nuoria ns. nordjobbareita kaupungille kesätöihin. Nuoria tuli vuonna 2011 Myllypuron, Kustaankartanon, Kivelän ja Koskelan vanhustenkeskuksiin sekä Kontulan kirjastoon. Espoo Espoon kaupunki tarjoaa kesätyömahdollisuuksia espoolaisille nuorille. Vuonna 2011 kaupungin kesätyöpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna ja kaikkiaan Espoo työllisti 584 kesätyöntekijää. Kesätyöpaikkoja on lisätty erityisesti vanhusten palveluihin, katu- ja vihertuotantoon, siivouspalveluihin, Espoo Cateringiin, päivähoitoon, kirjastotoimeen ja ruotsinkieliseen päivähoitoon. Vantaa Vantaan kaupunki tarjosi noin 500 kesätyöpaikkaa vuonna 2011. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ammatinvalinta on vielä edessä. Heillä on mahdollisuus noin kuukauden mittaisessa työsuhteessa tutustua kunta-alan eri ammatteihin ja Vantaan kaupunkiin työnantajana. Koululaisille tarjottavat työt ovat muun muassa katu- ja puistoalueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa, lasten kesäliikunnan avustavaa ohjaamista ja eri laitosten kuten vanhainkotien ja päivähoidon avustavia tehtäviä. Vantaan ohjeistus on, että ensisijaisesti palkataan sellaisia opiskelijoita, joiden koulutukseen kuuluu pakollinen työharjoittelu tai jotka tekevät Vantaan kaupungin tilaaman tutkimuksen tai opinnäytetyön.

8 Kauniainen Kauniaisten kaupunki tarjoaa vuosittain kesätyöpaikkoja noin 80 nuorelle. Päivähoitoon ja puistotöihin palkataan pääasiassa koululaisia, joilla on ammatinvalinta vielä edessä. Vanhustenhoitoon, kirjastoon ja yleishallintoon valitaan pääasiassa alan opiskelijoita. 2010 vuonna siirryttiin sähköiseen hakemukseen, joka kasvatti hakijoiden määrää yli puolella. Vuonna 2011 kesätyön hakijoita oli noin 400, joista suurin osa on kauniaislaisia nuoria. Jokainen toimiala päättää itse kuinka monta kesätyöntekijää se ottaa. Heidän palkkauksensa on myös budjetoitu jokaisen toimialan omaan budjettiin. 3.2 Helsingin keskushallinnon tuki korkeakouluharjoittelijoiden rekrytoimiseksi Helsingissä virastoilla ja liikelaitoksilla on mahdollisuus palkata tiedekorkeakoulusta tuleva opiskelija yksikköönsä henkilöstökeskuksen rahoituksella. Tavoitteena on tukea liikelaitoksia ja virastoja ottamaan korkeakouluharjoittelija pääkaupunkiseutujen tiedekorkeakoulusta (ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole tuen piirissä). Vuonna 2011 palkattiin 78 korkeakouluharjoittelijaa, jotka työskentelivät 26 eri virastossa ja liikelaitoksessa. Opiskelijat edustivat kuutta eri korkeakoulua. Vuonna 2010 oli 101 ja vuonna 2009 oli 114 korkeakouluharjoittelijaa. Henkilöstökeskuksen myöntämä tehtäväkohtainen palkka on kuukaudessa 1450 euroa sivukuluineen (v. 2011). Kun budjetti vahvistetaan syksyllä, henkilöstökeskuksesta lähtee ohjekirje virastoille ja liikelaitoksille. Virastot ja liikelaitokset anovat palkkarahat henkilöstökeskuksesta alkuvuodesta ja tekevät varaukset tietylle kuukausimäärälle. Määrärahanjako tehdään helmikuun aikana ja ilmoitetaan, kuinka monta opiskelijaa ja kuukautta kukin yksikkö saa käyttöönsä, tämän jälkeen yksiköt aloittavat rekrytoinnit. Opiskelijan tutkinnosta riippuen harjoittelun kesto on 3-5 kuukautta. Pääosin harjoittelut ovat 3 kuukauden harjoitteluja. Harjoittelun tulee olla tutkintoon sisällytettävää tai se tulee hyväksilukea opintoihin. Henkilöstökeskus haluaa tukea virastoja ja liikelaitoksia ottamaan eri tieteen alojen opiskelijoita, erilaisia oppijoita ja maahanmuuttajia korkeakouluharjoittelijoiksi. Tämän lisäksi virastot ja liikelaitokset palkkaavat omin budjettivaroin korkeakouluopiskelijoita. Harjoittelijoista Helsingin yliopiston opiskelijoiden osuus on suurin. Joukossa on mm. paljon puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja, koska heillä on paljon tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua.

9 3.3 Täyttölupa- ja tukityöllistämiskäytännöt Kaupungeissa on olemassa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointia helpottavia täyttölupakäytäntöjä (=rekrytointilupa). Täyttölupaa haetaan kussakin organisaatiossa päätöksentekoprosessin mukaisesti. Alla olevat tiedot on kerätty syyskuussa 2011, ajankohtaiset tiedot ja käytännön ohjeistukset tarkistettava kunkin kaupungin ohjeista. Helsingissä opiskelijoiden harjoitteluihin ei sovelleta täyttölupamenettelyä. Esimerkiksi yliopisto- ja korkeakouluharjoittelija voidaan palkata enintään 6 kuukauden ajaksi ilman täyttölupaa. Helsingissä kesätyöntekijät on vapautettu täyttölupamenettelystä 2.5. 30.9. kunakin vuonna. Helsingissä ei myöskään tarvita täyttölupaa palkkatuettuun työhön, johon vastavalmistuneet usein hakeutuvat. Helsingin kaupungin virastoilla ja liikelaitoksilla on mahdollisuus ottaa työttömiä helsinkiläisiä palkkatuettuun työhön 6 kuukaudeksi. Kaupunki on varannut jo useana vuonna peräkkäin erillisen määrärahan käytettäväksi vastavalmistuneiden nuorten tukityöllistämiseen. Palkkatuettu työ voi toimia väylänä erilaisiin kaupungin määräaikaisiin tai vakinaisiin tehtäviin. Vuonna 2010 työllistettiin yhteensä 519 kohderyhmän nuorta ja vuosina 2011 ja 2012 palkkatuetun työn määrärahoista on varattu samaan tarkoitukseen noin 30 %. Vantaalla ei tarvita täyttölupaa alle kolmen kuukauden harjoittelijoihin ja kesätyöntekijöihin tai muihin yhtäjaksoisesti alle kahden kuukauden kestäviin määräaikaisuuksiin. Myöskään työllistämisrahoilla työllistettäville määräaikaisille henkilöille ei tarvita täyttölupaa. Työllistämisvaroista varataan tietty osa kesällä tapahtuvaan kesätyöllistämiseen sellaisille opiskelijoille, jotka muutoin tulisivat toimeentulotuen asiakkaaksi. Nuorten työllistämistä varten kaavaillaan kiintiöitä palkkatukityöllistämisvaroihin. Espoossa kesätyöntekijöiden palkkaamiseen tai opintoihin liittyvään palkalliseen harjoitteluun ei tarvitse anoa poikkeuslupaa, mikäli kesätyöntekijät ja harjoittelijat rekrytoidaan rekrytointijärjestelmän (erekry) kautta. Myöskään oppisopimusopiskelijoiden palkkaamiseen ei tarvitse anoa poikkeuslupaa. Rekrytoivaan oppisopimuskoulutukseen palkattavat opiskelijat rekrytoidaan myös rekrytointijärjestelmän (erekry) kautta. Työvoimaviranomaisten kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisten tukityöllistettävien henkilöiden palkkaamiseen ei tarvitse anoa poikkeuslupaa, jos toiminta rahoitetaan työllisyysmäärärahoista ja siitä ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kauniaisissa kaupunginjohtajan täyttölupaa ei tarvita alle 6kk sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat). Täyttölupaa ei myöskään tarvita työllistämisrahoilla työllistettäville määräaikaisille henkilöille.

10 4 HARJOITTELUOHJELMAT REKRYTOINTIVÄYLINÄ 4.1 Harjoittelu- / trainee-ohjelmien hyödyt Harjoittelu- tai trainee-ohjelmat ovat organisaatioiden yksi keino kasvattaa nuorista osaajista ammattilaisia omaan palvelukseen, ja ohjelmilla tarkoitetaan organisaation toimesta opiskelijoille tai vastavalmistuneille räätälöityjä työkokonaisuuksia. Harjoitteluohjelmat eroavat perinteisistä opintoihin kuuluvista harjoittelujaksoista siinä, että ne tarjoavat mahdollisuuksia laajaalaiseen perehdytykseen sekä mahdollisuuden tutustua laajemmin organisaation eri toimintoihin verrattuna perinteiseen harjoittelujaksoon. Ohjelmien järjestäjänä työnantaja on myös aktiivisemmassa roolissa verrattuna oppilaitosten määrittelemiin ja ohjeistamiin perinteisiin harjoittelujaksoihin. Ohjelmien kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen ja niiden rakenne vaihtelee organisaation mukaan. Yleensä ohjelman aikana harjoittelijat/traineet työskentelevät ohjaajien/perehdyttäjien ohjauksessa organisaation eri yksiköissä. Ohjelmia on lähes kaikilla suurilla yrityksillä, ja monet niistä valmistavat kansainvälisiin tehtäviin. 2 Kuntapuolella ja yleisestikin julkisella puolella harjoittelu- / trainee-ohjelmat ovat harvinaisempia verrattuna yksityiseen sektoriin. Organisaatioille harjoitteluohjelmista koituva hyöty piilee siinä, että lahjakkuudet saattavat löytyä jo varhain, ja ohjelman avulla organisaatio saa kasvatettua työntekijöitä juuri niihin tehtäviin, mihin tarvitaan. Organisaatiot saavat myös mahdollisuuden hyödyntää tuoretta koulutusta, tutustua rekrytoitaviin ja perehdyttää laajasti organisaatioon. Uran alkuvaiheessa oleva työntekijä puolestaan saa työkokemusta ja perehdytystä, joka ottaa huomioon opintojen ja työuran vaiheen, mikä voi lisätä sitoutumista organisaatioon. Käytännönläheinen koulutus tuo myös lisäarvoa suoritettuun tutkintoon. Harjoittelu- / trainee-ohjelmien kenttä on jossain määrin sirpaleinen. Ohjelmien kestot, nimikkeet ja käytännöt vaihtelevat eri organisaatioiden välillä. Ohjelmia kutsutaan mm. trainee-, harjoittelu-, graduate-, valmennusohjelmiksi. Ohjelmien yhteinen tavoite on löytää lahjakkaat yksilöt ja nostaa profiilia opiskelijoiden keskuudessa. Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Jukka Mäkisen mukaan (Utain, haastattelu 5.4.2007) erityisesti julkinen sektori tarvitsisi trainee-ohjelmia pystyäkseen kilpailemaan osaajista. Mäkisen mukaan kunnat ja valtio eivät ole vielä heränneet perustamaan harjoitteluohjelmia, vaikka niiden avulla voitaisiin perehdyttää kustannustehokkaasti kerralla useita osaajia. 3 Harjoitteluohjelmissa ohjaaja/perehdyttäjä on tärkeässä roolissa ja hänen roolinsa poikkeaa perinteisestä perehdyttäjän roolista siinä, että ohjausprosessi on paljon intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa kuin tavallisessa uuden työntekijän perehdytysprosessissa. Ohjaaja on enemmän läsnä harjoittelijan päivittäisissä töissä ja ohjaaminen jaksottuu mahdollisesti useamman vuoden ajalle. 4 2 http://www.opiskelupaikka.fi/tyopaikka-harjoittelu/trainee-ohjelmat ; http://www.jungle.fi/artikkeleita/loyda-tyo/articles/trainee-sijoittaa-osaamiseensa ; Lisätietoja trainee-ohjelmista: http://www.junglecareer.fi/flippingbook/index.html?file=traineeguiden_fi_11&nbrofpages=36&country =FI&bookWidth=836&bookHeight=585&zoomImageWidth=1034&zoomImageHeight=1477 3 Huippuosaajista käydään kilpailua valmennusohjelmilla. Utain 6 / 5.4.2007 http://utain.uta.fi/2007k/6/38270.html 4 Röör, S-M. 2010. Elämäsi työ! Tampereen kaupungin trainee-ohjelma sosiaalialalle. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24044/roor_sanna-maria.pdf?sequence=1

11 4.2 Esimerkkejä yksityisen sektorin harjoitteluohjelmista: Nordea, Krogerus, S-ryhmä Nordean graduate-ohjelma Nordea järjestää vuosittain vastavalmistuneille 1-2 vuotta kestävän graduate-ohjelman, joka koostuu neljästä kansainvälisestä seminaarijaksosta. Jaksojen aikana keskitytään sekä ammatillisen että henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen. Lisäksi harjoittelijat osallistuvat omaan työtehtävään liittyvään valmennukseen ja harjoittelevat asioita käytännössä. Jokaisella graduate-harjoittelijalla on oma mentori. Suurin osa ohjelman käyneistä työskentelee vielä vuosienkin jälkeen Nordeassa. Graduate-ohjelma on ollut olemassa vuodesta 2000. 5 Asianajotoimisto Krogeruksen kaksi harjoitteluohjelmaa Krogeruksella on tarjolla osa-aikainen trainee-ohjelma oikeustieteen opintojen alkuvaiheessa oleville ja täysipäivänen ohjelma valmistumassa oleville opiskelijoille. Osa-aikainen ohjelma kestää 3-6 kuukautta ja työtä tehdään muutamana päivänä viikossa. Osa-aikaisessa harjoitteluohjelmassa harjoittelijat suorittavat pääosin avustavia ja hallinnollisia tehtäviä. Täysipäiväinen ohjelma kestää myös 3-6 kuukautta. Täysipäiväisessä ohjelmassa tehtävät vastaavat nuoremman lakimiehen tehtäviä ja jokaisella harjoittelijalla on oma tutor. Molempiin harjoitteluohjelmiin on jatkuva haku. 6 S-ryhmän S-trainee-ohjelma S-ryhmän S-Trainee -ohjelma käynnistyy vuosittain ja kestää 15 kuukautta. Ohjelmaan voi hakeutua ylemmän korkeakoulun hiljattain suorittanut tai pian valmistuva henkilö. Koulutus lähtee suoritustason tehtävistä ja etenee asteittain vaativampiin työtehtäviin. Koulutus on suunnattu työuransa alkutaipaleella oleville henkilöille. Jokaisen ohjelmaan valitun kanssa solmitaan vakituinen työsuhde ja hän saa koulutusajalta palkkaa. S-Trainee-koulutusohjelma on luotu siten, että koulutettava saa parhaan mahdollisen kokonaiskuvan S-ryhmän toiminnasta. Koulutus yhdistää teorian käytäntöön. Koulutukseen sisältyy monipuolisia työjaksoja eri S- ryhmän toimipaikoissa, kansainvälinen osuus sekä johtamiseen painottuvia koulutusjaksoja. Ohjelma valmentaa S-ryhmän vaativiin asiantuntijatehtäviin. 7 5 Nordea http://www.nordea.com/career/graduate+programme/general+programme+information/77882.html 6 Asianajotoimisto Krogerus http://www.krogerus.com/en/careers/trainees/ 7 S-ryhmä www.s-trainee.fi, Trainee-opas, Jungle. Universum.

12 4.3 Kuntasektori: opintojen aikainen Tekniikan Huiput, Vantaa Vantaalla on käynnistetty vuonna 2008 Tekniikan huiput -harjoitteluohjelma, mikä mahdollistaa joustavan sopimisen työajoista ja työmääristä ja yhdistämään työssäkäynnin opiskeluun. Periaatteena on, että Vantaan kaupunki järjestää harjoittelijalle opintoalaa (teknisen alan korkeakouluopinnot) vastaavan kesätyöpaikan ja mahdollisuuden työskennellä opintojen ohessa noin 1-5 vuoden aikana. Opintojen aikana tehtävien työjaksojen viikkotyöaika vaihtelee joustavasti nollasta täyteen viikkotyöaikaan 36,25 tuntiin/vko opintojen vaatiman ajan mukaan. Näiden jaksojen tarkoitus on tukea opintojen edistymistä esimerkiksi liittämällä opintoihin liittyvän projektityön tekeminen. Vantaa työnantajana ja harjoittelupaikan tarjoajana seuraa opintojen edistymistä. Kesätyöpaikan lisäksi Vantaan kaupunki tarjoaa harjoittelijalle myös mahdollisen lopputyöpaikan. Harjoittelijalle on nimetty ohjaaja, joka on opiskeltavan alan asiantuntija kaupungin organisaatiossa. Ohjaaja toimii työ- ja harjoittelujaksojen aikaisena työpaikkaohjaajana sekä opastaa opintoihin liittyvien tehtävien tiedonhankinnassa. Harjoittelijoille on suunniteltu oma perehdyttämisohjelma, joka koostuu kaikille harjoittelijoille yhteisistä tilaisuuksista sekä käytännön opastuksesta työyksikössä. Harjoittelijoiden sopimusten pituudet vaihtelevat. Yleisin on kesäkauden, n. 4 kk:n kokoaikainen sopimus, jonka jälkeen joustavalla työajalla seuraavan kesän alkuun. Sopimus uusitaan, ellei ole jotakin erityistä perustetta olla uusimatta (esim. opintojen keskeyttäminen tai päättyminen, erityiset vaikeudet työsuhteessa tai tehtävässä). Tavoitteena on, että valmistumisen jälkeen harjoitteluohjelmaan osallistuneelle löytyy työpaikka organisaation sisältä. Uusien opiskelijoiden ottamista Tekniikan huiput -ohjelmaan harkitaan vuosittain henkilöstösuunnitelmien pohjalta. 4.4 Kuntasektori: kokeilu vastavalmistuneille, Tampere Tampereen kaupungilla oli vuosina 2002-2003 pienimuotoinen ja kertaluonteinen traineeohjelma. Ohjelma oli suunnattu yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta vastavalmistuneille henkilöille. Trainee-ohjelmaan valittiin 10 työntekijää, jotka tulivat kaupungille tekniseen toimeen, ympäristötoimeen, tilakeskukseen, henkilöstöryhmään, koulutustoimeen ja sosiaali- terveystoimen hallintoon. Harjoittelijoista suurin osa työllistyi trainee-jakson jälkeen kaupungille joko määräaikaisiin tai vakituisiin tehtäviin. Tampereen kaupungin trainee-ohjelma perustui yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Trainkat-projektiin, jossa kehitettiin vastavalmistuneille koulutus- ja perehdytysmalleja. Projektin tavoitteena oli perehdyttämisen tehostaminen mukaan lähteneissä organisaatioissa. Projektin taustalla oli seitsemän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto ja sitä hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Projekti päättyi vuoden 2003 lopussa. 8 4.5 Kuntasektori: suunnitelma sosiaalialan trainee-ohjelmasta, Tampere Tampereen kaupunki käynnisti vuonna 2009 Elämäsi työ - hankkeen, jonka tavoitteena on luoda trainee-ohjelma sosiaalialalle. Arvioitu ohjelman aloitusaika on vuonna 2012. Kaupungin hyvinvointipalveluihin kuuluva avopalvelut toimii pilottiorganisaationa ohjelmalle. Ohjelman tavoitteita ovat ennakoiva rekrytointi, työnantajaimagon kohentaminen, oppilaitosyhteistyön tiivistäminen ja opiskelijoiden sitouttaminen. 8 Röör, S-M. 2010. Elämäsi työ! Tampereen kaupungin trainee-ohjelma sosiaalialalle.

13 Ohjelma on suunnattu sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta valmistuville sosiaalialan opiskelijoille. Tavoitteena on työllistää yliopistosta valmistuvia sosiaalityöntekijöitä ja ammattikorkeakoulusta valmistuvia sosionomeja. Ennen valmistumista trainee voi tehdä sosiaalityötä sosiaalityöntekijän parina. Harjoittelijoille räätälöidään sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän tehtävistä heille sopivia kokonaisuuksia. Suunnitelmissa on, että harjoittelijoiden on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 kesällä tai keväällä tarpeen mukaan. Heidät otetaan pääsääntöisesti 1-2 vuoden ajalle. Työnantaja sitoutuu antamaan palkattavalle harjoittelijalle kesätyöpaikan vuodeksi tai kahdeksi ja harjoitteluohjausta sekä tarvittaessa opinnäytetyön tai gradun aiheen. Harjoittelijan vastaanottava yksikkö sitoutuu nimeämään jokaiselle harjoittelijalle oman ohjaajan. Lisäksi tavoitteena on, että yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa on yhteyshenkilö. Vaikka Tampereen kaupungilla ei tällä hetkellä ole varsinaista pulaa sosiaaliohjaajista, he ovat mukana trainee-ohjelmassa, sillä tavoitteena on lisätä sosiaaliohjaajien määrää kunnissa. Trainee-ohjelma toteuttaakin hyvää henkilöstösuunnittelua, sillä sen avulla Tampereen kaupungin sosiaalialalla pyritään reagoimaan tulevaisuuden työntekijäpulaan sosiaalityössä. Kaupunki lähtee ajoissa kouluttamaan ja samalla sitouttamaan sosiaalityöntekijöitä kaupungin tulevaisuuden tarpeisiin. 9 4.6 Kuntasektori: Juniorimalli vastavalmistuneille, Espoo Espoon kaupungin harjoitteluohjelmasta käytetään nimitystä juniorimalli, ja sen tarkoituksena on saada nuoret kiinnostumaan työskentelystä Espoon kaupungilla sekä helpottaa heidän pääsemistään kaupungin palvelukseen. Ohjelman avoimet työpaikat ovat yksittäisiä tapauksia. Espoon kaupunki ilmoittaa haussa olevista juniorimallin mukaisista tehtävistä rekrytointijärjestelmässä. Junioria haetaan yhtäaikaa sekä ulkoisella että kaupungin sisäisellä haulla. Valittavan juniorin tulee olla vastavalmistunut tai opiskelujen loppuvaiheessa oleva opiskelija kulloinkin vaadittavalta alalta. Juniorimallissa harjoittelijoita palkataan määräaikaisiin tehtäviin korkeintaan kahdeksi vuodeksi eri toimialoille. Jokainen harjoittelija saa yksilöllisen kunta-alan tehtäväkuvan, johon hänet sitoutuneesti perehdytetään ja koulutetaan. Juniorille nimetään oma työpaikkakouluttaja, joka perehdyttää hänet työtehtäviinsä ja julkishallinnossa työskentelemiseen. Palkkaa maksetaan harjoittelijalle tehtävien vaativuuden mukaan. Juniorimallin tehtäväkuvat ovat hyvin moninaisia. Esimerkki Espoon juniorimallin mukaisesta avoimesta tehtävästä: Maaliskuussa 2011 Espoon kaupungin konserniesikunta haki yksikköönsä juniorimallin mukaista määräaikaista (2 vuotta) henkilöstöasiantuntijaa. Tehtävän tarkoituksena oli perehdyttää juniori kunta-alan ja erityisesti Espoon kaupungin töihin. Tehtäviä kuvattiin ilmoituksessa muun muassa seuraavasti: henkilöstöhallinnon eri alueiden, kuten palvelussuhdeasioiden, osaamisen kehittämisen ja monimuotoisuuden edistämisen tehtävät, tiedon hallinnan ja raportoinnin kehittämis- ja ylläpitotehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena ilmoituksessa esitettiin vähintään valmistumisvaiheessa olevat soveltuvat ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulutasoiset opinnot. 9 Röör, S-M. 2010. Elämäsi työ! Tampereen kaupungin trainee-ohjelma sosiaalialalle. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24044/roor_sanna-maria.pdf?sequence=1

14 5 SEURE JOUSTAVIA TYÖMAHDOLLISUUKSIA URAPOLUN ALUSSA Seure Henkilöstöpalvelut Oy on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omistama henkilöstövuokrausyritys, joka tarjoaa muun muassa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä joustavasti omistajakaupunkiensa sijaisuuksissa. Seuren suurimmat työllistävät toimialat ovat terveydenhuolto, päivähoito, perusopetus, sekä ruoka- ja siivouspalvelut. Seuren tehtävänä on omistajakaupunkiensa peruspalveluiden turvaaminen. Seuren töistä kiinnostuneilta opiskelijoilta edellytetään joko käytännönharjoittelun suorittamista tai aikaisempaa työkokemusta alalta. Terveydenhuollon sijaisuuksiin edellytetään lisäksi joko 40 opintoviikon tai 60 opintopisteen suorittamista. Aikuisopiskelijoiden kanssa opintosuoritukset ja työ-/harjoittelukokemus käydään läpi tapauskohtaisesti. Seuressa opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä ja työskennellä yhä haastavammissa kohteissa opintojen edetessä ja harjoittelukokemusten kertyessä. Seuressa opiskelija pystyy suunnittelemaan työmääränsä opiskeluidensa mukaan. Seuren määräaikaiset työsuhteet ovat pääsääntöisesti 1-3 päivän mittaisia sijaisuuksia, mutta Seure hoitaa enenevissä määrin myös kaupunkiensa pidempiä määräaikaisuuksia. Seuren tarjoamien työsuhteiden kestot ovat kaikkea yhden päivän ja yhdeksän kuukauden välillä. Seurella on käytössä Keikkanetti-palvelu, jonka kautta työntekijät voivat mm. päivittää käytettävyystietonsa sekä tarkastella ja toivoa haluamiaan keikkoja omalta tietokoneeltaan. Seuren toiminta voidaan nähdä osana sitä prosessia, jossa opiskelijaa tai vastavalmistunutta työntekijää sitoutetaan kuntatyöhön. Opiskeluaikana tehty oman alan työ ja positiiviset kokemukset siitä luovat hyvää työnantajakuvaa ja tekevät kuntatyötä tutuksi. Kun opiskelija pääsee näkemään työkenttäänsä laajasti keikkailun kautta jo opiskeluaikana, ei hänelle tule yllätyksenä millaista työ on valmistumisen jälkeen. Opiskelija pystyy kehittämään ammattitaitoaan keikkatyössä omien harjoittelujensa ohella. Opiskelijan roolit harjoittelijana ja työntekijänä eroavat toisistaan vastuiltaan ja työnantajan odotuksilta, molemmista rooleista on apua opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä. Keikkailun kautta opiskelijalla on myös mahdollisuus luoda suhteita kaupungin työkohteisiin tulevaisuutta ja omaa työllistymistään ajatellen.

15 6 OPISKELIJOITA JA TYÖNANTAJIA HYÖDYTTÄVÄT OPINNÄYTEKÄYTÄNNÖT Opinnäytetyö on harjoittelun, määräaikaisuuksien ja kesätyön ohella yksi tärkeä linkki opiskelijoihin. Opinnäytteiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä omaan ammattiin ja tutustua kaupunkiin työnantajana. Osa opinnäytteistä tehdään työsuhteissa ja osa ei. Usein kyseessä on yhdistelmä eli opinnäytetyön tekeminen saattaa alkaa työsuhteessa ja jatkua muulla tavoin - esimerkiksi opiskelija saattaa opinnäytetyön loppuun omalla ajallaan, mutta saa työyksiköstä edelleen ohjausta. Usein ideat opinnäytetyön tekemiseen syntyvät harjoittelujakson aikana tai projekti- /oppimistehtävien pohjalta. Opiskelijat myös ottavat yhteyttä eri organisaatioihin ja tiedustelevat opinnäytetyömahdollisuuksista. Jotta valmistuvat työt palvelisivat myös työnantajia mahdollisimman hyvin, on tärkeä luoda selkeä prosessi sekä pienempien oppimistehtävien että lopputöiden aiheiden systemaattiseen valintaan, tarjoamiseen oppilaitoksille ja töiden hyödyntämiseen organisaatiossa. Aiheiden pohdinta ja tarjoaminen oppilaitoksille linkittää työt osaksi strategista kehittämistä tai meneillään olevia hankkeita ja tukee yksiköiden omaa toimintaa. Opinnäytetyön suhteen on suositeltavaa tehdä yhteistyösopimus. ERILAISIA MALLEJA TOTEUTTAA TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ OPINNÄYTTEITÄ TYÖSUHDE Työsuhteessa tehtävät opinnäytteet esim. toimeksiantoina KAUPUNKI RAHOITTAJANA Kaupunki osallistuu esim. strategisesti merkittävän projektin rahoitukseen, opiskelija on muun organisaation palkkalistoilla tutkien kaupungin kohteita. LINKITYS HARJOITTELUUN Kaupunki tarjoaa aiheen harjoittelun/kesätyön aikana ja opiskelija voi käyttää osan harjoittelustaan opinnäytetyön tekemiseen tai tekee sen omalla ajallaan. STIPENDI Kaupunki maksaa stipendin oppilaitokselle ja opiskelijalle tarjotaan aihe, ohjausta ja mahdollisesti työtilat. Tällöin opiskelija ei ole työsuhteessa kaupunkiin. AIHE + OHJAUS Kaupunki tarjoaa aiheen, tutkimusaineistoa ja ohjausta, opiskelija tekee lopputyön omalla ajallaan ilman työsuhdetta kaupunkiin. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tarjoavat mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan opinnäytetyön tekemiseen. Helsingin osalta opinnäytetyökäytännöt ja ohjeistukset ovat virastokohtaisia. Espoon kaupungin opinnäytetyöaiheita tarjotaan alan opiskelijoille rekrytointijärjestelmän, Aarresaaren ja Jobstepin kautta sekä suoraan työyksiköiden kautta. Opinnäytetyöntekijä saa ohjaajan työn tilaavasta työyksiköstä. Opiskelija voi olla yhteydessä myös suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan yksikköön. Vantaa tarjoaa eri aloilla mahdollisuuksia opinnäytetyön tekemiseen. Työsuhteen pituus opinnäytetyön tekemisessä voidaan määritellä tarpeen mukaan, esimerkiksi opinnäytetyön laajuuden mukaan. Kauniainen palkkaa opinnäytetyön tekijöitä mahdollisuuksien ja kaupungin tarpeiden mukaan.

16 7 MUUT OPISKELIJAMYÖNTEISET KÄYTÄNNÖT 7.1 Oppilaitosyhteistyön kirjo kaupungeissa Yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa voi kuulua paljon muutakin kuin perinteisimmät kesä-, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö, ja pidemmällä tähtäimellä muunlaisetkin yhteistyömuodot edistävät tulevaisuuden osaajien osaamisen ja saatavuuden varmistamista (ennakoiva rekrytointi). Henkilöstön saatavuuden lisäksi työelämän edustajien näkökulmasta oppilaitosyhteistyön taustalla on tarve kehittää palveluita ja tuotteita erilaisissa yhteistyöhankkeissa oppilaitosten kanssa sekä henkilöstön kehittäminen. Kaupunkien ja oppilaitosten välinen yhteistyö vaihtelee työnantajaesittelyistä messuilla laajoihin yhteisiin kehittämisprojekteihin ja oppisopimuskoulutukseen, yksittäisistä opiskelijoiden projektitöistä osallistumiseen oppilaitosten työelämäyhteistyöryhmiin (esimerkiksi neuvottelukuntiin). Osapuolina yhteistyössä ovat yksittäisten opiskelijoiden lisäksi oppilaitosten opetushenkilökunta, ura- ja rekrytointiyksiköt sekä opiskelijayhdistykset. Selvityksen liitteessä (liite 2) olevaan taulukkoon on koottu erilaisia yhteistyömuotoja opiskelijoiden ja koulutusyksiköiden kanssa työnantajien näkökulmasta (huom. yhteenvedossa ei oteta kantaa siihen, kuuluuko yhteistyö operatiiviselle vai strategiselle tasolle). Taulukon pohjana toimii Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksessa laadittu malli oppilaitosyhteistyön yhteistyömuodoista. Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa mallia on syvennetty. Osa yhteistyökäytännöistä on kaupunkitasoisia ja keskushallinnon tukemia ja osa ala- tai työyksikkökohtaisia. Yhteistyökäytäntöjä kaupungeissa kehitetään sekä kirjallisten sopimusten avulla että suorien kontaktien, verkostojen tai hankkeiden avulla. Liitteessä oleva taulukko voi toimia pohjana yhteistyön suunnittelulle. Tässä selvityksessä ei syvennytä kuvaamaan jokaista oppilaitosyhteistyömuotoa. Kaupungeissa on olemassa lukuisia hyviä yhteistyökäytäntöjä ja meneillään monia hankkeita useiden eri asteiden oppilaitosten kanssa. Yksittäisinä esimerkkeinä opiskelijamyönteisestä toiminnasta kaupungeissa esitellään seuraavaksi Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa kehitettyä seudullista opintokäyntikonseptia rakennustekniikan opiskelijoille, Espoon projektiyhteistyötä Metropolian talotekniikan opiskelijoiden kanssa ja lastentarhanopettajien kenttäpäiväkotiverkostomallia. 7.2 Seudullinen opintokäyntikonsepti, rakennustekniikan opiskelijat Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa on pilotoitu opintokäyntikonseptia Metropolian rakennustekniikan insinööriopiskelijoille. Konsepti kytketään osaksi opintoja ja yhteistyötä kaupunkien ja Metropolian välillä. Helsinki, Espoo ja Vantaa tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua metropolialueen ajankohtaisiin rakennushankkeisiin infrarakentamisen näkökulmasta sekä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vierailut järjestetään Infratekniikan perusteet -kurssin aikana. Kurssille osallistuvat 1. vuosikurssin rakennustekniikan insinööriopiskelijat (noin 100 opiskelijaa). Opiskelijat jaetaan kolmeen ryhmään ja kukin opiskelijaryhmä vierailee Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Riippumatta siitä, mihin kaupunkiin opintokäynnille lähtee, sen rakenne ja sisältö on yhteneväinen. Puolen päivän mittaiseen konseptiin kuuluu vierailu työmaalla, ajankohtaisen projektin esittely, ammattien, ammatillisen polun (mahdollisesti juniori- ja senioriammattilainen) sekä toimintojen esittely infratekniikan näkökulmasta.

17 Yhteistyötä ko. opintojakson puitteissa on tarkoitus kehittää edelleen hyödyntämällä opintokäyntiä yhä enemmän opetuksessa esimerkiksi kehittämällä siihen liittyviä oppimistehtäviä. Tavoitteena on myös opettajien osallistuminen vierailulle opiskelijaryhmän mukana. Opiskelijoiden vierailu hyödyntää kaupunkia sekä työnantajana että rakennuttajana, kun tietoa kaupungeista tulevien ammattilaisten keskuudessa lisätään. Lisäksi pyritään herättämään opiskelijoiden kiinnostusta Infrarakentamisen valintaan ammatillisessa suuntautumisessa. Yhteistyö voi helpottaa tulevaisuudessa osaajien saatavuutta. Opiskelijat hyötyvät opintokäynnistä päästessään tutustumaan aitoihin työympäristöihin ja projekteihin osana kurssia jo opintojen alussa. Lisäämällä opintojen työelämäläheisyyttä voidaan myös vaikuttaa opiskelijoiden ammatilliseen kehittymiseen ja opiskelumotivaatioon sekä vähentää keskeyttämisiä. Opintokäynti tarjoaa mahdollisuuden yhdistää teorian käytäntöön. Lisätietoja konseptista ja työkaluja/vinkkejä opintokäynnin järjestämiseen saa Opinnoista Osaajaksi -hankkeen nettisivulta www.pks-koko.fi > Opinnoista Osaajaksi > Tekniikan ala: opintokäynti. 7.3 Tekniikan alan yhteistyöprojekti, Espoo Yhteistyön kuvaus ja tavoitteet Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan insinööriopiskelijat suorittavat Johdantoprojektiopintojakson suunnittelemalla ja tekemällä teknisiä mittauksia (esim. LVI-mittauksia, rakenteiden lämpökuvauksia ja valaistusmittauksia) Espoon kaupungin kiinteistöissä, lähinnä kouluissa ja päiväkodeissa. Mittaukset ovat osa projektiyhteistyötä, joka liittyy Espoon kaupungin ja Metropolian yhteistyösopimukseen. Espoon kaupunki ja Metropolia solmivat vuonna 2008 pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen, jota täydennettiin vuotta myöhemmin teknisen ja ympäristötoimen sekä Metropolian rakennus- ja kiinteistöalan koulutusalakohtaisella yhteistyösopimuksella. Yhteistyöprojektin tavoitteena on selvittää pistokokein kaupungin koulujen ja päiväkotien sisäilman laatua ja energiataloutta sekä saada tietoa kaupungin energiatehokkuussopimuksen tueksi. Lisäksi halutaan vahvistaa kaupungin työnantajakuvaa houkuttelevana työpaikkana. Tavoitteena on myös kehittää ammattikorkeakoulun harjoittelutoimintaa ja tarjota Metropolian opiskelijoille todellisia oppimisympäristöjä. Yhteistyöprojekti on toteutettu säännöllisesti vuodesta 2009 lähtien ja siihen osallistuu vuosittain noin 70 talotekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Espoossa projektin keskeisimmät yhteistyötahot olivat teknisen ja ympäristötoimen Tilakeskus-liikelaitos sekä palveluliiketoimen Kiinteistönhoito-liikelaitos. Projektin vaiheet käytännössä Mittausprojektilla on ohjausryhmä, johon kuuluvat johdantokurssin opetushenkilökuntaa ja Espoosta Tilakeskus- ja Kiinteistönhoito-liikelaitosten edustajat sekä viestinnästä ja harjoitteluyhteistyöstä vastaavat. Kohteiksi valittavat kiinteistöt ja niissä tehtävät mittaukset sovitaan vuosittain yhteistyössä siten, että kokonaisuus on hyödyllinen niin opiskelujen kuin kaupungin kannalta. Opintojakson aloitustilaisuudessa opettajat käyvät läpi kurssin opetukselliset tavoitteet, sisällön ja opiskelumenetelmät ja Espoon kaupungin puheenvuoroissa kerrotaan kaupungin odotukset projektille sekä esitellään kaupunkia työnantajana ja harjoittelupaikkana. Kurssin käynnistyessä opiskelijat jakautuvat projektiryhmiin, joissa mittaukset suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan. Projektiryhmät ovat itsenäisesti yhteydessä mittauskohteisiin, esim. koulujen rehtoreihin ja kiinteistönhoitajiin, ja sopivat mittausten käytännön toteuttamisesta. Opettajat ohjaavat opiskelijoita kurssin aikana. Opiskelijat tekevät mittauksista kirjallisen loppuraportin, jonka lisäksi he esittelevät projektiensa keskeiset tulokset esittelytilaisuudessa mittauskohteiden edustajille ja muille asiasta kiinnostuneille kaupungin työntekijöille. Mukana esittelytilaisuudessa ovat myös kurssin opettajat. Loppuraportin tuloksia hyödynnetään esim. priorisoitaessa kaupungin tilojen kunnossapitotoimenpiteitä.

18 7.4 Kenttäpäiväkotiverkosto, Helsingin yliopiston lastentarhanopettajien koulutus Helsingin yliopistolla lastentarhanopettajien koulutuksessa on sopimus harjoittelun järjestämisestä Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa. Sopimus on syntynyt pitkäjänteisen kehittelyn tuloksena, ja se on samansisältöinen kaikkien kuntien kanssa. Sopimuksen puitteissa toimii kenttäpäiväkotiverkosto, joka on perustettu 1996. Sitä ennen kaupungit tarjosivat harjoittelupaikkoja, jotka saattoivat vaihtua vuosittain. Lastentarhanopettajien koulutuksessa on useampi jakso ohjattua harjoittelua. Kenttäpäiväkotiverkoston perustamisvaiheessa yliopisto järjesti haun päiväkodeille, ja verkostoa on täydennetty tarpeen mukaan. Kenttäpäiväkotiverkosto on perustettu, koska haluttiin pysyvät ja koulutetut ohjaajat sekä jatkuvat kontaktit tiettyihin paikkoihin. Verkosto on myös edistänyt ohjaajien halukkuutta ohjata opiskelijoita. Vuodesta 2008 ohjauspalkkio maksetaan suoraan ohjaajalle, ennen sitä kunnat ja päiväkodit itse päättivät palkkion käyttämisestä. Edellytys ohjaajaksi pääsemiselle on lastentarhanopettajan koulutus, vähintään kahden vuoden työkokemus sekä yliopiston järjestämä ohjaajakoulutus. Vuosien varrella on koulutettu satoja työpaikkaohjaajia. Yliopisto hallinnoi itse opiskelijoiden sijoittamista päiväkoteihin harjoittelujaksoille. Ohjaaville lastentarhanopettajille on järjestetty ohjauskoulutuksen lisäksi luentoja ja keskustelutilaisuuksia. Kenttäpäiväkotiverkoston tiimoilta järjestetään tapaamisia kuntien varhaiskasvatuksen edustajien kanssa ja kuntien edustajia on myös jäseninä koulutuksen tutkintovaatimusten kehittämistyöryhmässä ja ryhmän työskentelyyn liittyvissä vuosittaisissa seminaareissa. Lisäksi kuntien päiväkodit (myös muut kuin kenttäpäiväkotiverkostoon kuuluvat) ovat mukana kurssisidonnaisissa työelämäyhteyksissä.