KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN



Samankaltaiset tiedostot
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Monimuotoisuuden suojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSO-ohjelma

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

METSO-ohjelma :

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö

Luonnonsuojelun ohjaus

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Liite 4. Luonnonsuojelu

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

MONIMUOTOISUUTTA ETSIMÄSSÄ METSO-kohteiden kartoitusta Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsäohjelman seuranta

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

METSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSIEN SUOJELUSTA MHY PÄIJÄT- HÄMEEN ALUEELLA

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

METSO-ohjelman väliarvio 2010

metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012

Transkriptio:

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki

1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen Säästöpuiden jättäminen ja lahopuun lisääminen Lehtipuusekoituksen suosiminen Suojavyöhykkeiden jättäminen Kulotus Yksittäisten lajien elinympäristövaatimusten huomioiminen Hyvän metsänhoidon suositukset

Rehevä, lähteinen korpi

METSO ohjelman toteutus yksityiset suojelualueet Luonnonsuojelulaki LsL maan myynnin valtiolle suojelutarkoitukseen LsL pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan suojelun LsL Ympäristötuki Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kemera Luonnonhoitohankkeet Kemera Toteutus perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistyöhön 4

METSOn suojeltavat luontotyypit lahopuustoiset kangasmetsät Korvet Lehdot Metsäluhdat Maankohoamisrannikon sukkessiometsät Harjujen paahderinteet Puustoiset perinneympäristöt

elinympäristöt TOTEUTTAA ympäristökeskus METSO-OHJELMA metsäkeskus pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. -pysyvä suojelu -ympäristötuki 10-v -laajemmat kohteet -pienialaiset kohteet --osto valtiolle, vaihto -metsälain kohde ytimenä --YSA Valinta kriteerit 6 18-19.9.

METSO 2008 2016 toimintaohjelma KESKI-SUOMI Suojelu lsl, ha Kemera oma arvio, ha MMM alustava, ha Lehdot 300 800 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 6300 3600 Pienvesien lähimetsät 400 200 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 1400 200 Metsäluhdat ja tulvametsät 70 10 Harjujen paahdeympäristöt 10 10 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit 10 10 Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot YHTEENSÄ: 8480 5220 5220 400 7

Toteutuneet hehtaarit Toteutumis-% tavoitteesta 400 350 300 250 200 METSO-ohjelman toteutuminen Kemera-rahoituksella Keski-Suomessa 2011 2010 2009 2008 Tot. ha yht. Toteutumis-% tavoitteesta 100 90 80 70 60 50 150 100 50 0 Pienvesi en lähimets ät Runsasl ahopuus toiset Lehdot Muut metsäise t kalliot ym. Puustois et suot, muut rämeet Metsäluh dat ja tulvamet sät 2011 112 22 37 51 131 4 Puustois et perinney mpäristö t Harjujen paahdey mpäristö t 2010 36 36 54 32 44 2 0 0 0 2009 65 76 11 10 129 3 2 2 0 2008 68 7 21 39 52 0 0 0 0 Tot. ha yht. 281 141 123 132 356 9 2 2 0 Toteutumis-% tavoitteesta Kalkkikal liot ja ultraemä ksiset maat 12 28 31 17 32 9 20 16 0 40 30 20 10 0 8

METSOn luonnonsuojelubiologiset valintaperusteet Kohteen rakennekriteerit: lahopuun määrä ikä kohteen vesitalous Pintakasvillisuus, palanut puu Pinta-ala ja sijaintikriteerit Täydentävät kriteerit: uhanalaiset lajit ennallistamismahdollisuus ym.

Luonnontieteellisten valintaperusteiden käyttö Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi nykyisillä ja uusilla suojelualueilla sekä talousmetsissä, mutta niitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. Niiden perusteella pyritään valitsemaan monimuotoisuuden kannalta parhaita alueita METSOohjelmaan. 10

Luokka I Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset metsiköt Käenkaali-mustikkatyypin havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 100 v Mustikkatyypin kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 140 v Puolukka- ja kanervatyypin metsiköt, ikä yli 160 v Lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 80 v Kookasta (yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m 3 /ha. Kaikki yli 110-120vuotiaat VT,CT, ClT-metsiköt joissa on kookkaita lahopuita yli 5 m 3 hehtaarilla. Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset ( yli 20 cm) Metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa 11

METSO ohjelma: Metsätalouden ympäristötuki Metsäkeskus, kemera korvataan vähäistä suurempi taloudellinen menetys ko. kohteella omavastuuosuus 4% hakattavasta olevasta puumäärästä verollista tuloa 10 vuoden sopimus hinta perustuu verokuutiometrin hintaan 33,57

Ympäristötukihakemus 1. Peruskorvauslaskelma Alkavat hehtaarit: 1 x keskikantohinta 33,57 e x 10 P 335,70 euroa 2. Hakkuuarvokorvauslaskelma Välittömästi hakattavissa olevan puuston arvo yt-alueella Puumäärä:250 m3 x keskikantohinta 33,57 e A 8392,50 euroa Hakijan ko. kunnan alueella olevien kaikkien metsien välittömästi hakattavissa Puumäärä: 1000 m3 x keskikantohinta 33,57 e D 33570,00 euroa Vähäisen haitan kynnys, 4 % edell., enintään 4000 e E 1342,80 euroa Vähäistä suurempi haitta, jonka korvaamiseksi haetaan tukea T (=A-E) = 7049,70 euroa 3. Perus- ja hakkuuarvokorvaus Perus- ja hakkuuarvokorvaus 10 vuodeksi (P+T) / 30x10 2461,80 euroa 4. Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuskustannukset - 5. Muu taloudellinen menetys perusteluineen - 13

Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus Metsänomistaja ja ympäristökeskus sopivat korvauksesta Sopimus enintään 20 vuodeksi Verotonta tuloa Merkintä kiinteistörekisteriin Rauhoituksella edistetään luonnontai maisemansuojelua

Luonnonsuojelualueen perustaminen ELY-keskus Yksityismaan luonnonsuojelualue Alueen myynti valtiolle Määräaikainen rauhoitus

3.1 Yksityismaan luonnonsuojelualue Metsänomistaja ja ympäristökeskus sopivat rauhoitusmääräyksistä, hoitotöistä ja korvauksesta Korvaus on verovapaata tuloa Suojelualue säilyy metsänomistajan omistuksessa Merkitään kiinteistörekisteriin

3.2 Alueen myynti valtiolle Metsänomistaja myy kohteen valtiolle Kaupan solmii joko ympäristökeskus tai metsähallitus Kauppa voidaan tehdä myös aluevaihdoin Korvaus määräytyy vapailla markkinoilla olevan hinnan perusteella

Lahoa ja lahoavaa puustoa