Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Transkriptio

1 Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1

2 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset METSOn avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman 2

3 Mikä on METSO? METSO on hyvä tulolähde METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. 3

4 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille (METSO-ohjelma) METSO -ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4

5 METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 1 Luonnontieteelliset valintaperusteet 2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito 3 Suojelualueverkoston kehittäminen 4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä 5 Yhteistoimintaverkosto 6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö 7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä 5

6 METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla 9 Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus 10 Viestinnän toteuttaminen 11 Tietopohjan parantaminen 12 Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 13 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit 14 METSO -toimintaohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi 6

7 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvoston asettamat yleiset tavoitteet: YM: maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä (muut maanomistajat paitsi valtio). MH: uusia suojelualueita ha valtion talousmetsissä. MMM: yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy kpl luonnonhoitohankkeita. 7

8 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn tavoitteena on edistää talousmetsien monimuotoisuuden säilymistä ja parantaa suojelualueverkoston kattavuutta ja kytkeytyneisyyttä etenkin maan eteläpuoliskossa. Talousmetsissä tehtävillä monimuotoisuutta turvaavilla toimilla on suuri merkitys METSOn tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin. 8

9 Luonnontieteelliset valintaperusteet Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 9

10 Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus 10

11 Ekologinen tehokkuus saavutetaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla Valintaperusteet elinympäristökohtaisia Monimuotoisuudelle selvästi merkittävät elinympäristöt (I-II luokka) Monimuotoisuudeltaan kehittyvät ja luonnonhoitoa tarvitsevat elinympäristöt (III luokka) Täydentäviä perusteita Sijainti ja kohteen koko Uhanalaisten lajien esiintymät Taloudelliset ja sosiokulttuuriset perusteet 11

12 1. Lehdot Vanhapuustoiset tai jalopuustoiset 1 luokassa Nuorempia metsiä ja kehittyviä lehtopohjia luokissa

13 2. Runsaslahopuustoiset kankaat (valintaperusteet kasvupaikkoihin perustuvia) Vanha- ja lahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat Lahopuuta > 10 kuutiota /ha tai > 5 kuutiota /ha, vanhoja lehtipuita 13

14 2. Runsaslahopuustoiset kuivahkot, kuivat ja karukkokankaat Vanha- ja lahopuustoiset männiköt Kilpikaarnaiset männyt, Kelot Maapuut 14

15 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:n ympäristökeskus ja metsäkeskus ELY vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toteuttamisesta ja rahankäytöstä: painopiste pysyvien luontoarvojen turvaamisessa METSOn ls-lain mukaisessa toiminnassa mukana kaikki maanomistajatahot valtiota lukuun ottamatta Metsäkeskus vastaa kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) ja metsälain mukaisesta toiminnasta ja rahankäytöstä: painopiste arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa ja luonnonhoidossa yksityismetsissä Yhteistyössä sidosryhmien kanssa: Metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus Luontojärjestöt Metsäteollisuus Kunnat ja kuntaliitto Yhteistyö välttämätöntä kaikkien toimijoiden kanssa, jolloin maanomistajiin päin maksimaalinen määrä motivoituneita toimijoita 15

16 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:t ja luonnonsuojelulain keinovalikoima Kauppa, vaihto, yksityinen suojelualue (YSA), määräaikainen rauhoittaminen. ELY-päättää I- ja II luokan METSO-kohteet asti; YM 5 milj. Kauppa = myynti valtiolle maapohjineen, hallinnan ja hoidon siirto Metsähallituksen luontopalveluille. Käypä arvo. (huom. myös maanvaihto mahdollinen) Yksityinen luonnonsuojelualue (YSA) LSL 24 Alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen Ympäristökeskuksen päätös - valitusoikeus Merkintä kiinteistörekisteriin Maastoon merkintä 16 rauhoitussäännöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan = METSO:ssa pääosin puunmyyntitulojen menetys Määräaikainen rauhoittaminen: 20 vuoden suojelusopimus, taloudellinen menetys korvataan Kaikki luonnonsuojelulain mukaiset suojelukorvaukset ovat verovapaita!

17 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin (muut METSOn elinympäristöt). Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä. Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimuskausi on kymmenen vuotta. Ympäristötuki on verovapaa ja korvaus maksetaan sopimuskauden alussa. 17

18 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima Laskentaesimerkki Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on m³. Metsässä on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 /m³. (esimerkkihinta tarkista alueen ajanmukainen hinta) Kaiken puuston hakkuuarvo m³ * 30,00 /m³ = Kohteen hakkuuarvo 250 m³ * 30,00 /m³ = Vähäinen haitta, 4 % * 0,04 = Hakkuuarvokorvaus = Peruskorvaus (1,2 ha ) 2 * (10 * 30,00 /m³) = 600 Muu korvaus (esim. arviointi, merkintä) 410 Ympäristötuki yhteensä ( )/ = (maksetaan sopimuskauden alkaessa) 18

19 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Sopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu. Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa takaisin loppuosa korvauksesta. Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti. Kohteiden maastomerkintä vaihtelee tapauskohtaisesti. 19

20 Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. METSOn mukaisia luonnonhoitohankkeita ovat : usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä Hakkuut parantavat lajien elinvoimaisuutta harjun paahdeympäristössä 20

21 Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Jalopuulehtoa hoidettu suojelualueella Kuva: Lauri Saaristo 21 Tampereella

22 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa

23 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet ELY-keskuksille METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet alueellisille ympäristökeskuksille (YM / Pekka Salminen) UUS VAR KAS HAM Lehdot Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Metsäiset kalliot yms. Yhteensä PIR KES ESA POS POK LÄS POP KAI LAP YHT

24 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet Metsäkeskuksille (MMM) Ra (E-S) Ra (Po) LoS H-U KaS Pir E-Sa E-Po KeS Po-S Po-Ka Kai Po-Po La Yht. Lehdot Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot; Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebt Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ /ha

25 METSOn toteutus v ELY-keskuksittain

26 ha METSOn toteutus v metsäkeskuksittain ympäristötuki, ha Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

27 Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Ls. lain mukainen toteutus Taulukko 2. METSOn toteutus luontotyypeittäin (ha) / YM. Luonnonsuojelulainmukainen METSO-toteutus luontotyypeittäin Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Yhteensä Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ym Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Muu Pinta-ala yhteensä, ha

28 Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Kemera:n (MMM) mukainen toteutus (Tapion vuositilastot 2010 / versio) Metsälain 10 :n elinympäristöt Pienvedet Rehevät korvet ja letot 801 Lehtolaikut 512 Kangasmetsäsaarekkeet 238 Rotkot ja kurut 14 Jyrkänteet alusmetsineen 128 Vähätuottoiset elinympäristöt Yhteensä METSO elinympäristöt Lehdot 188 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 1661 Pienvesien lähimetsät 565 Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät 117 Harjujen paahdeympäristöt 17 Maankohoamisrannikon metsät 424 Puustoiset perinneympäristöt 28 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 709 Yhteensä 5 453

29 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa

30 Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta. Lajistoinventointeja luonnonhoidon ja ennallistamisen kohdentamiseksi Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 4370 ha 80 ha Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 598 ha 160 ha Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 1124 ha 50 ha Metsähallituksen arvion perusteella tarve ennallistaa (valtio+ysa): metsiä ja puustoisia soita noin ha puustoisten perinnebiotooppien hoitoa ha muita luonnonhoitoa vaativia kohteita ha METSOssa perustettavilla uusilla luonnonsuojelualueilla arvioidaan olevan ennallistamis- ja luonnonhoidon tarvetta ha alalla 30

31 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn väliarvion 2010 mukaan yhteistyö metsä- ja ympäristösektorin välillä lisääntynyt ja toimii hyvin valtionhallinnon tehostaminen painaa toteutusta rahoitus tulee kaksin kolminkertaistaa tavoitteiden saavuttamiseksi Viestintä ja markkinointi eri metsänomistajaryhmille kaipaa kehittämistä Alueellinen suunnittelu, elinympäristöjen verkostojen kehittäminen ja kytkeytyneisyyden lisääminen tarpeen 31

32 METSO:n toteutus 2016-: Hallituksen iltakoulu : METSOn jatkuu vuoteen 2020 ja rahoitusta pyritään lisäämään. Katsotaan mahdollisuuksia edistää julkisyhteisöjen (kunnat + valtio) maiden hyödyntämistä paremmin METSOssa (YM:n hallinnonalan tavoitteet saavutetaan nykyisellä rahoitustasolla ja runsaan 6000 hehtaarin vuositoteutuksella noin vuonna 2025) 32

33 Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt METSOssa Mahdollisuus tarjota METSO-kohteita valtiolle pysyvään suojeluun Rahoitusta YM:stä METSO-kohteiden kartoitukseen 2010: 10 kuntaa, ha ja euroa; 2011: 22 kuntaa ha ja euroa Uusi haku kunnille ja seurakunnille vuoden 2011 syksyllä Keskustelut käynnissä kuntaliiton kanssa kuntaysasta KEMERAssa ei suoraa rahoitusta. Mahdollisuudet luonnonhoidon edistämiseen. 33

34 METSOn alueellinen toteutus Pirkanmaan METSO-tukihenkilöt: Pirkanmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Auli Suvanto auli.suvanto(at)ely-keskus.fi puh Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere 34 Metsäkeskus Pirkanmaa Metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, jukka.ruutiainen(at)metsakeskus.fi puh Näsilinnankatu 48 D, Tampere

35 Tietoa METSOsta ja metsänomistajien kokemuksia: Luonnonhoidosta tietoa: 35 Luonnonarvoiltaan monipuolista kohdetta kannattaa tarjota aina!

36 KIITOS MIELENKIINNOSTA! 36