Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
|
|
- Asta Anna-Leena Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1
2 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset METSOn avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman 2
3 Mikä on METSO? METSO on hyvä tulolähde METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. 3
4 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille (METSO-ohjelma) METSO -ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4
5 METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 1 Luonnontieteelliset valintaperusteet 2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito 3 Suojelualueverkoston kehittäminen 4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä 5 Yhteistoimintaverkosto 6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö 7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä 5
6 METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla 9 Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus 10 Viestinnän toteuttaminen 11 Tietopohjan parantaminen 12 Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 13 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit 14 METSO -toimintaohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi 6
7 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvoston asettamat yleiset tavoitteet: YM: maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä (muut maanomistajat paitsi valtio). MH: uusia suojelualueita ha valtion talousmetsissä. MMM: yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy kpl luonnonhoitohankkeita. 7
8 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn tavoitteena on edistää talousmetsien monimuotoisuuden säilymistä ja parantaa suojelualueverkoston kattavuutta ja kytkeytyneisyyttä etenkin maan eteläpuoliskossa. Talousmetsissä tehtävillä monimuotoisuutta turvaavilla toimilla on suuri merkitys METSOn tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin. 8
9 Luonnontieteelliset valintaperusteet Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 9
10 Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus 10
11 Ekologinen tehokkuus saavutetaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla Valintaperusteet elinympäristökohtaisia Monimuotoisuudelle selvästi merkittävät elinympäristöt (I-II luokka) Monimuotoisuudeltaan kehittyvät ja luonnonhoitoa tarvitsevat elinympäristöt (III luokka) Täydentäviä perusteita Sijainti ja kohteen koko Uhanalaisten lajien esiintymät Taloudelliset ja sosiokulttuuriset perusteet 11
12 1. Lehdot Vanhapuustoiset tai jalopuustoiset 1 luokassa Nuorempia metsiä ja kehittyviä lehtopohjia luokissa
13 2. Runsaslahopuustoiset kankaat (valintaperusteet kasvupaikkoihin perustuvia) Vanha- ja lahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat Lahopuuta > 10 kuutiota /ha tai > 5 kuutiota /ha, vanhoja lehtipuita 13
14 2. Runsaslahopuustoiset kuivahkot, kuivat ja karukkokankaat Vanha- ja lahopuustoiset männiköt Kilpikaarnaiset männyt, Kelot Maapuut 14
15 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:n ympäristökeskus ja metsäkeskus ELY vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toteuttamisesta ja rahankäytöstä: painopiste pysyvien luontoarvojen turvaamisessa METSOn ls-lain mukaisessa toiminnassa mukana kaikki maanomistajatahot valtiota lukuun ottamatta Metsäkeskus vastaa kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) ja metsälain mukaisesta toiminnasta ja rahankäytöstä: painopiste arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa ja luonnonhoidossa yksityismetsissä Yhteistyössä sidosryhmien kanssa: Metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus Luontojärjestöt Metsäteollisuus Kunnat ja kuntaliitto Yhteistyö välttämätöntä kaikkien toimijoiden kanssa, jolloin maanomistajiin päin maksimaalinen määrä motivoituneita toimijoita 15
16 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:t ja luonnonsuojelulain keinovalikoima Kauppa, vaihto, yksityinen suojelualue (YSA), määräaikainen rauhoittaminen. ELY-päättää I- ja II luokan METSO-kohteet asti; YM 5 milj. Kauppa = myynti valtiolle maapohjineen, hallinnan ja hoidon siirto Metsähallituksen luontopalveluille. Käypä arvo. (huom. myös maanvaihto mahdollinen) Yksityinen luonnonsuojelualue (YSA) LSL 24 Alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen Ympäristökeskuksen päätös - valitusoikeus Merkintä kiinteistörekisteriin Maastoon merkintä 16 rauhoitussäännöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan = METSO:ssa pääosin puunmyyntitulojen menetys Määräaikainen rauhoittaminen: 20 vuoden suojelusopimus, taloudellinen menetys korvataan Kaikki luonnonsuojelulain mukaiset suojelukorvaukset ovat verovapaita!
17 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin (muut METSOn elinympäristöt). Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä. Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimuskausi on kymmenen vuotta. Ympäristötuki on verovapaa ja korvaus maksetaan sopimuskauden alussa. 17
18 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima Laskentaesimerkki Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on m³. Metsässä on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 /m³. (esimerkkihinta tarkista alueen ajanmukainen hinta) Kaiken puuston hakkuuarvo m³ * 30,00 /m³ = Kohteen hakkuuarvo 250 m³ * 30,00 /m³ = Vähäinen haitta, 4 % * 0,04 = Hakkuuarvokorvaus = Peruskorvaus (1,2 ha ) 2 * (10 * 30,00 /m³) = 600 Muu korvaus (esim. arviointi, merkintä) 410 Ympäristötuki yhteensä ( )/ = (maksetaan sopimuskauden alkaessa) 18
19 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Sopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu. Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa takaisin loppuosa korvauksesta. Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti. Kohteiden maastomerkintä vaihtelee tapauskohtaisesti. 19
20 Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. METSOn mukaisia luonnonhoitohankkeita ovat : usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä Hakkuut parantavat lajien elinvoimaisuutta harjun paahdeympäristössä 20
21 Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Jalopuulehtoa hoidettu suojelualueella Kuva: Lauri Saaristo 21 Tampereella
22 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa
23 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet ELY-keskuksille METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet alueellisille ympäristökeskuksille (YM / Pekka Salminen) UUS VAR KAS HAM Lehdot Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Metsäiset kalliot yms. Yhteensä PIR KES ESA POS POK LÄS POP KAI LAP YHT
24 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet Metsäkeskuksille (MMM) Ra (E-S) Ra (Po) LoS H-U KaS Pir E-Sa E-Po KeS Po-S Po-Ka Kai Po-Po La Yht. Lehdot Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot; Korvet Letot ja lettorämeet Muut rämeet ja nevat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebt Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät YHTEENSÄ /ha
25 METSOn toteutus v ELY-keskuksittain
26 ha METSOn toteutus v metsäkeskuksittain ympäristötuki, ha Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi
27 Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Ls. lain mukainen toteutus Taulukko 2. METSOn toteutus luontotyypeittäin (ha) / YM. Luonnonsuojelulainmukainen METSO-toteutus luontotyypeittäin Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Yhteensä Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ym Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Muu Pinta-ala yhteensä, ha
28 Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Kemera:n (MMM) mukainen toteutus (Tapion vuositilastot 2010 / versio) Metsälain 10 :n elinympäristöt Pienvedet Rehevät korvet ja letot 801 Lehtolaikut 512 Kangasmetsäsaarekkeet 238 Rotkot ja kurut 14 Jyrkänteet alusmetsineen 128 Vähätuottoiset elinympäristöt Yhteensä METSO elinympäristöt Lehdot 188 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 1661 Pienvesien lähimetsät 565 Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät 117 Harjujen paahdeympäristöt 17 Maankohoamisrannikon metsät 424 Puustoiset perinneympäristöt 28 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 709 Yhteensä 5 453
29 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa
30 Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta. Lajistoinventointeja luonnonhoidon ja ennallistamisen kohdentamiseksi Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 4370 ha 80 ha Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 598 ha 160 ha Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 1124 ha 50 ha Metsähallituksen arvion perusteella tarve ennallistaa (valtio+ysa): metsiä ja puustoisia soita noin ha puustoisten perinnebiotooppien hoitoa ha muita luonnonhoitoa vaativia kohteita ha METSOssa perustettavilla uusilla luonnonsuojelualueilla arvioidaan olevan ennallistamis- ja luonnonhoidon tarvetta ha alalla 30
31 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn väliarvion 2010 mukaan yhteistyö metsä- ja ympäristösektorin välillä lisääntynyt ja toimii hyvin valtionhallinnon tehostaminen painaa toteutusta rahoitus tulee kaksin kolminkertaistaa tavoitteiden saavuttamiseksi Viestintä ja markkinointi eri metsänomistajaryhmille kaipaa kehittämistä Alueellinen suunnittelu, elinympäristöjen verkostojen kehittäminen ja kytkeytyneisyyden lisääminen tarpeen 31
32 METSO:n toteutus 2016-: Hallituksen iltakoulu : METSOn jatkuu vuoteen 2020 ja rahoitusta pyritään lisäämään. Katsotaan mahdollisuuksia edistää julkisyhteisöjen (kunnat + valtio) maiden hyödyntämistä paremmin METSOssa (YM:n hallinnonalan tavoitteet saavutetaan nykyisellä rahoitustasolla ja runsaan 6000 hehtaarin vuositoteutuksella noin vuonna 2025) 32
33 Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt METSOssa Mahdollisuus tarjota METSO-kohteita valtiolle pysyvään suojeluun Rahoitusta YM:stä METSO-kohteiden kartoitukseen 2010: 10 kuntaa, ha ja euroa; 2011: 22 kuntaa ha ja euroa Uusi haku kunnille ja seurakunnille vuoden 2011 syksyllä Keskustelut käynnissä kuntaliiton kanssa kuntaysasta KEMERAssa ei suoraa rahoitusta. Mahdollisuudet luonnonhoidon edistämiseen. 33
34 METSOn alueellinen toteutus Pirkanmaan METSO-tukihenkilöt: Pirkanmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Auli Suvanto auli.suvanto(at)ely-keskus.fi puh Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere 34 Metsäkeskus Pirkanmaa Metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, jukka.ruutiainen(at)metsakeskus.fi puh Näsilinnankatu 48 D, Tampere
35 Tietoa METSOsta ja metsänomistajien kokemuksia: Luonnonhoidosta tietoa: 35 Luonnonarvoiltaan monipuolista kohdetta kannattaa tarjota aina!
36 KIITOS MIELENKIINNOSTA! 36
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMETSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
LisätiedotMETSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016 PERIAATEPÄÄTÖS Valtioneuvosto on tänään 27 päivänä maaliskuuta 2008, asian oltua valmistavasti talouspoliittisen
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMETSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMETSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010
METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMETSO-ohjelman väliarvio 2010
METSO-ohjelman väliarvio 2010 Toiminta-ohjelman käynnistyminen 2008 2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Toimittajat Terhi Koskela, Kimmo Syrjänen, Maarit Loiskekoski ja
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012
ISBN 978-951-40-2418-4 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMETSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö
METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima 1 METSO -toimintaohjelman AYK vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toiminnasta LsL keinovalikoima Kauppa, vaihto, YSA, määräaikainen rauhoittaminen
LisätiedotMETSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet
SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet RAKENNETTU LUONTO YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 26 2008 METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet
LisätiedotMonimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 17 2016 Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025 Kimmo Syrjänen, Sirkka Hakalisto, Jyri
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 valmistelutyöryhmän laatimaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMetsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä
Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä Suunnittelija Ninni Mikkonen Suomen ympäristökeskus Tapahtuma: Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry.:n iltatilaisuus Esityksen tekemiseen ovat osallistuneet:
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 5 2 METSO-ohjelman toimenpiteet... 6 2.1 Luonnontieteelliset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Ympäristöministeriön raportteja 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Ympäristöministeriön raportteja 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025 1 Periaatepäätös Valtioneuvosto on tänään 5.6.2014, asian oltua valtioneuvoston raha-asiain
LisätiedotSuomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita.
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Maarit Loiskekoski METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona e e m t a Taustaa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle Suomessa
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotMETSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA
Pasi Fagerholm METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Opinnäytetyö Metsätalous Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.6.2012 Tekijä Pasi Fagerholm Koulutusohjelma ja
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet
METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
Lisätiedotmetsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)
METSOopas metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.) Kirjoittajat TEPPO HUJALA Metsäntutkimuslaitos KATRI KORHONEN Metsäntutkimuslaitos TERHI KOSKELA Metsäntutkimuslaitos HANNA KUMELA
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotMETSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?
METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
Lisätiedot2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT
Helsingin kaupungin ympäristökeskus METSO kriteeritaulukko Koostettu julkaisun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) pohjalta. nnofor Finland Oy. 1 LEHDOT Puustoltaan
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja
Lisätiedotmetsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)
METSOopas metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.) Kirjoittajat TEPPO HUJALA Metsäntutkimuslaitos KATRI KORHONEN Metsäntutkimuslaitos TERHI KOSKELA Metsäntutkimuslaitos HANNA KUMELA
LisätiedotStrategian eväät soiden ennallistamiseen
Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMETSO Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen
Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen Selvitysryhmä 2008 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen
SUOMEN YMPÄRISTÖ 17 2008 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen LUONTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 17 2008 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 13/2018 METSO-tilannekatsaus 2017 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2025 Terhi Koskela, Susanna Anttila, Kimmo Syrjänen, Leila Korpela, Kaisu
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
Lisätiedot