METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Transkriptio

1 METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto, pysty- ja maapuut puulajeittain, lahoaste haavat, jalot lehtipuut maapohjan rehevyys, lajisto jne Kohteen valokuvaaminen 1

2 Pysyvä suojelu Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: 1. Yksityisen suojelualueen perustaminen 2. Alueen myyminen valtiolle 3. Alueen vaihto valtion maahan Alueen koolle ei ole asetettu ala- eikä ylärajaa Nyrkkisääntö: Mitä pienempi alue on, sitä enemmän on oltava luontoarvoja Suuret alueet voivat sisältää lisäksi myös hoidettuja metsiä, jopa taimikoita. Kokonaisuus ratkaisee Olemassa olevan suojelualueen läheisyys eduksi Pysyvä suojelu 1. Yksityinen suojelu Soveltuu niille, jotka haluavat säilyttää omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitotöihin Rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa Usein luontoarvoiltaan paras osa tilasta suojellaan yksityiseksi suojelualueeksi Rajaus voi olla monimuotoinen, mutta pyritään melko selkeisiin maastorajauksiin 2

3 Pysyvä suojelu Yksityisen suojelualueen perustaminen Tarjous Tarkastus Hyväksyminen mo tarjoaa kohdetta ELY tarkastaa kohteen ELY hyväksyy kohteen Tarjous Tarkastus Hyväksyminen ELY tekee tarjouksen (rahat ja rauhoitusmääräykset) mo tarkastaa tarjouksen mo hyväksyy tarjouksen Pysyvä suojelu Yksityinen suojelu Merkintä kiinteistörekisteriin maastoon Metsänhoitomaksu ei suojelualueella vapautusta haettava itse 3

4 Pysyvä suojelu 2. Alueen myynti valtiolle Sopii niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan Kaupan kohteena yleensä kokonainen tila, joskus määräala ELY tekee tarjouksen ja käy kauppaneuvottelut Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä luontoarvoja parantavia toimenpiteitä Tarjoukset perustuvat normaaliin metsien hinnoitteluun Luovutusvoiton vero 0 % Normaalissa tilakaupassa 16,8 % koko kauppasummasta, kun on omistanut metsää yli 10 vuotta Pysyvä suojelu 3. Alueen vaihto valtion maahan Sopii maanomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa metsätalouden harjoittamista toisaalla Mahdollista, jos on sijainniltaan ja arvoltaan sopivia vaihtomaita tarjolla Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa Periaatteet muuten samat kuin kaupassa 4

5 Pysyvä suojelu Tuoton vertailua, yksityinen suojelu Esimerkkitilan puusto noin 300 m3 / ha ja pinta-ala 5 ha. Yksityinen suojelualue Puuston arvo Myyntivero vähennysten jälk. n. 21 % Uudistamiskulut Veroton korvaus suojelusta Puukauppa Euroa Kantorahatulo Myyntivero vähennysten jälk. n. 21 % Uudistamiskulut Nettotulot hakkuusta Pysyvä suojelu Tuoton vertailua, alueen myynti valtiolle Tilakauppa valtion luonnonsuojelualueeksi Metsähallituksen tarjous Luovutusvoittovero 0 % 0 Nettotulot Tilakauppa vapailla markkinoilla Arvio yksityisestä kaupasta Luovutusvoittovero 16,8 % Nettotulot

6 Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ls. lain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi Suojelujakson pituus tavallisesti 20 vuotta Soveltuvat kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti Korvaukset perustuvat suojelun aikaiseen metsätaloudelliseen tappioon, joka laskennallisesti yleensä vähäinen METSO-ohjelman kokonaistavoitteet Elinympäristötyypit Kemera Pirkanmaa Kemera Koko Suomi Ls. laki Pirkanmaa Ls. laki Koko Suomi Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kalliot, jyrkänteet ja louhikot Yhteensä hehtaaria

7 METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat Vuosi YM, euroa MMM, euroa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? 7

8 Luonnontieteelliset valintaperusteet 1. Lehdot 2. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 3. Pienvesien lähimetsät 4. Puustoiset suot 5. Metsäluhdat ja tulvametsät 6. Harjujen paahdeympäristöt 7. Maankohoamisrannikon metsät 8. Puustoiset perinneympäristöt 9. Kalkkikallioiden metsät 10.Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Metsäluonnon tärkeitä rakennepiirteitä Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haapa, koivu, raita, pihlaja, leppä Jalot lehtipuut: metsälehmus, vaahtera, tammi, saarni, jalavat Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus. 8

9 Luonnontieteellisten valintaperusteiden käyttö Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä Ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä Niiden perusteella valitaan monimuotoisuuden kannalta parhaita alueita METSO-ohjelmaan METSO-ohjelmaan valittavan kohteen tulee edistää selkeästi monimuotoisuuden turvaamista, ja sen tulee täyttää vähintään yksi luonnontieteellinen valintaperuste Myös alueelliset näkökohdat, erityiset lajiesiintymät ja metsikön sijainti suhteessa suojelualueverkostoon, ovat tärkeitä kohteiden valintaperusteita Lehdot Lehdot ovat lehti- tai sekapuustoisia, pintakasvillisuudeltaan ruohoisia ja monilajisia metsiä, joissa kasvaa yleensä myös lehtopensaita. 9

10 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ovat yleensä iäkkäitä tai niissä on keskimääräistä talousmetsää selvästi enemmän eri lahoamisvaiheissa olevaa puustoa. Pienvesien lähimetsät Purojen ja lähdehetteikköjen lähimetsät ovat luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina keskeisimpiä pienvesiin liittyviä metsäympäristöjä. 10

11 Lähde lähteikkö - tihkupinta Lähde on yksittäinen aukko maassa josta pohjavesi pulppuaa maan pinnalle. Lähteikkö on usean eri lähteen muodostama kokonaisuus. Tihkupinta on usein puuton, ohutturpeinen kohta maassa josta pohjavesi tihkuaa maan pinnalle, mutta jossa ei ole varsinaista purkautumisaukkoa kuten lähteessä. Puustoiset suot Korvet ja rämeet ovat puustoisia soita. Niitä on pienialaisina laikkuina kangasmetsien notkelmissa ja painanteissa sekä laaja-alaisina metsiköinä suurten avosoiden reunoilla. 11

12 Metsäluhdat ja tulvametsät Monimuotoisuuden kannalta merkittäviin METSO kohteisiin kuuluvat tulvarytmiltään luonnontilaiset jokivarsien tulvametsät sekä vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset ja monipuulajiset vesistöjen rannoilla sijaitsevat metsäluhdat. Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-kohteisiin kuuluvat sellaiset kallioiden laki- ja rinnemetsät sekä jyrkänteiden alustat ja louhikot välittömine lähimetsineen, joiden puusto on monipuolista ja eri-ikäistä. 12

13 Harjujen paahdeympäristöt Pitkään jatkunut harvapuustoisuus on ominaista harjujen paahdeympäristöille. Harvapuustoisuus on taannut valoisuuden ja paahteisuuden säilymisen. Puustoiset perinneympäristöt Puustoisia perinneympäristöjä ovat erilaiset metsän ja niityn välimuodot metsälaitumista hakamaihin ja lehdesniittyihin. Ne ovat syntyneet perinteisen karjatalouden ja kaskeamisen, lehdesniittytalouden, laiduntamisen ja heinänteon seurauksena. 13

14 METSO Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Ajankohtaista tietoa internet-sivuilta: Jukka Ruutiainen METSO vastaava Pirkanmaan metsäkeskus p