Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
|
|
- Kirsi Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
2 Sisällys 1 Johdanto Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa Rahoitus ja henkilöresurssit Ympäristötuet Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma Kemera-rahoitus ja valtionapu Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä ja koulutus Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi
3 1 Johdanto Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen väline. Ohjelma suuntaa Metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiselle entiselle metsäkeskusalueelle, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOtoteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteista on sovittu yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö alueneuvottelukunnan ja METSO- yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Toteutusohjelman laatimiseen, tavoitteisiin ja niiden priorisointiin ovat vaikuttaneet monet kansalliset strategiat, ohjelmat ja säädökset, joista tärkeimmät: Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä- Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO), joiden tavoitteena on metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä Kansallinen metsästrategia, jossa monimuotoisuuden lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua 3
4 Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma (AMO), jossa ympäristökysymykset, kuten monimuotoisuuden säilyttäminen ja vesiensuojelu, nähdään tärkeänä osana talousmetsien hoitoa Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Talousmetsien metsänhoitosuositukset, metsälaki ja Kemera-laki, joissa on säännöksiä ja suosituksia talousmetsien luonnonhoidosta, vesiensuojelusta ja rahoituksesta 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet Kaakkois-Suomen alue käsittää kaksi maakuntaa: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson. Kaakkois-Suomen metsätalousmaan pinta-ala on ha, ja metsät kattavat 74 % maakunnan kokonaispinta-alasta. Suojelun tai rajoitetun käytön alaisia metsiä on 2 % metsätalousmaan pinta-alasta, kun osuus Etelä- Suomessa on keskimäärin 4,3 %. Metsänomistajia on noin , ja yksityismetsien osuus on lähes 80 %. Kaakkois-Suomessa on suuri mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä, mikä näkyy metsien korkeana käyttöasteena. Alueen metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Metsänkuvaa, lajistoa ja monimuotoisuutta leimaavat alueen luonnonolosuhteiden erityispiirteet: vaihteleva topografia, korkea lämpösumma, osittain mantereinen ilmasto, suuret vesialueet Saimaan seliltä merenrannikolle ja aluetta halkovat jääkauden jättämät reunamuodostumat, Salpausselät. Maaperä muodostuu Salpausselkien reunamuodostuma- ja harjuvyöhykkeestä sekä vyöhykkeen eteläpuolisesta moreeni- ja kankaremaista. Karuimmat puolukka- ja kanervatyypin metsät sijaitsevat Salpausselkien harjuilla ja deltojen lajittuneilla hiekka- ja sora-alueilla. Rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat alueen pohjois-osassa Parikkalassa ja Rautjärvellä sekä Joutsenossa, jonne ulottuu Laatokan Karjalan lehtovyöhyke. Lehtoja esiintyy Keski-Karjalan lehtokeskuksen lisäksi pienialaisina laikkuina harjumuodostumiin rajoittuvilla hienojakoisilla mailla ja maastomuodoltaan vaihtelevilla alueilla, kuten Iitin ja Jaalan seuduilla. Lehtoja on kaikkiaan ha ja 5,5 % metsämaan pinta-alasta. Suuri osa lehdoista on 4
5 hoidetuissa talousmetsissä, ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luonnontilaisen kaltaisia lehtoalueita on vähän. Kaakkois-Suomessa on maaston pienipiirteisyyden ja vaihtelevan topografian ansiosta merkittävässä määrin pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovatkin tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä koko maakunnan alueella. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on kuitenkin vähän. Suuret järvialtaat ja lukuisat pienet järvet rantavyöhykkeineen on yksi merkittävä piirre Kaakkois- Suomessa. Rantametsien lehtipuuvaltaisuus ja rehevät vaihettumisvyöhykkeet lisäävät monimuotoisuutta. Toinen erityispiirre on paahde-elinympäristöt lukuisten harjujen rinteillä ja kallioalueilla. Soita Kaakkois-Suomessa on vähän, vain 13 % metsämaan pinta-alasta. Suurimmat yhtenäiset suoalueet ovat 1. Salpausselän kaakkoispuolella. Suot on tehokkaasti ojitettu metsätalouskäyttöön ja pelloiksi. Luonnontilaisia soita on noin ha, 17 % suopinta-alasta. Ojitus on vähentänyt etenkin rehevien soiden määrää. Intensiivisen metsätalouden ja aikaisemman ojitustoiminnan vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli Kaakkois-Suomessa. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat järeän lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys, metsien yksipuolinen puulajikoostumus sekä luonnontilaisten pienvesien ja rehevien soiden vähäisyys. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet voidaan tiivistää Kaakkois-Suomen osalta: 1. METSO-toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 2. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteuttaminen 3. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 4. Metsien monikäytön edistäminen 5
6 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Momentin määrärahoilla voidaan rahoittaa ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemerarahoituksella toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO-ohjelmaa, ja Kaakkois-Suomessa tavoitteena on ollut 5100 hehtaarin suojelu ympäristötuella. Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain keskimäärin euroa, ja lisäksi luonnonhoitohankkeisiin on käytetty euroa. Varojen käyttö on pudonnut viime vuosina puoleen huippuvuosien tasosta johtuen määrärahojen leikkauksista ja henkilöresurssien niukkuudesta (taulukko 1). Alueellisessa metsäohjelmassa asetetusta euron tavoitteesta on rahoituksessa jääty reilusti jälkeen. Kaakkois-Suomessa luonnonhoitomomentin rahoitus on ollut yksityismetsien metsätalousmaan hehtaaria kohden neljänneksen alemmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Kaakkois Suomessa lh hankkeet ympäristötuki
7 Kaakkois-Suomen metsäkeskuksessa on käytetty vuosittain noin 2-3 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin yksi henkilötyövuosi on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön on kuulunut mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu ja luonnonhoidollinen koulutus ja neuvonta. 3.2 Ympäristötuet METSO-kaudella eli vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty kaikkiaan 700 hehtaarin alalle, josta Metso-ohjelman mukaisia elinympäristöjä on ollut 590 ha (taulukko 2). Maanomistajat ovat saaneet korvauksia lähes 1,9 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja lehtoihin. Maakunnan metsälakikohteista pienvesien lähiympäristöjä on eniten, 40 % lakikohteiden pintaalasta. Niitä on myös eniten saatu ympäristötuen piiriin. Suurimmat haasteet ovat lehdoissa ja runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä. Kaikkiaan Metso-ohjelman ympäristötuelle asetetusta pinta-alatavoitteesta on toteutunut vain hieman yli 10 % vuosina (taulukko 2). Taulukko 2. METSO -ohjelman elinympäristökohtaiset ympäristötukitavoitteet ja toteuma Kaakkois-Suomessa. METSO ohjelman ympäristötukitavoitteet ja toteutuma Toteutunut, ha Tavoite, ha Puustoiset perinnebiotoopit Metsäluhdat ja tulvametsät Pienvesien lähimetsät Lehdot
8 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 14 kpl (taulukko 3). Hankkeet ovat kohdistuneet tärkeiden ja harvinaistuneiden elinympäristöjen kuten lehtojen, rehevien korpien, lähteiden ja paahdeympäristöjen monimuotoisuuden turvaamiseen ja hoitoon. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut vuodesta 2014 lähtien niin, että Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Kaakkois-Suomen ensimmäinen hankehaku avattiin syksyllä Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Kemera-varojen ja Metsäkeskuksen valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta Ympäristöministeriön rahoittaman valtakunnallisen yhteistoimintaverkostohankkeen, EUrahoitteisen ENPI-hankkeen ja maaseutuohjelman Leader-rahoituksen kautta. Metsäkeskus on kanavoinut hankkeiden avulla rahoitusta luonnonhoitoon kaikkiaan noin e viime vuosina. Kaakkois-Suomen ELY -keskus on tehnyt vuosina METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia noin 2000 hehtaarille, mikä vastaa 40 %:n toteutusastetta ELY -keskukselle asetettuun 5100 hehtaarin kokonaistavoitteeseen nähden. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, lähes 1400 ha. Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon toimet ja rahoitus Kemera, Valtakunnalliset LH-hankkeet, EUrahoitus, Muu rahoitus Yhteensä, Luonnonhoitohankkeet kpl/ha Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt Vesistöhaittojen estäminen Luonnonhoitohankkeet yhteensä, kpl Ympäristötuki, ha Yhteensä
9 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma Kemera-rahoitus ja valtionapu Kaakkois-Suomessa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä keskimäärin noin euroa. Varat tulevat supistumaan nykyisestä tasosta, minkä vuoksi ympäristötukikohteet ja luonnonhoitohankkeet joudutaan priorisoimaan niin vaikuttavuuden kuin kustannustehokkuudenkin perusteella. Vuoden 2016 budjetissa rahoitusta leikataan puoleen vuoden 2015 tasosta, ja rahoituksesta 2/3 suunnataan ympäristötukeen ja 1/3 luonnonhoitohankkeisiin. METSO-ohjelma jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä ohjelmassa määritellyt tavoitteet tulisi saavuttaa. Tavoite on haasteellinen nykyiselläkin Kemera-rahoituksen tasolla, ja mahdollinen varojen leikkaaminen tulee edelleen hidastamaan ohjelman toteutusta Ympäristötuki Toteutusohjelmassa esitetään ympäristötuen tasoksi e/v. Vuosina , jolloin tukivarat olivat jo huomattavasti laskeneet aiemmista vuosista, oli Kaakkois-Suomen keskimääräinen käyttö e/v. Vaikka ympäristötuen rahoitusta leikataan valtakunnallisesti puoleen, on Kaakkois-Suomen osalta perusteltua esittää lievempää leikkausta, koska ympäristötuen käyttö on ollut aiemmin suhteellisesti muita alueita alemmalla tasolla. Ympäristötukisopimukset tehdään 10 vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen sopimuksen mahdollisesta jatkamisesta sovitaan uudelleen. Suurin osa ympäristötukiin osoitetuista varoista käytetään vanhojen sopimusten uusimiseen, ja mahdollisuudet uusien alueiden suojeluun ympäristötuella ovat rajalliset. Uusia ja myös vanhoja sopimuksia joudutaan priorisoimaan tukivarojen vähetessä monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Tarkemmin asiasta on kohdassa
10 Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus ohjaa luonnonhoitohankkeisiin tarkoitettua rahoitusta Kemeran mukaisiin hanketyyppeihin niin, että ensisijaisesti rahoitettavia ovat metsätalouden vesiensuojeluun ja elinympäristöjen hoitoon ja ennallistamiseen liittyvät hankkeet. Kulotusta edistetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Alueellisesti hankerahoitusta suunnataan painopistealueille, joita ovat esim. vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt, metsätalouden kannalta erittäin herkät vesistöt. Ohjelmassa esitetään luonnonhoitohankkeisiin Kemera-rahoitusta e/v, ja rahoituksen pääpaino on vesiensuojeluhankkeissa. Hankkeiden rahoitusta täydennetään muilla rahoituskanavilla. Hankkeet toteutetaan useamman tilan yhteishankkeina ja kilpailutetaan ns. hankehaun kautta. Seuranta ja raportointi Luonnonhoitohankkeiden suunnitelmat ja toteutukset sekä ympäristötukisopimukset merkitään Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään, LuontoAarniin. Luonnonhoidon toteutustöitä ja tavoitteiden toteutumista seurataan metsäkeskuksen paikkatieto- ja raportointijärjestelmän avulla. 4.2 Muu rahoitus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmissa ja maaseudun kehittämisohjelmassa sekä vesienhoidon toimenpideohjelmassa puhdas elinympäristö, luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tilan parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Ohjelmia tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseutu-, sosiaali- ja aluekehitysrahastoista. Myös kunnat sekä erilaiset järjestöt ja säätiöt voivat rahoittaa ympäristönhoitoa tukevia hankkeita. Toteutusohjelmassa esitetään mm. metsätalouden vesiensuojeluun liittyvän neuvonta- ja tiedotushankkeen toteuttamista EU-rahoitteisena, maakunnallisena kehittämishankkeena. 10
11 Taulukko 4. Suunnitelma vuosien luonnonhoidon rahoituksesta. Valtak. EUrahoitus, Muu Luonnonhoitohankkeet Kpl/ ha Kemera, Valtionapu, Lh-hankkeet, rahoitus, Yhteensä, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 5.Muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin hankkeisiin Yht. luonnonhoitohankkeet, kpl Ympäristötukien laadinta, ha METSO, koulutus, neuvonta Vesiensuojelun neuvontahanke Yhteensä
12 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Maa- ja metsätalous- sekä Ympäristöministeriö ovat asettaneet Metso-ohjelman elinympäristökohtaiset alueelliset tavoitteet. Kaakkois-Suomen kokonaistavoitteet ja toteutumisaste on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Elinympäristökohtaiset Metso-tavoitteet ja toteutuma Kaakkois-Suomessa Tavoitteet, ha Toteutunut Metson elinympäristötyyppi Kemera LSL Yht. ha % Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät Yhteensä, ha ELY-keskus on tehnyt luonnonsuojelulain perusteella suojelupäätöksiä noin 1940 hehtaarin alalle, eli 40 % metsotavoitteesta. Suojelu on kohdistunut pääosin runsaslahopuustoisiin metsiin. Metsäkeskus on tehnyt Kemeran ympäristötuella määräaikaisia suojelupäätöksiä 590 hehtaarin alalle, eli reilu 10 % tavoitteesta. Ohjelman pinta-alatavoitteesta on toteutunut kaikkiaan neljännes vuoden 2014 loppuun mennessä. Elinympäristökohtaiset Metso-tavoitteet ohjaavat lähtökohtaisesti ympäristötuen suuntaamista. Varojen vähetessä tukea priorisoidaan monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiin elinympäristöihin. Tällaisia ovat Kaakkois-Suomessa lehdot, metsäiset suot ennen kaikkea rehevät korvet, pienvesien lähiympäristöt ja pienialaiset runsaslahopuustoiset vanhat metsät, kun ne liittyvät 12
13 metsälakikohteisiin. Karujen, vähäpuustoisten kohteiden, joiden luonnontilalle ei ole välitöntä uhkaa, ympäristösopimuksia uusitaan ja lisätään vain, jos niillä on merkitystä esimerkiksi osana laajempaa kokonaisuutta. Ympäristötukien uusimisen yhteydessä ohjataan soveltuvat kohteet pysyvään suojeluun LSL:n kautta. Tällaisia ovat esim. pinta-alaltaan suuret (yli 4 ha), runsaslahopuustoiset vanhat metsät. Ympäristötukien ja elinympäristöihin kohdistuvien luonnonhoitohankkeiden alueellisessa kohdistamisessa on tavoitteena kytkeytyneisyyden lisääminen. Kohdistamisessa hyödynnetään Zonation-analyysia, joka korostaa arvokkaita monimuotoisuuskeskittymiä, jotka sisältävät metsälain mukaisia ja muita arvokkaita elinympäristöjä monimuotoisuusytiminä. Analyysissä korostuvat monimuotoisuuskeskittymät ovat luonnonhoidon alueellisia painopisteitä (kuva 1). Kuva 1. Metsien monimuotoisuuden painopistealueet, Zonation-analyysi. 13
14 Lehdot Lehtoja on Kaakkois-Suomessa vähän, ja valtaosa sijoittuu Etelä-Karjalan alueelle. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä sopimuksiin liittyvillä luonnonhoitotöillä. Ohjelmakaudella toteutetaan yksi lehtojen luonnonhoitoon liittyvä luonnonhoitohanke. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Metsäkeskus osallistuu aktiivisesti METSO-kohteiden välitykseen ELY-keskukselle. Pienvesien lähimetsät Kaakkois-Suomessa pienvesien lähiympäristöt on yleisin metsälakikohde, ja myös ympäristötukea on kohdistettu pinta-alallisesti eniten pienvesiin. Panostamalla pienvesien lähiympäristöihin turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Kaakkois- Suomessa hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit, joita pyritään saamaan ympäristötuen ja ennallistamistöiden piiriin. Ohjelmakaudella toteutetaan yksi korpien ennallistamiseen liittyvä luonnonhoitohanke. Paahde-elinympäristöt Harjumuodostumien ja kallioalueiden etelä- ja länsirinteillä sijaitsevat paahderinteet on Kaakkois- Suomessa omaleimainen elinympäristötyyppi. Elinympäristön suojelu otetaan korostetusti huomioon metsien käsittelyssä ja metsänomistajien neuvonnassa. 14
15 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelussa tavoitteena on metsätalouden kuormituksen vähentäminen. Vaikuttavuudeltaan tehokkain keino on välttää kuormituksen syntymistä metsänkäsittelymenetelmien yhteydessä. Merkittävin kuormitus metsätaloudessa syntyy turvemaiden käsittelyssä, kunnostusojituksissa ja turvemaametsien uudistushakkuissa ja maanmuokkauksessa. Ohjelmassa esitetään toteutettavaksi metsätalouden vesiensuojelun neuvonta- ja kehittämishanke, jossa erityisesti ohjeistetaan toimintaa kuormituksen riskialueilla. Erilaisilla vesiensuojelurakenteilla kuten kosteikoilla, laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadoilla voidaan vähentää jo syntynyttä kuormitusta. Vesiensuojelun valuma-aluetason suunnittelua ja luonnonhoitohankkeita, joissa toteutetaan erilaisia vesiensuojelurakenteita, keskitetään Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyille erittäin herkille vesistöalueille, joissa metsätalouden kuormitus tulee erityisesti huomioida (kuva 2). Ohjelmajaksolla viedään hankehakuun vuosittain 1-2 hanketta, jotka kohdistuvat metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen. Kuva 2. Metsätalouden vesiensuojelun painopistealueet (Lähde: Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma ). 15
16 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Luonnonhoidossa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Oleellinen osa luonnonhoitoa talousmetsissä on pienialaisten arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen luonnontilaisina. Kaakkois-Suomessa on kartoitettu metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä 3154 ha ja saman verran muita arvokkaita metsäluonnon avainbiotooppeja (taulukko 6). Vaikka metsälakikohteet edustavat vain 0,4 % metsätalousmaan pinta-alasta, on niillä suuri merkitys vaateliaiden ja harvinaistuneiden eliölajien elinympäristöinä. Taulukko 6. Metsälakikohteet Kaakkois-Suomessa. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt pinta-ala, ha Lähteet 120 Purot ja norot 737 Pienet lammet 236 Rehevät korvet 103 Letot 24 Rehevät lehtolaikut 357 Kangasmetsäsaarekkeet 18 Rotkot ja kurut 0 Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 225 Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot 379 Vähäpuustoiset suot 798 Rantaluhdat 157 Yhteensä
17 Talousmetsissä on huomattavan vähän lahopuuta luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Lahopuun määrällä on suuri merkitys mm. uhanalaislajien kannalta. Kaakkois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin 3,8 m 3 /ha, määrä on kasvanut viime vuosina. Säästöpuuryhmien laadulla, sijoittelulla ja määrällä voidaan vaikuttaa talousmetsien arvokkaisiin rakennepiirteisiin ja tulevaisuuden lahopuun määrään. Vesistöjen suojavyöhykkeet ovat tärkeitä metsämaiseman kytkeytyvyyden ja vesiensuojelun kannalta. Samalla ne ovat alueita, joilla lahopuuta voidaan lisätä. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä voidaan lisätä erityisesti matkailuyritysten lähellä. Yhtenä metsäluonnonhoidon ja monikäytön yhdistämisen painopistealueena ovat reunavyöhykkeet ja riista sekä riistaa huomioiva metsänhoito. Luonnonhoidon toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Talousmetsien luonnonhoito on jokapäiväistä luonnon huomioimista metsätalouden toimenpiteissä. Nämä maanomistajien ja metsätoimijoiden kustannuspanokset ja työmäärät eivät näy tässä ohjelmassa, koska ne perustuvat lakisääteisiin, sertifioinnin kriteereihin, suosituksiin tai vapaaehtoisiin metsänomistajien toimiin. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Ohjelman tiedottamista metsänomistajille toteutetaan metsäammattilaisten ja Metsään.fi-palvelun kautta. Palvelussa esitetään arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset METSO-kohteet. Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä luo pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskus.fiverkkosivuista tehdään interaktiiviset, jolloin niiden kautta voidaan tehdä hanke-esityksiä ja ilmoittautua kiinnostuneeksi toimijaksi sekä antaa palautetta hankehausta. 17
18 Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee hankkeiden toteutusten kautta, ja niitä hyödynnetään koulutuksessa. Metsänomistajille, metsäammattilaisille ja luonnonhoitohankkeiden toimijoille järjestetään koulutustilaisuuksia ja retkeilyjä vuosittain. 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään, samoin kuin luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Zonation-analyysia hyödynnetään luonnonhoidon suuntaamisessa monimuotoisuuden kannalta tärkeimmille alueille. 18
SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotLounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotLapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotLUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotKainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotEtelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKeski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotEtelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...
LisätiedotPohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Karjalan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito
Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito Suomen metsäkeskuksentoimintaafreshabit LIFE IP hankkeen yhteydessä Taimenpäivä 15.3.2018 Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla Freshabit LIFE IP /
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotUudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Uudenmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Savon metsäluonnon erityispiirteet...
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotMaltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotLuonnonhoito ja monimuotoinen metsä
Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMuut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu
Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotPirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
LisätiedotMETSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät
METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotAjatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotYli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille
Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari
Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti
LisätiedotSuostrategian toteutus, kommentteja
Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotEdelläkävijä vihreillä markkinoilla
Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
Lisätiedot