METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö
|
|
- Eija Jutta Lehtinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima 1
2 METSO -toimintaohjelman AYK vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toiminnasta LsL keinovalikoima Kauppa, vaihto, YSA, määräaikainen rauhoittaminen METSO-kriteerien soveltaminen ja alueiden valinta Yleistavoitteet, alueelliset tavoitteet, suojelualueverkoston täydentäminen Neuvottelut maanomistajan kanssa toteutustavasta ja korvauksista Rahankäyttö ja suojelupäätökset METSOn ls-lain mukaisessa toiminnassa mukana kaikki maanomistajatahot valtiota lukuunottamatta 2
3 METSO -toimintaohjelman Ympäristökeskukset: toteutuksen säädöspohja Kauppa Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta ( /1070) Ministeriö voi päättää enintään 5 M kaupasta Ympäristöministeriön päätös alueellisten ympäristökeskusten tehtävistä luonnonsuojelun toteuttamisessa Dnro YM5/00/2007 Ympäristökeskuksilla valtuus päättää enintään euron kaupasta Vaihto Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta ( /973) 3
4 METSO -toimintaohjelman 4 Ympäristökeskukset: toteutuksen säädöspohja LSL 24 Luonnonsuojelualueen perustaminen Alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen. Päätökseen luonnonsuojelualueen perustamisesta on otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta. Päätökseen otettavalla määräyksellä voidaan luonnonsuojelualueella tai sen osalla myös kieltää liikkuminen tai rajoittaa sitä edellyttäen, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä ei saa antaa, elleivät maanomistaja ja alueellinen ympäristökeskus ole sopineet alueen rauhoitusmääräyksistä ja aluetta koskevista korvauksista. Luonnonsuojelualueen perustamisesta on tehtävä merkintä myös kiinteistörekisteriin. Suojelutavoitteet usein pysyviä (rauhoituksen lakkauttaminen hyvin harvinaista) Ei tavallisesti metsästyksen tai kalastuksen rajoituksia 27 Luonnonsuojelualueen rauhoituksen lakkauttaminen jos alueen luonnonarvot ovat oleellisesti vähentyneet tai jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.
5 METSO -toimintaohjelman Ympäristökeskukset: Yksityinen luonnonsuojelualue (YSA) LSL 24 Ympäristökeskuksen päätös Valitusoikeus Merkintä kiinteistörekisteriin Maastoon merkintä Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelu-alueen rajojen merkitsemisestä (53/2008) 5
6 METSO -toimintaohjelman Ympäristökeskukset: toteutuksen säädöspohja 25 Alueen määräaikainen rauhoittaminen Alueellinen ympäristökeskus ja maanomistaja voivat luonnon- tai maisemansuojelun edistämiseksi tehdä sopimuksen alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta joko kokonaan tai tiettyjen toimenpiteiden osalta. Sopimus voidaan tehdä enintään 20 vuodeksi kerrallaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy uudelle omistajalle. Sopimuksesta on tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin. 6
7 METSO -toimintaohjelman Ympäristökeskukset: hinnoittelun periaatteet Rauhoitussäännöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan (= METSOssa pääasiassa luonnonpoistuma) Korvaustaso vaihdellut n % puuston arvosta Kohteella tehtävästä luonnonhoitotyöstä voidaan maksaa erikseen korvausta Määräaikaisen suojelun käyttö tapauskohtaisesti harkittava Melko vähän kokemuksia 7 Marjukka Mähönen / MMM
8 METSO -toimintaohjelman Ympäristökeskukset: hinnoittelun periaatteet Kauppa tai vaihto (myynti valtiolle pysyvään suojeluun tai maanvaihto toiseen palstaan) käypä hinta (maapohja, puusto ym.) Yksityinen suojelualue (YSA) (omistusoikeus säilyy) rauhoitussäännöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan = METSO:ssa pääosin puunmyyntitulojen menetys Arviointi ja hinnoittelu Kuvioittainen relaskooppiarviointi Mahdolliset erityisarvot (harvoin METSO-kohteilla) Hinnoittelu summa-arvomenetelmällä Metsähallituksen taulukot maapohjalle ja taimikoille Puun hinta pidemmän ajan keskihinta 8
9 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: kaupan tekninen toteutus Ympäristökeskuksilla lakimiehet valmistelevat kaupat Kauppakirjojen laadinta, rasitusten selvittely ja poistaminen, valtakirjojen hankinta ym. Ympäristökeskus maksaa kaupantekokulut Kaupanvahvistajan palkkio Kiinteistötoimitusmaksu Rasitusten poistaminen Hallinnan siirto Metsähallitukselle 9
10 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: verotus eri suojelukeinoissa Kauppa valtio ostajana luonnonsuojeluun, hankintameno-olettama 80 % (tuloverolaki 49 4 mom) vero 5,6 %. Vuosi 2009? jaksotetulle kauppasummalle 6 % korko pääomatuloa Vaihto vaihdettavat alueet samanarvoisia, ei veroa (tuloverolaki 48, varainsiirtoverolaki 13 ) valtio maksaa välirahaa, vero 5,6 % välirahasta yksityinen maksaa välirahaa, varainsiirtovero 4 % välirahasta Yksityismaan luonnonsuojelualue verosta vapaa (tuloverolaki 80 7 kohta) jaksotetun korvauksen korko pääomatuloa 10
11 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: METSO-tarjonta 2008 (Eero Melantie YM) on YM:ön tullut hyväksyttäväksi 165 METSO -kohdetta; yhteispinta-ala 1687 ha Keskikoko 10,2 ha Mediaani 6,0 ha Alustavasti 54 haluaa kauppaa, YSA-aluetta 108 ja 3 määrä-aikaista rauhoittamista Kokojakauma Lkm % lkm:stä % pinta-alasta 1-4,9 ha 67 kpl 41 % 11 % 5-9,9 ha 43 kpl 26 % 17 % 10 19,9 ha 33 kpl 20 % 27 % 20 49,9 ha 17 kpl 10 % 26 % Yli 50 ha 5 kpl 3 % 19 % 11 Huom! Metsälön keskikoko Suomessa reilut 30 ha
12 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: METSO-toteutus 2008 Yksityiset suojelualueet 54 kpl, yhteensä 412 ha, keskikoko 7,6 ha Keskikorvaus 6896 /ha (aluekeskusten keskiarvon vaihtelu /ha) Hankinnat 47 kpl, yhteensä 589 ha, keskikoko 13 ha Keskihinta 5924 /ha (aluekeskusten keskiarvon vaihtelu /ha) 12
13 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: METSO-toteutus jotta valtioneuvoston asettama pysyvän suojelun tavoite saavutetaan, on tehtävä 96000:10,2= 9400 kauppaa, vaihtoa tai suojelualueen perustamista eli vuosina noin 1300 tapausta per vuosi Jos keskikoko nousisi suurmaanomistajien osallistumisen seurauksena esim. 15 hehtaariin, tapauksia olisi 6400 kpl eli noin 900 per vuosi VRT. Vv tehtiin kiinteistömarkkinoilla metsäkiinteistökauppoja (yli 2 ha) kpl/v (v ) 13
14 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: Alueelliset sopimukset ympäristökeskusten kanssa TAE 2009: yhteistyösopimukset aluetasolla niiden organisaatioiden kanssa, jotka voivat välittää METSOtarjouksia Toimintapalkkioita voidaan maksaa välitetyistä tarjouksista, jotka johtavat suojelupäätökseen. Sopimus toimijan tai toimijatahon kanssa, jolla yhteydet maanomistajiin METSO-ohjelman tuntemus metsäalan asiantuntemus ja kokemus 14
15 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: Alueelliset sopimukset ympäristökeskusten kanssa METSO on ympäristöhallinnon ja metsätalouden yhteinen projekti Yhteys kansalliseen metsäohjelmaan Metsänhoitoyhdistyksillä, metsäkeskuksilla, yhtiöillä laajat yhteydet maanomistajiin sekä laajat kenttäorganisaatiot, joilla paikallistuntemus toteutus yhteistyönä 15
16 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: Alueelliset sopimukset ympäristökeskusten kanssa Sopimuksen sisältö Sopimuskumppani hakee asiakkaita /suojelukohteita tiedottaa suojelumahdollisuudesta kannustaa maanomistajia suojelutarjouksen tekemiseen tarkistaa alueen soveltuvuuden METSOon/METSO-kriteerit arvioi alueen puuston välittää tarjouksen AYKlle yhtenäisellä lomakepohjalla Valmistelukorvaus maksetaan välitetystä tarjouksesta, joka johtaa suojelutoimenpiteeseen Palkkioita ei tule sanottavasti vielä maksettavaksi vuonna 2009 ls-ohjelmien toteuttaminen etusijalla METSO-määräraha vielä vähäinen (TAE 2009: ) kohteita on jo käsittelyssä melko paljon 16
17 METSO toimintaohjelman Ympäristökeskukset: Alueelliset sopimukset ympäristökeskusten kanssa Korvaus Koostuu peruskorvauksesta 180 /omistusyksikkö ja pinta-alaperustaisesta korvauksesta Yhteistyösopimusten mukaiset valmistelukorvaukset Alueen pinta-ala, ha Alaraja Yläraja Sopimuskohtainen korvaus, euroa Pinta-alakohtainen korvaus, euroa/ha Korvaus yhteensä, euroa Alarajalla Ylärajalla , , , , , , ,6 100, ,6 17
18 METSO toimintaohjelman YM/ Liite 1 TARJOUS ALUEESTA METSO OHJELMAN LUONNONARVOJEN KAUPPAAN MAANOMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: KIINTEISTÖN TIEDOT (kunta, kylä, tilan nimi, RN:o, kiinteistötunnus) METSO -KOHTEEN YLEISKUVAUS (rastita/rengasta vaihtoehto ja kohteen arvioitu pinta-ala) Lehto ha Runsaslahopuustoinen kangasmetsä ha Pienveden lähimetsä ha Korpi/ räme/ suon reunametsä ha Metsäluhta tai tulvametsä ha Maankohoamisrannikon kohde ha Harjun paahdeympäristö ha Puustoinen perinneympäristö ha Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkometsä ha Kalkkikallion tai ultraemäksisen maan metsä ha Muu monimuotoisuudelle merkittävä kohde tai merkittävää lajistoa, mikä, Kohteen kokonaispinta-ala on noin hehtaaria, josta METSOn valintaperusteiden luokan I kriteerit täyttävä pinta-ala noin hehtaaria luokan II kriteerit täyttävä pinta-ala noin hehtaaria luokan III (luonnonhoitokohteita) kriteerit täyttävä pinta-ala noin hehtaaria, sekä muu pinta-ala noin hehtaaria. 18
19 Ikä, vuotta Pinta-ala ha Tarvittavien luonnonhoito- tai ennallistamistöiden tarpeellisuus METSOKOHTEESSA ON (rastita vaihtoehto / rengasta): Lahopuuta: laho maapuu/pökkelöt/kelot/pystypuut/kolopuut/tuulenkaadot: tuoreet/vanhat Vanhoja kookkaita lehtipuita: haapa/ koivut/ raita/ pihlaja/ lepät/ tuomi/ halava Jaloja lehtipuita: metsälehmus/ vaahtera/ jalava/ saarni/ tammi/ pähkinäpensas Vanhoja kookkaita havupuita: lahovikaiset kuuset/ kilpikaarnamännyt/ylispuumännyt Palanutta järeää puuainesta Lehtoisuutta / korpisuutta / lähteisyyttä / tihkuisuutta / luhtaisuutta / lettoisuutta/ muu pohjavesivaikutus Luonnontilaista / ennallistamiskelpoista vesitaloutta Kalkkivaikutusta / ravinteista kallioperää tai maaperää / ruohoisuutta / lehtopensaita Puuston erirakenteisuutta / latvusaukkoisuutta / monipuolista puulajistoa Pienvesiä/joen- / järven- / tai merenrantaa Irtolohkareita/ louhikkoa / jyrkänteitä / kalliotörmiä / jyrkkiä rinteitä Kohteen lyhyt sanallinen kuvaus (esim. kasvupaikka/metsätyyppi, mahdolliset tiedot uhanalaisista lajeista muut luontoarvot):
20 PUUSTO Elävän puuston arviointi: puulajien -osuudet (%) mänty [ ] kuusi [ ] koivut [ ] haapa [ ] muut lehtipuut [ ] Kuolleen puuston määrä: Kuollutta järeää (läpimitta yli 15 cm) maapuuta, m3 /ha, josta lehtipuuta m3 /ha Kuollutta järeää (läpimitta yli 15 cm) pystypuuta, m3 /ha, josta lehtipuuta m3 /ha Palanutta tai hiiltynyttä puuta, m3 /ha MUUTA Kohteeseen sisältyy metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä: kyllä/ei: jos kyllä, niin mitä? noin ha Etäisyys lähimmälle luonnonsuojelualueelle noin km Suojelualueen nimi: Kohteen monimuotoisuusarvoilla on sosiaalista tai taloudellista merkitystä (kuten virkistys, marjastus, metsästys, sienestys, maatilamatkailu): Maanomistajalla on mahdollisuus/halukkuus tehdä tarvittaessa töitä luonnonarvojen turvaamiseksi kohteella: kyllä/ei METSÄKOHDETTA TARJOTAAN (rastita vaihtoehdot): Yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi, jolloin alue jää maanomistajan omistukseen Hankittavaksi valtion omistukseen luonnonsuojelualueeksi Määräaikaiseksi rauhoitusalueeksi, jolloin alue jää maanomistajan omistukseen
21 Paikka ja aika: Maanomistajan allekirjoitus: Kohteen luontoarvojen arvioinnissa maanomistajaa avustanut ja METSO -mahdollisuudesta maanomistajalle tietoa antanut metsäasiantuntija: Henkilön nimi: Yhteystiedot: LIITTEET METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot kuvioittain Kartta Valokuvia (tarvittaessa) Muut (tarvittaessa) 21 Marjukka Mähönen / MMM
22 KIITOS MIELENKIINNOSTA! 22
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS
METSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)
HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 3, Pirkkola ja Maununneva Kohteen
Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
Epoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
METSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
Käytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
Säästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
NATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Merkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016
Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran
METSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla
Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla Anna-Kaisa Kosenius Helsingin yliopisto METSO-toteuttajien neuvottelupäivä 22.10.2019 22/10/2019 Metso hiilipreemiolla / Anna-Kaisa Kosenius 1 Metsäluonnon
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Tooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola
Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.
Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. Kunta, kaupunginosa / alue Kiinteistön osoite Tunnus. Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä.
TARJOUS, vuokraoikeus Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön vuokraoikeuden ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.
TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola
Kunnanhallitus 203 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 203 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet
METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat
3 KAUPAN KOHDE 5 KAUPAN MUUT EHDOT 4 KAUPPAHINTA 2 OSTAJA. Merimasku-Antinlinna 23.5.2014. Luonnos ---- 1 MYYJÄ
NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA 23.5.2014 ---- 1 Luonnos ---- 1 MYYJÄ 2 OSTAJA Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali Petri Kodisoja 3 KAUPAN KOHDE Naantalin kaupungin Tammisaaren
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON 1. Asetuksen pääasiallinen sisältö Ympäristöministeriön asetuksella luonnonsuojelualueen
Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle
Maaseutulautakunta 49 01.10.2014 Maaseutulautakunta 21 15.04.2015 Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle 277/14.03.02/2014 MAALTK 01.10.2014 49 Valtioneuvosto asetti maaliskuussa
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja
Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg
Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29.1.2013 SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg Esityksen sisältö 1. Soidensuojeluohjelman laatiminen
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla
Hankesuunnitelma Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla Luonnonhoidolla lehdon ytimestä laajoihin luontokokonaisuuksiin Tausta Lehtojen merkityksestä uhanalaiselle lajistolle Pirkanmaalla on lehtoja yhteensä
Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
Luonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä
Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo