Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
|
|
- Raili Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
2 Sisällys 1 Johdanto Toteutusohjelman laadinta Taustaa luonnonhoidolle Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet Vahvuudet ja puutteet Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Luonnonhoidon lähtötilanne Lounais-Suomessa Rahoitus ja henkilöresurssit Ympäristötukisopimukset Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi Kemera-rahoitus ja valtionapu Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä ja koulutus Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi
3 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa Metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä hyödynnetään mm. Zonation-analyysin tuloksia. Yhteistyö metsäneuvoston ja METSO -yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. Talousmetsänhoidossa otetaan luonnonhoito huomioon osana jokapäiväistä toimintaa. Tämä toteutusohjelma keskittyy luonnonhoidon rahoituksen suuntaamiseen, jolloin siinä eivät näy erityisesti ne panostukset, joita maanomistajat tekevät metsissään. 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. 3
4 Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Lounais-Suomen alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. 4
5 Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. Lakisäädökset: Metsälaki ja Kemera ja luonnonsuojelulaki erityisen tärkeät elinympäristöt, tukimuodot, uhanalaiset lajit. Talousmetsien metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja elinympäristöt. 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Lounais-Suomen metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Alue sijoittuu kolmelle eri kasvillisuusvyöhykkeelle: lounaisin osa (18 % alueesta) kuuluu hemiboreaaliseen eli tammivyöhykkeeseen. Pohjoisin osa (12 %) kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen, ja valtaosa alueesta (70 %) näiden väliin jäävään eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (kuva 1). 5
6 Kuva 1. Lounais-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet. Kallioperä on pääosin hapanta ja vähäravinteista. Rannikkoseudun kallioperää luonnehtii peruskallio, jota leikkaavat rapakivet ja diabaasit. Lounais-Suomen alueen maaperä koostuu viimeisen jääkauden aikaisen jäätikön kerrostamista irtaimista maalajeista. Lounais-Suomen metsät ovat olleet pisimpään maassamme ihmisen vaikutuksen alaisina. Viljavimmat maat on raivattu pelloiksi, ja metsiä on käytetty eri tarkoituksiin satojen vuosien ajan. Metsien 6
7 käytön pitkästä historiasta johtuen koskemattomia aarniometsiä ei alueelta löydy. Alueen laajemmat luonnontilaisen kaltaiset metsät sijaitsevat nykyisin suojelualueilla. Metsä- ja kitumaan pinta-alasta on tiukasti suojeltu 2,5 % (Luonnonvarakeskus). Soista on ojitettu Lounais-Suomessa noin 75 prosenttia. Soiden osuus on suurin Satakunnan pohjoisosissa, jossa soita on paikoin jopa puolet maa-alasta. Lounais-Suomen laajimmat, pääosin karut suot, kuten Kurjenrahka, Puurijärvi-Isosuo sekä Haapakeidas, on pääosin suojeltu. Ojitus on hävittänyt etenkin reheviä soita, joita on luontaisestikin vähän. Lounais-Suomessa, kuten koko maassakin, myös kaikki korpityypit on luokiteltu uhanalaisiksi elinympäristöiksi. Suomen mittakaavassa alueen erikoisuus on runsaslajinen ja monimuotoinen tammivyöhyke rehevine lehtoineen ja jalopuineen. Alueella kasvaa luontaisesti monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä jalopuita, mm. tammia, metsälehmuksia ja vuorijalavia. Pääsääntöisesti nämä puulajit ovat sekapuina muiden puulajien vallitsemissa metsiköissä, ja muodostavat vain harvoin pienialaisia, oman puulajinsa vallitsemia metsiköitä. Itämeren rannikko ja saaristo ovat yksi luonnon merkittävistä piirteistä Lounais-Suomessa. Paikoin kallioiset ja kiviset, paikoin rehevät ja lehtipuustoiset rannikon metsät lisäävät monimuotoisuutta. Erityisesti Satakunnan maakunnan rannikko kuuluu lisäksi maankohoamisrannikon alueeseen, jolla maa yhä kohoaa edellisen jääkauden aikaisen mannerjään vetäytymisen seurauksena. Meren läheisyys myös leudontaa alueen ilmastoa. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys sekä luonnontilaisten pienvesien ja rehevien soiden vähäisyys. 7
8 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Lounais-Suomessa on noin metsätilaa ja tilojen keskikoko noin 18 ha. Metsätalouden maan osuus maakunnan pinta-alasta on 65 %. Yksityismetsien osuus on 78 % metsämaan alasta. Peltojen suhteellinen osuus maapinta-alasta on Lounais-Suomessa muuta maata suurempi. Lounais-Suomessa on suuria mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksiä, mutta metsäsektorin suhteellinen merkitys elinkeinoelämälle on muuta maata hieman alhaisempi. Metsien käyttöaste on kohtalaisen korkea ja säilynee edelleen hyvällä tasolla keskisen Suomen suurien tehdasinvestointien sekä alueen oman puunjalostusteollisuuden myötä. Luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin Lounais-Suomen maakuntiin. Lounais-Suomessa on noin valtakunnallista ja paikallista metsäpalveluyrittäjää ja toimijaa, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankehausta. Mukana on myös pieniä yhden henkilön yrityksiä. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Lounais-Suomessa 1. METSO-toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 2. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 3. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 4. Metsien monikäytön edistäminen 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 6. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 7. Hyviä hankkeita ja toteuttajia 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Lounais-Suomessa 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Tällä momentilla voidaan rahoittaa 8
9 ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO-ohjelmaa. Ohjelman rahoitus kasvoi vuoteen 2011 saakka, minkä jälkeen se putosi noin puoleen ja vakiintui Lounais-Suomessa noin euron vuositasolle. Rahoituksen käytön putoamiseen vaikutti määrärahojen supistuksen lisäksi tarjonnan väheneminen. Siihen puolestaan vaikutti erityisesti ympäristötuen muuttuminen verolliseksi tuloksi vuonna 2012, sekä ympäristötukihankkeiden valmistelutuen loppuminen muille alan toimijoille, kuten metsänhoitoyhdistyksille. Metsänomistajat ovat saaneet viime vuosina ympäristötukikorvauksia vuosittain (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin edestä. Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö Pylväiden selitteissä: RA = Kemiönsaaren ja Paraisten kunnat, LS = Varsinais-Suomi ja Satakunta. 9
10 Lounais-Suomen alueella on käytetty vuosittain noin 2,5 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 1,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu ja -haku sekä luonnonhoidollinen koulutus ja neuvonta. Myös METSO-ohjelman edistäminen ja METSO-toteuttamisohjelman tavoitteisiin pyrkiminen ja METSO-tarjousten valmistelu on tehty valtionavulla. Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM:n rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden ja EU:n aluekehityshankkeiden kautta. Kansainvälinen kiinnostus metsiämme kohtaan on lisääntynyt varsinkin EUn myötä. Tämän vuoksi toiminnassamme pitää ottaa direktiivit huomioon, mutta se mahdollistaa myös hankerahoituksen. 3.2 Ympäristötukisopimukset METSO-kaudella eli vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakunnissa yhteensä 688 hehtaarille (taulukko 2). Lounaissuomalaiset maanomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia yli kaksi miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja kallioalueiden metsiin. Taulukkoon eriteltyjen elinympäristöjen lisäksi ympäristötukeen on otettu 126 ha ns. vähätuottoisia elinympäristöjä, jotka ovat lähinnä kitu- ja joutomaan soita. Kemiönsaarten ja Paraisten osalta Kemeran luonnonhoitovarojen resursointi ja tavoitteenasettelu on tehty Metsäkeskuksen eteläisellä palvelualueella. Sillä alueella ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina yhteensä 255 hehtaarille (eivät ole taulukossa). 10
11 Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma Lounais-Suomessa (Satakunta ja Varsinais-Suomi). Ympäristötukien elinympäristökohtaisessa kohdentamisessa on pyritty noudattamaan Lounais- Suomen METSO-toteuttamisohjelman tavoitteita, jotka asetettiin ohjelman alkuvaiheessa. Tavoitteisiin nähden pienvesien lähimetsiä, puustoisia soita ja metsäluhtia on tullut sopimusten piiriin varsin hyvin. Jatkossa on tarvetta pyrkiä saamaan ympäristötuen piiriin enemmän alueen erityispiirteisiin kuuluvia lehtoja sekä muita puustoisia elinympäristöjä (liite 1. METSO-ohjelman tavoitteet). Ympäristötuen osalta METSO-ohjelman kaudelle lasketuista hehtaaritavoitteista saavutettiin kokonaisuutena noin 25 prosenttia. Hehtaaritavoitteita ei tulla jatkossakaan saavuttamaan, ellei rahoitusta lisätä, ohjelmakautta edelleen pidennetä ja/tai hehtaarikohtaista korvaustasoa alenneta. 11
12 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 23 kpl (taulukko 3). Hankkeet ovat erilaisia kartoituksia ja selvityksiä, elinympäristöjen hoitoa sekä vesiensuojeluhankkeita. Tämä erottelu ei ole yksioikoinen, sillä useissa hankkeissa on otettu metsäluonto kokonaisuudessaan huomioon. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Ne ovat keskittyneet Pohjois-Satakunnan runsassoisille alueille. Vesipuitedirektiivi ja pienvesistrategia velvoittavat parantamaan vesistöjen tilaa. Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon hankkeet ja toimet kpl Vaikutushehtaarit (toteutusala, ha) Kemera, Valtakunnalliset lh hankkeet, EU rahoitus, Muu rahoitus, Yhteensä, Tärkeiden elinympäristöjen hoito ja kunnostustyöt Luontotiedon inventointi ja luonnonvaratietokannan kehittäminen Vesistöhaittojen estäminen ja vesiensuojelu Maisemanhoitohankkeet 3 27, Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja vesiensuojelua edistävät selvitykset Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu Neuvonta, tiedonvälitys ja kehittämishankkeet KuntaMETSO, elinympäristöjen kartoitus LUONNONHOITOHANKKEET YHTEENSÄ Ympäristötuki METSO kohteiden välityssopimukset
13 Taulukosta puuttuvat Kemiönsaarten ja Paraisten luvut. Niiden alueella on vuosina toteutettu kaksi maisemanhoitohanketta, joihin on käytetty rahaa yhteensä noin euroa. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia: lehtojen hoitoa sekä lähteiden kunnostusta. Lisäksi on poltettu säästöpuuryhmiä palaneen runkopuun aikaansaamiseksi. Elinympäristöjen kunnostuksessa on painotettu harvinaisia elinympäristöjä. Nämä tarpeet ovat tulleet METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvityksen perusteella. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuonna 2015 hankehakuun on tulossa ensimmäisenä vesiensuojeluhanke. 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana useissa valtakunnallisissa ja alueellisissa luonnonhoidon kehittämishankkeissa. MMM:n Vaikuttavuutta METSO -luonnonhoitoon -hankkeessa Lounais-Suomi on ollut mukana mm. uuteen hankehakumenettelyyn perehdyttävien valtakunnallisten toimijakoulutusten järjestämisessä. Metsäkeskus osallistui myös KuntaMETSO hankkeeseen vuosina , jolloin kartoitettiin Porin kaupungin omistamien metsien METSOelinympäristöjä. Metsäkeskus osallistui vuosina hankepartnerina EAKR:n (Euroopan aluekehitysrahasto) rahoittamaan alueelliseen neuvonta- ja tiedonvälityshankkeeseen Maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta (Maaemo). Hanke oli suunnattu erityisesti luonnonarvokaupan kokeiluhankkeen aikana (vuosina ) määräaikaisen suojelusopimuksen tehneille metsänomistajille. Hankkeen vetäjänä toimi Koppelo ry., jonka jäsenet ovat pääosin suojelusopimuksen tehneitä metsänomistajia. Vuosina Metsäkeskus toteutti Satakunnassa EAKR:n rahoittaman Metsänomistuksen monet mahdollisuudet -hankkeen, jossa annettiin neuvontaa metsätilan omistajanvaihdoksesta sekä METSO-suojelun mahdollisuuksista. 13
14 Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu -hanketta toteutettiin Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa vuosina Hanke sai rahoituksensa pääosin Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostolta (maa- ja metsätalousministeriöltä ja ympäristöministeriöltä). Hankkeen vetäjänä toimi Lounais-Suomen ympäristökeskus, hankekoordinaattori työskenteli Metsäkeskuksessa. Hankkeessa toteutettiin kokonaisvaltaista valuma-aluekohtaista luonnonhoidon suunnittelua maa- ja metsätalousalueilla. Varsinais-Suomen ELY -keskus on tehnyt vuosina METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä noin 2600 hehtaarille (METSO-ohjelmakauden tavoite on ha). Tähän on käytetty vuosittain keskimäärin n. 2 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia soita ja kallioalueiden metsiä. Osalla YSA-alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Suojeluun varatuilla valtion mailla Lounais-Suomessa on Metsähallitus vuosina ennallistanut 1000 hehtaaria soita, hoitanut vuosittain 650 ha perinnebiotooppeja ja ennallistanut reilut 200 ha metsiä, joista 57 ha on ollut pienaukotusta, 126 ha lahopuun tuottamista ja 21 ha polttoalueita. Lisäksi on tehty luonnonhoitoa noin 25 hehtaarilla lehdoissa, jalopuumetsissä ja paahde-elinympäristöissä. Lounais-Suomen suojelualueverkon soiden ennallistamis- ja hoitotarpeesta on toteutettu vuoteen 2014 mennessä noin 60 % (lähde: Johanna Ruusunen, Metsähallitus). 14
15 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi 4.1 Kemera-rahoitus ja valtionapu Kemeran luonnonhoitovarat tulevat maa- ja metsätalousministeriön budjettikaavailujen perusteella laskemaan nykyisestä jopa puoleen. Oletettavasti Lounais-Suomenkin osuus rahoituksesta laskee jonkin verran. Lounais-Suomessa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut viime vuosina käytettävissä noin Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, mutta samalla tähdätään siihen, että vuosittain tulee hankehakuun uusia luonnonhoitohankkeita. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta nykyisillä budjettikaavailuilla. Rahoitus vähenee sekä maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksessa, jota Metsäkeskus hallinnoi, että ympäristöministeriön rahoituksessa, jota Ely-keskus hallinnoi. Taulukko 4. MMM:n ja YM:n METSO ohjelman budjettirahoitus vuosittain, miljoonaa euroa. Vuosi MMM YM , esitys , esitys , esitys , esitys
16 Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Alueet ja kohteet laitetaan paikkatietoon. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskus.fi-verkkosivuilla. Hankehaun päätyttyä hakemukset pisteytetään ja korkeimman pistemäärän saanut hakija valitaan hankkeen toteuttajaksi hankekokouksessa. Hankekokouksessa ovat läsnä Metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelut sekä elinkeinopalvelut. Toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Luonnonhoitohankkeita keskitetään harvinaisiin elinympäristöihin sekä vesiensuojelun kannalta alueellisesti merkittäviin kohteisiin. Suunnitelma vuosien luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 5. Ympäristötuki Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. METSO-ohjelman alueelliset hehtaaritavoitteet kohdistuvat pääosin runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin, kallioalueiden metsiin ja lehtoihin. Pääosa käytettävissä olevista ympäristötukivaroista tulee kuitenkin joka tapauksessa kulumaan vanhojen, päättyvien ympäristötukisopimuskohteiden uusimiseen. Uusien sopimuskohteiden valinnassa pyritään löytämään alueen erityispiirteisiin kuuluvia elinympäristöjä, erityisesti lehtoja ja maankohoamisrannikon metsiä (taulukko 5). Suomen metsäkeskuksen linjauksen mukaisesti vähätuottoisia elinympäristöjä, ml. metsälain 10 :n kohteet, ei pääosin enää rahoiteta. 4.2 Muu rahoitus Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon 16
17 edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään. Luonnonhoitoon liittyvillä hankkeilla voidaan toteuttaa mm. Satakunnan sekä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmia Maakuntaohjelmissa tavoitellaan myös puhdasta ja terveellistä ympäristöä. Tavoitteeseen sisältyy vesienhoidon päivitetty toimenpideohjelma, jonka toteutusta voidaan tukea esimerkiksi hankkeilla, joissa kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä tai koulutetaan ja neuvotaan vesiensuojelusta vastaavia toimijoita. Alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia ja maakuntaohjelmia tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näihin liittyviä hankkeita voivat olla esimerkiksi kylien kehittämishankkeet sekä neuvontahankkeet. Metsäkeskus hakee ja toteuttaa ohjelmakaudella ainakin yhden ylimaakunnallisen, luonnonhoitoa edistävän aluekehityshankkeen Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Uhanalaiset luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet sekä soiden reunaosien rämeet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Ympäristötukisopimusten elinympäristökohtaiset tavoitteet ja ympäristötukiin sisältyvän luonnonhoidon tavoitemäärät on kuvattu liitteen taulukossa 5. Taulukko on esimerkinomainen ja sitä voi käyttää, mikäli haluaa suunnitella yksityiskohtaisemmin ympäristötukien kohdentamista. 17
18 Taulukosta puuttuvat Kemiönsaarten ja Paraisten luvut, koska niiden osalta Kemeran luonnonhoitovarojen resursointi ja tavoitteenasettelu tehdään Metsäkeskuksen eteläisellä palvelualueella. Taulukko 5. Vuosien luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. Valtakunnalliset kpl Kemera, lh- Valtionapu, EU-rahoitus, Muu Yhteensä, rahoitus, hankkeet, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Metsäojituksista aiheutuneiden vesintöhaittojen estäminen tai korjaaminen Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen estäminen 5. Muut 1-4 kohdissa tarkoitettuja hankkeita vastaavat metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavat hankkeet Valtakunnalliset lh-hankkeet LUONNONHOITO- HANKKEET YHTEENSÄ Ympäristötukien laadinta koulutustilaisuuksia kpl/kausi YHTEENSÄ
19 Lehdot Lehdot ovat monimuotoisimpia metsäelinympäristöjä, ja niissä elää merkittävä osa metsien uhanalaisista ja vaateliaista lajeista. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä luonnonhoidolla. Ympäristötukisopimukset Uusia lehtokohteita otetaan ympäristötukisopimuksiin vuosittain Luonnonhoitoon soveltuvissa lehtokohteissa, lähinnä jalopuulehdoissa, tehdään lehtojen hoitoa Luonnonhoitohankkeet Tehdään yksi lehtojen luonnonhoitohanke liittyen luonnonhoitohanketyyppiin 1, metsäelinympäristöjen hoitaminen. Hoidettaviksi lehtokohteiksi etsitään ensisijaisesti jalopuulehtoja, jotka sijaitsevat pääosin hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä (kuva 1) Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. Välitetään ELY-keskukselle n. 5 METSO-tarjousta vuosittain Lajistoltaan arvokkaille, pienialaisille runsaslahopuustoisille ja luonnontilaisen kaltaisille vanhan metsän kohteille (METSO I-lk) tarjotaan ympäristötukea Luonnonhoitohankkeet Lisätään palaneen puun ja lahopuun määrää suunnittelemalla yksi luonnonhoidollisen kulotuksen hanke ohjelmakaudella, hanketyyppi 3. Haetaan polttokohteita Metsähallituksen palojatkumoalueiden (Kurjenrahka-Säkylänharju, Pinkjärvi ja Pohjankangas) läheisyydestä 19
20 Pienvesien lähimetsät Pienvesielinympäristöihin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesien lähimetsät ovat metsäluonnon monimuotoisuuden keskittymiä ja tärkeitä leviämis- ja liikkumisreittejä, ekologisia käytäviä. Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettu tavoite pienvesiympäristöjen määräksi on ilmeisesti asetettu liian alhaiseksi, koska se on jo ylitetty. Metsälain 10 :n mukaisia puronvarsia on saatu ympäristötukeen melko runsaasti. Metsälain 10 :n mukaisia puronvarsia otetaan edelleen ympäristötukeen sitä mukaa kun kohteita tulee tarjolle Luonnonhoitohankkeet Viedään hankehakuun yksi pienvesielinympäristöjen kunnostukseen liittyvä luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsäelinympäristöjen hoitotyöt Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit. Ympäristötukisopimukset Uusia METSO I-luokan korpikohteita pyritään saamaan ympäristötuen piiriin vuosittain. Luonnonhoitohankkeet Jäljellä olevan suoluonnon turvaaminen on tärkeää ja luonnonhoitoa tulee kohdistaa rehevien kohteiden lisäksi myös vähäravinteisempiin korpimuuttumiin ja -ojikoihin. Viedään hankehakuun yksi suoelinympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotyöt Lisäksi edistetään kannattamattomien kunnostusojitusten tekemättä jättämistä eli kohteiden jättämistä ennallistumaan ilman toimenpiteitä 20
21 Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja suuria metsäalueita omistavat metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. TOTELMA- jaksolla osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yhteen yhteistyöhankkeeseen. Harjujen paahdeympäristöt Harjujen paahdeympäristöissä elää niiden karuihin olosuhteisiin erikoistuneita lajeja, joiden uhkana on elinympäristöjen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Aiempien hankkeiden ja selvitysten ansiosta arvokkaat harjualueet ovat jo melko hyvin alueen toimijoiden tiedossa. Selvitetään mahdollisuus viedä hankehakuun yksi harjujen paahdeympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 elinympäristöjen hoitotyöt Puustoiset perinnebiotoopit Alueellisesti on sovittu, että puustoisten perinnebiotooppien suojelussa ja hoidossa päävastuu on Varsinais-Suomen ELY-keskuksella. Pääosa perinnebiotoopeista kuuluu maatalouden erityisympäristötukisopimusten piiriin. Ympäristötukisopimukset Harkinnan mukaan voidaan ottaa ympäristötukeen soveltuvia kohteita ja toteuttaa niissä mahdollisesti tarvittavat hoitotoimet Maankohoamisrannikon metsät Lounais-Suomessa on maankohoamisrannikkoa, joka on koko maan mittakaavassa erityinen elinympäristö. Rannikon rehevät lehtimetsät ja lehdot lisäävät alueen metsäluonnon monimuotoisuutta. 21
22 Ympäristötukisopimukset Uusia METSO I-luokan maankohoamisrannikon metsäkohteita pyritään saamaan ympäristötuen piiriin vuosittain 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Lounais-Suomen valuma-alueiden pintavesien toimenpideohjelmissa todetaan, että metsätalous ei ole kokonaiskuormituksen kannalta merkittävimpiä vesistökuormittajia, mutta sillä on kuitenkin paikallista merkitystä vesistöjen latvoilla. Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Vesiensuojelun suunnittelua keskitetään vesistöjen latvoille, alueille, joissa ojitettujen soiden osuus maapinta-alasta on suuri. Suunnittelua ei kuitenkaan ohjata edellisellä ohjelmakaudella suunniteltujen vesiensuojeluhankkeiden alueille (kuva 2). Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset sekä niiden kehittäminen mm. tarkemman topografiatiedon osalta tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. 22
23 Kuva 2. Vesiensuojelun hankealueet vuosina Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Täydentävien 23
24 vesiensuojelurakenteiden käyttöä edistetään valuma-aluekohtaisen vesiensuojelun suunnittelulla sekä toimijoiden ja maanomistajien neuvonnalla ja koulutuksella. Alueellisesti painotetaan kuitenkin sitä, että kunnostusojitushankkeiden hyödynsaajien tulee kantaa päävastuu metsätalouden vesiensuojelusta. Useissa tapauksissa vesiensuojelullisesti tehokkainta ja myös taloudellisinta on toteuttaa vesiensuojelurakenteet kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Tietyissä olosuhteissa esim. hienojakoisilla mailla kunnostusojituksista irrallisilla toimenpiteillä aiheutetaan vesiensuojelullisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohtien yhdistäminen on mahdollista ainakin soiden ennallistamistoimissa sekä pienvesien luonnonhoidossa. Viedään ohjelmakaudella hankehakuun yksi hanke, joka yhdistää vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohdat, hanketyyppi 1 Viedään ohjelmakaudella hankehakuun kaksi hanketta, jotka kohdistuvat hanketyyppiin 2, metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen Vesiensuojeluhankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon valtakunnallisen FRESHABIT-hankkeen tavoitteet. FRESHABIT on Metsähallituksen vetämä laaja EU-hanke, jossa myös Suomen metsäkeskus on mukana. Metsäkeskukselle ei ole hankkeeseen budjetoitu töitä Lounais-Suomen maakuntien alueelle, mutta Karvianjoen ja Kiskonjoen valuma-alueet ovat hankkeessa ohjelmakaudella erityistarkastelussa. 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Kaiken luonnonhoidon ei tarvitse kohdistua arvokkaisiin elinympäristöihin. Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä. Luonnonhoitohankkeissa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Säästöpuuryhmien laadulla voidaan vaikuttaa arvokkaisiin rakennepiirteisiin. 24
25 Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Erilaiset metsäkäsittelymenetelmät antavat uusia mahdollisuuksia niin riistanhoidolle, luontomatkailulle kuin metsämaiseman hoidollekin. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä. TOTELMA-jaksolla toteutetaan ylimaakunnallinen, EU-rahoitteinen luonnonhoitoa ja vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä edistävä hanke. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tulee esittää asiakkailleen metsätaloustoimenpiteiden lisäksi myös METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot. Metsäammattilaisille koulutustilaisuus vuosittain Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä luo pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Riittävällä määrällä erilaisia hanketyyppejä voidaan hankehakuun saada mukaan laaja joukko toimijoita. Metsäkeskus.fi-verkkosivuista tehdään interaktiiviset, jolloin niiden kautta voidaan ilmoittaa hanke-esityksiä ja ilmoittautua kiinnostuneeksi toimijaksi ja antaa palautetta hankehausta. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, joita hyödynnetään koulutuksessa. Toimijoille ja koneenkuljettajille koulutustilaisuus vuosittain Maanomistajien tietotasoa METSO-ohjelmasta ja luonnonhoidon vaihtoehdoista lisätään tiedotuksella, retkeilyillä ja tiettyihin elinympäristöihin kohdistetulla markkinoinnilla. Kohdistetussa markkinoinnissa hyödynnetään mm. Zonation-analyysiä. Maanomistajaretkeilyt tai koulutustilaisuudet 2 kpl/ TOTELMA jakso Kaksi artikkelia/juttua/haastattelua vuosittain maakuntalehdissä/radiossa/tv:ssä 25
26 Metsään.fi-palvelussa esitetään arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset METSO-kohteet. Näin ollen maanomistajat aktivoituvat kysymään kohteista ja luonnonhoidon mahdollisuuksista. Kasvavaan kiinnostukseen on varauduttava riittävin henkilöstöresurssein ja kohteiden tarjontaan on pystyttävä vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään markkinoinnissa ja tiedotuksessa. 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidon töitä ja hankkeita pyritään toteuttamaan mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa maakunnissa, eli Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Luonnonhoidon suunnitelmat ja -toteutukset merkitään paikkatietoon LuontoAarniin. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. 26
Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotLUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2
LisätiedotLapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotEtelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet
LisätiedotKeski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotPohjois-Karjalan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Karjalan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa
LisätiedotMuut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu
Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle
LisätiedotPirkanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotEtelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotYhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista
Yhteenveto luonnonhoidon alueellisista toteutusohjelmista Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Luonnonhoidon toteutusohjelmien käsittely alueellisia metsäohjelmia valmistelevissa työryhmissä ja metsäneuvostoissa...
LisätiedotMETSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät
METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä
LisätiedotPohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
Pohjois-Savo luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Savon metsäluonnon erityispiirteet...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotUudenmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Uudenmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotPohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLuonnonhoito ja monimuotoinen metsä
Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotLuonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20
25.6.2013 Viitaten lausuntopyyntöönne 23.5.2013 Dnro MMM030:00/2013 Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito
Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito Suomen metsäkeskuksentoimintaafreshabit LIFE IP hankkeen yhteydessä Taimenpäivä 15.3.2018 Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla Freshabit LIFE IP /
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
Lisätiedot