Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012
|
|
- Satu Nieminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISBN (PDF) ISSN X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)
2 Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute -sarjassa julkaistaan tutkimusten ennakkotuloksia ja ennakkotulosten luonteisia selvityksiä. Sarjassa voidaan julkaista myös esitelmiä ja kokouskoosteita yms. Sarjan julkaisut ovat saatavissa pdf-muodossa sarjan Internet-sivuilta. ISSN X Toimitus PL Vantaa puh faksi sähköposti julkaisutoimitus@metla.fi Julkaisija Metsäntutkimuslaitos PL Vantaa puh faksi sähköposti info@metla.fi 2
3 Tekijät Syrjänen, Kimmo, Rantala, Mirja, Sirkiä, Saija & Anttila, Susanna (toim.) Nimeke Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012 Vuosi 2013 Sivumäärä 44 Alueyksikkö / Tutkimusohjelma / Hankkeet ISBN ISBN (PDF) ISSN X Etelä-Suomen alueyksikkö / Vantaan toimipaikka / Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintahjelman (METSO) seuranta ja vaikutukset / Hanke 3602 Hyväksynyt Vanhempi tutkija Riitta Hänninen, Tiivistelmä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) etenee pääosin suunnitellusti. Raportti esittelee METSO-ohjelman 14 toimenpiteen etenemisen vuonna Vuonna 2012 METSO-ohjelmassa perustettiin hehtaaria uusia suojelualueita. Yhteensä ajanjaksolla on ELY-keskuksissa toteutettu luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä ja määräaikaisia toimenpiteitä hehtaarilla eli noin 22 prosenttia METSOn periaatepäätöksessä asetetusta kokonaistavoitteesta. Kun lasketaan mukaan Metsähallituksen vuonna 2009 pysyvään suojeluun siirtämät hehtaaria, on suojelualueverkostoa laajennettu METSOn keinoin yhteensä hehtaarilla. Vuonna 2012 laadittiin Suomen metsäkeskuksessa uusia ympäristötukisopimuksia hehtaarille. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina yhteensä hehtaarille. Luonnonhoitohankkeissa on METSO-elinympäristöissä tehty maastosuunnittelua ja hoitotöiden toteutusta vuosina yhteensä hehtaarin alalla. METSOn periaatepäätöksessä asetetusta tavoitteesta Suomen metsäkeskus on vuoden 2012 loppuun mennessä saavuttanut noin 36 prosenttia. Metsähallitus on ennallistanut vuosina metsiä ja puustoisia soita ha (lisäksi yksityisillä luonnonsuojelualueilla 337 ha) sekä toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa ha (lisäksi yksityisillä luonnonsuojelualueilla 480 ha). Vuonna 2012 ympäristöministeriö myönsi rahoitusta 18 kunnalle ja 8 seurakunnalle niiden omistamien metsien METSO-kohteiden inventointiin. Vuonna 2012 oli käynnissä kaksitoista METSO-yhteistoimintaverkostohanketta. Viisi verkostoa päättyi vuoden 2012 lopussa ja seitsemän verkostoa jatkaa toimintaansa vuonna METSOn tutkimus- ja kehityshankkeet sekä Metlan tutkimushankkeet tuottivat uutta tietoa ohjelman toteuttamisen tueksi. Vuoden aikana on tuotettu viestintä-, neuvonta- ja koulutusmateriaaleja. METSO-seurantaryhmä työsti valtioneuvoston periaatepäätöksen päivitysehdotusta, joka valmistui Sen valmistelussa hyödynnettiin ohjelman etenemisestä tehtyä ulkopuolista väliarviota. Asiasanat METSO-ohjelma, metsien monimuotoisuus, vapaaehtoiset suojelukeinot, talousmetsien luonnonhoito, metsänomistajat Julkaisun verkko-osoite Tämä julkaisu korvaa julkaisun Tämä julkaisu on korvattu julkaisulla Yhteydenotot Mirja Rantala, Metsäntutkimuslaistos, PL 18, Vantaa. Sähköposti mirja.rantala@metla.fi Muita tietoja Taitto Irene Murtovaara 3
4 Sisällys 1 Johdanto METSO-ohjelman toimenpiteet Luonnontieteelliset valintaperusteet METSOn toteutuksen organisointi ja yhteistyö Suojelualueverkoston kehittäminen Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä Luonnonarvojen tuki talousmetsissä Metsälainsäädännön muutostarpeet Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus Yhteistoimintaverkosto Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla Viestinnän toteuttaminen Tietopohjan parantaminen Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen METSO-ohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi Yhteenveto Toimenpiteiden eteneminen vuonna METSO vuonna Kirjallisuus Liitteet
5 1 Johdanto Valtioneuvosto hyväksyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) periaatepäätöksen yhtä aikaa Kansallinen metsäohjelma 2015-periaatepäätöksen kanssa maaliskuussa Näiden kahden ohjelman toteutus ja tavoitteet nivoutuvat läheisesti toisiinsa. METSO-ohjelman toteutuksesta vastaavat yhteistyössä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelman 14 toimenpiteellä turvataan monimuotoisuutta kehittämällä suojelualueverkostoa sekä talousmetsien luonnonhoitoa, mutta myös viestinnän, koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Keskeistä MET- SO-ohjelmassa on vapaaehtoisten monimuotoisuuden turvaamiskeinojen tarjoaminen maanomistajille. Vaikka yksityiset maanomistajat ovat METSOssa keskiössä, METSOn suojelukeinot ovat kaikkien metsää omistavien tahojen käytössä (Etelä-Suomen 2008). Valtioneuvosto esitti vuonna 2011, että METSOa jatketaan vuoteen 2020 suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi turvata METSO-rahoitus tälle ajanjaksolle. Vuonna 2012 METSO-ohjelmaan oli käytettävissä yhteensä runsas 40 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion rahoitus METSOn toteutukseen vuosina on esitetty taulukossa 1. METSOn toimenpiteet ovat pääosin edenneet suunnitellusti. Ohjelman toteutuksen jatkaminen vuoteen 2020 sai aikaan tarpeen päivittää valtioneuvoston periaatepäätös vuonna Työn tueksi tilattiin riippumaton ulkopuolinen väliarvio (Laita ym. 2012), jota hyödyntäen METSOn laajapohjainen seurantatyöryhmä valmisteli luonnoksen periaatepäätökseksi. METSOn väliarvion ja seurantatyöryhmän vuoden 2012 työskentelyn merkittävin johtopäätös on, että METSO-ohjelmalle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä vaatii lisärahoitusta sekä suojelualueverkoston laajentamisen että talousmetsien luonnonhoidon korvausmäärärahojen osalta. Erityisesti talousmetsien luonnonhoidon tavoitteiden saavuttaminen ja aseman vahvistaminen merkittävänä monimuotoisuuden turvaamisen keinona edellyttää lisärahoitusta käynnissä olevien leikkausten sijaan. Rahoitusta joudutaan kohdentamaan nykyisin pääsääntöisesti metsälakikohteisiin, mikä heikentää METSOn tavoitteiden toteutumista. Monissa ELY-keskuksissa puolestaan haasteena on METSOa toteuttavan henkilöstön vähäisyys, minkä vuoksi metsänomistaja voi toisinaan joutua odottamaan korvauspäätöstä kohtuuttoman kauan. Taulukko 1. Valtion talousarviolukuja , YM ja MMM (milj. ) METSO hankinnat ja korvaukset (YM) 7 8,5 22, Metsäluonnon hoidon edistäminen: ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet (MMM) 6,8 8,0 10,3 10,8 7,3 5
6 Raportin luvussa 2 esitellään METSO-ohjelman eteneminen toimenpiteittäin. Toimenpidekohtaisten tekstien yhteyteen on liitetty lainauksia voimassaolevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä sekä METSO-seurantatyöryhmässä valmistellusta uudesta periaatepäätösehdotuksesta. Toimenpiteiden etenemistä vuonna 2012 esittelevät tekstit on saatu toimenpiteiden vastuuhenkilöiltä ja muilta toteuttajilta maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM), ympäristöministeriöstä (YM), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta (Tapio), Metsähallituksesta luontopalveluilta ja metsätaloudelta (MH), Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla), METSO-ohjelman toteuttajilta Suomen metsäkeskuksesta (SMK) ja ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueilta sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Toimenpidekohtaisia tekstejä ovat tuottaneet seuraavat henkilöt: Susanna Anttila (SYKE), Heikki Eeronheimo (MH), Tuomas Haapalehto (MH), Erkki Hallman (MH), Katja Huumo (YM), Heidi Kaipiainen-Väre (SYKE), Terhi Koskela (Metla), Katja Matveinen-Huju (MMM), Antti Otsamo (MH), Riikka Paloniemi (SYKE), Esa Pynnönen (YM), Jussi Päivinen (MH), Mirja Rantala (Metla), Lauri Saaristo (Tapio), Matti Seppälä (SMK), Saija Sirkiä (SYKE) ja Kimmo Syrjänen (SYKE). Tekstien toimittamisesta ovat vastanneet Kimmo Syrjänen (SYKE), Mirja Rantala (Metla), Saija Sirkiä (SYKE) ja Susanna Anttila (SYKE). Lisäksi raportin laatimista ovat ohjanneet sen eri vaiheissa Mikko Kuusinen (YM) ja Ville Schildt (MMM). Lukuun 3 raportin toimittajat ovat koonneet yhteenvedon vuoden 2012 toimenpiteiden etenemisestä, onnistumisista ja haasteista sekä vuonna 2013 ajankohtaisista METSO-teemoista. 2 METSO-ohjelman toimenpiteet 2.1 Luonnontieteelliset valintaperusteet Valtioneuvosto edellyttää, että ympäristöministeriö asettaa työryhmän, jossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa viimeistellään luonnontieteelliset valintaperusteet käytännön ohjeiksi ja laaditaan niille alueelliset painotukset vuonna Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laativat elinympäristökohtaiset toteuttamisohjelmat, antavat toteuttamistavoitteet tulosohjauksella alueellisille ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille sekä seuraavat niiden toteutumista. Valintaperusteiden määrittely ja toimivuus Ympäristöministeriö asetti valintaperustetyöryhmän viimeistelemään yhteistyössä sidosryhmien kanssa luonnontieteelliset valintaperusteet käytännön ohjeiksi ja laatimaan niille alueelliset painotukset. Valintaperustetyöryhmä luovutti raportin ympäristöministeriölle toukokuussa 2008 (METSOn valintaperustetyöryhmä 2008). Valintaperusteissa keskityttiin luonnontieteellisiin perusteisiin, joiden avulla voidaan valita monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä elinympäristöjä toimintaohjelmaan. Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi 6
7 sekä suojelualueilla että talousmetsissä. Valintaperusteet laadittiin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kuvatuille kymmenelle elinympäristötyypille, joita ovat: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Valintaperusteissa hyödynnettiin myös monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä ja elinympäristön ekologisia vaihtelusuuntia. Lisäksi alueen sijainti suhteessa nykyiseen suojelualueverkostoon on tärkeä valintaperuste. Suojelualueen läheisyydessä voidaan mukaan valita kehityskelpoisia kohteita joustavammin kuin etäällä suojelualueista. Alueellisessa kohdentamisessa voidaan ottaa huomioon myös vaikutukset elinkeinotoimintaan, virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin. Tiettyjä luonnontilaltaan muuttuneita elinympäristöjä voidaan kunnostaa muun muassa talousmetsien luonnonhoidon keinoin. Täydentävinä valintaperusteina voidaan tarkastella uhanalaisten ja taantuneiden metsälajien esiintymäpaikkoja toimintaohjelmaan soveltuvine elinympäristöineen. Metsäntutkimuslaitos on arvioinut valintaperusteiden toimivuutta vuosina Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää METSO-ohjelmaan hankittujen uusien suojelukohteiden ekologista laatua (elinympäristötyypit, rakennepiirteet ja vaatelias lajisto). Kartoitettavana on ollut sekä pysyvästi suojeltuja kohteita (valtiolle hankitut alueet, yksityiset luonnonsuojelualueet) että määräaikaisesti turvattuja kohteita (ympäristötukikohteet). Johtopäätösten mukaan METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet näyttävät toimivan hyvin lajistoltaan arvokkaimpien kohteiden tunnistamisessa (Koskela 2013). Myös METSOa toteuttavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt ovat useissa selvityksissä arvioineet valintaperusteet varsin toimiviksi, muun muassa vuoden 2012 METSO-ohjelman väliarvion yhteydessä (Laita ym. 2012). Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat laatineet elinympäristökohtaiset toteuttamistavoitteet ELY-keskuksille ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköille koko METSOkaudelle. Vuosittaiset yksityiskohtaisemmat tavoitteet määritellään ministeriöiden ja alueellisten toteuttajien tulosneuvotteluissa. Ministeriöt seuraavat tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteen operatiivinen toteutus ja toteuttamisohjelmien hehtaaritavoitteet on esitetty luvussa 2.2. MET- SOn toteutuksen organisointi ja yhteistyö. METSOn väliarviossa (Laita ym. 2012) luonnontieteellisiä valintaperusteita esitetään edelleen kehittäväksi sisällyttämällä metsätuhoalueet aiempaa selkeämmin valintaperusteisiin sekä laatimalla yhtenäinen ohjeistus niiden hankinnasta ja korvauksista. Väliarvio painottaa myös luonnonarvoiltaan tällä hetkellä vaatimattomien kohteiden hankinnan mahdollistamista, kuten talouskäytössä olevien nuorten ikävaiheiden (esim. avohakkuualat ja luontaisesti syntyneet ja 7
8 hoitamattomat nuoret taimikot) hankintaa. Tämä olisi tarpeen etenkin kehitettäessä aluekokonaisuuksia pitkällä aikavälillä. Näitä kehitysehdotuksia voidaan edistää ja valintaperusteiden soveltamista kehittää ministeriöiden soveltamisohjeiden avulla. Uuteen periaatepäätösehdotukseen onkin kirjattu toimenpiteeksi valintaperusteiden osalta: Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ohjaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen metsäkeskusta METSOn luonnontieteellisten valintaperusteiden soveltamisessa siten, että metsien monimuotoisuuden vapaaehtoinen turvaamien kohdentuu mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, ja seuraavat ohjelman tavoitteiden toteutumista. 2.2 METSOn toteutuksen organisointi ja yhteistyö Valtioneuvosto edellyttää, että alueelliset ympäristökeskukset ja metsäkeskukset toteuttavat luonnonarvojen kauppaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa luonnontieteellisten valintaperusteiden ja alueellisten painopisteiden mukaisesti vuosina METSOssa käytettäviä luonnonsuojelulain ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia toteutuskeinoja kutsuttiin vuoden 2008 periaatepäätöksessä yhteisellä nimellä luonnonarvojen kauppa. ELY-keskusten koolle kutsumat METSO-yhteistyöryhmät koordinoivat METSO-ohjelman alueellista toimeenpanoa ja seuraavat toteutusta. Ryhmän tehtävänä on muun muassa: määritellä konkreettisia alueellisia tavoitteita METSO-ohjelman toteuttamiselle ja keskustella työnjaosta eri toimijoiden kesken seurata METSO-ohjelman toimeenpanoa alueellaan suunnitella metsänomistajille tehtävien kohdennettujen tarjouspyyntöjen toteuttamista keskustella ELY-keskuksen tai Suomen metsäkeskuksen alueyksikön esiin tuomien erityiskohteiden toteutuksesta. METSOn elinympäristökohtaiset tavoitteet ELY-keskuksille ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköille (liitteet 1 ja 2) on asetettu yleisellä tasolla, ja niitä tarkennetaan alueellisissa yhteistyöryhmissä. Alueelliset tavoitteet toimivat apuna METSO-työn suunnittelussa ja kohdentamisessa. Yhteistyöryhmän avulla METSOn eri toteutuskeinoja voidaan kohdentaa elinympäristöverkostojen luomiseksi ja tehdä tarvittaessa alueellisia ja elinympäristökohtaisia painotuksia. Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä METSOn elinympäristökohtaisia tavoitteita on kehitetty vuosien 2010 ja 2011 aikana osana alueellisten metsäohjelmien päivitystä, joka valmistui vuoden 2011 lopulla. Ministeriöt (YM ja MMM) ohjaavat METSOn toteutusta tulosohjauksen keinoin ja seuraavat oman hallinnonalansa alueellisten tavoitteiden toteutumista vuosittain. 8
9 METSOn toteutus perustuu yhteistyöhön METSOn tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. ELYkeskukset ja Suomen metsäkeskus tekevät viranomaisyhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaistoimijoiden tehtävänä on muun muassa tiedottaa ja neuvoa maanomistajia METSOn vaihtoehdoista ja tavoiteltavista suojeluarvoista. Ne voivat tehdä kohdennettua markkinointia esimerkiksi tiettyjen elinympäristöjen esiintymisalueilla, nykyisten suojelualueiden läheisyydessä tai yhteistoimintaverkostojen alueella. Monimuotoisuuden turvaamiseen ja suojeluun tähtäävät toimet käynnistyvät maanomistajan aloitteesta, mikä edellyttää, että hän tuntee METSO-ohjelman ja sen tarjoamat vaihtoehdot. Metsänomistaja voi ottaa suoraan yhteyttä joko paikalliseen ELY-keskukseen tai Suomen metsäkeskuksen alueyksikköön. Näiden lisäksi metsänomistaja voi tarjota kohdettaan sellaisen toimijan kautta, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Viranomaisten käytössä olevia paikkatietoaineistoja voidaan henkilötietosuojalaissa säädetyissä puitteissa hyödyntää alueellisten painopisteiden määrittelyssä ja tarjouspyyntöjen kohdentamisessa. Sujuvan viranomaisyhteistyön lisäksi METSOn toimivuus perustuu laajaan sidosryhmäverkostoon, joka osallistuu toteutukseen. METSOn tavoitteet ja toteutus METSOssa on saavutettu 22 prosenttia ELY-keskusten kokonaistavoitteesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaikkia toimintaohjelman elinympäristöjä on saatu turvattua, ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää edelleen lisää kohteita kaikista elinympäristöistä (taulukko 3). ELY-keskusten toteutusta vuonna 2012 on esitelty tarkemmin luvussa 2.3. Suomen metsäkeskuksessa tavoitteesta on saavutettu noin 36 prosenttia, jos mukaan toteutukseen lasketaan kaikki ympäristötukikohteet ja luonnonhoidon piirissä olevien METSO-elinympäristöjen pinta-ala. Mikäli tarkastellaan luonnonhoidolla kunnostettuja ja ympäristötuella rahoitettuja muita METSO-elinympäristöjä kuin metsälakikohteita, on toteuma 14 prosenttia kokonaistavoitteesta vuoden 2012 loppuun mennessä (taulukko 5). METSOn valintaperusteiden mukaisia elinympäristöjä, jotka eivät ole metsälain 10 :n perusteella muuten ympäristötukikelpoisia, on toteutetuista ympäristötukikohteista noin 33 prosenttia. Suomen metsäkeskuksen METSO-toteutusta vuonna 2012 on esitelty tarkemmin luvussa 2.4. Seurantatyöryhmän kokoamassa periaatepäätösehdotuksessa toteutuksen tavoitteet kirjattiin seuraavasti: Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laativat vuosittain METSOn toteuttamistavoitteet ELY-keskuksille ja Suomen metsäkeskukselle sekä seuraavat niiden toteutumista. ELY-keskusten välityssopimukset ELY-keskukset ovat sopineet eri metsäalan toimijoiden kanssa yli 50 yhteistoimintasopimusta maanomistajien tarjousten välittämisestä METSO-ohjelmaan. Sopimuksia on tehty metsänomistajien liittojen, Suomen metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden sekä joidenkin luonnonsuojelupiirien ja metsäpalveluyrittäjien kanssa. Välityssopimusmalli uudistettiin vuonna 2012 ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä. Tärkein syy sopimusmallin uudistamiselle on ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen organisaatioiden suuret muutokset alkuperäisen sopimuksen tekemisen jälkeen. Uudistuksessa kehitettiin samalla välityssopimuksien palkkiojärjestelmää taloudellisesti kannustavammaksi. Uudistetussa sopi- 9
10 musmallissa jokaisesta ELY-keskukseen tarjottavasta METSOn valintaperusteet täyttävästä kohteesta maksetaan välityssopimuksen mukainen 240 euron korvaus ja jos sopimus syntyy, kohteen pinta-alan mukaan lisäksi euroa hehtaarilta. Aiemmin välittäjä sai korvauksen vain kohteista, joista tehtiin suojelusopimus. ELY-keskukset tarjoavat uutta sopimusmallia kaikille niille tahoille, joiden kanssa on voimassa aikaisempikin sopimus. Uudistetut välityssopimukset pyritään ottamaan käyttöön vuonna Suomen metsäkeskus yhtenäistää METSO-välitystoimintaansa ja pyrkii tarjoamaan samanlaiset palvelut metsänomistajille ja ELY-keskuksille METSOalueen eri osissa. Välityssopimusten tuottamien tarjousten määrä on vaihdellut huomattavasti maan eri osissa. Toisilla alueilla noin kolmannes maanomistajien tarjouksista ELY-keskuksille on tullut vireille välityssopimusten kautta, kun toisilla alueilla osuus on hyvin pieni. Pääosa kyselyistä ja tarjouksista tulee ELY-keskuksiin suoraan metsänomistajilta. Zonation METSOn toteutuksen ja markkinoinnin apuna Kohteiden sijoittuminen suhteessa ympäröivän maiseman luontoarvoihin on keskeinen METSOohjelman valintaperuste. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella käynnistettiin vuonna 2010 projekti, jolla pyritään lisäämään METSO-elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä ekologisten päätösanalyysien avulla (MetZo-hanke). Helsingin yliopistossa kehitetyllä Zonation-ohjelmistolla toteutetaan laajoihin paikkatietoaineistoihin perustuvia analyysejä. Zonation tuottaa karttoja, joiden avulla voidaan paikantaa luontoarvoiltaan merkittävimpiä, toisiinsa hyvin kytkeytyneitä kohteita maisemasta. Suojeluratkaisuja tekevät viranomaiset voivat käyttää tuloksia yhtenä apuvälineenä METSOn vapaaehtoisten suojelu- ja luonnonhoitotoimenpiteiden kohdentamisen markkinoinnissa. Elinympäristöjen kytkeytyvyyden aiempaa parempi huomioiminen voi merkittävästi parantaa monimuotoisuuden säilymisen todennäköisyyttä pitkällä aikavälillä. Lisäksi se voi antaa entistä useammalle maanomistajalle mahdollisuuden tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi, koska luonnonarvoiltaan vielä kehittymässä olevat kohteet voivat sijainnin perusteella sopia ohjelmaan. Metsähallituksen luontopalvelujen koordinoimassa kehitystyössä ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallituksen metsätalous, Lapin ELY-keskus sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Menetelmien kehitystyön lisäksi keskeisessä roolissa ovat viestintä ja avoin yhteistyö METSOn sidosryhmien kuten metsänomistaja- ja luontojärjestöjen kanssa. Vuonna 2012 valmistuivat kaikille Suomen metsäkeskuksen alueyksiköille metsäelinympäristöjen Zonation-analyysit. Ensimmäiset tulosten käyttökokemukset ovat lupaavia. Analyyseissä arvokkaimmiksi määritetyt kohteet ovat osoittautuneet METSO-valintaperusteet täyttäviksi myös maastossa. Analyysitulosten käyttäjät ovat kokeneet tuloskartat hyödyllisiksi apuvälineiksi. Vuonna 2012 valmistui myös analyysi, jossa arvotettiin valtion suojelualueita lähinnä Naturaluontotyyppien perusteella. Tuloksia tullaan käyttämään suojelualueiden hoitoon ja käyttöön liittyvässä suunnittelussa. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu myös koko maan kattavia metsä- ja suoluonnon analyysejä, jotka on tarkoitus toteuttaa vuonna Niiden tuloksia voidaan käyttää kohteiden luontoarvojen vertailemiseen valtakunnan mittakaavassa. Alueelliset METSO-yhteistyöryhmät ovat olleet tärkeässä roolissa laadittaessa METSOn metsäisten elinympäristöjen Zonation-analyysejä. Zonation METSOn päätöksenteon tukena projektin puitteissa yhteistyöryhmille järjestetyn koulutuksen avulla on välitetty maakunnallisille METSO- 10
11 toimijoille tietoa Zonation-menetelmästä. Lisäksi yhteistyöryhmät ovat osallistuneet analyysien laatimiseen määrittelemällä laskennallisia yksityiskohtia kuten maakunnallisia luontoarvopainotuksia ja kytkeytyvyyden huomioimista analyyseissä. METSO-yhteistyöryhmät tulevat tulevaisuudessakin toiminaan METSO-seurantatyöryhmän ohella keskeisenä osallistamisen ja tiedonvälityksen kanavana Zonation-menetelmän kehitystyössä. Zonation-ohjelmistolla tehdyt analyysit voivat auttaa METSO-yhteistyöryhmiä hahmottelemaan METSOn toteuttamisen alueellisia tavoitteita tai toimien kohdentamisen painopistealueita. Tuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi METSO-keinojen kohdennettuun markkinointiin. Seurantatyöryhmän periaatepäätösehdotuksessa pyritään turvaamaan toteutuksen joustavuus ja tiedonkulun sujuvuus: Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö turvaavat alueellisten yhteistyöryhmien toimintaedellytykset, edistävät tiedonkulkua toteuttajien välillä, tarjoavat tukea alueilla tehtävään markkinointiin sekä huolehtivat siitä, että toteuttajien käytössä ovat METSOn tehokkaaseen toteutukseen tarvittavat julkiset tietoaineistot. 2.3 Suojelualueverkoston kehittäminen Valtioneuvosto asettaa tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Metsähallituksen luontopalvelut laatii yhteistyössä metsätalouden kanssa luonnonvarasuunnittelun yhteydessä ehdotukset metsien monimuotoisuudelle merkittävien suojelualueiden laajentamisesta valtionmailla ha pinta-alalla vuosina Vuonna 2012 ELY-keskusten yhteinen METSO-kohteiden vuositavoite hehtaaria ylitettiin hehtaarin kokonaistuloksella. METSO-kohteiden lukumäärä ja pinta-ala sekä maksetut korvaukset on esitetty taulukossa 2. Elinympäristöistä eniten suojeltiin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä puustoisia soita ja soiden metsäisiä reunoja. Määrärahaa käytettiin yhteensä 33,9 miljoonaa euroa. Kaikissa edellä esitetyissä luvuissa, määräaikaisten rauhoitusten pinta-alaa ja korvauksia lukuun ottamatta, tapahtui kasvua verrattuna vuoteen METSO-kohteiden hehtaarimäärät sekä jakautuminen eri elinympäristöihin on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Taulukko 2. METSOn toteutus ELY-keskuksissa vuonna Hankinnat valtion omistukseen ELY-keskukset* Päätökset yksityisistä suojelualueista (LSL 24 ) Alueen määräaikainen rauhoittaminen (LSL 25 ) Sopimukset, kpl Kiinteistöt, kpl Pinta-ala, ha *Kaupat, vaihdot, lunastukset, perinnöt ym. saannot 11
12 Taulukko 3. METSOn toteutus ELY-keskuksissa elinympäristöittäin vuonna 2012 (ha). Hankinnat Yksityiset suojelualueet Määräaikaiset rauhoitukset Yhteensä 2012 Lehdot 47,7 153,1 8,0 209 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 1 140, ,5 122, Pienvesien lähimetsät 93,7 210,1 5,0 309 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 1 022,6 819,4 8, Metsäluhdat ja tulvametsät 33,4 55,4 2,5 91 Harjujen paahdeympäristöt 16,9 26, Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 42,1 24,9 4,8 72 Puustoiset perinnebiotoopit 5,3 13,7 7,7 27 Kalkkikalliot ym. 0 9,5 4,0 14 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 103,3 231,1 4,5 339 Muut 578,9 538,7 3, Pinta-ala yhteensä 3 084, ,2 170, Taulukko 4. METSOn elinympäristökohtaisten hehtaaritavoitteiden toteutuminen valtakunnallisesti ELY-keskuksissa (ha). Yhteensä (ha) Osuus tavoitteesta (%) Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ym Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Muut Pinta-ala yhteensä Suojelualueiden laajentaminen julkisyhteisöjen mailla Metsähallitus sai valmiiksi jo vuonna 2009 esityksen monimuotoisuuden kannalta merkittävien suojelualueiden laajentamisesta hehtaarilla. Lisätietoja, kuten luettelo kaikista kohteista ja niiden pinta-aloista, löytyy Metsähallituksen internetsivuilta: Nykyiseen hallitusohjelmaan (Pääministeri Jyrki Kataisen 2011) on kirjattu tavoite, jonka mukaan METSO-suojelualueiden laajentamista valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden mailla jatketaan. Tätä kautta pyritään osoittamaan uusia suojeltavia alueita yhteensä hehtaaria. Tästä tavoitteesta noin hehtaaria on tarkoitus toteuttaa valtion maiden lisäsuojelulla ja loput kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kuten seurakuntien maiden vapaaehtoisella suojelulla. Metsähallitus on asettanut suojelualueiden laajentamiseksi projektin, jonka tulosten on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. 12
13 Periaatepäätösehdotuksessa yksityismaiden tavoitteet säilytettiin ennallaan ja julkisyhteisöjen tavoitetta kehitettiin hallitusohjelman linjauksen mukaisesti: Maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä hehtaaria vuoteen 2020 mennessä. Metsähallitus valmistelee hallitusohjelman mukaisesti valtion maiden lisäsuojeluun tähtäävän hankkeen. Hanke valmistuu vuoden 2013 lopussa. 2.4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä Luonnonarvojen tuki talousmetsissä Valtioneuvosto asettaa tavoitteeksi, että yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy kpl luonnonhoitohankkeita. Metsistämme noin 90 prosenttia on eriasteisessa talouskäytössä. Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä edellyttää talousmetsien luonnonhoidon soveltamista ja kehittämistä. Luonnonhoitoa toteutetaan osana metsätaloutta muun muassa metsäsertifioinnin, metsänhoitosuositusten, metsäsuunnittelun ja neuvonnan kautta. Metsätalouden ohessa tehtävä talousmetsien luonnonhoito muodostaa merkittävän osan monimuotoisuuden turvaamisesta talousmetsissä. Tärkeimpiin keinoihin lukeutuvat muun muassa metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen sekä elävien säästöpuiden ja lahopuiden jättäminen. Myös metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisen mahdollisuudet metsälain uudistamisen myötä tuovat mahdollisuuksia kehittää talousmetsien luonnonhoitoa osana metsätaloutta (Työryhmämuistio 2012). METSO-ohjelman kautta talousmetsien monimuotoisuutta voidaan turvata tätä laajemmin. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla voidaan rahoittaa ympäristötukikohteita ja metsäluonnonhoitohankkeita. Vuonna 2012 ympäristötuella turvattiin elinympäristöjä yhteensä hehtaaria ja ympäristötukisopimuksia solmittiin maanomistajien kanssa kaikkiaan 714 kappaletta. Ympäristötukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Vuosina ympäristötukea on käytetty yhteensä 31,5 miljoonaa euroa. Kaikkiaan ympäristötukisopimuksin on METSO-kaudella suojeltu hehtaaria. Taulukossa 5 on esitetty vuosina toteutuneet ympäristötukisopimukset elinympäristöittäin. 13
14 Taulukko 5. Ympäristötukisopimukset METSO-kaudella, vuoden 2012 toteutuma ja kumulatiivinen pinta-ala (ha) vuosilta Metsälain 10 :n elinympäristöt Pienvedet Rehevät korvet ja letot Lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut 2 19 Jyrkänteet alusmetsineen Vähätuottoiset elinympäristöt Yhteensä METSO elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt 3 30 Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt 5 34 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 0 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Yhteensä Ympäristötukisopimukset yhteensä Metsäluonnonhoitohankkeita on toteutettu yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Tästä 1,6 miljoonaa euroa käytettiin vuonna Metsäkeskukset ovat vuosien välisenä aikana toteuttaneet tai toteuttamassa noin 790 metsäluonnonhoitohanketta. Vesiensuojeluhankkeita on toteutetuista luonnonhoitohankkeista noin puolet. METSOa toteuttavia luonnonhoitohankkeita ovat esimerkiksi uhanalaisten lajien esiintymien hoito sekä monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen kunnostaminen tai ennallistaminen kuten pienvesien kunnostaminen, soiden ennallistaminen sekä paahdeympäristöjen hoito. Näitä hankkeita on metsäkeskuksessa toteutettu tai työn alla noin 230 kappaletta. Vuonna 2012 luonnonhoitohankkeiden maastosuunnittelua tehtiin 567 hehtaarille ja toteutustyötä 242 hehtaarille. Kunnostamistoimet kohdistetaan luonnontilaltaan muuttuneisiin, mutta kunnostamiskelpoisiin elinympäristöihin sekä hoitoa tarvitseviin elinympäristöihin, kuten paahde-elinympäristöihin. Luonnonhoitohankkeiden tilastointia on pyritty kehittämään vaikutushehtaarien osalta. Luonnonhoitohankkeista osa on METSOa toteuttavia. Pinta-alallisesti suurin osa on KMO 2015:ta toteuttavia hankkeita, kuten vesiensuojeluhankkeet. Hankkeiden vaikutushehtaarit arvioidaan hankesuunnitelmissa. Hankesuunnitelmassa kunkin elinympäristön vaikutuspinta-ala on laskettu niiden elinympäristökuvioiden perusteella, joihin maastosuunnittelu kohdistuu. Toteutetuissa hankkeissa elinympäristökohtaiset vaikutushehtaarit lasketaan toteutettujen kuvioiden pinta-alasta. 14
15 Taulukko 6. Vuonna 2012 ja kumulatiivisesti vuosina rahoitettujen METSO-elinympäristöjen hoitotöiden vaikutushehtaarit. Luonnonhoidon elinympäristöt Maastosuunnittelu 2012* (ha) Toteutustyöt 2012* (ha) Maastosuunnittelu (ha) Toteutustyöt (ha) Lehtojen hoito ja kunnostus Pienvesien kunnostus Suon ennallistaminen Paahdeympäristöjen hoito Muiden elinympäristöjen hoitotyöt ** Yhteensä * Osa vuoden 2012 tiedoista metsäkeskuksen alueilta perustuu arvioon. **Hankkeessa kohteena useita elinympäristötyyppejä, toimenpiteet sisältävät mm. monimuotoisuuspoltot. Taulukossa 6 on Suomen metsäkeskuksen METSO-ohjelman mukaisten luonnonhoitohankkeiden elinympäristöjen hoidon vaikutushehtaarit METSO-kaudella rahoitettujen hankkeiden osalta. Suunniteltujen ja toteutettujen elinympäristöjen hoidon pinta-ala on viime vuosina luonnonhoitohankkeissa kasvanut Kemeran rahoituksen supistumisesta huolimatta. Seurantatyöryhmän esityksessä periaatepäätökseksi yksityismaiden talousmetsien monimuotoisuuskohteiden turvaamista jatketaan aiempaa tarkemmin määritetyllä tavoitteella: Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalla ympäristötuella, mahdollisella luonnonarvotuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan monimuotoisuutta yksityismetsissä hehtaarilla vuoteen 2020 mennessä. ja rahoituksen uudistamismahdollisuuksia selvitetään: EU:n valtiontukisäännösten ja kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö selvittää ja tekee selvityksen perusteella esityksen METSO-ohjelman rahoituksen muutostarpeista mukaan lukien luonnonhoito sekä mahdollinen luonnonarvotuki vuoden 2013 aikana Metsälainsäädännön muutostarpeet Valtioneuvosto edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tutkimustiedon perusteella metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä vioittuneiden havupuiden poistamisen kynnysarvojen osalta. Maa- ja metsätalousministeriö selkeyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevan lain ja metsälain välistä suhdetta metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi pitäen kuitenkin lähtökohtana sitä, että lahopuun lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei metsien terveyttä vaaranneta. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa toimenpiteitä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintojen yhdenmukaistamiseksi maan eri osissa. 15
16 Metsätuholaki Uutta metsätuholakia valmistellut työryhmä jätti muistionsa Vahingoittuneiden puiden määrän raja-arvo, jonka ylimenevä osuus tulee poistaa metsästä ja välivarastosta, ilmoitettaisiin yksinkertaisesti kuutiometreinä (10 m 3 /ha) entisen kappalemäärän ja prosenttiosuuden sijasta. Työryhmän ehdotus lähtee siitä, että vahingoittuneiden puiden poistovelvoite 10 m³/ha ylittävältä osalta koskee myös metsälain 10 :n erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 ja 20 :ssä tarkoitettuja ympäristötukikohteita ja metsäluonnon hoitohankkeita sekä metsälain soveltamisalan piiriin kuuluvia Natura 2000-alueita. Muistion liitteenä on eriävä mielipide Metsähallituksen luontopalveluilta, Metsäteollisuus ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja ympäristöministeriöltä. Lisäksi Koneyrittäjien liitto jätti täydentävän mielipiteen. Muistio löytyy osoitteesta: Metsälain elinympäristöt On tärkeää, että metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkinnat ovat yhdenmukaiset maan eri osissa. Metsälain uudistamisen yhteydessä erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittelyä tarkennetaan. Suomen metsäkeskus jatkaa toimenpiteitä tulkintojen yhdenmukaistamiseksi. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ei niiden suuren lukumäärän vuoksi merkitä maastoon, kuten menetellään luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien osalta. Kohteiden tunnistaminen, rajaaminen ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä ovat kuitenkin edellytys niiden ominaispiirteiden säilymiselle metsätaloustoimenpiteissä. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevia säännöksiä ja niiden yhtenäistä tulkintaa on käsitelty Suomen metsäkeskuksen neuvottelu- ja koulutustilaisuuksissa. Lisäksi Suomen metsäkeskuksessa on tehty päätös metsälain ja METSOn elinympäristöjen tulkintaa koskevien ohjeiden päivittämisestä vuonna Valtakunnallisissa kehittämishankkeissa on tuotettu luonnonhoidon ja METSO-elinympäristöjen hoidon materiaalia metsätalouden toimijoiden käyttöön. Materiaali on koottu metsä vastaa -verkkosivuille: Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus Valtioneuvosto edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö kehittää METSOn toteutuksen tueksi metsänomistajien monimuotoisuusneuvonnan sisältöä ja kohdentamista ottaen erityisesti huomioon erilaisten metsänomistajien lähtökohdat ja tavoitettavuus. Samalla METSOn keinojen tunnetuksi tekeminen kytketään osaksi kaikkea metsäneuvontaa. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö järjestävät METSOa toteuttaville henkilöille koulutusta ohjelman keinoista ja luonnontieteellisistä valintaperusteista sekä täydentävät metsäammattilaisten monimuotoisuusosaamista. Talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen osana metsätaloutta edellyttää metsänomistajien neuvontaa ja metsäammattilaisten koulutusta. Monimuotoisuuteen liittyvää neuvontaa antavat Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, muut metsäalan toimijat sekä ELY-keskukset. 16
17 Neuvontaa annetaan metsänomistajille osana muuta toimintaa muun muassa tilakäynneillä, metsäsuunnittelun yhteydessä ja luonnonhoitohankkeissa tai metsänomistajan yhteydenoton perusteella. METSO-ohjelma ja monimuotoisuus ovat olleet esillä myös metsäsektorin asiakastiedotteissa, -lehdissä ja messuilla. Annetun neuvonnan vaikuttavuudesta kertoo, että kestävän metsätalouden rahoituslain (ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet) varat on käytetty viime vuosina kokonaan. Metsänomistajille suunnatun neuvonnan on todettu lisänneen heidän tietämystään sekä puuntuotannosta että metsien monimuotoisuusarvoista. Tutkimusten mukaan metsänomistajista runsas neljännes on kiinnostunut hyvän metsänhoidon suositustason ylittävästä, monimuotoisuutta turvaavasta toiminnasta omalla tilallaan (Koskela 2011). Metlan toteuttaman metsänomistajakyselyn (Koskela 2011) mukaan metsänhoitoyhdistykset ovat keskeisessä asemassa metsänomistajien neuvonnassa. Metsänomistajat kokivat luontevimmaksi tilanteeksi METSO-asioiden läpikäyntiin asioinnin metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. Sama havainto nousee esiin METSOn väliarviossa (Laita ym. 2012): Erityisesti maanomistajan henkilökohtaisesti tavoittava, olemassa olevaan luottamukselliseen asiakassuhteeseen nojautuva neuvonta on avainasemassa. Tiedottamisella ja neuvonnalla aikaansaatavaan kohteiden tarjontaan on pystyttävä vastaamaan kohtuullisessa ajassa, jotta maanomistajien suhtautuminen pysyy jatkossakin positiivisena. Suomen metsäkeskus kehittää uusia palveluita metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Palvelut sisältävät metsänomistajille metsävaratietoon pohjautuvia tiedotteita sekä uuden sähköisen Metsään.fi -verkkopalvelun, joka avattiin marraskuussa Palvelujen kehittämisessä huomioidaan myös monimuotoisuuden turvaaminen. Palvelujen kehittämisen eri vaiheissa tuotteita on testattu metsänomistajilla. Metsäsektorin organisaatiouudistus on jossain määrin hidastanut METSO-koulutuksen ja neuvonnan valtakunnallista järjestämistä vuonna Vuoden 2012 aikana on kuitenkin kehitetty muun muassa seuraavia neuvonta- ja koulutusmateriaaleja: -sivuston päivitys metsävastaa.net -sivuston METSO-aineistojen päivitykset erilaista opasmateriaalia (mm. Minun METSOni, METSO-opas metsäalan toimijoille) Lisäksi on järjestetty seminaareja ja retkeilyjä METSOn toteuttajille vuosina suunnattujen kyselyjen mukaan valintaperusteista, toteutuskeinoista ja kohteiden välityksestä kaivataan edelleen koulutusta etenkin maastokohteilla. Myös METSOn väliarvion 2012 mukaan metsänhoitoyhdistysten, puunostajien ja metsäteollisuuden toimijoiden METSO-tiedotusta ja -koulutusta tulisi edelleen jatkaa (Laita ym. 2012). Toistuville koulutuksille on tarvetta muun muassa henkilöstömuutosten vuoksi. Tähän tarpeeseen tuotettiin vuonna 2012 Metlan METSO-opas (Hujala & Rantala 2012), jota jaettiin laajalti ko. toimijoille ja METSOn alueellisille toteuttajaorganisaatioille. Materiaalit ovat myös vapaasti ladattavissa metsonpolku.fi-sivuilta. METSO-ohjelman väliarvion mukaan metsänomistajille suunnatun viestinnän tulee olla jatkuvaa, jotta laadukkaita kohteita saadaan riittävästi tarjolle (Laita ym. 2012). Oleellista olisi parantaa myös metsänomistajien keskinäistä tiedonkulkua METSOn mahdollisuuksista. Tähän on pyritty 17
18 muun muassa valtakunnallisen luonnonhoidon kehittämishankkeen tuottaman Minun METSOni -esitteen avulla (Nissinen 2012). Väliarvion mukaan vertaistiedonkulkua voisi parantaa myös muun muassa METSO-retkeilyillä, joita toteutettiin vuonna 2012 osana ELY-keskusten alueellisia viestintähankkeita. Minun METSOni -esite: METSOn keinot ja luonnontieteelliset valintaperusteet Luonnontieteellisistä valintaperusteista järjestettiin valtakunnallisia koulutustilaisuuksia MET- SOn toteuttajille laajalti eri puolilla maata ohjelman alkuvuosina. Valintaperusteet-raportista (METSOn valintaperustetyöryhmä 2008) on otettu kaksi painosta ja METSOn keinoista sekä valintaperusteista on tehty esitteet (katso luku 2.11). Suomen metsäkeskus ja ELY-keskukset ovat järjestäneet vuosina useita koulutustilaisuuksia luonnontieteellisistä valintaperusteista, METSOn keinoista ja kohteiden rajaamisesta eri puolilla maata. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut muun muassa metsäteollisuuden puunhankkijoita ja metsänhoitoyhdistysten henkilöstöä. Valintaperusteet ovat tulleet koulutustilaisuuksien myötä tutuiksi noin METSOn toteuttajalle ja sidosryhmien edustajalle. METSOn valintaperusteista ja kohteiden rajaamiskäytännöistä järjestettiin vuonna 2012 ELYja metsäkeskusalueilla useita koulutustilaisuuksia. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä alueellisten yhteistyöryhmien kanssa. Useilla alueilla on toteutettu lisäksi erilaista alueellista viestintää ja koulutusta ympäristöministeriön METSO-viestintärahalla. Monet hankkeet on tehty ELY-keskuksen ja alueellisen metsäkeskuksen yhteistyönä. Osa hankkeista on julkaissut myös opasmateriaalia, esimerkkinä Uudenmaan ELY-keskuksen tekemä metsänomistajaesite: Uudenmaan arvokkaat kalkkikalliot ja lehdot. Esite löytyy osoitteesta: arvokkaat kalkkikalliot ja lehdot.pdf Luonnonhoidon koulutus metsäammattilaisille METSOa toteuttaville yrityksille järjestettiin luonnonhoitohankkeista koulutusta osana METSO luonnonhoito -hanketta Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Koulutusten tavoitteena oli antaa tietoa, materiaaleja ja maastoesimerkkejä uudesta luonnonhoitohankkeiden toteutuksesta METSOn valintaperusteiden mukaisissa elinympäristöissä. Koulutuksissa tutustuttiin METSOn tarjoamiin luonnonhoidon rahoitusmahdollisuuksiin sekä luonnonhoitohankkeiden uusiin menetelmiin. Metsäammattilaisille on tarjolla luonnonhoito-osaamista täydentävä tutkinto, jolla henkilö voi varmistaa ja osoittaa työnantajalleen osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa. Metsäalan luonnonhoitokortti myönnetään osaamiskokeen hyväksytysti suorittaneille. Vuonna 2008 uudistetun Metsäalan luonnonhoitokortin ja sitä edeltäneen luonnonhoitotutkinnon on suorittanut vuosina yhteensä metsäammattilaista. Vuonna 2012 luonnonhoitotutkinnon suoritti 562 henkilöä. METSO-kaudella vuodesta 2008 alkaen Metsäalan luonnonhoitokortin suorittaneita on metsäalan ammattilaista. Lisätietoa kortista: Koulutuksen ja neuvonnan jatkuminen sekä ylläpito todettiin tärkeäksi myös periaatepäätösehdotuksessa: Maa- ja metsätalousministeriö kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa METSOn toteutuksen tueksi metsänomistajien monimuotoisuusneuvonnan sisältöä ja kohdentamista ottaen erityises- 18
19 ti huomioon erilaisten metsänomistajien lähtökohdat, tavoitteet ja tavoitettavuus. Samalla MET- SOn keinojen tunnetuksi tekeminen kytketään osaksi kaikkea metsäneuvontaa. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa Suomen metsäkeskusta jatkamaan Metsään.fi -palvelun kehittämistä niin, että myös METSO-ohjelman tavoitteet tulevat otetuksi huomioon. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö järjestävät yhteistyössä eri toimijoiden ja oppilaitosten kanssa koulutusta METSOn keinoista ja luonnontieteellisistä valintaperusteista sekä täydentävät metsäammattilaisten monimuotoisuusosaamista. Koulutusta on tarpeen järjestää kaikille metsäammattilaisille, mukaan lukien metsäkoneenkuljettajat ja metsäsuunnittelijat. 2.6 Yhteistoimintaverkosto Valtioneuvosto edellyttää, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö luovat edellytykset luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteistoimintaverkostoille. Yhteistoimintaverkostojen tarkoitus on metsien suojelun, hoidon ja muun kestävän käytön yhteensovittaminen metsänomistajien, viranomaisten ja muiden tahojen yhteistoiminnalla. Tavoitteena on toisiinsa kytkeytyvien metsien monimuotoisuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän elinkeino-, yritys- ja virkistystoiminnan kehittäminen. Verkostot voivat myös edistää ympäristökasvatusta tai muita sosiaalisia arvoja. Verkostot toimivat yleensä paikallisesti, mutta tavoitteena on tuottaa toimivia käytäntöjä, joita on mahdollista levittää laajempaan käyttöön. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö rahoittavat verkostohankkeita yhdessä. Vuosina rahoitus on yhteensä noin miljoona euroa, hankekohtaisen rahoituksen vaihdellessa euron välillä. Vuonna 2012 oli käynnissä yhteensä kaksitoista METSOyhteistoimintaverkostohanketta. Näistä viisi verkostoa päättyi vuoden 2012 lopussa ja seitsemän verkostoa, jotka ovat olleet käynnissä 1 3 vuotta, jatkavat toimintaansa vuonna Päättyneiden verkostojen tulokset Päättyneet verkostot, niiden koordinaatiotaho ja rahoituskausi: 1. Luonnonhoitoa liekillä (Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomen alueyksikkö) Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Männikkömetsät ja rantojen raidat Keski-Suomen yhteistoimintaverkosto (Suomen metsäkeskus, Keski-Suomen alueyksikkö) Samarbete i Storskogen (Suomen metsäkeskus, Rannikon alueyksikkö) Tahkolta Kinahmin lehtoihin lehtokeskuksesta vetovoimaa Tahkon matkailuun (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savon alueyksikkö) Päättyneet verkostot toteuttivat neljän vuoden aikana 190 monimuotoisuustoimenpidettä yhteensä noin hehtaarin alalla. Näistä lähes 130 (550 hehtaaria) toteutettiin Kemera-rahoituksella (ympäristötukisopimuksin ja luonnonhoitohankkeina) ja 47 (530 hehtaaria) luonnonsuojelulain mukaisina pysyvinä tai määräaikaisina rauhoituksina. Toimenpiteet kohdistuivat pääosin runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin, puustoisiin soihin, lehtoihin ja muihin elinympäristöihin. Lisäksi Luonnonhoitoa liekillä -verkostossa toteutettiin yhteensä 14 luonnonhoidollista kulotusta tai 19
20 säästöpuupolttoa noin 12 hehtaarin alalla. Kuloalueille järjestettyjen kasvi- ja kovakuoriaisseurantojen avulla voitiin osoittaa, että alueille palaa harvinaista lajistoa. Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu -hankkeessa kehitettiin kokonaisvaltainen suunnittelumenetelmä, jonka avulla kartoitettiin yhteensä 250 monimuotoisuuden turvaamisen kannalta potentiaalista METSO- ja kosteikkokohdetta. Hanke on menestyksekkäästi yhdistänyt maatalous- ja metsäalueiden verkostot, mikä on lisännyt yhteistyötä ja mahdollistanut erilaisten vapaaehtoisten maankäyttömenetelmien yhtäaikaisen esittelyn maanomistajille. Männikkömetsät ja rantojen raidat -hankkeessa toteutettiin runsaasti metsänomistajien neuvontaa ja METSOn markkinointia. Hankkeessa onnistuttiin parantamaan verkoston luontokohteiden kytkeytyneisyyttä sekä ympäristötukisopimuksin että luonnonsuojelulain mukaisin rauhoituksin yhteensä yli 800 hehtaarin alalla. Luontomatkailun mahdollisuuksia konkretisoitiin tutkimushankkeen Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa järjestämien tapahtumien myötä. Samarbete i Storskogen -verkosto on lisännyt metsänomistajien ja eri viranomaisten välistä vuoropuhelua ja tukenut paikallisia asukkaita alueen maankäytön muutoksissa. Tältä osin verkosto on lisännyt Sipoon alueen sosiaalisesti kestävää suunnittelua ja käyttöä. Käytännössä verkosto on muun muassa osallistunut uuden Sipoonkorven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman suunnittelutyöhön ja luonut luonnonhoidon mallin kolmelle metsätilalle. Tahkolta Kinahmin lehtoihin -hankkeessa onnistuttiin huolellisella viestinnällä ja metsänomistajien henkilökohtaisella neuvonnalla turvaamaan merkittävästi lehtojen ja muiden tärkeiden elinympäristöjen luontoarvoja. Arvokkaita luontokohteita ja lehtolajistoa kartoitettiin hehtaarin alalta. Neuvonnan myötä maanomistajien suhtautuminen luontoasioihin muuttui useimmissa tapauksissa myönteiseksi. Päättyneiden verkostojen toimijoiden yhteistyö parani hankkeiden edetessä ja tulosten ekologinen ja sosiaalinen vaikuttavuus ovatkin merkittäviä. Verkostoissa toteutettu viestintä- ja neuvontatyö on edistänyt koko METSO-ohjelman tunnettavuutta ja muuttanut aiemmin kielteisiä asenteita positiiviseen suuntaan. Asenneilmapiirin muokkaaminen ja ymmärrys siitä, miten metsänomistajia kannattaa lähestyä, saattaakin olla koko toimenpiteen merkittävin innovaatio tähän mennessä. Heikoimmaksi jäi tulosten taloudellinen vaikuttavuus. Etenkin luontomatkailuyrittäjien aktivointi osoittautui luultua vaikeammaksi. (Sirkiä 2013.) Jatkavien verkostojen tulokset Jatkavat verkostot, niiden koordinaatiotaho ja rahoituskausi: 1. Ilmastonmuutos metsässä rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi (Pohjois- Karjalan ELY-keskus) Riistaa reunoilta METSO-yhteistoimintaverkostohanke (Suomen Riistakeskus) Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) Talous-METSO: Erirakenteinen metsänkasvatus METSO-kohteiden tukena kunnissa (Innofor Finland Oy) Kun toimeen tartutaan kudotaan Hämeeseen luonnonhoitoverkko! (Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä) Palojatkumo yksityismetsiin (Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi) Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella (WWF Suomi)
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 5 2 METSO-ohjelman toimenpiteet... 6 2.1 Luonnontieteelliset
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMETSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010
METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...
LisätiedotMETSO-ohjelman väliarvio 2010
METSO-ohjelman väliarvio 2010 Toiminta-ohjelman käynnistyminen 2008 2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Toimittajat Terhi Koskela, Kimmo Syrjänen, Maarit Loiskekoski ja
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotSuomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita.
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Maarit Loiskekoski METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona e e m t a Taustaa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle Suomessa
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025 1 Periaatepäätös Valtioneuvosto on tänään 5.6.2014, asian oltua valtioneuvoston raha-asiain
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016 PERIAATEPÄÄTÖS Valtioneuvosto on tänään 27 päivänä maaliskuuta 2008, asian oltua valmistavasti talouspoliittisen
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMETSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotMETSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät
METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä
LisätiedotMETSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 valmistelutyöryhmän laatimaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotMETSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotVapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta
ISBN 978-951-40-2338-5 (PDF) ISSN 1795-150X Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta Terhi Koskela www.metla.fi Metlan työraportteja / Working
LisätiedotMonikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus - kolmasosa Suomesta Valtion kokonaismaapinta-ala noin 9.1 milj.
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia
Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Lisätiedotcoherence of the Natura 2000 network in
Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South west Lapland NATNET EU Life+ hanke 2012 2016 Ari Nikula, Janne Miettinen, Vesa Nivala & Esa Huhta Metla Pohjois Suomen
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotMETSO-ohjelman väliarvio 2012
1 METSO-ohjelman väliarvio 2012 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Anne Laita, Paula Horne, Matleena Kniivilä, Atte Komonen, Janne Kotiaho, Markus Lahtinen, Mikko Mönkkönen,
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotMetsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua
Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua Metsänhoitoyhdistysten Metsäsuunnittelu- ja tila-arviopäivät 20.-21.4.2016, Vierumäki Teppo Hujala, Luonnonvarakeskus ja Sari Pynnönen, MTK + Terveiset
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMiten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja
LisätiedotZonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä
Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotLapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin
LisätiedotMonimetsä tulokset ja jatkoajatukset
Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset Pyöreän pöydän metsäkeskustelu 21.3.2019 Lauri Saaristo Tapio Oy Monimetsä 2016-2018 Monimetsä-hanke on selvittänyt, kehittänyt ja vienyt käytäntöön toimintamalleja,
Lisätiedot