Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
|
|
- Kirsti Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
2 Sisällys 1 Johdanto Toteutusohjelman laadinta Taustaa luonnonhoidolle Kainuun metsäluonnon erityispiirteet Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Luonnonhoidon lähtötilanne Kainuussa Rahoitus Ympäristötuet Kemeran luonnonhoitohankkeet Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi Kemera - rahoitus ja valtionapu Muu rahoitus Suunnitelma elinympäristöjen suojelusta, hoidosta ja luonnonhoidon hanketyypeistä Elinympäristöjen suojelu Luonnonhoidon hanketyypit Vesiensuojelun suunnitelma Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Viestintä ja koulutus Paikkatieto, alueelliset painotukset, raportointi ja seuranta
3 1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen väline. Ohjelma suuntaa Metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja sisältää METSO-toteutusohjelman tavoitteita. METSO ohjelmaa toteutetaan metsä-ja ympäristöalan organisaatioiden yhteistyönä. Toteutusohjelman yksityiskohtaisemmat luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö alueellisen metsäneuvoston ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. Tämä Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma on osana valtakunnallisessa luonnonhoidon kehittämishankkeessa Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon Kehittämishankkeessa pilotoitiin luonnonhoidon toteutusohjelma Metsäkeskuksen aikaisemman organisaation Keski-Suomen alueelle ja sen pohjalta toteutusohjelmat tuotetaan nyt Metsäkeskuksen muille alueille. Hanketta vetävät Suomen metsäkeskus ja Tapio. Tämä toteutusohjelma keskittyy luonnonhoidon rahoituksen suuntaamiseen, jolloin siinä ei näy erityisesti ne panostukset, joita maanomistajat tekevät metsissään. Talousmetsänhoidossa otetaan luonnonhoito huomioon osana jokapäiväistä toimintaa. 3
4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja lisää ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuosille ohjeet mm. metsätalouden vesiensuojelutyölle, vesienhoitosuunnitelman tausta-asiakirjana on sitä tarkentava Oulujoen-Iijoen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille
5 Kainuun alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. Talousmetsien metsänhoitosuositukset, metsälaki ja Kemera talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja tukimuodot. 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja, järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Metsätalousmaa kattaa 94 % maakunnan maapinta-alasta, mistä metsämaata on noin 80 %. Metsätalousmaasta 55 % on kangasmetsiä ja 45 % turvemaita. Metsätalousmaan soista noin 60 % on ojitettuja. Kainuun pinta-alasta vesistöjen osuus on noin 12 %. Pinta-alaltaan yli neljän hehtaarin kokoisia järviä ja lampia on 4823 kpl. Kainuun vesistöt kuuluvat pääosin Oulujoen Iijoen vesistöalueeseen ja 5
6 eteläosasta pieneltä alalta Vuoksen vesistöalueeseen. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kainuun pinta- ja pohjavedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kainuun metsäpinta-alasta noin 5,6 % ( ha) on ns. tiukasti suojeltuja alueita, joissa metsätalous on kielletty. Suurin osa on valtion omistamia luonnonsuojelulailla perustettuja alueita. Yksityismetsänomistajien omistamia luonnonsuojelulailla perustettuja suojelualueita on noin 2000 ha ja kestävän metsätalouden rahoituslailla perustettuja määräaikaisia ympäristötukialueita noin 2200 ha (kuva 1). Näiden alueiden lisäksi Metsähallitus ja metsäteollisuusyritykset ovat omilla päätöksillään suojelleet metsiä. Metsälain arvokkaita elinympäristöjä, joilla varovaiset hakkuut ovat mahdollisia, on yksityismailla noin 5800 ha. Rajoitetussa metsätalouskäytössä on lisäksi paljon alueita, näitä ovat mm. muut monimuotoisuudelle arvokkaat elinympäristöt, jotka eivät täytä metsälain vaatimuksia esim. luonnontilaisuuden osalta, metsähallituksen maisema-, virkistys- ja ekologisen yhteyden säilyttävät metsät, valtion retkeilyalueet, metsähallituksen alue-ekologisten suunnitelmien muut luontokohteet, metsäsertifioinnissa jätettävät metsien suojakaistat. 6
7 Kuva 1. Yksityiset suojelualueet, ympäristötukikohteet, luonnonsuojelualueet (Lsl) ja Natura-alueet Kainuussa Kainuun vaarajaksolla sijaitsee yksi maamme lehto- ja lettokeskuksista, jota luonnehtivat rehevät lehtojen, puustoisten soiden ja lettojen luontotyypit. Tämä n km 2 vaarajakso on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain ja monipuolisin alue Kainuussa. Rehevien kasvupaikkojen keskittyminen vaarajaksolle näkyy alla olevasta kuvasta 2. Paitsi luonnon monimuotoisuudelle alueella on myös suuri merkitys maakunnan luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle. Alueen pohjoisosassa (Puolanka, Hyrynsalmi) on laajojen valtionmaalla sijaitsevien suojelukohteiden ketju, mutta eteläosassa (Puolanka, Paltamo, Ristijärvi, Kajaani, Sotkamo) rehevien kohteiden suojelu on pienialaisten lehtojen- ja soidensuojelukohteiden varassa. 7
8 Kuva 2. Yksityismaiden metsälain mukaiset ja muut arvokkaat lehdot sijaitsevat Kainuussa vaarajaksolla. Myös yksityismaiden rehevistä suotyypeistä suurin osa sijaitsee Kainuun vaarajaksolla. 2.1 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Kainuussa on noin metsänomistajaa ja tilojen keskikoko on 42 ha. Yksityismetsien osuus on 40 %, valtion noin 44 % ja yhtiöiden noin 14 % metsätalousmaan alasta. Yhtiöiden osuus metsätalousmaasta on pienentynyt viime vuosina Upm:n myydessä metsäkiinteistöjään. Kainuussa on suuria mekaanisen metsäteollisuuden yrityksiä. Kainuussa hakattiin ainespuuta vuosina keskimäärin 3,3 milj. m 3 /v, mistä määrästä Kainuussa jalostettiin noin 1,2 milj. m 3 /v tukkipuuta ja vietiin noin 1,6 milj. m 3 /v pääasiassa kuitupuuta. Metsien kasvuun pohjautuva kestävä hakkuumahdollisuus on noin 5 milj. m 3 /v. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa Kainuuta, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. 8
9 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kainuussa 3.1 Rahoitus Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla voidaan myöntää julkista rahoitusta metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon. Rahoitustukea voi saada ympäristötukeen, ympäristötukikohteen hoito- ja käyttösuunnitelman ja ympäristötukisopimuksen valmisteluun ja metsäluonnon hoitohankkeisiin. Vuodesta 2008 alkaen Kemera- varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO -ohjelmaa. Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain n (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin edestä. Taulukko 1. Kemera - luonnonhoitovarojen käyttö Kainuussa vuosina Ympäristötuet METSO-ohjelman aikana vuosina ympäristötukisopimuksia on tehty 1502 hehtaarille (taulukko 2) ja kainuulaiset maanomistajat ovat saaneet korvauksia yli 1,3 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin ja lehtoihin. 9
10 Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO - ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma Kainuussa. METSO - ohjelmassa asetettujen ympäristötuella suojeltavien elinympäristöjen tavoitteissa on ylitetty tavoitteet pienvesien lähimetsissä ja puustoisten soiden ja soiden metsäisten reunojen suojelussa sekä metsäluhtien ja tulvametsien osalta. Muiden elinympäristöjen osalta ollaan tavoitteesta jäljessä. Puustoisiin soihin sisältyvät korvet ja lettosuot, joiden tavoiteosuus on kaikkiaan noin 400 ha. Reheviä korpia ja lettosoita on ympäristötuettu kaikkiaan noin 150 ha eli tästä tavoitteesta on toteutunut noin 37 %. Pienvesien lähimetsiin sisältyy reheviä kasvupaikkoja, lehtoja ja reheviä korpia, joiden pinta-alaa ei ole tässä tilastoissa eritelty. Metsäkuviolta on huomioitu vain yksi elinympäristötyyppi ns. päämonimuotoisuus. 10
11 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO- ohjelmassa vuosien välisenä aikana tehty yhteensä 23 kpl (taulukko 3). Hankkeissa pääpaino on ollut tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöissä, lähinnä purojen ja lähteiden ennallistamishankkeissa. Tärkeiden elinympäristöjen kartoitushankkeet olivat isossa roolissa METSO- ohjelman alkuvuosina. Lukumääräisesti eniten hankkeita on ollut vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valumaaluekohtaisia hankkeita. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2014 lähtien Suomen metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuonna 2015 hankehaussa ja nyt myös toteutuksessa on ollut elinympäristön hoito- ja kunnostushanke Paltamon Housupurolla. Taulukko 3. Toteutuneet luonnonhoidon hankkeet vuosina Suomen metsäkeskuksessa Kainuun alueella. 11
12 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Suomen metsäkeskus on ollut mukana kahdessa valtakunnallisesti rahoitetussa METSO-hankkeessa. METSO-luonnonhoidon kehittämishankkeessa vuonna 2013 tehtiin luonnonhoitotöiden hankehakua tutuiksi metsäalan toimijoille ja kasvua ja vaikuttavuutta METSO -luonnonhoitoon hankkeessa Kainuu oli pilotoimassa tätä luonnonhoidon toteutusohjelmaa. Kainuun ELY -keskus on tehnyt vuosina METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yksityisten omistamille maille yhteensä 625 hehtaarille. Tähän on käytetty n. 2,5 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, toiseksi eniten puustoisia soita ja pienvesiä lähiympäristöineen. Osalla YSA- alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt luonnonhoitotöinä Kainuussa vuosien välisenä aikana soiden ennallistamisia 11 kohdetta yhteispinta-alaltaan 386 ha, metsien ennallistamisia (lahopuun tuottaminen ja pienaukottaminen) neljällä kohteella yhteispinta-alaltaan 274 ha, metsien ennallistamispolttoja kaksi kohdetta yhteispinta-alaltaan 45 ha, lehtojen hoitoja kuudella kohteella yhteispinta-alaltaan 10,5 ha ja perinnebiotooppien jatkuvaa hoitoa kahdella laidunnuskohteella (hakamaita ja laidunmetsiä) yhteispinta-alaltaan 35 ha sekä viisi niittokohdetta (avoimia niittyjä) yhteispinta-alaltaan 8,7 ha. (Ilkka Immonen, Metsähallitus.) Luonnonhoitotöitä tehdään runsaasti myös Metsähallituksen talousmetsissä, mm. riistanhoitoon panostetaan. Aikaisempina vuosina riekkosoita on ennallistettu Pohjanmaan-Kainuun alueella 1600 ha. Korpimetsiä on ennallistettu 100 ha ja vesilintukosteikoita 120 ha. ( Kainuun luonnonvarasuunnitelma , Metsähallitus.) METSO- ohjelman kokonaistavoitteista vuosille yksityisesti omistamien maiden suojelutavoitteesta on Kainuussa toteutettu luonnonsuojelulain puitteissa noin 62 % ja Kemera-lain puitteissa noin 95 % kokonaistavoitteesta suojelupinta-alan suhteen. 12
13 Metsähallituksen luontopalveluiden METSO- elinympäristöjen hoito ja ennallistamistavoitteista vuosille on toteutunut pinta-alallisesti ja kappalemääräisesti 100 %. 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma : lähtötilanteesta hankkeiksi Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Kainuussa. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii resursseja. Metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Kainuussa 1. METSO toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 2. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 3. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 4. Metsien monikäytön ja luontomatkailun edistäminen 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 6. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 7. Vaikuttavat hankkeet ja osaavat toteuttajat 4.1 Kemera - rahoitus ja valtionapu Kemeran luonnonhoitovarat tulevat vähenemään merkittävästi maa- ja metsätalousministeriön budjettikaavailussa tulevina vuosina (taulukko 4). Kainuussa Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin Valtaosa vuosittaisista luonnonhoitovaroista käytetään 13
14 jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, mutta myös luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuuteen panostetaan. Taulukko 4. MMM ja YM METSO ohjelman valtakunnallinen budjettirahoitus vuosittain miljoonaa euroa. Vuosi MMM YM , esitys , esitys , esitys , esitys 3 8 Luonnonhoitohankkeet Suomen metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Alueet ja kohteet laitetaan paikkatietoon. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskus.fi-verkkosivuilla. Hankehaun päätyttyä hakemukset pisteytetään ja korkeimman pistemäärän saanut hakija valitaan hankkeen toteuttajaksi hankekokouksessa. Hankekokouksessa ovat läsnä Metsäkeskuksen metsätieto- ja elinkeinopalveluyksiköt. Toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Suomen metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Luonnonhoitohankkeita keskitetään harvinaisiin elinympäristöihin sekä vesiensuojelun painopistealueisiin. Suunnitelma vuosien luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 5. 14
15 Ympäristötuki Suomen metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. Luonnonhoidon toteuttamissuunnitelma kohdistuu pääosin pienvesielinympäristöihin ja luonnontilaisten korpien ja lehtojen määrää pyritään nostamaan. Ympäristötukisopimuksia solmitaan toteutusohjelmakaudella noin 200 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. Vuosien Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueen luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. 15
16 4.2 Muu rahoitus METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on erittäin vaikeaa ja suorastaan mahdotonta nykyisillä budjettikaavailuilla. Ympäristöministeriön budjetissa METSO-ohjelman rahoitus tulee vähenemään tulevina vuosina (taulukko 4). Kainuun Ely-keskus vastaa Kainuussa METSO-ohjelman puitteissa suojelualueiden hankinnasta valtiolle. Tulevien vuosien tavoitteena on saada METSO-kohteita suojeluun noin 80 ha/v ja rahoituksen osalta noin /v. Metsähallituksen luontopalvelut toteuttaa luonnonhoitotöitä Kainuun suojelualueilla. Luonnonhoitotyöt kohdistuvat sekä jatkuvan hoidon piirissä jo oleviin perinnemaisemiin että hankkeiden puitteissa uusiin kohteisiin. Hankkeista tärkein on Paahde Life ( ), jonka tavoitteena on polttaa Kainuussa noin 55 hehtaaria vuosien aikana. Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen suojelusta, hoidosta ja luonnonhoidon hanketyypeistä Elinympäristöjen suojelu Elinympäristöjen turvaaminen on yhtenä alueellisen metsäohjelman ympäristön tilan parantaminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) -teeman kärkihankkeita. Tavoitteena on uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaaminen kaikkia osapuolia tyydyttävällä/hyödyttävällä tavalla sekä luontokokonaisuuksien säilyttäminen kestävälle luonnon hyödyntämiselle. Elinympäristöjen turvaaminen ja uhanalaisten lajien säilyttäminen toteutetaan parhaiten METSO-ohjelman toimeenpanon kautta. METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja 16
17 metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Tätä tavoitetta pyritään saavuttamaan mm parantamalla suojelualueverkostoa, ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa yhteistyössä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden, metsänomistajien ja metsäammattilaisten kanssa. Metsäisten elinympäristöjen suojelualueverkostoa voidaan laajentaa METSO-ohjelmassa perustamalla pysyviä tai määräaikaisia suojelualueita luonnonsuojelulain perusteella ELY-keskusten päätöksellä ja ympäristöministeriön rahoituksella tai perustamalla määräaikaisia ympäristötukialueita kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella Suomen metsäkeskuksen päätöksellä ja maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. METSO-ohjelmalla toteutettavat elinympäristöjen suojelupäätökset perustuvat metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Ympäristötuen rahoituksessa ja METSO-toteutuksessa kohdennetaan niukkenevat Kemera - varat metsälain ja METSO-tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin kohteisiin. Tämä on otettu huomioon Suomen metsäkeskuksen laatimassa ympäristötuen yhtenäistämisohjeessa, minkä mukaan esimerkiksi vähäpuustoisia kitu- ja joutomaan soita ei pääsääntöisesti enää rahoiteta ympäristötuella. Ympäristötuessa tulee vuosittain uusittaviksi aikaisempina vuosina solmittuja määräaikaisia ympäristötukisopimuksia noin ha vuosittain. Valtaosa uusittavien ympäristötukisopimuksien elinympäristöistä on pienvesiä, reheviä korpia ja lehtoja. Uusissa solmittavissa ympäristötukisopimuksissa tavoitteena on saada suojelun piiriin näitä samoja elinympäristöjä ja erityisesti rehevien kasvupaikkojen korpia ja lehtoja. Painopistealueena elinympäristöjen suojelussa on vaarajakso Kainuun keskiosissa. Ympäristötukisopimuksia solmitaan vuosittain noin 40 kpl. METSO-ohjelman puitteissa pysyvään suojeluun tarjotaan ELY-keskukselle metsälakikohteita laajempia kokonaisuuksia ja elinympäristötyypeistä painotettuna ovat vanhat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, lehdot ja pienvesien lähimetsät. 17
18 Elinympäristötyyppien suojelussa apuna on Zonation-ohjelma. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa luonnosta kerättyjen paikkatietoaineistojen avulla luonnonarvoiltaan merkittävimmät tai vähämerkityksellisimmät alueet maankäytön suunnittelua varten. Zonation korostaa ne kohteet, mitkä ovat merkityksellisiä suojelun kannalta ja se ottaa huomioon olemassa olevien suojelualueiden kytkeytyneisyyden. Zonation-karttojen tulkintaohje: Zonation-tietokoneohjelma on päätösanalyysityökalu, joka kykenee käyttämään suuria määriä ekologista paikkatietoa tuottamaan paikkaan sidotun, laskennallisen prioriteettiluokituksen yli koko maiseman. Analyysiä voidaan hyödyntää suojeluresurssien tarkemmassa kohdentamisessa. Tulokset voidaan visualisoida prioriteettikartoilla ja niitä voidaan käyttää esim. luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien alueiden etsimiseen asiantuntijan työkaluna. Aineistoa vaihtelemalla voidaan tehdä erilaisia analyysejä. Oheiset metsäelinympäristöjä koskevat Zonation - tuloskartat perustuvat Suomen metsäkeskuksen metsävara-aineistoon (aineistoon tehtiin ajallinen poiminta ), Metsähallituksen suojelualueiden luontotyyppiinventointiaineistosta sekä Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimasta monilähteisestä metsien inventointiaineistosta. Käytettävä aineisto oli aina tarkin alueelta saatavilla oleva aineisto. Suomen metsäkeskuksen aineisto päivitettiin metsänkäyttöilmoituksilla. Analyysissä hyödynnettiin maastokuvioittaiset puuston laatua kuvaavat ominaisuustiedot (tilavuus ja keskiläpimitta), kasvupaikkatiedot sekä metsälain 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistieto. Analyyseissä painotettiin runsaspuustoisia, monipuulajisia, lehtomaisilla kasvupaikoilla kasvavia metsiköitä, jotka ovat hyvin kytkeytyneet sekä muuhun biodiversiteetin kannalta arvokkaaseen ympäristöönsä että suojeltuihin kohteisiin. Karttaa (kuva 2) tulkitessa violetit alueet ovat metsämaiseman paras 5 % pinta-alasta Zonation- tulosten perusteella, oranssit ovat parhaita 5-10 %, keltaiset on paras % ja vihreät alueet 18
19 huonoin %. Tuloksena tämä tarkoittaa esimerkiksi, että violetit ja oranssit alueet ylläpitävät parhaiten uhanalaisen metsälajiston säilymistä myös jatkossa, ja vihreät alueet edustavat vähälajisempaa voimakkaammin hoidettua metsikkömaisemaa. Kuva 3. Zonation ohjelman mukaiset luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet luokiteltuna Luonnonhoidon hanketyypit Kemera-luonnonhoitovaroja on käytettävissä tulevina vuosina huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmalla suunnittelujaksolla. Tämän vuoksi hankkeita joudutaan priorisoimaan. Tärkeimmät toteutukseen tulevat luonnonhoitohanketyypit ovat elinympäristöjen hoito ja vesiensuojelu, eli hanketyypit 1 ja 2. 19
20 1 Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen Elinympäristöjen kunnostuksia ja ennallistamisia on tarkoitus tehdä suunnittelukaudella kolme hanketta. Yksittäinen hanke voi sisältää useamman kunnostettavan tai ennallistettavan kohteen. Pääpaino elinympäristöjen kunnostuksessa on kohteilla, jotka sijaitsevat olemassa olevien suojelualueiden tai metsälain arvokkaiden elinympäristöjen läheisyydessä, mahdollisesti ympäristötukisopimusalueilla ja niiden kunnostaminen parantaa alueiden ekologista kokonaisuutta. Kunnostettavien ja ennallistettavien kohteiden tulisi mielellään olla elinympäristötyypeiltään pienvesien lähimetsiä (varsinkin vesistöjen latvoilla sijaitsevia ), reheviä kasvupaikkoja, lettoisia soita tai muita uhanalaistuneita kohteita. 2 Metsäojituksesta aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen on tulevalla suunnittelukaudella avainasemassa. Tavoitteena on tuoda toteutukseen seitsemän valuma-aluekohtaista vesiensuojeluhanketta. Painopistealueita ovat muutamat vesienhoidon toimenpideohjelmassa mainitut vesistöt valumaalueineen, missä vesistöjen tila on hyvää huonommassa tilassa ja joiden vesienhoidollista tilaa on tarkoitus parantaa lähivuosina. Näitä vesistöjä ovat Vaalassa Puokiojärvi, Kuhmossa Haatajajärvi, Kajaanissa Vuolijoki - Ryynäsjoki, Hyrynsalmella Tervajoki Hakojoki ja Suomussalmella Purasjoki Kivijoki (kuva 3). 3 Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Monimuotoisuutta edistävässä kulotuksessa poltetaan hakkuutähteiden ja pintakasvillisuuden lisäksi säästöpuita ja säästöpuuryhmiä. Poltettavien kohteiden tulee sijaita palojatkumoalueiden tai olemassa olevien suojelualueiden läheisyydessä. Yksi luonnonhoitohanke voi sisältää useamman yksittäisen poltettavan kohteen. Tavoitteena suunnittelukaudelle on vuosittain yksi luonnonhoitohanke kulotukseen. 4 Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 20
21 Kemera-lakiin tuli uutena luonnonhoidon hanketyyppinä vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen. Kainuussa vieraslajien leviäminen kaavoituksessa metsätalouteen tarkoitetuilla alueilla ei ole vielä hälyttävää. Vieraslajien leviäminen on ongelmana lähinnä taajama-alueiden lähimetsissä. Tulevalla suunnittelukaudella vieraskasvien hävittämistä ja leviämisen estämistä ei pääsääntöisesti toteuteta Kemera-tukien vähenemisen vuoksi. 5 Muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin hankkeisiin Metsien monikäytön edistämiseen liittyvät hankkeet ovat olleet tyypillisesti maisemanhoitoon liittyviä hankkeita. Kunnostettavien maisema-alueiden tulee sijaita alueellisesti merkittävillä maisema- tai virkistysalueilla. Suunnitelmakaudella ei monimuotoisuuteen liittyviä luonnonhoitohankkeita pääsääntöisesti tehdä, mutta ei ole myöskään poissuljettu, jos hyvä yhteishanke alueella käynnistyy. 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesistöjen tilan parantaminen on yksi alueellisen metsäohjelman ympäristön tilan parantaminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) -teeman kärkihankkeita. Toimenpiteinä on mm kokonaisvaltaisen vesiensuojelun tehostaminen kaikissa omistaja- ja toimijaryhmissä niin maa- kuin metsätaloudessa, tehokkaiden vesiensuojelurakenteiden käytön lisääminen ja Oulujoen-Iijoen -vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toteuttaminen. Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Valuma-aluekohtaista vesiensuojelun suunnittelua keskitetään Oulujoen-Iijoen -vesienhoitoalueella kohteille, joiden vedenlaatu on hyvää huonommassa tilassa. On tärkeää myös pyrkiä säilyttämään vesistöjen nykyinen hyvä tila ja panostaa luonnontilansa toistaiseksi säilyttäneiden pienvesien suojeluun. Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja -sovellukset sekä niiden kehittäminen tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. 21
22 Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Täydentävien vesiensuojelurakenteiden käyttöä edistetään valuma-aluekohtaisen vesiensuojelun suunnittelulla sekä toimijoiden ja maanomistajien neuvonnalla ja koulutuksella. 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Metsämaisemasta yli 90 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Metsämaan pinta-alasta 7,1 % ( ha ) on Kainuussa rajoitetun hakkuun piirissä (VMI 11). Talousmetsien luonnonhoitotöissä voidaan käyttää metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Näillä toimenpiteillä on merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä vaikutus, mutta myös huomattava taloudellinen panostus metsänomistajien taholta. Säästöpuuryhmien laadulla, sijoittelulla ja määrällä voidaan vaikuttaa talousmetsien arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Vesistöjen suojakaistoilla on merkitystä metsämaiseman kytkeytyvyydelle ja arvokkaisiin rakenne- ja ominaispiirteisiin, kuten laho- ja lehtipuumääriin ja varjostukseen. Lehtipuusekoituksen säästäminen metsätalouden toimenpiteissä lisää metsien monimuotoisuutta ja lahopuustoa säästämällä voidaan turvata vaateliaiden lajien säilymistä. Maanomistajat säilyttävät metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja metsäsertifioinnin elinympäristöjen ominaispiirteet metsätalouden toimissa. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Erilaiset metsäkäsittelymenetelmät antavat uusia mahdollisuuksia niin luontomatkailulle kuin metsämaiseman hoidollekin. Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä pyritäänkin lisäämään erityisesti matkailuyritysten lähellä ja arvokkailla maisemakokonaisuuksilla. 22
23 Luonnonhoidon toteutusohjelma on luonnonhoidon rahoituksen suuntaamisen väline. Talousmetsien luonnonhoito on jokapäiväistä luonnon huomioimista metsätalouden toimenpiteissä. Nämä maanomistajien ja metsätoimijoiden kustannuspanokset ja työmäärät eivät näy tässä ohjelmassa, koska ne perustuvat lakisääteisiin, sertifioinnin kriteereihin, suosituksiin tai vapaaehtoisiin metsänomistajien toimiin. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSOohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tulee esittää asiakkailleen metsätaloustoimenpiteiden lisäksi myös METSO- ohjelman tarjoamat vaihtoehdot. Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä luo pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Riittävällä määrällä erilaisia hanketyyppejä voidaan hankehakuun saada mukaan laaja joukko toimijoita. Metsäkeskus.fi-verkkosivuista tehdään interaktiiviset, jolloin niiden kautta voidaan ilmoittaa hanke-esityksiä ja ilmoittautua kiinnostuneeksi toimijaksi ja antaa palautetta hankehausta. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, joita hyödynnetään koulutuksessa. Maanomistajien tietotasoa METSO- ohjelmasta ja luonnonhoidon vaihtoehdoista lisätään tiedotuksella, retkeilyillä ja tiettyihin elinympäristöihin kohdistetulla markkinoinnilla. Kohdistetussa markkinoinnissa hyödynnetään mm. Zonation-analyysiä. Metsään.fi-palvelussa esitetään arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset METSO- kohteet. Näin ollen maanomistajat aktivoituvat kysymään kohteista ja luonnonhoidon mahdollisuuksista. Kasvavaan kiinnostukseen on varauduttava riittävin henkilöstöresurssein ja kohteiden tarjontaan on pystyttävä 23
24 vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Tavoitteena on järjestää koulutustilaisuuksia metsäammattilaisille, luonnonhoitohankkeiden toimijoille ja metsänomistajille toteutusohjelman suunnittelukaudella keskimäärin yksi vuodessa. Maakuntalehdissä ilmestyviä luonnonhoitoa käsitteleviä lehtijuttuja on tavoitteena julkaista vähintään kolme vuodessa. 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset, raportointi ja seuranta Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään Suomen metsäkeskuksen LuontoAarni -paikkatietojärjestelmään. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Painopistealueille on määritelty luonnonhoidon tavoitteet. Alueille asetettuja tavoitteita seurataan metsäkeskuksen LuontoAarni -paikkatieto- sekä Metsäkeskuksen raportointijärjestelmän avulla. Myös maanomistajien, sidosryhmien ja toimijoiden hanke-esitykset merkitään LuontoAarniin. Kainuun luonnonhoidon painopistealueina ovat vesiensuojelun kannalta Oulujoen-Iijoen -vesienhoitosuunnitelmassa esiintyvät hyvää huonommassa olevat vesistöalueet ja joille on tarvetta tehdä tulevina vuosina kunnostustoimenpiteitä. Näitä ovat Haatajanjärvi Kuhmossa, Puokiojärvi, Puolangalla, Vuolijoki - Ryynäsjoki, Kajaanissa, Tervajoki - Hakojoki Hyrynsalmella ja Purasjoki - Kivijoki, Suomussalmella (kuva 3). Metsäluonnon kannalta arvokkaimpien elinympäristöjen painopistealueena on Kainuun vaarajakso välillä Sotkamo Puolanka, miltä alueelta löytyvät todennäköisimmät tulevat ympäristötukikohteet (kuva 3). Luonnonhoidon toteutusohjelmaa seurataan alueellisessa metsäneuvostossa, kun seurataan Alueellisen metsäohjelman toteutumista. METSOn elinympäristökohtaista toteuttamisohjelmaa seurataan METSO-yhteistyöryhmän kokouksessa, mikä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, 24
25 tarvittaessa useammin. METSO-yteistyöryhmän kokouksessa seurataan myös toteutuneiden luonnonhoitohankkeiden toteutumista. Suomen metsäkeskus tekee luontolaatutarkastuksia metsäsertifiointiin sitoutuneiden yksityismetsänomistajien metsissä, pääasiassa päätehakatuissa talousmetsissä. Näiden tarkastusten yhteydessä todetaan miten kohteella mahdollisesti sijainneet luontokohteet ovat säilyneet hakkuussa, minkä verran säästö- ja lahopuustoa kohteelle on jätetty, kuinka vesiensuojelu on toteutettu, onko energiapuun korjuu toteutettu suositellulla tavalla, miten maisemanhoito on huomioitu, kuinka kulttuuriperintö- ja virkistyskohteet ovat säilyneet. Metsäkeskus tekee luontolaatutarkastuksia Kainuussa noin kpl vuosittain. Metsähallitus ja metsäteollisuusyritykset tekevät luontolaatutarkastuksia omissa metsissään. 25
26 1. Puokiojärven valuma-alue 2. Tervajoki-Hakojoki valuma-alue 3. Purasjoki-Kivijoki valuma-alue 4. Vuolijoki-Ryynäsjoki valuma-alue 5. Haatajajärven valuma-alue Kuva 4. Kainuun luonnonhoidon painopistealueet. 26
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotLUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN LAPIN ALUEEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA 2016-2020 - TOTELMA Irmeli Ruokanen 2015 19.11.2015 luonnos Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 2 1.2
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotLapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lapin metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotLounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMETSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät
METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä
LisätiedotAjatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotStrategian eväät soiden ennallistamiseen
Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa
Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotLuonnonhoito ja monimuotoinen metsä
Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
Lisätiedotcoherence of the Natura 2000 network in
Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South west Lapland NATNET EU Life+ hanke 2012 2016 Ari Nikula, Janne Miettinen, Vesa Nivala & Esa Huhta Metla Pohjois Suomen
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotPohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotEtelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotMuut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu
Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotEtelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...
Lisätiedot